Länsimaisen ja aasialaisen kasvatuksen erot

[Tupakkamies]

Why Chinese Mothers Are Superior Linkki

A lot of people wonder how Chinese parents raise such stereotypically successful kids. They wonder what these parents do to produce so many math whizzes and music prodigies, what it's like inside the family, and whether they could do it too. Well, I can tell them, because I've done it.
...
Despite our squeamishness about cultural stereotypes, there are tons of studies out there showing marked and quantifiable differences between Chinese and Westerners when it comes to parenting. In one study of 50 Western American mothers and 48 Chinese immigrant mothers, almost 70% of the Western mothers said either that "stressing academic success is not good for children" or that "parents need to foster the idea that learning is fun." By contrast, roughly 0% of the Chinese mothers felt the same way. Instead, the vast majority of the Chinese mothers said that they believe their children can be "the best" students, that "academic achievement reflects successful parenting," and that if children did not excel at school then there was "a problem" and parents "were not doing their job." Other studies indicate that compared to Western parents, Chinese parents spend approximately 10 times as long every day drilling academic activities with their children. By contrast, Western kids are more likely to participate in sports teams.
...
Chinese parents can order their kids to get straight As. Western parents can only ask their kids to try their best. Chinese parents can say, "You're lazy. All your classmates are getting ahead of you." By contrast, Western parents have to struggle with their own conflicted feelings about achievement, and try to persuade themselves that they're not disappointed about how their kids turned out.
...
Chinese parents demand perfect grades because they believe that their child can get them. If their child doesn't get them, the Chinese parent assumes it's because the child didn't work hard enough. That's why the solution to substandard performance is always to excoriate, punish and shame the child. The Chinese parent believes that their child will be strong enough to take the shaming and to improve from it. (And when Chinese kids do excel, there is plenty of ego-inflating parental praise lavished in the privacy of the home.)
...
Second, Chinese parents believe that their kids owe them everything. The reason for this is a little unclear, but it's probably a combination of Confucian filial piety and the fact that the parents have sacrificed and done so much for their children. (And it's true that Chinese mothers get in the trenches, putting in long grueling hours personally tutoring, training, interrogating and spying on their kids.) Anyway, the understanding is that Chinese children must spend their lives repaying their parents by obeying them and making them proud.

Siinä muutamia esimerkkejä. Toisin sanoen länsimaisella lapsella on oikeus olla "cool" junttiurpo, MTV-nigger tai vastaava vanhemmilleen haistatteleva trendispede kun taas aasialaisille lapsille asetaan ehdottomat tavoitteet, joihin on päästävä. Siis näin yleistäen.

[Angelos]

Tutustuin itsekin aikaisemmin samaan kirjoitukseen. Heratti mielenkiintoisesti jenkeissa heti kauhean kohun ja useat asiantuntijat kiirehtivat kertomaan, etta ei se nain voi olla ja niin edes pain.

Toki tuota natsimaisuutta on liikaakin kirjoittajan asenteessa, mutta paasaantoisesti pidan hanen tapaansa huomattavasti parempana kuin lapsen loputonta paapomista ja ymmartamista. Vie ehka liikaa vapautta lapsuudesta, mutta lansimaisella selkarangattomuuden lapitunkemalla mallilla on viela huonommat seuraukset.

[herranen]

Amy Chuan artikkeli on herättänyt paljon keskustelua eri puolilla ja tuossa on varsin hyvää pohdintaa aiheesta :

You/she'll say that the Chinese discipline is what makes the kids successful, but that's silly.  Given that her husband is a Jewish American equivalent to her Chinese Americanness, why isn't their daughters' successes the result of Jewish fathering?  Chua would say that she's the one who made her practice, but she's at work all day just like he is, right?  I get that she yells more, ok, mission accomplished, but as a technical matter she's not there all the time, the kids have to be self-motivated, and that self-motivation came not just from the mother, but from growing up in with those parents.  Unless she's arguing that the father is pretty much irrelevant?  Oh, that is what she's arguing.   Sigh.

http://thelastpsychiatrist.com/2011/01/why_chinese_mothers_are_not_su.html

[Eino P. Keravalta]

Tietysti periytyvillä taipumuksilla ja kyvyyilläkin on vaikutuksensa, mutta jos puhumme pelkästään kulttuurin arvoista, kiinalainen kulttuuri poikkeaa suuresti länsimaisesta.

Länsimainen mentaliteetti korostaa mm.

- yksilön oikeuksia
- nautintoja
- kapinaa
- itsekriittisyyttä
- sallivuutta

Kiinalainen mentaliteetti taas mm.

- velvollisuuksia
- työtä
- kuria
- kyseenalaistamattomuutta
- sääntöjä

Eipä siis ihme, että kiinalaiset ovat vähitellen saamassa niskalenkin eurooppalaisista. Lisäksi Kiinassa lapsia opetetaan olemaan ylpeitä kulttuuristaan ja maastaan. Eurooppalaisia lapsia sitä vastoin opetetaan häpeämään omaa maataan ja asettamaan kaikenmaailman häpeäväkivaltaa viljelevät aasivankkuriyhteiskunnat jalustalle.

[HDRisto]

"kiinalainen kulttuuri poikkeaa suuresti länsimaisesta"

Kiinassa töpeksineet poliitikot ja muut korruptit ammutaan ilman vastaväitteitä, täällä järkätään suojatyö- ja hallituspaikkoja isoista firmoista.

[aivovuoto]

Onko tuon tuotoksena sitten jäykkä massa? Olisivatko nuo kaukoidän maat nykyisessä kehityksen tilassa ilman länsimaista "häröilyä"?

[Eino P. Keravalta]

Minua jäi askarruttamaan, millaisia vaikutuksia lapseen on sillä, että hänelle osoitetaan maansa kulttuurin positiivisia saavutuksia ja toisaalta sillä, että ainakin me eurooppalaiset altistamme lapsemme häpeämään omaa maataan.

Uskon, että kehittyvä lapsi tarvitsee terveen minäkuvansa ja itsetuntonsa pohjaksi myös tunteen, vakaumuksen ja käsityksen siitä, että se kulttuuri, johon hän kuuluu, on hyvä, arvokas ja kunnioitettava. Lapsella on voimakas tarve samaistua. Hän haluaa kuulua johonkin ja sitämukaa kun hänen tietoisuutensa avautuu, hänen elinpiirinsä ikäänkuin laajenee ja tässä vaiheessa hänen itsetuntonsa rakennusaineiksi tulevat myös käsitykset omasta maasta, sen kansasta ja saavutuksista. Lapselle on tärkeää, että hän voi ajatella kuuluvansa arvokkaaseen kulttuuriin. Jos tuota kulttuuria halveerataan, se ei voi olla jättämättä jälkiä myös lapsen minäkuvaan ja itsetuntoon, sillä yksikään ihminen ei ole "saari", vaan olemme kaikki monien yhteisöjen jäseniä.

Mikäli lapset koulussa tai kotona saavat vuosien mittaan jatkuvasti kuulla, että suomalaiset ovat juoppoja, rasisteja, mykkiä, naisenhakkaajia ja kateellisia moukkia, jotka hädintuskin ovat laskeutuneet puusta ja että kulttuurimme on huono, että sorramme muita kansoja ja että meillä olisi todella paljon opittavaa näiltä, oppii lapsikin ehkä ajattelemaan, että Suomi on muita maita huonompi paikka ja että tässä kansassa on jotakin perusteellista vikaa, jonka vuoksi olemme jatkuvasti velkaa toisille, pääosin eksoottisille kansoille.

Ehkä tietoisella tasolla lapsi ei suuresti reagoi kuulemaansa, mutta alitajunta on mahtava apparaatti: se paitsi tallentaa kaiken ja kritisoimatta imee itseensä kaiken, myös vaikuttaa tietoiseen mieleen ja jopa kehoon. Kaikki, mikä on alitajuntaan tallentunut, pysyy siellä iäti ja pikkuhiljaa vaikuttaa tunteisiimme, ajatuksiimme, asenteisiimme, uskomuksiimme ja käytökseemme.

Miksi siis antaisimme lapsillemme arvottomuudentunteen kasvun eväiksi?

Tuollaisen mentaliteetin seuraukset näkyvät jossakin. Tietysti kyseenalaistaminen ja kapinointi ovat länsimaisia arvoja, mutta arvottomuuden pedagogia on varmasti osasyyllisenä juurettomuuteen, itsetuhoiseen käytökseen esimerkiksi päihteiden avulla, rappiokulttuureiden ihannointiin, toiseudenpalvontaan, heikkoon itsetuntoon, katkeruuteen isänmaata kohtaan ja kaikkea kohtaan osoitettuun arvostuksen puutteeseen.

Ja tällainen arvottomuuden pedagogia aloitetaan jo päiväkodissa. Ei ole harvinaista, että niissäkin annetaan "monikulttuurikasvatuksen" peitenimellä eväät oman taustansa mitätöintiin ja itsevihaan. Vielä pahempaa on se, että lasten kielenkäytöstä pyritään kitkemään täysin viattomatkin ilmaisut ja heitä kannustetaan itsesensuuriin toiseuden läsnäollessa. Jos tällainen aivopesu ja oman arvottomuudentunteen lietsominen tuntuu epäuskottavalta, annan tässä yhden esimerkin: erästäkin lasta oli päiväkodissa ankarasti nuhdeltu, koska hän oli käyttänyt leikkitoveristaan nimitystä "musta". Millaiset jäljet jätämme sellaisen lapsen alitajuntaan, joka jo varhain oppii, että mustien kohdalla omat tunteet ja ajatukset on vaiennettava samaan aikaan, kun mustat leikkitoverit saavat mellastaa miten tahtovat jopa naispuolisia hoitajia heidän sukupuolensa vuoksi uhmaten ja halveksuen?

Koko monikulttuurikasvatus tähtää siihen, että lapselle sanotaan: "sinä ja sinun vanhempasi ette ole mitään!" Ehkä saisimme tähän maailmaan terveempia lapsia ja aikuisia, mikäli heitä kannustettaisiin huomaamaan oman kansansa hyviä puolia sekä kunnioittamaan maataan ja esivanhempiaan. Ehkä myös saisimme sellaisia aikuisia ja poliitikkoja, jotka päätöksissään etsisivät tämän maan ja kansan etua.

LISÄYS: Itse olen lapsilleni kertonut, että Suomi on erittäin harvinainen maa tällä planeetalla, koska me suomalaiset olemme osanneet ja halunneet rakentaa tästä maasta hyvän elää. Sen vuoksi tänne on tulossa paljon sellaisia kansoja, jotka eivät osaa tai halua rakentaa maistaan miellyttäviä paikkoja.

[Noottikriisi]

Einolta erittäin hieno kirjoitus tuossa edellä!
Ketjun aiheesta tarkemmin sanoisin että tuota Einon kritisoimaa oman kulttuurin halveksuntaa lukuunottamatta länsimainen kasvatus on parempi luovuuden ja kehityksen kannalta. Pitäisi opettaa lapset arvostamaan oman kulttuurimme saavutuksia ja hyväksyä että myös yhteisöllisillä arvoilla on tärkeä merkitys eikä vain yksilön oikeuksilla.

[Marjapussi]

Hieman liian yleistävä tuo kirjoitus kiinalaisten menestyksen halusta. Ehkäpä se saattaa päteä imigranttien suhteen, mutta ainakin manner Kiinassa on valtava massa heikosti koulutettua maalaisväestöä ilmaan kummempia tavoitteita.

[Eino P. Keravalta]

Hieman liian yleistävä tuo kirjoitus kiinalaisten menestyksen halusta. Ehkäpä se saattaa päteä imigranttien suhteen, mutta ainakin manner Kiinassa on valtava massa heikosti koulutettua maalaisväestöä ilmaan kummempia tavoitteita.

Olet varmaan oikeassa. Ehkä immigrantit ovat juuri maansa aktiivista parhaimmistoa. Meillä on täällä siis parhaimmat kiinalaiset ja parhaimmat somalit.

[Uuno Nuivanen]

parhaimmat somalit.

Hiukan hirvittää, että millaista se loppuporukka on, kun meillä on etujoukkona nyt ne huippuosaajat. 

[Eino P. Keravalta]

parhaimmat somalit.

Hiukan hirvittää, että millaista se loppuporukka on, kun meillä on etujoukkona nyt ne huippuosaajat. 

Eiköhän sekin tässä pikkuhiljaa selviä, kun nämä huippuosaajat jalan fatan oven väliin saatuaan alkavat tilailla tänne klaaninsa muita jäseniä..

[E.P.L]

Kiinassa töpeksineet poliitikot ja muut korruptit ammutaan ilman vastaväitteitä, täällä järkätään suojatyö- ja hallituspaikkoja isoista firmoista.

Kiinassa näin nimenomaan ei tapahdu. Virkamiehet voivat tehdä ihan mitä lystäävät.

[Terhon puolesta]

On päivänselvää, ettei länsimaisin menetelmin saada yksilöistä irti parasta potentiaalia. Mutta miksi pitäisikään? Eikö viisaampaa olisi keskittyä hyvään elämään kuin maksimaaliseen potentiaalin käyttöön?

Jo nykymallilla maapallo peitetään paskaan. Tulevaisuutta ei ole.

[far angst]

Entä jos olisikin eroa jo materiaalissa, ei vain menetelmissä? Jos aasialaiset olisivatkin niin paljon muita fiksumpia, että tämä selittäisi opintosaavutukset ja muunkin menestyksen?
Mutta onneksi ei ole rotuja, paitti tietenkin niinku sillai sosiaalisena konstruktiona, ekstiä, joten ei sitten ole rodullisia erojakaan.   

Mutta kaappasin oikeen kuvan, kun vaskistit ja muut solisaliratit väittää että:

a) on rotuja, ja;
b) rotuilla on eroavaisuuksia (esim. mustat donkkaa tykimmin)

Ihan oikein tiedemiehet on puustaimilla kirjoitelleet, että amerikan juutalaisten keskimääräinen ÄO on 113 poinaa (juutalaisuus on uskonto, ei rotu) ja Afrikan-Amerikkalaisilla (tarkotan neekeriä) se taas on 85 ja vahanaamoilla son jämpti huntti.
Myös on selitelty ittessään Wikissä, että konsa aasialaiset (erinomattainkin itä-aasialaiset) ovat viisaita, on net myös rikkaita.  Tälläsin tähän kuvavarkauden, jostakäsin selviää miten eri mailla on erilaiset IQ:t.  Maat taas ei oo rotuja, joten noin saa sitte vissiinki sanoo, sano.

Mistähän muuten ne kulttuurierot sitten taas johtuu?  Tiätääks kukaan?

(http://img828.imageshack.us/img828/7281/iqvscountry.th.jpg)

[aivovuoto]

On päivänselvää, ettei länsimaisin menetelmin saada yksilöistä irti parasta potentiaalia.

Oletko varma, että tuo kiinalainen juttu sitten tuottaa sitä? Minusta se tunkee ihmisiä muottiin. Sillä pärjää muiden mukana, mutta muuttaako se pitkässä juoksussa juuri mitään? Länsimainen systeemi voi toki tuottaa paljon enemmän väliinputoajia, mutta sillä on kääntöpuolensakin.

[Eino P. Keravalta]

On päivänselvää, ettei länsimaisin menetelmin saada yksilöistä irti parasta potentiaalia.

Oletko varma, että tuo kiinalainen juttu sitten tuottaa sitä? Minusta se tunkee ihmisiä muottiin. Sillä pärjää muiden mukana, mutta muuttaako se pitkässä juoksussa juuri mitään? Länsimainen systeemi voi toki tuottaa paljon enemmän väliinputoajia, mutta sillä on kääntöpuolensakin.

Entäpä, jos olisikin niin, että autoritäärinen kasvatus ja yhteiskunta saavat parhaan tehokkuuden irti kiinalaisista ( geeneistä ) ja taas individualistinen kasvatus ja yhteiskunta saavat parhaan tehokkuuden irti eurooppalaisista ( geeneistä ) - sillä olemmehan erilaisia, mikä on rikkaus.

[Marius]

Kummasti tuntuu länsimainen kulttuuri uppoavan myös aasialaiseen tajuntaan.
Se osa Aasiaa, joka menestyy, on länsimaisen kulttuurin omaksunutta.
Sitä vielä ehkä terävämpään suuntaan viilaten.

Varhaisteinit ynnä nuoriso ympäri maailman ovat kyllä täysin länsimaisen rokki-mäkki-muoti kulttuurin lumoissa. Ja sen lumon myötä ovat esim. aasialaiset perinteiset arvot pikemminkin murtumassa kuin vahvistumassa.

California-Coca Cola-Rock`n Roll-kulttuuria ei kannattaisi aliarvioida,
kun kuitenkin katutasolla ympäri maailmaa nuoret eivät voi sitä vastustaa.

Luulen itse, että sekä islamilaisen maailman että aasialaisen kulttuurin tuomionpäivän julistivat jo aikoja sitten vapaus, hampurilainen ja Elvis.

Länsimainen kulttuuri on ottanut pehmeästi vastaan rennon vapauden ja sen voiman.
Koska länsieurooppalainen ihminen on sellainen, siihen kykenevä.

Mihin muut kykenevät, jää nähtäväksi.

Mutta halunsa vapauden ja "rokkenrollin" omaksumisen yrittämiseen ainakin nuoriso maailmalla on osoittanut enemmän kuin selvästi.

Sanoisin että pinnan alla muhii vahvasti, ja länsimaalainen kulttuuri sekä kasvatus tulevat viemään voiton. Yksinkertaisesti siksi, että vapaus.

[Angelos]

Kummasti tuntuu länsimainen kulttuuri uppoavan myös aasialaiseen tajuntaan.
Se osa Aasiaa, joka menestyy, on länsimaisen kulttuurin omaksunutta.
Sitä vielä ehkä terävämpään suuntaan viilaten.

Varhaisteinit ynnä nuoriso ympäri maailman ovat kyllä täysin länsimaisen rokki-mäkki-muoti kulttuurin lumoissa. Ja sen lumon myötä ovat esim. aasialaiset perinteiset arvot pikemminkin murtumassa kuin vahvistumassa.

California-Coca Cola-Rock`n Roll-kulttuuria ei kannattaisi aliarvioida,
kun kuitenkin katutasolla ympäri maailmaa nuoret eivät voi sitä vastustaa.

Luulen itse, että sekä islamilaisen maailman että aasialaisen kulttuurin tuomionpäivän julistivat jo aikoja sitten vapaus, hampurilainen ja Elvis.

Länsimainen kultturi on ottanut pehmeästi vastaan rennon vapauden ja sen voiman.
Koska länsieurooppalainen ihminen on sellainen, siihen kykenevä.

Mihin muut kykenevät, jää nähtäväksi.

Mutta halunsa vapauden ja "rokkenrollin" omaksumiseen yrittämiseen ainakin nuoriso maailmalla on osoittanut enemmän kuin selvästi.

Sanoisin että pinnan alla muhii vahvasti, ja länsimaalainen kulttuuri sekä kasvatus tulevat viemään voiton. Yksinkertaisesti siksi, että vapaus.

Nuorisokulttuuri on jokseenkin uusi ilmio, ja edelleen melko lailla merkitykseton muuten kuin markkinoiden kannalta: Se on niiden luoma kulutuskulttuuri, ei muuta, eika sita kannata yliarvioida. Aasialaisten varsinainen kulttuurin murros johtuu, ainakin Kiinassa, modernisaatiosta: Massiivinen teollistuminen, palveluiden lisaantyminen ja tietoyhteiskunnan samanaikainen leviaminen aiheuttaa arvotyhjion. Sama ilmio koettiin lannessa aikoinaan.

Ja lopuksi, kiinalainen kulttuuri on voimakkaan synkretistista: Se sulauttaa ulkoisia piirteita itseensa ja siten onnistuu seka puolustautumaan ulkoisia kulttuureita vastaan etta hyotymaan niista. Lansimaille tyypillisen, hyvin suoraviivaisen ja aggressiivisen nakokannan mukaan tama saattaa vaikuttaa heikkoudelta tai alistumiselta lantisiin arvoihin, mita se ei missaan nimessa ole.

[Eino P. Keravalta]

Törkeästi yleistäen filosofisella tasolla voisi sanoa, että kiinalainen kulttuuri on kurin, yhteisöllisyyden ja sääntöjen kulttuuri. Sitä vastoin länsimainen kulttuuri on kapinan, yksilöhedonismin ja kurittomuuden kulttuuri. Siksi osa kiinalaisista nuorista ja kaupallisista tahoista jäljitteleekin länsimaisia tendenssejä, jotka tuottavat yksilölle enemmän mielihyvää. Mutta he tekevät sen, koska voivat, koska osalla on siihen taloudelliset mahdollisuudet. Kuka ihme välittäisi velvollisuuksista, yhteisöllisyydestä tai kurinalaisuudesta, jos käytössä on joka tapauksessa rahaa tyydyttämään kulutusyhteiskunnan tarpeita? Valtaosa kiinalaisista elää vaativissa olosuhteissa, ja niissä vaativa, kurinalainen ponnistelu on välttämätöntä. Tosin valtava osa afrikkalaisistakin elää kiinalaisten tapaan kurjissa olosuhteissa, mutta heidän kesken ei olla havaittu samaa luovuttamattomuuden ja ponnistelun mentaliteettia. Valkoisten syytä sekin?

[Marius]

Tavallinen kansa ympäri maailman, varsinkin köyhissä maissa, ihannoi varauksetta
"Amerikkalaisuutta", jonka he näkevät edustavan jotain joka on lähinnä paratiisimaista olotilaa maanpäällä. He eivät pääsääntöisesti tiedä sitä,
mitä länsi, Yhdysvallat tai sen olot ovat, mutta he rinnastavat amerikkalaisuuden vapauteen, jota heillä, suurimmassa osassa maailmaa ei ole, ja sen vapauden myötä automaattisesti oletettuun "makean meiningin" lankeamiseen kuin tyhjästä.

Ihmiset puhuvat julkisesti toista ja haluavat sisäisesti toista.
Mutta aina ihmiset unelmoivat parhaasta tietämästään, tai ainakin paremmasta.
Ja sitä nyt ihmisten mielestä tuntuu edustavan tällä hetkellä, kuten jo pitkään USA.

Myös aivopestyt muslimit omissa maissaan ihannoivat sisäisesti, salaa, Amerikkaa,
vaikka julkisesti, pelon, kateuden, yhteisövankilan ja itsetunnon puutteen piinaamina sanoisivat mitä tahansa.

Itseasiassa menestynein osa islamilaistakin maailmaa muistuttaa Aasian tavoin ulkokuoreltaan länsimaailmaa. Infra, mutta ennenkaikkea nuoriso.

Suuri osa maailman kehittyvien maiden, (ml Venäjän), eikä edes Euroopan nuorisosta aidosti pidä omaa meininkiään parhaana mahdollisena, vaan juuri jenkkiläisyyttä, tai tarkemmin sitä mitä se edustaa, ja mitä sillä on tarjota juuri nyt.

Sama "asennevamma" on aina koskenut myös suomalaisia, mutta voiko siitä ihmistä syyttää?

Läntisiin arvoihin; amerikkalaisiin nuorisokulttuurin osalta ja eurooppalaisiin yleiskulttuurin osalta ja juurikin vapauteen ei nimenomaan "alistuta" vaan ne halutaan.

[Eino P. Keravalta]

Marius, kyse on huonosta markkinoinnista: jos maailman nuorille miehille myytäisiin länsimaisen individualismin ja kulutuksen sijaan islamilaista mieskuvaa, jonka mukaan mies voi nauttia kaikkia oikeuksia vapaasti naiset mukaanlukien samalla, että miehille luvattaisiin kaikkinainen yksinoikeus aineellisiin resursseihin, ihmisoikeuksiin ja päätäntävaltaan, eikö tällainen elinikäisen playboyn elämä kiehtoisi monia miehiä?

[Marius]

Marius, kyse on huonosta markkinoinnista: jos maailman nuorille miehille myytäisiin länsimaisen individualismin ja kulutuksen sijaan islamilaista mieskuvaa, jonka mukaan mies voi nauttia kaikkia oikeuksia vapaasti naiset mukaanlukien samalla, että miehille luvattaisiin kaikkinainen yksinoikeus aineellisiin resursseihin, ihmisoikeuksiin ja päätäntävaltaan, eikö tällainen elinikäisen playboyn elämä kiehtoisi monia miehiä?

Maukas visio, aina siihen asti, kunnes eurooppalainen mies, ehkä hetken rötvättyään, jälleen kerran toteaisi,
luonteensa mukaisesti, että ei hiivattu, ei tämä ole oikein, ei oikeaa vapautta.
Ja ymmärtäisi jälleen kerran että yhteiskunta ei moisella pönttöilyllä sittenkään kehity vaan tuppaa taantumaan, eikä ole rento paikka elää.
Fantasiana silti tietyiltä piirteiltään, hmmm...

Muista kuin eurooppalaisista miehistä en menisi takuuseen.
Uskon silti ihmisen perimmäiseen kaipuuseen tasapuoliseen, rehelliseen vapauteen.

[Simo Hankaniemi]

Hm, kiinalaisilla oli 1400-luvun alkupuolella kaikki valtit käsissään ja mahdollisuus tehdä se, minkä eurooppalaiset sitten tekivät satakunta vuotta myöhemmin. Kiinan keisarilla oli pelkästään yhdessä tietosanakirjasarjassa noin 2000 osaa, kun Ranskan kuninkaalla oli muutama uskonnollinen kirja. Kolumbuksen laivat olivat pelkkiä kylpyammeita kiinalaisiin valtamerialuksiin verrattuna. Jotenkin se kiinalainen yhteisöllisyys ei sitten vaan toiminut ja keskenään jatkuvasti sotivat, kyseenalaistavat ja räävittömät eurooppalaiset valloittivat maailman ja lähiavaruuden.

[Marius]

Se sama tekijä, mikä esti kiinalaisten maailmanvalloituksen 1400-luvulla,
on olemassa edelleen. Itse en osaa määritellä tuota tekijää, mutta se on äärimmäisen kiinnostava ja aivan selkeästi olemassa.

Kiinalaisen, tai yleisesti aasialaisen ihmisen eroavaisuus nimenomaan henkiseltä kantilta eurooppalaiseen verrattuna on niin selvä, että kaikki kyllä sen tunnistavat, mutta sitä on vaikeaa pukea sanoiksi.

"Muurahaismaisuus", toimintaa kuvaavana määreenä tulisi äkkiseltään mieleen.
Mutta sekään ei kuvaa alkuunkaan sitä pientä tekijää, joka mielestäni aasialaisesta mentaliteetista puuttuu. Tuo oma määreeni voi olla tulkittavissa myös negatiivisesti, mutta sitä en suinkaan tarkoita.

Jotain ratkaisevaa silti aasialaisesta mielestä uupuu, vaikka älykkyydeltään ovatkin arvioidut ykköspopulaatioiksi maailmassa.
Tarkoitankin että jokin pieni, aukaiseva, avartava, vapauttava tekijä puuttuu
aasialaisesta älykkyydestä, vaikka onkin suorittavalta osaltaan ehkä huippua.

Soveltava osa? Ehkä luova osa, johon liittyy rohkeus, ennakkoluulottomuus, uteliaisuus, rakkaus, tunteellisuus, avaruus?

Laupeus, anteeksiantamisen kyky, armon ymmärrys?

Itseironia, kuvia kumartamattoman, totaali-kornin huumorin tajuaminen?

Itsetunto? Tunto siitä että vaikka yksilötasolla olisikin mitä vain, kuuluu silti parhaaseen tietämäänsä A-luokkaan ryhmänä? Primitiivisiäkin tuntoja, mutta ratkaisevia silloin, kun ilmaantuu joku johon itseään joutuu vertaamaan, ei olekaan yksin aiemmin kuvittelemassaan omassa erinomaisuudessaan. Mutta vaistoaa, "liskoaivoja" vavahduttaen oivaltaa, että tällä kertaa mitään ei olekaan tehtävissä.
Toinen on perustavanlaatuisesti erilainen ja pää hieman painuu...
Tämä tekijä on osa aasialaista tajuntaa tänäpäivänä, väitän.
Vertailun vuoksi väitän, että pohjois-eurooppalaisilta tuo ominaisuus pääsääntöisesti puuttuu, korostuneesti se puuttuu pohjois-amerikkalaisilta, jotka toki ovat myös eurooppalaisia.

Se tekijä, mitä ajelen tässäkin takaa, mutten saa kiinni, tulee estämään aasialaisten menestyksen evoluution rattaissa, pitkissä aidoissa, eli satojen ja tuhansien vuosien juoksussa.

[Miniluv]

Hm, kiinalaisilla oli 1400-luvun alkupuolella kaikki valtit käsissään ja mahdollisuus tehdä se, minkä eurooppalaiset sitten tekivät satakunta vuotta myöhemmin. Kiinan keisarilla oli pelkästään yhdessä tietosanakirjasarjassa noin 2000 osaa, kun Ranskan kuninkaalla oli muutama uskonnollinen kirja. Kolumbuksen laivat olivat pelkkiä kylpyammeita kiinalaisiin valtamerialuksiin verrattuna. Jotenkin se kiinalainen yhteisöllisyys ei sitten vaan toiminut ja keskenään jatkuvasti sotivat, kyseenalaistavat ja räävittömät eurooppalaiset valloittivat maailman ja lähiavaruuden.

Jos Jared Diamondia on uskonminen, niin se tekijä oli, että keisaria ei valtamerilaivailu kiinnostanut, ja sitä ei sitten enää tehty. Sen pituinen se. Euroopassa oli tarjolla useampia monarkkeja, joista shopata tukija itselleen.

[Ilkka Partanen]

National Geographic julkaisi Kiina-spesiaalinsa jokunen vuosi sitten. Se oli varsin mielenkiintoinen läpivalaisu maan tilanteeseen. Numerossa kerrottiin myös kiinanalaisten lasten opiskelusta sekä harrastuksista ja halusta olla aina luokkansa paras. Se joka on luokan paras nauttii suurta arvostusta ja suhtautuminen, samoin kuin koulukuri on hieman toista kuin täällä jossa muutama elämäntapahäviäjä voi tunninkin aikana mölytä ja huudella mitä sattuu luokan "nörteille" jotka ovat yleensä jonkinlaisia poikkeuslahjakkuuksia mutta joita koululaitoksemme ei arvosta edes työrauhan muodossa.

Asialla on tietysti kääntöpuolensakin, että teini-ikäisillä ei ole "aikaa" seurustella koska pitää harrastaa, tehdä läksyt, opiskella mielellään jotain vielä lisäksi ja olla paras kaikissa ryhmissä. En tiedä onko sekään hyväksi, enkä nyt tarkoita hölmöilevän omppuviinin juontia jossain festareilla vaan tutustumista vastakkaiseen sukupuoleen noin ylipäätään. Tämän saavutusmentaliteetin vuoksi esimerkiksi Japanissa havaittiin trendi että avioparit erosivatkin tullessaan eläkeikään, koska lasten kasvettua aikuisiksi heillä ei ollut enää muuta yhteistä kuin asunto. Suurin osa ajasta oli mennyt miehellä työssään ja yhteistä aikaa perheen kanssa oli vähän. Tällaiset asiat ovat kuitenkin inhimillisiä tragedioita, joita ei toivoisi yhteiskunnan edistävän ja jossain pitäisi kulkea sekin raja että mikä on riittävästi.

[E.P.L]

National Geographic julkaisi Kiina-spesiaalinsa jokunen vuosi sitten. Se oli varsin mielenkiintoinen läpivalaisu maan tilanteeseen. Numerossa kerrottiin myös kiinanalaisten lasten opiskelusta sekä harrastuksista ja halusta olla aina luokkansa paras. Se joka on luokan paras nauttii suurta arvostusta ja suhtautuminen, samoin kuin koulukuri on hieman toista kuin täällä jossa muutama elämäntapahäviäjä voi tunninkin aikana mölytä ja huudella mitä sattuu luokan "nörteille" jotka ovat yleensä jonkinlaisia poikkeuslahjakkuuksia mutta joita koululaitoksemme ei arvosta edes työrauhan muodossa.

Vaikka koulutusjärjestelmäämme mollataankin jatkuvasti, ei pidä unohtaa että sillä on saavutettu maailman kärkituloksia.

[Slicky]

Se tekijä, mitä ajelen tässäkin takaa, mutten saa kiinni, tulee estämään aasialaisten menestyksen evoluution rattaissa, pitkissä aidoissa, eli satojen ja tuhansien vuosien juoksussa.

100 vuoden päästä eurooppalainen valkoinen on vähemmistönä kaikkialla maailmassa. Ehkä vain n. 10% koko maailman populaatiosta on valkoisia. Se joka sanoo, että Aasiassa ei ole luovuutta, voisi tutustua vaikka näihin...


Singapore
(http://www.theodora.com/wfb/photos/singapore/esplanade_singapore_photo_stb.jpg)

Dubai
(http://realestate.theemiratesnetwork.com/developments/dubai/images/palm_springs.jpg)


Ei ole ikävä luovaan sateiseen Helsinkiin ei

[Noottikriisi]

Se joka sanoo, että Aasiassa ei ole luovuutta, voisi tutustua vaikka näihin...

Kyseenalaistamatta väitettäsi, tiedätkö kuka kuvien rakennukset on suunnitellut?

[Futuristi]

Törkeästi yleistäen filosofisella tasolla voisi sanoa, että kiinalainen kulttuuri on kurin, yhteisöllisyyden ja sääntöjen kulttuuri. Sitä vastoin länsimainen kulttuuri on kapinan, yksilöhedonismin ja kurittomuuden kulttuuri. Siksi osa kiinalaisista nuorista ja kaupallisista tahoista jäljitteleekin länsimaisia tendenssejä, jotka tuottavat yksilölle enemmän mielihyvää. Mutta he tekevät sen, koska voivat, koska osalla on siihen taloudelliset mahdollisuudet. Kuka ihme välittäisi velvollisuuksista, yhteisöllisyydestä tai kurinalaisuudesta, jos käytössä on joka tapauksessa rahaa tyydyttämään kulutusyhteiskunnan tarpeita? Valtaosa kiinalaisista elää vaativissa olosuhteissa, ja niissä vaativa, kurinalainen ponnistelu on välttämätöntä. Tosin valtava osa afrikkalaisistakin elää kiinalaisten tapaan kurjissa olosuhteissa, mutta heidän kesken ei olla havaittu samaa luovuttamattomuuden ja ponnistelun mentaliteettia. Valkoisten syytä sekin?

Kiinassa on valtava määrä korruptiota ja tekopyhyyttä. Isänmaallinen propaganda on siellä valhetta. Kovasti puhutaan konfutselaisuudesta ja perhearvoista. Mutta luuletko, että kiinalaiset koulutetut urbaanit naiset käyttäytyvät yhtään vähemmän noista asioista piittaamattomasti kuin länsimaissakaan? Tai etteivätkö varakkaat miehet pidä Kiinassa haaremeita? Kommunistipuolueen jäsenet ja virkamiehet elävät kuin siat pellossa. Kiina ei tule ikinä ohittamaan länsimaita millään laadullisella mittarilla. Tosin, jos ja kun BKT per naama nousee Kiinassa ylemmälle itäeurooppalaiselle tasolle, he pääsevät määräävään asemaan maailmassa, koska heitä on 1.5-2 kertaa enemmän kuin länsimaalaisia.

[Maailmanmies]

Se tekijä, mitä ajelen tässäkin takaa, mutten saa kiinni, tulee estämään aasialaisten menestyksen evoluution rattaissa, pitkissä aidoissa, eli satojen ja tuhansien vuosien juoksussa.

100 vuoden päästä eurooppalainen valkoinen on vähemmistönä kaikkialla maailmassa. Ehkä vain n. 10% koko maailman populaatiosta on valkoisia. Se joka sanoo, että Aasiassa ei ole luovuutta, voisi tutustua vaikka näihin...


Singapore
--clip--

Dubai
--clip--

Ei ole ikävä luovaan sateiseen Helsinkiin ei

Singaporessa tuo voi ollakin kiinalaisen suunnittelema, mutta UAE:ssa, Bahrainissa, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa ja Quatarissa näkyvä loisto ei ole niiden maiden kansalaisten aikaansaamaa ellei rahoitusta lasketa sellaiseksi:

http://www.dubai-architecture.info/DUB-004.htm

Vauraissa arabimaissa rahat käytetetään loistokkuuteen ja kaikkeen järjettömään sen sijaan, että kehitettäisiin omaa teollisuutta.

[pelle12]

Kiinassa on valtava määrä korruptiota ja tekopyhyyttä. Isänmaallinen propaganda on siellä valhetta. Kovasti puhutaan konfutselaisuudesta ja perhearvoista. Mutta luuletko, että kiinalaiset koulutetut urbaanit naiset käyttäytyvät yhtään vähemmän noista asioista piittaamattomasti kuin länsimaissakaan? Tai etteivätkö varakkaat miehet pidä Kiinassa haaremeita? Kommunistipuolueen jäsenet ja virkamiehet elävät kuin siat pellossa. Kiina ei tule ikinä ohittamaan länsimaita millään laadullisella mittarilla. Tosin, jos ja kun BKT per naama nousee Kiinassa ylemmälle itäeurooppalaiselle tasolle, he pääsevät määräävään asemaan maailmassa, koska heitä on 1.5-2 kertaa enemmän kuin länsimaalaisia.

Näin on näreet, ja länsimaisen individualismin apinoiminen on Kiinasta nostanut sen talousmahdin, joka se tänä päivänä on. Rusinoita ei valitettavasti voi noukkia pullasta. Kun tulee hyvä, tulee myös paha, siinä ei mitkään moraalisaarnat konfutselaisista perhe/sukuarvoista auta (vaikka kuinka yritetään).Ei USA:ssakaan jatkuva höpötys perhearvoista tee maata yhtään perhearvoisempaa. Talouden lait ovat mahtavammat kuin moraalisaarnat.

[Slicky]

Minua huvittaa nämä puheet eurooppalaisesta induvidualismista. Kysykää vaikka Suomen lätkämaajoukkueen valmentajalta mikä on Suomen valttikortti muihin nähden. Vastauksena ei tule mikään induvidualismi vaan joukkuepelaaminen. Nimenomaan yhteisöllisyys on ollut Suomen vavhuus kaikkina vuosinakymmeninä, eikä mikään induvidualismi.

Itse asiassa induvidualismi on tyypillistä kehitysmaille. Koko apinoiden kehitys järkeväksi ihmiseksi perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys on ollut apinoiden vahvuus niitä paljon yksilötasolla voimakkaampiin lajeihin nähden. Kyse ei ole siitä kuinka kova jätkä on jossain yksittäisessä asiassa. Sillä ei ole mitään arvoa, jos ei ymmärrä joukkueen panosta. Yhteen puhaltava joukkue on aina vahvempi, kuin joukko yksilöitä, jotka sinkoilevat kukin omiin suuntiinsa. Monet mustat ovat yksilötasolla paljon lahjakkaampia valkoisiin nähden. Esimerkiksi jos pistettäisiin fysiikkatesti Nigerian jalkapallomaajoukkueen pelaajien ja Hollanin vastaavien kesken, väitän, että nigerialaiset olisivat keskimäärin vahvempia. Silti Hollanti pärjää paljon paremmin.

Mielestäni kaikkein pisimälle yhteisöllisyydessä ovat menneet nimenomaan kaukoidän maat kuten esim. Japani. Korkea yhteisöllisyyden aste ja korkea älyllinen kapasiteetti on syitä miksi Japanissa on maailman matalimmat rikollisuusasteet.

Aivan kuten Suomessakin; turvalliusuus, vähäinen rikollisuus jne. ovat olleet Suomen vahvuuksia. Mutta nyt mm. kokoomuksen ja RKP:n johdolla nämäkin vahvuudet ollaan kovaa vauhtia heittämässä roskakoriin monikulttuurisuus yms. liberialismihötön varjolla. Suomesta itsestä on kovaa vauhtia tulossa kehitysmaa. Zlatan on hyvä esimerkikki millaisia ihmisiä tämä politiikka tuottaa. Itsekeskeisiä paskiaisia, jotka ajattelevat vain itseään.

(http://zlatan.theoffside.com/files/2009/07/zlatan-ibrahimovic_1360079.jpg)

[Eino P. Keravalta]

Ei ole mitään yhtä aasialaista kasvatusta. On iso joukko aasialaisia kasvatuksia ja kulttuureita. Venäjän Siperian arot, Japanin koulutusjärjestemä(t), Austaralian aboriginaalit, lammasfarmarit tai kaivoskeisarit, Burman tai Pohjois-Korean hallitut tai hallitsevat, Thaimaan turistikeskukset tai pohjoisen pikkukylät, Indonesian merirosvot ja islamistit, Pakistanin ja Afganistanin heimoalueet, Istanbulin eteläiset lähiöt...


Noiden käsitteleminen yhden termin tai mielikuvan alla on aika harhaanjohtavaa.

Aivan totta. Noin laajalla esittämälläsi kulttuuripiirien kirjolla ei ole juuri mitään yhteistä. Itse otaksuin, että tässä on puhe lähinnä Etelä-Korean, Japanin ja Kiinan kaltaisista maista. Näistä löytyy jo enemmän samaa mentaliteettia. Ja monesti on niin, että ajatteluprosessi vaatii keskiarvojen hahmottamista ja jopa yleistyksiä joidenkin tosiasioiden kustannuksella, sillä havaintomaailma on niin monisäikeinen, ettei kaikkia tuhatlukuisia detaljeja voi aina ottaa lukuun.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että monilla taloudellisesti vahvoilla Aasian mailla on keskimäärin länsimaisesta mentaliteetista poikkeavia näkemyksiä kasvatuksesta ja vanhempien suhteesta lapsiin. Toisaalta globalisaation myrskyissä myös länsimaiset kulttuurivaikutteet ovat löytäneet tiensä aasialaisiin käytäntöihin kasvavin määrin.

[myötäjuoksija]

Muistaakseni joku Kiinassa asunut suomalainen kirjoitti joskus jossain, mikä on se kiinalaisuuden ydin, jota harva länsimaalainen ymmärtää. Se on sukulaisuussuhteiden ymmärrys.

Jos kiinalainen kuuluu vaikkapa sukuun Zhong, hänen tulee tietää ja hän tietääkin kuka on suvun päämies. Ja päämiehestä seuraava. Ja kolmanneksi korkea-arvoisin Zhong ja niin edelleen, aina omaan asemaansa asti, toki myös itseään alemmat Zhongit noin suurin piirtein tuntien. Ja nämä suvuthan ovat suuria, niiden jäsenmäärä lasketaan miljoonissa.

Tämä ehkä antaa jotain kuvaa, mitä tarkoittaa aasialainen kollektivismi.

En kuitenkaan ole varma, että Kiina on juuri se Aasian maa, joka pitkällä tähtäimellä - siis satojen, ehkä n. viidensadan vuoden - tulee jyräämään. Epäilen, että kaikesta huolimatta Japanilla saattaa olla enemmän potentiaalia.

Miksikö? Mietitäänpä vaikka kulttuurivientiä. Kiinan talousmahti voi pistää suomalaisen bisnesmiehen opiskelemaan kiinalaista bisnes-etikettiä, mutta sillä aikaa hänen omat lapsensa saattavat vapaaehtoisesti pukeutua kissahattuun ja huudella "Nihon sugoi kawaii desu!" Muistaakseni luin jostain, jonkun kiinalaisen kirjoittamana, ettei Kiinassa ainakaan pitkään aikaan pystytä tuottamaan mitään (länsimaihin) vientikelpoista massakulttuuria, koska kollektivismi, häpeäkulttuuri ja yleinen -kulttuuri vesittää kaikki erikoisemmat ja siten myyvimmät ja mahdollisesti myös vallankumouksellisimmat ideat.

Japani sen sijaan on ehkä peruuttamattomasti suistettu Kiinan edustaman itämaisen kollektivismin tieltä. Maa länsimaistui ensin vapaaehtoisesti ja tämän jälkeen atomipommein pakottamalla. Sodan jälkeen Japanissa jopa harkittiin, pitäisikö japanin kielen käyttö lopettaa ja siirtyä puhumaan englantia. Japani on toki edelleenkin itämainen häpeäkulttuuri, mutta kukaan esim. animetarjontaan tutustunut ei voi sivuuttaa sitä faktaa, että Japani on saanut virulentin ruiskeen länsimaista individualismia. Japanissa on arkipäivää sellainen individualismi, mikä ei vain olisi mahdollista esim. Kiinassa.

Tuleeko Kiina jämähtämään teollisen vallankumouksensa jälkeen uudelleen taantumukseen, vai estääkö esim. länsimailta omaksuttu tiedemeemi sen? Kehittyykö Japanin kulttuurista jokin kumma itämais-länsimainen synteesikulttuuri (etenkin, jos se pysyy pitkään liittoutuneena länsimaiden kanssa eikä itämaisten naapurivaltioittensa)? Onko se heikompi, samantasoinen vaiko vahvempi kuin länsimainen kulttuuri? Tulevaisuuden historijoitsijoiden on varmaankin mielenkiintoista seurata kehitystä.

[tarhuri]

Marius, kyse on huonosta markkinoinnista: jos maailman nuorille miehille myytäisiin länsimaisen individualismin ja kulutuksen sijaan islamilaista mieskuvaa, jonka mukaan mies voi nauttia kaikkia oikeuksia vapaasti naiset mukaanlukien samalla, että miehille luvattaisiin kaikkinainen yksinoikeus aineellisiin resursseihin, ihmisoikeuksiin ja päätäntävaltaan, eikö tällainen elinikäisen playboyn elämä kiehtoisi monia miehiä?

Maukas visio, aina siihen asti, kunnes eurooppalainen mies, ehkä hetken rötvättyään, jälleen kerran toteaisi,
luonteensa mukaisesti, että ei hiivattu, ei tämä ole oikein, ei oikeaa vapautta.
Ja ymmärtäisi jälleen kerran että yhteiskunta ei moisella pönttöilyllä sittenkään kehity vaan tuppaa taantumaan, eikä ole rento paikka elää.
Fantasiana silti tietyiltä piirteiltään, hmmm...

Muista kuin eurooppalaisista miehistä en menisi takuuseen.
Uskon silti ihmisen perimmäiseen kaipuuseen tasapuoliseen, rehelliseen vapauteen.

Joo, ei siitä mitään tulisi.  Se on sitäpaitsi jo kokeiltu, keskiajalla Euroopassa miesten asema oli kutakuinkin Einon kuvailema.  Ja eipä yhteiskunta paljon silloin mennyt eteenpäin.

[Angelos]

Se sama tekijä, mikä esti kiinalaisten maailmanvalloituksen 1400-luvulla,
on olemassa edelleen. Itse en osaa määritellä tuota tekijää, mutta se on äärimmäisen kiinnostava ja aivan selkeästi olemassa.

Kiinalaisen, tai yleisesti aasialaisen ihmisen eroavaisuus nimenomaan henkiseltä kantilta eurooppalaiseen verrattuna on niin selvä, että kaikki kyllä sen tunnistavat, mutta sitä on vaikeaa pukea sanoiksi.

...

Se tekijä, mitä ajelen tässäkin takaa, mutten saa kiinni, tulee estämään aasialaisten menestyksen evoluution rattaissa, pitkissä aidoissa, eli satojen ja tuhansien vuosien juoksussa.

Helpointa on ilmaista mika tekee lannen erilaiseksi kiinalaisesta kulttuurista ja sen kautta selostaa syita siihen, etta lansi toteutti teollisen vallankumouksen, valloitti valtavat siirtomaaimperiumit ja toi tieteellisen vallankumouksen maailmalle.

Ensimmaiseksi: Lansi kantaa mukanaan antiikin perintoa, kreikkalaisten filosofiaa ja roomalaisten lakia. Monet tieteet johtavat alkunsa antiikkiin, lakijarjestelmat periytyvat sielta, taiteet ja sotilaallinen tieto ovat hakeneet innoitusta antiikista. Tama valtava sivistyksen perinto on lannen suurimpia aarteita.

Toiseksi: Kristinuskosta johtuvat yhteisollisyys jota voi kutsua vaikka sosialismiksi, pitkaan vaikuttanut kiihkea levityskaskyn ja sita kautta muiden kulttuurien assimilaation toteuttaminen seka ennen kaikkea tapa nahda ihminen luomakunnan herrana. Levityskasky ja myohemmin nationalismi toimi kaupallisten syiden ohella motivaationa etsia muita alueita ja levittaa omaa kulttuuria niille, mika yhdistettyna voimakkaaseen militarismiin ja valloitushaluun teki lantisesta kulttuurista aggressiivisesti kilpailijoiden alueille leviavan. Luonnon nakeminen hyodykkeena puolestaan on hyvin ainutlaatuista verrattuna moneen muuhun kulttuuriin ja osittain johti lannen teknologiauskoon ja sita kautta, ironista kylla, tieteen vallankumoukseen.

Kolmanneksi: Eurooppa on Rooman hajoamisen jalkeen ollut pysyvasti jakaantunut keskenaan kilpaileviin ja sotiviin valtioihin, mika on pitkalla tahtaimella johtanut suureen maaraan sotia ja pakottavaan tarpeeseen kehittya tai tulla syodyksi. Jatkuva sotiminen on johtanut vahvan militaristiseen kulttuuriin ja kehittyneeseen sotataitoon- ja teknologiaan, mika on tehnyt lannesta sotilaallisesti ylivoimaisen sen levittaessa vaikutuspiiriaan. Kilpailu puolestaan on johtanut lannen tarpeeseen levittaa vaikutuspiiriaan ja etsia uusia tapoja paasta muiden edelle. Aggressiivinen ja kilpailuhenkinen mentaliteetti on kieltamatta johtanut suureen maaraan verenvuodatusta ja toisinaan liian innokkaaseen laajenemiseen, mutta se on myos tehnyt lannesta vahvan.

Nyt tapahtuva talouden ja politiikan muutos Aasian hyvaksi johtuu pikemminkin lannen heikkenemisesta kuin Aasian erityisesta vahvuudesta: Maailmantalous on ollut ennen uutta aikaa keskittynyt Aasiaan, uuden ajan ja loytoretkien myota tilanne muuttui Euroopan ja lannen hyvaksi. Aasia ottaa vain luonnollisen paikkansa.
Sen sijaan lansi ja Eurooppa pehmenevat ja rappioituvat. Vanha vauraus, joka hankittiin teollisen vallankumouksen myota, katoaa hiljalleen, kun lannen vaesto keskittyy lahinna vanhojen etujensa valvomiseen ja omaan mukavuuteensa uudistumisen ja kehittymisen sijaan.

[Slicky]

Maahanmuutto Japanissa

"Japanilla on miellyttävä omaleimainen kulttuurinsa, jossa harmonian ja tasapainon periaatteet ulottuvat käytännön elämästä henkisen mielenrauhan tavoitteluun. Yksi syy japanilaisten kehuttuun kohteliaisuuteen voi puolestaan olla se, että ahtaasti asutussa maassa väestönpaljous ohjaa välttämään konflikteja. Suomea vain vähän suuremmalla alueella asuu 127 miljoonaa ihmistä.

Japanin ulkopolitiikan merkittävä piirre on, että maa suhtautuu avoimen penseästi ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Tämä on ymmärrettävää korkean väestöntiheyden vuoksi, eikä ystävällisyyden ja maahanmuuton rajoittamisen välillä nähdäkään mitään ristiriitaa: turismia ja kansainvälistä kanssakäyntiä pidetään eri asioina kuin pysyvää maahanmuuttoa, kiinteistöjen omistusta ja kansalaisuuden myöntämistä. Ja eroahan näillä asioilla tietysti onkin.


Tämän politiikan tuloksena Japanin väestö on varsin yksiaineksinen: 98,5 prosenttia väestöstä on japanilaisia. Maahan muuttaneita vähemmistöjä ovat korealaiset (0,5 prosenttia väestöstä), kiinalaiset (0,4 prosenttia) ja Japaniin palanneet brasilianjapanilaiset. Maassa asuu myös pari sataa tuhatta Filippiineiltä tullutta ja muutama kymmenen tuhatta Perusta muuttanutta.

Väestön yksiaineksisuutta ei pidetä jäänteenä nationalismin aikakaudelta, sillä Japani on pyrkinyt hillitsemään väestönkasvua ja torjunut maahanmuuttoa pelkästään määrällisiin, ei rodullisiin, näkökohtiin vedoten. Väestön geneettisen yksiaineksisuuden ei myöskään pelätä johtavan degeneraatioon, sillä japanilaisia pidetään yhtenä maailman älykkäimmistä kansakunnista, ja PISA-tutkimuksen mukaan japanilaislasten koulumenestys on suomalaisten tavoin huippuluokkaa. Voi olla, että tässä suhteessa geneettisellä kumulaatiolla on ollut myös myönteinen vaikutus. Japanilaisilla on myös yksi maailman korkeimmista elinajanodotteista, noin 82 vuotta.

Japanin väkiluvun on ennustettu putoavan sataan miljoonaan vuoteen 2050 mennessä ja 67 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Huvittavaa onkin, että tämän toivotun vähenemisen käynnistyttyä muutamat yliopistotutkijat ja sosialistit ovat ehdottaneet huoltosuhteessa näkemänsä ongelman ratkaisuksi maahanmuuttoa, mutta vaihtoehto ei ole saanut kannatusta, sillä Japaniin muuttaneiden ulkomaalaisten sopeutumisessa on jo nyt havaittu suuria ongelmia.

Japanilaisten suosima konservatiivisuus sisältyy harmonian ja tasapainon kulttuuriin. Sen yksi piirre on elinikäisen työpaikan periaate: suuryritykset palkkaavat työntekijät koko työuran mittaiseen työsuhteeseen. Tämä voi säästää sekä työntekijää että työnantajaa turhilta sydämentykytyksiltä ja auttaa ylläpitämään yhteishengen kulttuuria. Juuri sen varaan rakennettiin Japanin talousihme 1960- ja 1970-luvuilla. Vastaava kansallisen edun tunnustaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat välttämättömiä kaikkialla, missä luodaan menestyviä kansantalouksia. Aasian maissa tämä näköjään osataan, kuten tiedämme myös Intian ja Kiinan talousnoususta.

Muutoin länsimainen elämäntapa, tekniikka, teollisuus ja tavat ovat japanilaisille pelkkää pintaa. Ne perustuvat jäljittelyyn, jonka alla elää Japanin oma kulttuuri. Paikoin kulttuurit ovat ajautuneet myös ristiriitoihin. Länsimaista elämäntapaa käsitellään Japanissa kuitenkin pelkkänä välineenä ja kuorena, joka on milloin tahansa riisuttavissa pois. Koska kyseessä on imitaation tulos, se on ollut helppo opiskella ulkopuolelta katsellen, sitä on helppo hyödyntää, ja siitä on helppo myös tarpeen tullen luopua.

Japanin tunnetuimpia maahanmuuttajavaikuttajia on muuten suomalaissyntyinen Marutei Tsurunen (entinen Martti Turunen), joka on Japanin parlamentin ylähuoneen ensimmäinen länsimaalaissyntyinen jäsen. Vuonna 1940 syntynyt Tsurunen lähti 1960-luvulla Japaniin ja sai Japanin kansalaisuuden vuonna 1979 vaihdettuaan virallisen nimensä japaninkieliseen muotoon, kuten kansalaisuuden saaminen edellyttää.

Tiukoissa kansalaisuusehdoissa näkyy japanilaisten itsearvostus ja oman kulttuurin kunnioitus, joista on tietysti oppimista myös muilla kansakunnilla. Hyvästä itsetunnosta kasvaa aito kulttuurien moneus, ja juuri tämäntapaisilla ehdoilla ja rajoituksilla pidetään yllä todellista kulttuurien erilaisuutta: aitoa"

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/10/maahanmuutto-japanissa.html

[Marius]

Talous ei koskaan ole keskittynyt, eikä tule realistisesti keskittymään sinne, missä valtaosalla kansasta ei ole mitään käsin kosketeltavaa, konkreettista.

Kiina voi omistaa vaikka koko maailman, paperilla, mutta mitä on paperi tai lupaus tai haave verrattuna siihen mitä ihmisillä on.

Jos minulla esimerkiksi olisi maa, metsä, talo, ja pellot, kiinteää omaisuutta autossa, kiluissa ja kaluissa, sekä toimiva luottamusyhteiskunta ja sen mukanaan tuomat aineelliset sekä henkiset ammusvarastot, mutta kiinalaisella vain paperi, ja lisäksi vielä moraalinen alakynsi, niin kuka omistaisi ja mitä?

Kokonaisuutena ottaen on Aasia kehitysmaanosa.

Kiina maailmantalouden tekijänä on kupla, myytti, niin historiassa kuin nykypäivänä. Sillä; mitä kiinalaisella on, kun paperit revitään?
Vain kaipuu länsimaisen ihmisen tietoon, taitoon ja opastukseen.