Pääkaupunkiseudun rikastamattomat kunnat/kaupungit

[Eino P. Keravalta]

Entä olisiko mitään sellaista epämukavuustekijää, jolla hienovaraisesti voitaisiin "savustaa" ei-toivottua, kuluja, rikoksia ja ongelmia aiheuttavaa maahanmuuttaja-ainesta ulos pitäjästä?

Ensinnä tulee mieleen, että paikkakunnalla pitäisi olla vaikka jokin jättimäinen tehdas. Yksikään notkuja ei voisi notkua, koska heti tulisi TE-toimistolta osoitus Valtion Sementtitehtaaseen tai Valtion Margariinitehtaaseen ja työnteosta kieltäytyminen veisi osan etuuksista.

Noh, tämähän nyt oli utopistinen visio, mutta olisiko jotakin toteuttamiskelpoisempaa elementtiä, jolla kätevästi voitaisiin vaikuttaa torjuvasti notkujaparviin?

[Uuno Nuivanen]

olisiko jotakin toteuttamiskelpoisempaa elementtiä, jolla kätevästi voitaisiin vaikuttaa torjuvasti notkujaparviin?

Nuiva suhtautuminen fattassa mamujen esim. ajokortteja, isoja taulutelkkareita, uusia lastenvaunuja, vimpan päälle vaatetusta ja syyrialaisia sohvia koskeviin lisärahoituspyyntöihin?

[vainukoira]

Mites olis sikala joka kortteliin?

Saatais lähiruokaa ja virheetkin lantaa hamppuviljelyyn.

[M.K.Korpela]

Älä ihmeessä muuta Karjaalle, me suvikset tupataan viihtyä siellä, samoin ruotsinkieliset. Siellä on aktiivista monikulttuurisuustoimintaa, mm. Faces -festivaalit.

Neimenhej Fatima !

Tarkkaan ottaenhan Faces on Fiskarsissa, ei se siellä mitään haittaa eikä se muutenkaan ole ihan varsinainen. Olen Karjaalla kuten sanottua noin vuoden asunut joten tunnen paikat, joskaan en tiedä mitä paikasta on 2001 jälkeen tullut.

[Aldaron]

Jos joku sattuu tietämään esim. näistä Tampereen lähiseutujen kunnista mitään niin ehkä ketjun aloittaja sallii myös korpimaisemien käsittelyn?
- Parkano?
- Vesilahti?
- Akaa?
- Humppila?
- Lempäälä?
- Ikaalinen?
- Valkeakoski?
- Urajala?
- Keuruu?
- Jämsä?
- Mänttä?
- Orivesi?

Noin ihan uteliaisuusmielessä myös Tammisaari kiinnostaa vähän.

"Muunkielisten" (muu kuin suomi tai ruotsi) prosenttiosuus noissa kunnissa 31.12.2009 (Akaaseen laskettu mukaan Kylmäkoski, joka yhdistyi siihen 1.1.2011):

Parkano         1,6%
Vesilahti       1,2%
Akaa            1,3%
Humppila        0,9%
Lempäälä        1,6%
Ikaalinen       0,8%
Valkeakoski     1,8%
Urjala          2,0%
Keuruu          1,1%
Jämsä           1,2%
Mänttä-Vilppula 0,9%
Orivesi         1,0%
Raasepori       3,1% (Tammisaari on tämän kunnan suurin taajama)

Koko Suomen keskiarvo 3,9%.

[Jack]

"Muunkielisten" (muu kuin suomi tai ruotsi) prosenttiosuus noissa kunnissa 31.12.2009 (Akaaseen laskettu mukaan Kylmäkoski, joka yhdistyi siihen 1.1.2011):

Parkano         1,6%
Vesilahti       1,2%
Akaa            1,3%
Humppila        0,9%

Koko Suomen keskiarvo 3,9%.

Asuinkunnassani on tilaston mukaan 18 muunkielisiä. Vuonna 2000 heitä on ollut yksi enemmän. Tilasto ei kerro keitä nämä muunkieliset ovat, koska heitä ei näe eikä kuule. Osa on mahdollisesti jopa muualla asuvia, jotka kummittelevat kunnan väestötilastossa. Suurin osa muunkielisistä on 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa Neuvostoliitosta (lähinnä Virosta) muuttaneita inkeriläisiä, joista joillakin on venäjänkielinen puoliso. Monet näistä ihmisistä ovat jo alunperin olleet suomenkielisiä, ja muutamat venäjänkielisetkin ovat jo ehtineet oppia suomea parinkymmenen vuoden aikana. Kunnan ainoa puolalaissyntyinenkin osaa sitä jo hyvin. Yksi thaimaalainenkin kunnassa asui, mutta muutti jo aikoja sitten pois. Yhtään ainoata varsinaista "mamua" kunnassa ei asu.

Siinä vaiheessa, kun maahanmuutto jyllää täydellä vauhdilla, ja etniset suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi, ehkä jonnekin korpeen jää pieniä paikallisia saarekkeita, joissa viimeiset alkupeträiset suomalaiset elävät kuin reservaateissa. Nämä paikat ovat niin ankeita, että "mamut" eivät viihdy siellä.

[Marius]

Sinun tulee kuitenkin unohtaa raiteet. Työperäisyys nimittäin seuraa raiteita kuin syöpä. Niin on käynyt Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja joka puolella.

Tätä faktaa tuskin voi liikaa korostaa. Lisäksi selitän auki aiemman kikkailuni: tarkoitan kehä 3:n sisäpuolena sitä mitä normaalisti tarkoitetaan ulkopuolena, ikään kuin annettuna.

Mielenkiintoinen on tuo yllä jo mainittu visio kehä 3:n roolista ikäänkuin "Hadrianuksen muurina",
hieman tuunattuna, varusteltuna linjana, esteenä barbaarien levittäytymiselle.
Sillä, barbaariushan toki silloinkin tuli etelästä.

Itse asiasta; mikä lienee Porvoon tilanne?

[Marius]

Entä olisiko mitään sellaista epämukavuustekijää, jolla hienovaraisesti voitaisiin "savustaa" ei-toivottua, kuluja, rikoksia ja ongelmia aiheuttavaa maahanmuuttaja-ainesta ulos pitäjästä?

Ensinnä tulee mieleen, että paikkakunnalla pitäisi olla vaikka jokin jättimäinen tehdas. Yksikään notkuja ei voisi notkua, koska heti tulisi TE-toimistolta osoitus Valtion Sementtitehtaaseen tai Valtion Margariinitehtaaseen ja työnteosta kieltäytyminen veisi osan etuuksista.

Noh, tämähän nyt oli utopistinen visio, mutta olisiko jotakin toteuttamiskelpoisempaa elementtiä, jolla kätevästi voitaisiin vaikuttaa torjuvasti notkujaparviin?

Toteuttamiskelpoinen elementti voisi yleisellä tasolla olla suvaitsevaistonkin väsymättä peräänkuuluttama asennemuutos...

[Kimmo Pirkkala]

Olen tyytyväinen Nurmijärveen. Taajamista aika hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, eikä rikastusta pahemmin näy. Myös haja-asutusalueilta löytyy vaihtoehtoja, jos taajama-asuminen ei kiinnosta. Vastaavasti Nurmijärven kolmesta suurimmasta taajamasta (Klaukkala, kirkonkylä, Rajamäki) löytyy melko hyvin palveluja, päiväkodit, koulut, kaupat.

[Topias]

Älä ihmeessä muuta Karjaalle, me suvikset tupataan viihtyä siellä, samoin ruotsinkieliset. Siellä on aktiivista monikulttuurisuustoimintaa, mm. Faces -festivaalit.

Neimenhej Fatima !

Tarkkaan ottaenhan Faces on Fiskarsissa, ei se siellä mitään haittaa eikä se muutenkaan ole ihan varsinainen. Olen Karjaalla kuten sanottua noin vuoden asunut joten tunnen paikat, joskaan en tiedä mitä paikasta on 2001 jälkeen tullut.

2000-luvulla Faces on järjestetty pääsääntöisesti Billnäsissä, joskin viime vuonna tapahtuma oli Gumnäsissä. Molemmat kuuluivat ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Pohjan kuntaan, joka puolestaan kuuluu nykyään Karjaan ja Tammisaaren kanssa Raaseporin "kaupunkiin". Tapahtuma on ensisijaisesti onnistunut näyte paikallisesta ruohonjuuritason kulttuuritoiminnasta, ja siitä on muodostunut jonkinlainen perinne. Etnofestivaaleiksi kutsuttu tapahtuma on varmasti mieleinen lyömäase mokuttajille perusteluna monikulttuurisuuden autuudesta, mutta festivaalit itse ovat lähinnä markkinat hippien järjestäminä. Esiintyjiä kaukaa ja läheltä, etnistä ruokaa ja rihkamakojuja. Monikulttuurin edellyttämä varsinainen aines loistaa poissaolollaan. Huono yritys siis Fatimalta.

Facesille näyttää olevankin oma lankansa.

Ketjun aiheeseen liittyen Karjaa saattaisi olla ihan hyvä laskeutumiskohde omaa white flightia aikoville. Junayhteydet ovat hyvät, vaikka Helsinkiin meneekin noin tunti. Rikastumisen aste on matala, enkä usko, että ruotsinkielisessä enemmistössäkään riittää tiedostamista tarpeeksi suurten maahanmuuttajamäärien tuomiseksi näin syrjäiseen ja pieneen paikkaan. Työpaikkaa etsivälle kaksikielisyysvaatimus saattaa olla pieni kompastuskivi.

[Aldaron]

Itse asiasta; mikä lienee Porvoon tilanne?

Porvoon tilanne oli 31.12.2009 tällainen:

Suomi   65,0%
Ruotsi  31,3%
Muu      3,7%

"Muunkieliset" on kaikki niputettu yhteen ainoassa tilastossa jonka netistä löysin. Jos joku löytää tarkemman tilaston Porvoon osalta, voi laittaa linkin vaikka tähän ketjuun.

Maakunnan (Itä-Uusimaa) tasolta löytyy myös tarkempaa tietoa:

Suomi   65,0%
Ruotsi  32,0%
Muu      3,0%

Tarkemmin:

Venäjä    0,6%
Viro      0,6%
Vietnam   0,3%
Albania   0,2%
Englanti  0,2%
Thai      0,1%
Saksa     0,1%
Arabia    0,1%
Kurdi     0,1%

(jätin pois kaikki kielet joiden puhujien osuus pyöristyy 0,0%:iin)

Suurimmista maahanmuuttajaryhmistä somalit eivät näy viihtyvän Itä-Uudellamaalla, sillä heitä oli vain 11 henkeä = 0,01%. Myös muita afrikkalaisia on hyvin vähän.