Maassa maan tavalla -linjanveto

[ike60]

Julkisessa keskustelussa esitetään toisinaan vaatimus, että maahanmuuttajien pitäisi käyttäytyä "maassa maan tavalla". Keskustelu on yleensä tyrehtynyt siihen, että ei ole päästy selvyyteen mikä se maan tapa on. Epätietoisuutta asiasta esiintyy sekä tutkijoiden,
poliitikkojen kuin hommaforumin jäsentenkin keskuudessa.

Maan tapa ei ole latteasti lakien noudattamista, koska lakeja tulee noudattaa joka tapauksessa. Maan tapa ei ole myöskään tapa jolla kaikki suomalaiset käyttäytyvät, koska sellaista ei-triviaalia tapaa ei ole olemassakaan. Maan tapa ei välttämättä ole mitään ainutkertaista suomalaista, vaan samaa tapaa voidaan noudattaa muuallakin. Maan tapa ei ole mitään minkä voisi sanella, koska määräämiseen tarvittavaa auktoriteettia ei Suomessa ole olemassa.

Maan tapa voidaan määritellä vaikka seuraavasti:
maan tapa on käyttäytymistapa jota maan asukkaat pitävät yleisesti hyväksyttävänä.

Määritelmä vaikuttaa varmaankin epämääräiseltä, mutta siitä voidaan johtaa käyttökelpoisia kriteerejä sen pohtimiseen, onko jokin tietty käyttäytyminen maan tavan mukaista vai ei. Käyttäytyminen on maan tavan mukaista jos suurin osa maan asukkaista pitää sitä hyväksyttävänä. Käyttäytyminen ei ole maan tavan mukaista, jos suurin osa maan asukkaista ei hyväksy sitä. Tähän väliin jää tietenkin harmaa alue, jossa maan tapa on tulkinnanvarainen; niissä maan tavasta puhuminen on enemmän tai vähemmän hedelmätöntä. Määritelmä kuitenkin mahdollistaa maan tavan tulkinnan monissa tilanteissa.

Maan tapa tietenkin vaihtelee jonkin verran maasta toiseen, vaikka on tietenkin olemassa joukko käyttäytymistapoja jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä kulttuurista riippumatta. Maan tapaa käyttökelpoisempi käsite voisi olla kulttuuripiirin tapa (jota saman kulttuuripiirin jäsenet pitävät hyväksyttävänä asuinmaastaan riippumatta), mutta se on ehkä oman, erillisen keskustelunsa arvoinen käsite.

Yllä olevan määritelmän yksi ongelma on, että se ei ole konstruktiivinen, ts. ei voida etukäteen sanoa mitkä tavat ovat maan tapoja vaan asia pitää ratkaista kunkin käyttäytymisen kohdalla erikseen. Tämän takia olisi hyödyllistä että yhdessä keräisimme esimerkkitapauksia, joissa henkilö ei käyttäydy maan tavan mukaan.

Tällaisten esimerkkitapausten kokoelmasta olisi useita hyötyjä. Niiden  pohjalta voimme ehkä parantaa yllä olevaa maan tavan määritelmää. Ne tarjoavat myös konkreettisen pohjan keskustelulle joka syventää ymmärrystämme maan tavasta. Lisäksi, mikäli joku on kiinnostunut käyttäytymään maan tavalla mutta ei tiedä mikä se on, esimerkkitapaukset valaisevat asiaa ainakin osittain.

Ehdotan että keräämme tähän ketjuun joukon esimerkkitapauksia, joissa joku ei ole käyttäytynyt maan tavan mukaisesti. Kirjoitan alle muutamia esimerkkitapauksia, joissa kuvaillaan tapahtumien kulku sekä selitetään miksi joku/jotkut toimivat kyseisissä tapauksissa maan tavan vastaisesti. Kirjoittakaa mieluiten omista kokemuksistanne tai linkatkaa jonkun muun omiin kokemuksiin.

Miksi tämä on Pajassa? Koska esimerkkitapauksista voi koota linjanvedon, yhden dokumentin jonka voi antaa luettavaksi ihmiselle jolla ei ole käsitystä siitä mitä maan tavat ovat. Toimintatapa on siis tässä suhteessa sama jota tällä forumilla on jo käytetty standardiargumentteihin.

[ike60]

Tänään menin lapseni ja sussarini kanssa samaan metron hissiin nuoren somaliäidin ja hänen kolmen lapsensa kanssa. Kaapuun pukeutunut nainen alkoi kirkua:"En voi olla samassa hississä tuon kanssa!" Huomautin hänelle, että hississä on runsaasti tilaa, Suomessa on paljon koiria, on aina ollut ja hänen on vain kestettävä. Koira aluksi pelästyi ja haukahti yhden kerran, mutta käskimme sen olla hiljaa. Sen jälkeen koira vain ihmetteli.

Ylös tultuamme somalinainen alkoi kirkua vielä kovemmin minulle: "Minä tapan sinut. Sinä saatana. Koira hyökkäsi kimppuuni. Vittu vittu. Tapan sinut." ym ym aika rahvaanomaista tekstiä. Kehotin häntä olemaan huutamatta. Lapseni sanoi, että jos koiramme olisi hyökännyt hänen kimppuunsa, hän olisi nyt sairaalassa eikä huutaisi siinä.

Ihmisiä kerääntyi paikalle. Vartijat saapuivat ja käskivät somalin lopettaa kirkumisen ja lähteä pois. Tappouhkaukset jatkuivat. Ohikulkijat olivat aika nuivia kommentoiden tyyliin "menis sinne Mogadishuun, karsee ämmä, ala häipyä".

Suomessa on maan tapa, että muiden annetaan käyttää kulkuvälineitä tasapuolisesti. En ole kuullut että kukaan suomalainen olisi vastaavasta ruvennut esittämään tappouhkauksia ja valeita. Jos joku suomalainen niin tekisi, häntä pidettäisiin huonosti käyttäytyvänä, ja paikalla olevat suomalaiset asettuisivat loukatun (tässä tapauksessa planeta) puolelle.

[ike60]

Toinen tapaus sattui itselleni eräässä etnisessä ruokakaupassa. Olin kassajonossa pitäen melko tavallista suomalaista etäisyyttä edellä olevaan henkilöön (vajaa metri). Juuri kun olin siirtymässä eteen päin laittaakseni ostokseni hihnalle, eteeni pujahti somalinainen joka laittoi muitta mutkitta tavaransa hihnalle eteeni. Huomautin hänelle että olin jonossa häntä ennen, seuraavaksi on minun vuoroni maksaa ostokseni, eikä jonossa saa kiilata. Nainen katsoi minua, tuhahti ja käänsi selkänsä ilmiselvänä aikomuksenaan pitää kiilaamalla saatu paikkansa. Toistin sanomani hieman kuuluvammin, selkeämmällä äänellä ja toisin sanoin (kuitenkin normaalin kohteliaisuuden puitteissa) suomeksi, englanniksi ja elein. Tämä ei tehnyt minkäänlaista vaikutusta naiseen. Kassa oli kuitenkin huomannut tapauksen, siirsi naisen ostokset sivuun ja viittasi minut tuomaan tavarani ja maksamaan ensin. Kiitin tietenkin kassaa hyvästä toiminnasta.

Suomessa on maan tapa, että jonotus hoidetaan järjestyksessä eikä kiilata. En ole kuullut että kukaan suomalainen olisi vastaavassa tilanteessa kiilannut kassahihnalle ja jättänyt huomiotta kehotukset mennä jonon päähän. Jos joku suomalainen niin tekisi, häntä pidettäisiin huonosti käyttäytyvänä, ja paikalla olevat suomalaiset asettuisivat loukatun (tässä tapauksessa minä) puolelle.

EDIT: typo

[ike60]

Kerran näin Turun pääkirjastossa, kun pari n. 25-vuotiasta, n. 185-senttistä neekeriä tuppautui väkisin 3-4 suomalaisen n. 16-vuotiaan tytön pöytään. Tytöt yrittivät tehdä läksyjä keskenään. Neekerimiehet puhuivat englantia, pyysivät tyttöjen puhelinnumeroita, kieltäytyivät lähtemästä heidän pöytäänsä ja pyysivät tyttöjä mukaansa.

Yksi tytöistä valitti asiasta kirjastotädille. Tämä n. 60-vuotias kirjastotäti tuli paikalle ja vaati (englanniksi) näitä (suomenkielentaidottomia) neekereitä poistumaan tyttöjen pöydästä. Neekerit vastustivat kovaäänisesti ja aggressiivisesti. Kirjastotäti sanoi soittavansa vartijalle. Neekerit eivät vieläkään lähteneet. Vartija tuli paikalle n. 10 min. päästä. Koko tämän ajan neekerit olivat suomalaisten tyttöjen pöydässä näiden tyttöjen toistuvasti esittämistä poistumiskehotuksista huolimatta.

Vartijan saavuttua paikalle neekerit inttivät vastaan vartijalle edelleen hyvin kovaäänisesti ja aggressiivisesti.

Vasta vartijan uhattua neekereitä poliisin kutsumisella paikalle nämä vihdoin poistuivat, hyvin hitaasti ja ylimielisesti.

Suomessa on maan tapa, että jos joku ei halua olla jonkun toisen seurassa, hänen annetaan olla rauhassa. Jos henkilö on itse ollut ensin paikalla, hänellä on oikeus pyytä häiritsijää poistumaan, ja tämän tulee pyyntöä noudattaa. Jos joku ei välitä poistumiskehotuksesta tai ei päästä toista menemään rauhassa, häntä pidetään huonosti käyttäytyvänä. Useimmat suomalaiset asettuvat ylläkuvatussa tapauksessa loukattujen (tytöt) puolelle.

EDIT. Suomessa on myös maan tapa että aikuiset miehet eivät tuppaudu teinityttöjen seuraan. Jos joku suomalainen niin tekee, useimmat suomalaiset pitävät häntä huonosti käyttäytyvänä, ja asettuvat tyttöjen puolelle. Tällainen naisrauhan antaminen alaikäisille on jopa vielä vahvemmin maan tapa kuin rauhan antaminen aikuisille naisille.

[ike60]

On sääli, että Suomessa tietyt maan tavat alkavat olla katoavaa perinnettä kuten esimerkiksi rehellisyys ja totuuden puhuminen.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että rehellisyys ja totuuden puhuminen ovat olleet Suomessa kansainvälisesti ottaen kohtalaisen korkealla tasolla, mutta en jaa arviotasi että nämä olisivat katoamassa - vähenemässä ehkä hyvinkin. Lapset kuitenkin saavat käsityksensä hyvästä ja pahasta melko pieninä vanhemmiltaan ja muulta lähipiiriltään, enkä usko että luomusuomalaisten moraalinen selkäranka olisi tässä suhteessa pahasti rappeutumassa.

Rehellisyys ja totuuden puhuminen ovat tärkeitä teemoja maan tavoiksi, ja niistä olisi hyvä saada valaisevia esimerkkejä linjanvetoon.

Sain muslimitytön kiinni varastamisesta. Hän oli ottanut koulutoverinsa hiuskoristeen, mutta kielsi pari kertaa ottaneensa, kunnes eräs toinen tyttö sanoi, että koriste on tämän muslimitytön laukussa. Varas naureskeli eikä edes hävennyt, vaan tyyliin no, ei onnistunut heh heh.

Tämä on kyllä jossain määrin oireellista, koska ilmeisesti tyttö ei edes ymmärtänyt hävetä epärehellisyyttään - kotona ja omassa lähipiirissä rehellisyys ja totuudenpuhuminen eivät siis ole ainakaan voimakkaasti esille tulleita arvoja. Lapsilla kuitenkin moraalikäsitykset ja päättelykyky ovat ylipäätäänkin vasta kehittymässä, eikä tyttö välttämättä ymmärtänyt tehneensä mitään väärää; ehkä hän ajatteli tätä hauskana juksauksena. Otitko yhteyttä hänen vanhempiinsa tapauksen jälkeen?

[ike60]

Olin Tampereen Sokoksen S-marketissa ostoksilla. Jonoon asettuessani huomasin unohtaneeni joitain ostoksia ja palatessani takaisin, jono oli pidentynyt kahdella miespuolisella värisevällä rikastajalla (alkuperästä on vaikea varmuudella sanoa, mutta Afrikkaan pohjoisiin osiin heidät sijoittaisin), jotka keskustelivat kiivaaseen sävyyn keskenään ainoalla vapaalla kassalla.

Uussuomalaiset saivat vuoron. Toinen (B) pälyili ympärilleen ja livahti odottamaan kaverinsa ostoksia kasseineen hihnan päähän. Toinen(A) latasi lonkerot sun muut tiskiin. Myyjä höyläsi korttia, kassa piippasi kahteen kertaan, ja myyjä ilmoitti:

"Tää kortti ei kelpaa".

"Mita? Ei kelba?", kysyi A. Myyjä toisti yrityksen ja totesi jokseenkin saman lauseen uudelleen. Linjaston päässä B esitti kiivassävyisen kommentin/kysymyksen.

"Siis eiko, mun kortti kelba?"

"Ei"

"Siis eiko minavarina kortti kelba?"(En ymmärtänyt täysin mistä oli kyse, eikä ymmärtänyt myyjäkään) kysyi A kiivaaseen sävyyn myyjältä. Myyjä katsoi huuli pyöreänä ja sanoi yrittävänsä uudestaan. Kassa toisti kaksi piippausta.

"Onko sulla rahaa – "

"Siis mun kortti ei kelba? Eiko mun vaki kortti kelba teilla?", A alkoi tulistua. Kassarouva ei vieläkään ymmärtänyt. Tässä vaiheessa käsitin miekkosen luulevan, että hänen väkensä/ihonvärisensä kortti ei kelpaa S-marketissa.

"Siis... onko tällä sun kortilla rahaa?" B alkoi vouhkata jotain linjaston päässä.

"Siis eiko mustalla miahellah ole rrraha? Niinko sa sanot, niinko sa sanot?", A toisteli tätä "Niinko sa sanot", kun kassarouva yrittää selittää, että se oli kysymys, ei toteamus. B vouhkottaa ja alkaa nostella housujaan ja liikehtimään linjaston päässä (?).

A ja B vaihtavat useita lauseita keskenään ja kaivelevat taskujaan. Rahaa ei näytä löytyvän.

"Jos mä vähän tätä sirua puhdistan", myyjä ehdottaa. A örähtelee jotain ja mutisee ja hymähtelee selvästi loukkaantuneena.

Toinen myyjä tulee paikalle. Myyjät käyvät hieman keskustelua ja kokeilevat vuoronperään. Lopulta myyjät toteavat, että kortti ei mene läpi.

"Kohta mene susta lapi, lehma", sanoi rikastuttaja A ja teki pistoolin sormistaan ja teki ampumismerkkejä. Huomautin, että nyt olisi varmaan parempi lähteä. Ehdotin myyjälle vartijaa. Toinen myyjä oli kauempana jo puhelimessa. Kassalla ollut myyjä ojensi korttia A:lle, tämä repäisi kortin myyjän kädestä. Ehdotin hieman kovaäänisemmin, että herrojen olisi syytä jo poistua. A kääntyi minua kohti, katsoi alaspäin (oli minua päätä pidempi) ja huitoi käsillään ja puhui jotain. B kuitenkin sai A:n huomion ja "nuorukaiset" alkoivat poistua myyjälle huudellen ja pistoolielkeitä meille molemmille esitellen.

Suomessa on maan tapa, että ongelmatilanteet esim. maksukorttien kanssa pyritään selvittämään asiallisesti. On poikkeuksellista että suomalainen alkaisi tuollaisessa tilanteessa käyttäytymään aggressiivisesti, käyttämään omaa erilaisuuttaan hyväksi (myyjähän ei mitenkään viitannut asiakkaan ihonväriin tai kansallisuuteen), uhkailemaan tai huutelemaan. Jos joku suomalainen niin tekisi, muut suomalaiset pitäisivät häntä huonosti käyttäytyvänä ja asettuisivat loukatun (tässä tapauksessa myyjä) puolelle.

Myyjälle muuten pisteet asiallisesta toiminnasta. Stressaavassa tilanteessa hän ei menettänyt malttiaan vaan toimi ammattimaisesti ja rakentavasti. Uskon että useimmat suomalaiset pitävät tällaista käyttäytymista kannatettavana ja tavoiteltavana. Samoin luultavasti lähes kaikki suomalaiset sanoisivat että Antila teki oikein tukiessaan myyjää.

[Miniluv]

Miksi tämä on Pajassa? Koska esimerkkitapauksista voi koota linjanvedon, yhden dokumentin jonka voi antaa luettavaksi ihmiselle jolla ei ole käsitystä siitä mitä maan tavat ovat. Toimintatapa on siis tässä suhteessa sama jota tällä forumilla on jo käytetty standardiargumentteihin.

Meillä on jo pitkä ketju monikulttuuristen kohtaamisten ihanuuksista, josta löytää vastaavaa aineistoa helposti.