2011-01-30 ESS: Sekaisin muutamasta somalista

[Iloveallpeople]

Sekaisin muutamasta somalista

Maahanmuutto on sana, joka nousee niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin kielen kärkeen, kun kysytään julkisten menojen leikkauksista. Mutta mitä tällä tarkoitetaan? Mistä leikataan?

Suomeen muutti vuonna 2009 26 700 ihmistä. Suomeen tultiin pääasiassa perheen, opiskelun tai työn perässä. Nämä syyt selittävät 74 prosenttia muutosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla 1 500:n ja 6 000 ihmisen välillä. Nyt virta on tyrehtymässä huippuluvuista. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osuus muuttajista on ollut viime vuosina kymmenkunta prosenttia.

Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotuen perusosaa 30 prosenttia vähemmän kuin muille Suomessa asuville. Aikuisen yksin asuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuussa. Sillä hän hankkii ruokansa, vaatteensa ja maksaa terveydenhoitomenonsa.

Jos hän saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivän ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 prosenttia. Sairausvakuutusta, lapsilisää ja asumiseen perustuvia sosiaalietuuksia hän ei saa. Tästäkö valtion pitäisi säästää?

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja ihmisoikeussopimuksiin ja antaa suojelua sitä tarvitseville. Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on kuitenkin huomattavasti ohuempi kuin esimerkiksi Norjaan (14 000) ja Ruotsiin (24 000) puhumattakaan Ranskasta (42 000).

Oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia kohdellaan kuin ketä tahansa kuntalaista niin kuin pitääkin. He tarvitsevat kotoutumistoimenpiteitä, jotta he pääsevät mahdollisimman nopeasti kiinni suomalaisesta arjesta, työstä ja verojen maksusta.

Mitä enemmän voimavaroja maahanmuuton alkuvaiheessa suunnataan kielenopetukseen ja muihin yhteiskuntaan luotsaaviin toimenpiteisiin, sitä myönteisempiä ovat maahanmuuton vaikutukset. Tästäkö pitäisi säästää ja toistaa muiden maiden virheet?

Tutkimukset Suomessa osoittavat saman kuin Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu aiheuttavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle maahantulon alkuvuosina.

Nuoret, koulutetut ja maassa pitkäaikaisesti asuvat muuttajat tuovat kuitenkin mukanaan varsin suuria yhteiskunnallisia nettohyötyjä, kuten ne 300 000 Ruotsiin muuttanutta suomalaista ovat tehneet. Ruotsissa tutkittiin jokunen vuosi sitten, että yhteiskunnan keskimääräinen nettovoitto maahanmuuttajaa kohti oli noin 80 000 euroa. Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Eurooppa ja erityisesti Suomi harmaantuu, joten tänne tarvitaan lisää osaavia käsiä. Maahanmuuttajat eivät yksin ratkaise ikäongelmaamme, mutta ilman heitä moni työ jää tekemättä.

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on Suomessa EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi alhaisin, 2,7 prosenttia keskiarvon ollessa 6,4 prosenttia. Ainoastaan entiset itäblokin maat ovat Suomen jäljessä, joten petrattavaa löytyy.
Maahanmuuttoporu kertoo karua kieltä suomalaisten itsetunnosta. Osa meistä menee sekaisin muutamasta somalista, poliitikkoja myöten.

Etelä-Suomen Sanomat

[Uuno Nuivanen]

Vielä näitä perusmokutuksia näköjään julkaistaan.

[Mika Mäntylä]

Josko valheet muuttuvat todeksi, kunhan niitä riittävästi toistaa?

[MoonShine]

" Osa meistä menee sekaisin muutamasta somalista, poliitikkoja myöten".

Todellakin ja somalithan ovat kaikkien tilastojen mukaan parhaiten uusiin kotimaihinsa kotoutunut kansanryhmä.

[rähmis]

Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Tällaistä tekstiä en odottaisi lukevani edes Kevätpörriäisestä, saatika sitten mistään sanomalehdestä armon vuonna 2011.

Koska otsikossa mainittiin somalit, oletan että kirjoitus koskee etupäässä heitä. Olisikohan Ruotsissa olemassa selvitystä, mistä kävisi ilmi kuinka paljon lähtömaa keskimäärin on investoinut tänne perheen tahi rakkauden perässä tulevaan luku- ja kirjoitustaidottomaan maahanmuuttajaan, jotka minulle tuntemattomaksi jääneestä syystä työperäisikisi niputetaan?

[Micke]

Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Tällaistä tekstiä en odottaisi lukevani edes Kevätpörriäisestä, saatika sitten mistään sanomalehdestä armon vuonna 2011.

Koska otsikossa mainittiin somalit, oletan että kirjoitus koskee etupäässä heitä. Olisikohan Ruotsissa olemassa selvitystä, mistä kävisi ilmi kuinka paljon lähtömaa keskimäärin on investoinut tänne perheen tahi rakkauden perässä tulevaan luku- ja kirjoitustaidottomaan maahanmuuttajaan, jotka minulle tuntemattomaksi jääneestä syystä työperäisikisi niputetaan?

Vähän päälle vuosi sitten joku kukkahattutäti yritti selittää minulle että on hyvä että somalit (ja muut kehitysmaiden maahanmuuttajat) tulevat aikuisina Suomeen koska sitten Somalia on jo investoinut heidän koulutukseen mikä vähentää Suomen valtion kustannuksia.
Nyt arvaan mistä se oli saanut ne ideat.

[apexi]

Tutkimukset Suomessa osoittavat saman kuin Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu aiheuttavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle maahantulon alkuvuosina.

Tanskalaistutkijat: "Rahat eivät riitä maahanmuuttoon"
http://hommaforum.org/index.php?topic=41195.0

Esimerkiksi Tanskassa keskimääräinen Euroopan ulkopuolelta saapunut maahanmuuttaja aiheuttaa koko elämänsä ajan (myös aktiivisimmassa työiässä) yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin tuottaa yhteiseen pottiin.

Ketjusta löytyy myös pari näppärää graafia.

Edit:
Löytääkö joku nuo tutkimukset Suomesta, Ruotsista ja Saksasta, jossa on todettu maahanmuuttajien tuovan plussaa elinikänsä aikana? Olettaisin näin olevan, jos kerta väite on: "Tutkimukset Suomessa osoittavat saman kuin Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu aiheuttavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle maahantulon alkuvuosina."

[Kareliana-55]

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on Suomessa EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi alhaisin, 2,7 prosenttia keskiarvon ollessa 6,4 prosenttia. Ainoastaan entiset itäblokin maat ovat Suomen jäljessä, joten petrattavaa löytyy.
Maahanmuuttoporu kertoo karua kieltä suomalaisten itsetunnosta. Osa meistä menee sekaisin muutamasta somalista, poliitikkoja myöten.

Ovatko suomalaiset jossain kisassa mukana, vai mitä tämä tarkoittaa?
Onko itsetarkoitus mahdollisimman paljon ulkomaiden kansalaisia Suomeen?

[Aldaron]

Löytääkö joku nuo tutkimukset Suomesta, Ruotsista ja Saksasta, jossa on todettu maahanmuuttajien tuovan plussaa elinikänsä aikana? Olettaisin näin olevan, jos kerta väite on: "Tutkimukset Suomessa osoittavat saman kuin Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu aiheuttavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle maahantulon alkuvuosina."

Lisäksi on tietenkin aina otettava huomioon että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Eri maahanmuuttajaryhmien välillähän on, kuten kaikkien luulisi tähän mennessä tietävän, hyvin suuria eroja työllistymisen ja yleisesti ottaen integraation helppouden suhteen. Virolaisia, vietnamilaisia ja somaleja on hyvin hankala niputtaa samaksi ryhmäksi.

[rähmis]

Löytääkö joku nuo tutkimukset Suomesta

Suomen tutkimus voisi olla tietenkin Hesarin 300.000 euroa, mutta tutkimusta ei kait koskaan vaivaduttu tekemään, koska tutkijat olivat jo Ruotsin tutkimustuloksista vakuuttuneita ja pitivät loogisena, että tulijoista koituu silkkaa rahansäästöä myös Suomessa.

[Malla]

Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Tällaistä tekstiä en odottaisi lukevani edes Kevätpörriäisestä, saatika sitten mistään sanomalehdestä armon vuonna 2011.

Paheksun. Kevätpörriäinen on laatulehti.

[Roope]

Suomeen muutti vuonna 2009 26 700 ihmistä. Suomeen tultiin pääasiassa perheen, opiskelun tai työn perässä. Nämä syyt selittävät 74 prosenttia muutosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla 1 500:n ja 6 000 ihmisen välillä. Nyt virta on tyrehtymässä huippuluvuista. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osuus muuttajista on ollut viime vuosina kymmenkunta prosenttia.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä väheni, niin humanitaaristen oleskelulupien myöntämisessä tehdään lähivuodet uusia ennätyksiä, kun perheenyhdistämisjonot purkautuvat. Vuoden 2008 kesää vastaava uusi ryntäys voi olla kulman takana. Mitään ei ole tehty sellaisen estämiseksi.

Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotuen perusosaa 30 prosenttia vähemmän kuin muille Suomessa asuville. Aikuisen yksin asuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuussa. Sillä hän hankkii ruokansa, vaatteensa ja maksaa terveydenhoitomenonsa.

Turvapaikanhakijoiden tuki on yhtä iso kuin kantaväestöllä. Käteisen osuus on pienempi, koska hakijoiden lasketaan saavan vastaanottokeskuksissa tietyn määrän tavaroita ja palveluja, joista omillaan asuvat joutuisivat maksamaan (televisio jne.).

Jos hän saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivän ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 prosenttia. Sairausvakuutusta, lapsilisää ja asumiseen perustuvia sosiaalietuuksia hän ei saa. Tästäkö valtion pitäisi säästää?

Pitäisi säästää siten, että näiden etuuksien saajia saapuisi Suomeen mahdollisimman vähän. Käteisen sijaan pitäisi jakaa ruokaa ja vouchereita.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja ihmisoikeussopimuksiin ja antaa suojelua sitä tarvitseville. Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on kuitenkin huomattavasti ohuempi kuin esimerkiksi Norjaan (14 000) ja Ruotsiin (24 000) puhumattakaan Ranskasta (42 000).

Sopimuksien tulkinnat vaihtelevat ja Suomessa niitä tulkitaan liberaalimmin ja laajemmin kuin missään muualla Euroopassa. Siitä on osoituksena Euroopan korkein oleskelulupien myöntämisprosentti. Turvapaikanhakijoiden virta moniin maihin on huomattavasti ohuempi kuin Suomeen, esimerkiksi Irlantiin (2 000) ja Espanjaan (2 600) puhumattakaan Virosta (40).

Mitä enemmän voimavaroja maahanmuuton alkuvaiheessa suunnataan kielenopetukseen ja muihin yhteiskuntaan luotsaaviin toimenpiteisiin, sitä myönteisempiä ovat maahanmuuton vaikutukset. Tästäkö pitäisi säästää ja toistaa muiden maiden virheet?

Tällaisesta kytkennästä ei ole olemassa näyttöä, koska rahojen käyttöä ja käytön tehokkuutta ei valvota eikä tutkita. Ainoa mittari on rahan määrä. Jotkut kunnat kehuvatkin tekevänsä pakolaiskorvauksilla voittoa, jonka voivat käyttää muihin tarkoituksiin.

Maahanmuuttajien kotoutuminen ei tunnu korreloivan virallisiin kotouttamistoimiin käytetyn rahan kanssa. Kotoutuminen on parempaa Yhdysvalloissa kuin Ruotsissa.

Tutkimukset Suomessa osoittavat saman kuin Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu aiheuttavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle maahantulon alkuvuosina.

Kaikkea maahanmuuttoa ei ole järkeä niputtaa yhteen. Tietyt ryhmät aiheuttavat nettokustannuksia suurimman osan maassaoloajastaan.

Nuoret, koulutetut ja maassa pitkäaikaisesti asuvat muuttajat tuovat kuitenkin mukanaan varsin suuria yhteiskunnallisia nettohyötyjä, kuten ne 300 000 Ruotsiin muuttanutta suomalaista ovat tehneet. Ruotsissa tutkittiin jokunen vuosi sitten, että yhteiskunnan keskimääräinen nettovoitto maahanmuuttajaa kohti oli noin 80 000 euroa. Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Rajoitetaan sitten maahanmuuttoa sen mukaan, voiko tulijoista olettaa olevan nettohyötyä.

Eurooppa ja erityisesti Suomi harmaantuu, joten tänne tarvitaan lisää osaavia käsiä. Maahanmuuttajat eivät yksin ratkaise ikäongelmaamme, mutta ilman heitä moni työ jää tekemättä.

Tilastojen mukaan "ikäongelma" ratkeaa 2030-2040. Jos yritämme ratkaista sen maahanmuutolla, niin meillä on tuohon aikaan sekä uusi ikäongelma että vakava maahanmuuttajaongelma.

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on Suomessa EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi alhaisin, 2,7 prosenttia keskiarvon ollessa 6,4 prosenttia. Ainoastaan entiset itäblokin maat ovat Suomen jäljessä, joten petrattavaa löytyy.

Miksi ulkomaiden kansalaisten määrän nostaminen on itseisarvoisesti tavoiteltavaa?

Maahanmuuttoporu kertoo karua kieltä suomalaisten itsetunnosta. Osa meistä menee sekaisin muutamasta somalista, poliitikkoja myöten.

Samaa mieltä.

[OTU]

Pistinpä Ari Helmiselle palautetta.
"Krittiikkiä Ari Helmiselle tätä täysin oleellisia fektoja tuntematta kirjoitettua propagandajuttua kohtaan.
http://www.ess.fi/?article=312581

Lue, niin et luule.
http://www.halla-aho.com/scripta/index.html
Sieltä mm. tämä http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html
http://hommaforum.org/index.php?action=profile;u=76;sa=showPosts

Lisäksi voisit tutustua mm. kantasuomalaisten vs. mamujen ja mamutaustaisten rikostilastoihin.

Vaikka nykyjournalismille tuntuu olevan ns. tutkiva journalismi täysin tuntematon käsite, niin tutustu hyvä mie... öh henkilö tosiasioihin, jos kirjoitat asiatyyppisiä artikkeleita. Tuollaisia somia mielipidevökerryksiä ei pidä naamioida asiakirjoitusten kaltaisiksi.

O."

[törö]

Ruotsissa tutkittiin jokunen vuosi sitten, että yhteiskunnan keskimääräinen nettovoitto maahanmuuttajaa kohti oli noin 80 000 euroa. Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Eikös se koulutetun väen tänne haaliminen kuitenkin ole kukkahattuväen mielestä nykyajan orjakauppaa, joka köyhdyttää kehitysmaita entisestään, vai onko se sitä vain sikäli kun kyseessä on yhteiskuntaa oikeasti hyödyttävä maahanmuuttaja?

[guest3656]

Sekaisin muutamasta somalista

Eurooppa ja erityisesti Suomi harmaantuu, joten tänne tarvitaan lisää osaavia käsiä. Maahanmuuttajat eivät yksin ratkaise ikäongelmaamme, mutta ilman heitä moni työ jää tekemättä.

Missä nämä "osaavat kädet" ovat? Onko pizzan paisto huippuosaamista? Entä kännykkään huutaminen julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä?

Viime aikaisten uutisointien perusteella, huippuosaajien "osaavat kädet" ojentuvat yhä useammin epärehellisin ja väkivaltaisin tarkoitusperin kohti kantasuomalaisia ja heidän omaisuuttaan. 

[chacha2]

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on Suomessa EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi alhaisin, 2,7 prosenttia keskiarvon ollessa 6,4 prosenttia. Ainoastaan entiset itäblokin maat ovat Suomen jäljessä, joten petrattavaa löytyy.
Maahanmuuttoporu kertoo karua kieltä suomalaisten itsetunnosta. Osa meistä menee sekaisin muutamasta somalista, poliitikkoja myöten.

Ovatko suomalaiset jossain kisassa mukana, vai mitä tämä tarkoittaa?
Onko itsetarkoitus mahdollisimman paljon ulkomaiden kansalaisia Suomeen?

Jos on,niin silloin Suomen kannattaisi ehdottomasti seurata "Sveitsin mallia" lainsaadannossa.
Ulkomaalaisten osuus Sveitsissa on yli 20 prosenttia,eli Sveitsihan on Euroopan kirkas ykkonen tassa kisassa.
Nyt tutkimaan Sveitsi ja Sveitsin lakeja..

[Topi Junkkari]

Ulkomaalaisten osuus Sveitsissa on yli 20 prosenttia,eli Sveitsihan on Euroopan kirkas ykkonen tassa kisassa.

Luxemburgissa, joka on vieläpä EU-maa eikä ihan kääpiövaltioksi laskettavissa, on 44 prosenttia ulkomaalaisia. Ulkomaalaisprosentit ovat kovat myös Monacossa (84 prosenttia!), Andorrassa (68 prosenttia), Liechtensteinissa (34 prosenttia) ja tietenkin Vatikaanissa (noin puolet).

[guest3656]

Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Tällaistä tekstiä en odottaisi lukevani edes Kevätpörriäisestä, saatika sitten mistään sanomalehdestä armon vuonna 2011.

143 000 € lienee enemmän kuin koko Somalian valtion budjetti. Toisaalta, mikähän mahtaisi olla täysin luku- ja kirjoitustaidottoman vuohipaimenen "investointikustannus"? Näitähän Suomeen pääasiassa tuotetaan. Tulemme vielä näkemään sen päivän, jolloin Suomen valtio palauttaa tämän kuluerän kasvattajamaa Somaliaan.

[dothefake]

Ulkomaalaisten osuus Sveitsissa on yli 20 prosenttia,eli Sveitsihan on Euroopan kirkas ykkonen tassa kisassa.

Luxemburgissa, joka on vieläpä EU-maa eikä ihan kääpiövaltioksi laskettavissa, on 44 prosenttia ulkomaalaisia. Ulkomaalaisprosentit ovat kovat myös Monacossa (84 prosenttia!), Andorrassa (68 prosenttia), Liechtensteinissa (34 prosenttia) ja tietenkin Vatikaanissa (noin puolet).

Paljonkohan noista on somaleja?

Jos otsikko olisi totta eli Suomessa olisi vain muutama somali,
menisin hyvinkin onnesta sekaisin.

[guest3656]

Ulkomaalaisten osuus Sveitsissa on yli 20 prosenttia,eli Sveitsihan on Euroopan kirkas ykkonen tassa kisassa.

Luxemburgissa, joka on vieläpä EU-maa eikä ihan kääpiövaltioksi laskettavissa, on 44 prosenttia ulkomaalaisia. Ulkomaalaisprosentit ovat kovat myös Monacossa (84 prosenttia!), Andorrassa (68 prosenttia), Liechtensteinissa (34 prosenttia) ja tietenkin Vatikaanissa (noin puolet).

Ei kai ulkomaalaisten määrällä ole sinänsä mitään merkitystä tai todistusarvoa. Jokainen ymmärtää, mikä Suomen kohtalo on ollut tässä Musta Pekka-pelissä.

[Alix]

Heipä hei kaikille! Nuivuuden lisääntyessä ja pitkään forumia seuranneena ajattelin pistää lusikkani tähänkin soppaan 

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on Suomessa EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi alhaisin, 2,7 prosenttia keskiarvon ollessa 6,4 prosenttia. Ainoastaan entiset itäblokin maat ovat Suomen jäljessä, joten petrattavaa löytyy.

Eli eli.... Kaikenlainen ulkomaalaisten haaliminen maahan on siis jotenkin tavoiteltava asia? Eiköhän tätä ole jo harrastettu parisen kymmentä vuotta, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan riittävästi. Mielestäni Suomen väkimäärään suhteutettuna alkaa olla jo tarpeeksi haalittu ja kun vielä katsoo miten mainiosti osalta kotoutuminenkin on onnistunut.

Maahanmuuttoporu kertoo karua kieltä suomalaisten itsetunnosta.

Ja hyvän itsetunnon omaavat eivät kritisoi maahanmuuttoa? 

[thinkingmind]

Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Tällaistä tekstiä en odottaisi lukevani edes Kevätpörriäisestä, saatika sitten mistään sanomalehdestä armon vuonna 2011.

Paheksun. Kevätpörriäinen on laatulehti.

Kevätpörriäinen todellakin on laatulehti tuohon sepustukseen verrattuna.

Perheenyhdistämisjonossa on tällä hetkellä 6000 somalia jotka ovat maahanmuuttoviraston ilmoituksen mukaan 85%-90% luku- ja kirjoitustaidottomia.

[MoonShine]

Jokainen ymmärtää, mikä Suomen kohtalo on ollut tässä Musta Pekka-pelissä.

Ei ymmärrä, vasta murto-osa suomalaisita tajuaa millaiseen melattomaan kanootiin tärähtäneistö meitä sulloo.

[James Hirvisaari]

ESS on aivan sekaisin ja paniikissa muutamasta maahanmuuttokriittisestä ehdokkaasta. ESSin vaalikoneessakaan ei ole ainuttakaan maahanmuuttoa koskevaa kysymystä. ESS ei ole kiinnostunut ajan ilmiöistä vaan ajaa apinan raivolla omaa poliittista propagandaansa.

[LW]

Tällaisesta kytkennästä ei ole olemassa näyttöä, koska rahojen käyttöä ja käytön tehokkuutta ei valvota eikä tutkita. Ainoa mittari on rahan määrä. Jotkut kunnat kehuvatkin tekevänsä pakolaiskorvauksilla voittoa, jonka voivat käyttää muihin tarkoituksiin.

Maahanmuuttajien kotoutuminen ei tunnu korreloivan virallisiin kotouttamistoimiin käytetyn rahan kanssa. Kotoutuminen on parempaa Yhdysvalloissa kuin Ruotsissa.

Kotouttamistoimet eivät tietenkään ole ainoa eivätkä edes tärkein tekijä siinä, kuinka hyvin maahanmuuttajat integroituvat, mutta voisi olettaa, että joillain niistä - kielikoulutuksella vähintäänkin - on jonkinasteinen vaikutus. Kokonaisbudjetti ei tosin ole erityisen oleellinen asia, vaan käytetyn rahan määrä per capita. Jos ongelmallisten ryhmien maahanmuuttoa suitsitaan, meillä on aivan hyvin rahaa "investoida kunnolla", kuten erinäiset tahot ovat meitä maanitelleet. Jos taas rajoja avataan entisestään, näiden samaisten tahojen tahdon mukaisesti, meillä ei ole missään tilanteessa siihen varaa.

[Roope]

Maahanmuuttosektorilla on rahaa ihan tarpeeksi, mutta rahat ja resurssit käytetään huonosti ja vääriin asioihin. Jos kotouttamistoimilta (etenkin kielenopetukselta) vaadittaisiin mitattavia tuloksia, niin päästäisiin aimo harppaus eteenpäin. Tiukka linja: jos kouluttaja ei saa tuloksia aikaan, niin rahat ohjataan muualle. Näin tehdään Tanskassa. Kotouttamispolitiikka on kuitenkin sellaisten tahojen käsissä, joiden motiivina on ensisijaisesti kasvattaa maahanmuuttosektoria ja sen vaikutusvaltaa (vrt. vastaanottokeskusten määrän moninkertaistuminen), ei kotouttaa maahanmuuttajia.

Se on totta, että jos sosiaalimaahanmuutto jatkuu tällaisena, niin sitten eivät enää mitkään toimet auta. Kantokyky on tullut tällä hallituskaudella vastaan, kun esimerkiksi kuntasijoituspaikkoja on enää tarjolla vain puolelle tulijoista.

[Jouko]

Maahanmuuttosektorilla on rahaa ihan tarpeeksi, mutta rahat ja resurssit käytetään huonosti ja vääriin asioihin. Jos kotouttamistoimilta (etenkin kielenopetukselta) vaadittaisiin mitattavia tuloksia, niin päästäisiin aimo harppaus eteenpäin. Tiukka linja: jos kouluttaja ei saa tuloksia aikaan, niin rahat ohjataan muualle. Näin tehdään Tanskassa. Kotouttamispolitiikka on kuitenkin sellaisten tahojen käsissä, joiden motiivina on ensisijaisesti kasvattaa maahanmuuttosektoria ja sen vaikutusvaltaa (vrt. vastaanottokeskusten määrän moninkertaistuminen), ei kotouttaa maahanmuuttajia.

Se on totta, että jos sosiaalimaahanmuutto jatkuu tällaisena, niin sitten eivät enää mitkään toimet auta. Kantokyky on tullut tällä hallituskaudella vastaan, kun esimerkiksi kuntasijoituspaikkoja on enää tarjolla vain puolelle tulijoista.

Tuohan se pointti on. Varsinaiset tuet suoraan maahanmuuttajille  on koko systeemiin tarvituista varoista  murto-osa. Ja se kun on vielä tehoton niin tuhlaustahan se on. Siksi olisi tärkeää selvittää mitä kaikki maksaa ja puolueetomien tarkastajien toimesta. Oulussa tätä oltiin ainakin tekevinään Perussuomalaisten valtuustoaloitteen johdosta. Ei vain tainnut tulla ihan kaikki kustannukset selville.

[Kantoraketti]

Jotenkin tuo investoitu rahan määrä per tulija tuntuu aikalailla tuulesta temmatulta, tai sitten kyseessä on vain tilastoharha joka johtuu keskiarvosta. Jos otetaan tarkasteluun tuo 143 000e ja jaetaan se 20:llä, että saadaan tietää mikä on ollut investointi per vuosi, saadaan luvuksi 7150e. Ja sitten vaikka mietitään tämän väitteen totuusarvoa, vaikka afganistanilaisiin, somaleihin ja irakilaisiin(ihan vain siksi, että näiden maiden kansalaisten vastaanotto aiheuttaa kovinta kritiikkiä).

Noh, afganistanissa bkt per henkilö on 1200 us dollaria(vuonna 2008). Ja jotenkin pitäisi uskoa että silti em. maa olisi investoinut nuorisoonsa 7-8 kertaisen määrän rahaa vuosittain verrattuna henkilön nimelliseen tuottoon.

Somalian bkt per henkilö on 543 us dollaria(vuonna 2003). Ja tässä taas investoinnin määrä on noin 15-16 kertainen, verrattuna henkilön nimelliseen tuottoon.

Irakissa taas bkt per henkilö on 3600 us dollaria (vuonna 2010). Ja investoinnin määrä on noin 2,5 kertainen, verrattuna henkilön nimelliseen tuottoon.

Ja mitä ajan tässä takaa. No ainakin sitä, että lähtömaiden panostus maahan tulijoihin ei voi pitää mitenkään paikkaansa somalian ja afganistanin kohdalla. Näillä kahdella maalla ei ole mitään puitteita eikä mahdollisuuksia kouluttaa kansalaisiaan oikeastaan millekkään länsimaiselle tasolle. Irakin kohdalla on vielä pieniä toiveita, koska sieltä tulevalla voi olla jo jonkintasoista pohjakoulutusta, tai jos ei muuta, niin jonkinlainen idea siitä mitä koulunkäynti on.

[Fincum]

Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Tällaistä tekstiä en odottaisi lukevani edes Kevätpörriäisestä, saatika sitten mistään sanomalehdestä armon vuonna 2011.

Paheksun. Kevätpörriäinen on laatulehti.

Kevätpörriäinen todellakin on laatulehti tuohon sepustukseen verrattuna.

Perheenyhdistämisjonossa on tällä hetkellä 6000 somalia jotka ovat maahanmuuttoviraston ilmoituksen mukaan 85%-90% luku- ja kirjoitustaidottomia.

6000x90%x143000€=772M€

Suomelta jää siis saamatta 772M€ investointi ja Suomen pitää oletettavasti sijoittaa sama summa.

[dothefake]

Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on kuitenkin huomattavasti ohuempi kuin esimerkiksi Norjaan (14 000) ja Ruotsiin (24 000) puhumattakaan Ranskasta (42 000).

En ole varma laskinko oikein, mutta väkilukuun suhteutettuna Suomi ottaa
kaksinkertaisen määrän Ranskaan verrattuna (6.000/42.000). Paremmat laskijat,
tarkastakaa.