Kannanotto sormenjälkirekisterin laajentamisesta

[Veli Karimies]

Sisäasiainministeriö asetti lokakuussa 2010 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sormenjälkitietojen käyttämisedellytyksiä törkeimpien rikosten, kuten terrorismirikosten, murhan ja tapon tutkinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa passeja varten kerätyn sormenjälkirekisterin avaamista poliisille. Kun kaikkien suomalaisten yleistä sormenjälkirekisteriä alun perin mietittiin, herätti se vastustusta sekä kansalaisten että asiantuntijoiden keskuudessa. Yhtenä uhkakuvana pidettiin sormenjälkirekisterin käytön laajentamista. Nyt tämä uhkakuva on toteutumassa.

Oikeusvaltiossa ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Vapaassa valtiossa viranomaisilla ei tulisi olla kansalaisesta muita tietoja kuin ne, jotka ovat välttämättömiä. Jo alun perin kyseenalaisten sormenjälkirekisterien avaaminen poliisille edustaa ajattelua, jossa kansalaisista kerätään tietoja "varmuuden varalta", jos kansalainen sattuu tekemään rikoksen. Tässä järjestelmässä kansalaista ei kohdella lähtökohtaisesti syyttömänä vaan potentiaalisena rikollisena, johon valtio ei voi luottaa.

Sormenjälkirekisteri ei jäisi ainoastaan Suomen poliisin käyttöön vaan myös ulkomaiden viranomaiset saisivat oikeuden saada käsiinsä Suomen kansalaisten sormenjälkitietoja. Suomi liittyi vuonna 2007 Prümin sopimukseen, joka velvoittaa Suomen avaamaan sormenjälki- ja DNA-rekisterinsä muiden sopimusvaltioiden sekä tulevaisuudessa kaikkien EU-maiden turvallisuusviranomaisille. Sormenjälkirekisteri ja sen käytön laajentaminen rikkovat Suomen kansalaisten yksityisyyden- ja koskemattomuuden suojaa vieraiden valtojen viranomaisten hyväksi.

Nykyaikana on käytännössä mahdotonta varmistaa, että arkaluontoinen tieto ei vuotaisi tahoille, joille se ei kuulu. Wikileaksiin vuodetut Yhdysvaltain diplomaattien luottamukselliset keskustelut ja Australian sensuroitujen Internet-sivujen vuodot osoittavat, että salaisiksi tarkoitetut tiedot eivät pysy tallella. Monilla tahoilla on motiivi vuotaa ja hankkia käsiinsä sormenjälkitietoja.

Erilaisilla rikollisryhmillä on motiivi saada sormenjälkitietoja haltuunsa, sillä sormenjälkitiedoilla on helppoa esimerkiksi lavastaa syylliseksi rikokseen tai väärentää henkilöllisyys. Sormenjälkitietoja voidaan helposti väärentää ja niitä lukevia järjestelmiä voidaan huijata. Yokohaman yliopiston professori Tsutomu Matsumoto kollegoineen onnistui kopioimaan sormenjälkiä käyttämällä tavallisia taloustarpeita. Sormenjäljen väärentämiseen tarvittavat aineet maksoivat tutkimusryhmälle alle 10 puntaa, ja aikaa väärentämiseen meni ainoastaan muutamia minuutteja. Tutkimusryhmän valmistamat tekosormenjäljet huijasivat sormenjäljenlukijoita 80 prosentilla kerroista.

Myös poliittisilla tahoilla on tahto saada haltuunsa ihmisten sormenjälkitietoja. Esimerkiksi Wikileaksiin vuodettujen tietojen mukaan USA:n diplomaatit pyrkivät keräämään ulkoministeri Hillary Clintonin käskystä Paraguayn presidenttiehdokkaiden sormenjäljet. Yhteen rekisteriin kootut sormenjäljet ovat houkutteleva kohde, sillä tähän rekisteriin käsiksi pääseminen tarkoittaisi käsiksi pääsemistä kaikkien presidenttiehdokkaiden, kansanedustajaehdokkaiden ja virkamiesten sormenjälkitietoihin.

Viranomaisten vallan kasvattamiseen on suhtauduttava aina lähtökohtaisesti varovaisesti. Vaikka kansalaiset luottaisivat julkiseen valtaan ja vaikka viranomaiset noudattaisivat lakia, ei ole mitään takeita, että tämä tila jatkuisi. Vaikka asiat olisivat nyt hyvin, ei voida olettaa, että valtaan ei voisi milloinkaan päästä taho, joka ei kärsi omatunnonongelmista ja jolla on motiivi käyttää oikeuksiaan väärin. Jos tietoa on mahdollista käyttää väärin, sitä tullaan käyttämään väärin.

Muutos 2011 vaatii, että poliisille ei myönnetä oikeutta päästä käsiksi kaikkien kansalaisten sormenjälkirekisteriin. Lisäksi Suomen on kieltäydyttävä luovuttamasta kansalaistensa DNA- tai sormenjälkitietoja yhdellekään ulkomaalle tai EU:n jäsenvaltiolle. Yleisestä sormenjälkirekisteristä on luovuttava kokonaan. Mikäli hallitus katsoo tarkan ja luotettavan tunnistamismenetelmän tarpeelliseksi esimerkiksi passeja varten, tulee hallituksen ryhtyä selvittämään vaihtoehtoisia, luotettavampia ja vaikeammin väärennettäviä menetelmiä kuin sormenjälkirekisteri.

Muutos 2011 r.p.

Jiri Keronen
puheenjohtaja
jiri.keronen@muutos2011.fi
040 7333 467

Kannanotto Muutoksen sivuilla.
Keskusteluketju Muutoksen foorumilla.