2011-01-19 YLE: Lääkärit ja opettajat välttävät köyhiä kaupunginosia

[skrabb]

Lääkärit ja opettajat välttävät köyhiä kaupunginosia
julkaistu tänään klo 12:24, päivitetty tänään klo 12:40

Julkisten palveluiden järjestäminen on eriarvoistunut suurten kaupunkien asuinalueilla. Esimerkiksi lääkäreitä on vaikea saada töihin terveysasemille, joissa on paljon taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Myös opettajia kiinnostavat hyväosaisten kaupunginosissa sijaitsevat koulut.

Terveydenhoitaja Maarit Vanhala on työskennellyt 20 vuotta Vantaan Hakunilan terveysasemalla. Lääkäripula ja jatkuva vuokralääkäreiden käyttö ovat lisänneet sekä lääkäreiden että hoitajien työtaakkaa.

- Olen tullut siihen tulokseen, että yksi hyvin suuri syy on sijainti Vantaalla. Tämä on ainoa terveysasema Vantaalla, jonne ei pääse metrolla tai junalla.

Vanhalan mukaan alueella on myös työttömyyttä, maahanmuuttajia ja sosiaalisia ongelmia.

- Se on varmaan yksi tekijä, joka vaikuttaa, kun ihminen työpaikkaansa valitsee.

Suuntana ulkoistaminen
Vantaan kaupunki on päättänyt ratkaista Hakunilan terveysaseman lääkäripulan ulkoistamalla koko terveysaseman toiminnan yksityiselle Terveystalolle. Vantaan terveystoimen johtaja Timo Aronkytö kertoo, että hyvämaineisille terveysasemille on entistä helpompaa pestata lääkäreitä mutta maineeltaan huonompiin se on entistä vaikeampaa.

Myös muissa suurissa kaupungeissa vakituisia lääkäreitä on yhtä vaikea palkata kaupunginosiin, joissa on sosiaalisia ongelmia. Turussa Pansion terveysasema ulkoistetaan lääkäripulan takia.

- Sehän on hyvinkin vakava ongelma siinä mielessä, että kysymys ei ole yksittäisen terveysaseman toiminnasta vaan se on myös sen alueen väestön terveyspalveluiden saatavuuden kannalta suuri ongelma, sanoo sosiaali- ja terveysasiain johtaja Jussi Merikallio Kuntaliitosta.

Opettajat miettivät työpaikkansa sijaintia
Myös opettajat ovat alkaneet valikoida työpaikkaansa asuinalueiden mukaan suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä opettajia kiinnostavat enemmän kantakaupungin ja Länsi-Helsingin koulut kuin Itä- ja Pohjois-Helsingin koulut.

Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, että tietyillä asuinalueilla opettajien sairastuvuus ja sairaslomien määrä on suurempi. Myös liikkuvuus koulujen välillä ja kouluista pois on kasvava. Luukkaisen mukaan se kertoo yhteiskunnan erilaisista ilmiöistä.

- Huono-osaisuus muun muassa niillä alueilla, joissa sitä esiintyy, näkyy kouluissa, varhaiskasvatuksessa, päiväkotien arjessa. Tämä tietysti tarkoittaa, että opettajien työ lisääntyy ja se vaikuttaa työn sisältöihin. Resurssien niukkuuteen yhdistettynä se kuluttaa ja väsyttää.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/laakarit_ja_opettajat_valttavat_koyhia_kaupunginosia_2298809.html

[Uuno Nuivanen]

Ennen mamutuksen räjähtämistä käsiin, en muista lukeneeni tällaisista ongelmista.

[Jouko]

Aletaan pikkuhiljaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja myöntää ongelmien olemassaolo. Tosin se edelleenkin näköjään tapahtuu kierrellen ja kaarrellen kuin kissa kuumaa puuroa. Humanistiosastolla se taitaa tapahtua vihoviimeiseksi sitten kun tilanne on räjähtänyt käsiin. Sittenkin vielä seliseli.

[Micke]

Vanhalan mukaan alueella on myös työttömyyttä, maahanmuuttajia ja sosiaalisia ongelmia.

Hyvä että he uskaltavat mainita tämän.
Totuus tässä usein on: Maahanmuuttajia (ei länsimaista) => sosiaaliset ongelmat ja työttömyys.

En minäkään haluaisi elää semmosella alueella, eivätkä poliitkot ja byrokraatit jotka vetävät nämä ihmiset tänne.

[Al-Juzar]

Outoa ja positiivista, ettei tuossa YLE:n uutisessa paheksuttu opettajien ja lääkärien työmoraalia ja rasistisuutta, kun he välttelevät tiettyjä alueita maahanmuuttajien takia.

[MaisteriT]

- Olen tullut siihen tulokseen, että yksi hyvin suuri syy on sijainti Vantaalla. Tämä on ainoa terveysasema Vantaalla, jonne ei pääse metrolla tai junalla.

Jään pohtimaan miksi lääkäripula iskee terveysasemaan, jonne ei pääse junalla. En ihan heti keksi vastausta, mutta JLF varmaan osaisi selittää tämän.

Mitenkähän hirveä tilanne on Jorvissa?

[Juha J.]

Nyt sitten pitäisi jotenkin vähentää, ei lisätä niitä asioita jotka aiheuttavat ghettoja joihin koulutetuilla ei ole motivaatiota mennä. Siihen auttaa se, jos ja kun ongelmat sanotaan ääneen.

Onhan epäkiinnostavia spurgupaikkoja ollut iät ja ajat ja sikäli tämä on huvittava "uutinen".

[Eino P. Keravalta]

Huono-osaisuus muun muassa niillä alueilla, joissa sitä esiintyy, näkyy kouluissa, varhaiskasvatuksessa, päiväkotien arjessa. Tämä tietysti tarkoittaa, että opettajien työ lisääntyy ja se vaikuttaa työn sisältöihin.

Miksei huono-osaisia alueita vastaan taistella? Noilla alueilla on varmasti hirveää, huono-osaisuutta aiheuttavaa maasäteilyä. Voitaisiin esimerkiksi asettaa maahan suuria ja vähintään kaksi senttiä paksuja foliolevyjä, jottei huono-osaisuutta aiheuttava maasäteily pääsisi säteilemään alueen ihmisiin ja tekemään heistä huono-osaisia!

Ja sitten vakavampaan osuuteen: ihmiset eivät ole samanlaisia. He ovat erilaisia kykyjensä ja mahdollisuuksiensa puolesta. Nämä seikat korreloivat sosiaalisen aseman kanssa kollektiivisessa mielessä. Alhaisen sosiaalisen aseman omaavat ihmiset kasautuvat väistämättä jonnekin, kuten heidän korkean sosiaalisen aseman omaavat lajitoverinsakin. Näin se vain menee, haluttiin tai ei, koska ihmisiä tuskin voidaan alkaa pakkosiirtää yhteiskunnassa eikä siihen olisi rahaakaan. Kun nämä köyhät kuitenkin ovat keskuudessamme, tulisi miettiä sitäkin, onko mitään järkeä tai moraalia tuottaa ulkomailta tänne lisää vielä moninverroin sosiaalisesti ja taloudellisesti haastavampaa sakkia omien sosiaalitapausten sekaan?

[Juha J.]

Eino sen sanoi suoraan.

[ElinaElina]

Settlementtiliike rantautui Suomeen vajaa 100 v sitten, ideana että hurskaat asuvat slummeissa ja näin slummi kohentuu hengellisesti, henkisesti ja sosiaalis-taloudellisesti. Nykyinen settlementtiliike ei ainakaan Suomessa rummuta tämän asian puolesta.
Tampereella oli Pispalan pappi Topi Tarkka, joka teki näin, asui Pispalassa, aikakautensa työläis- ja köyhäinalueella. Pispalassa vaikutti myös Pelastusarmeijan osasto joka teki tyttö- ja poikatyötä. Näistä on Tuure "Tute" Laitisen kirja "Amurin poijaat".
Kävin 70-luvulla vanhuksella hellakamarissa kylässä ja kun menin, Tampereella siis, siellä oli 7 mummoa kylässä. Kaikista huokui iloisuus ja pirteys. Ketä he olivat? He olivat Pispalan pelastusarmeijan tyttökerholaisia 20-luvulta, kerho ei hajonnut koskaan, he olivat kerhotädillään kylässä.

Settlementtiaate on nykyisin muunnettu moku-mamu-settlementtiaatteeksi. Kun ennen ripoteltiin hurskaita slummeihin, nykyään ripotellaan mustia murjaaneita slummeihin ja heidän settlementointiaan on tarkoitus ulottaa kaikkialle.

Heitä, juuri heitä, palvelee se alkuperäinen oxfordilaisliike Nyky-Suomessa.

Minun sukulaisiani liittyi oxfordilaisiin heti alusta, minulla on tallella liikkeen wanhoja kokoontumiskutsuja ym. Pitänee lahjoittaa yliopistolle.

[MaisteriT]

Milleköhän Vantaan terveysasemalle muuten pääsee metrolla?

Länsimäkeen - joka siis on Itä-Vantaalla.

[Roope]

OAJ:n Luukkainen: Lähikoulun on aina oltava hyvä, sillä koulushoppailu on pahan ydin

SUOMESSA on varottava koulujen eriytymistä hyvä- ja huono-osaisten kouluiksi, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa tilanne on nyt hyvä ja siitä on pidettävä kiinni.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tuoreen raportin mukaan OECD-maissa keskimäärin lähes puolet vähäosaisista oppilaista käy sellaista koulua, jossa oppilaat keskimäärin ovat vähäosaisia.

Tässä suhteessa vertailussa erottuvat Pohjoismaat Suomi, Norja ja Ruotsi: niissä alle 43 prosenttia vähäosaisista käy "vähäosaisten koulua".

"Meillä pitää olla lähikoulu niin hyvä aina, että on se missä tahansa niin sinne mennään", Luukkainen sanoo STT:lle.

HÄNEN mukaansa Suomessa tapahtuukin vain satunnaisesti sitä, että perheet valikoivat, mihin kouluun lapsensa laittavat.

"Se koulushoppailu, jos se lähtee liikkeelle, se on juuri se pahan ydin."

Luukkainen perää koulutukselle rahoitusta, jotta kaikki koulut ympäri Suomen ovat niin hyviä, että niihin hakeudutaan. Lisäksi hän korostaa, että kyse on myös kuntien kaavoitus- ja asuntopolitiikasta. Jos esimerkiksi maahanmuuttajat sijoitetaan yhteen kaupunginosaan, sinne muodostuu myös maahanmuuttajien koulu.
...

Helsingin Sanomat 23.10.2018

Joku voisi viimein selittää, miten se auttaa itse ongelmien suhteen, että haittamaahanmuutto hajautetaan laajemmalle alueelle. Koulujen havaitseminen "maahanmuuttajien kouluksi" on hyvä asia, ei huono, jos se johtaa tarvittavien korjausliikkeiden tekemiseen. Hajauttaminen vain viivästyttää ongelmien havaitsemista ja niiden korjaamista.

On pään panemista pensaaseen teeskennellä, että kaavoitus- ja asuntopolitiikalla voitaisiin korjata maahanmuuttopolitiikan virheitä. Olisi onnistunut vielä 70/80-luvulla, mutta sen jälkeisellä maahanmuuton määrällä ja laadulla se on mahdotonta. En usko, etteikö tämä olisi selvää myös Luukkaiselle.

[Oho]

Outoa ja positiivista, ettei tuossa YLE:n uutisessa paheksuttu opettajien ja lääkärien työmoraalia ja rasistisuutta, kun he välttelevät tiettyjä alueita maahanmuuttajien takia.

Niin tilanne on hiukan hankala kun rasismin pitää olla nimenomaan vähän koulutettujen heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien piirre...

[alussaolisana]

^^

Ei kai Olli tuossa vihjaa, että "maahanmuuttajien koulu" on jotenkin negatiivinen asia? Eli onko lapselle huono juttu, jos enemmistö oppilaista on maahanmuuttajien lapsia? Mitä ihmettä, eikös tämä olekaan sellainen "rikkaus ja voimavara", että johtavat poliitikkommekin kilvan haluavat shoppailla lapsensa maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin? Ai ei? No, miksi ei?

[MW]

^^

***

Mitä ihmettä, eikös tämä olekaan sellainen "rikkaus ja voimavara", että johtavat poliitikkommekin kilvan haluavat shoppailla lapsensa maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin? Ai ei? No, miksi ei?

On rikkaus ja voimavara, tietysti, jos eliitiltä kysytään. Miksi ei eliitille kelpaa, selitystä saat odotella. Aika pitkään. Tappiin asti, itse asiassa.

Tai "valitettavasti nyt vaan niin että, vaikka tottakai..."

[Beef Supreme]

Kuten Rautpihan päiväkoti osoittaa, Suomi miehitetään demografisesti. 100% mamutettu päiväkoti, ainoa laatuaan, on vasta ensimmäinen askel. Siellä missä on täysin mamutettu päiväkoti on varmuudella myös >50% mamutettu ala-aste. Jokainen kynnelle kykenevä valkoinen häipyy muualle.

Näinhän ei pitänyt käydä, kun Suomi on niin kamalan ummehtunut rasistila. Vain 5% ulkomaalaisia! Mutta se on sitten 5% koko maa, 15% Uusimaa, 25% PK-seutu, 50-60% tietyt lähiöt ja 100% niiden päiväkodit.

Sitä kutsutaan väestönvaihdoksi, eikä sitä pysäytetä ilman hallituksen toimia.