HS A Salmela:Pidetään ylipitkätkin sanat (mm. maahanmuuttaja) välillä kokonaisin

[skrabb]

KESKELLÄ VIIKKOA

Pidetään ylipitkätkin sanat välillä kokonaisina
Alexandra Salmela Kirjoittaja on kirjailija.

Suomi on maailman hankalin kieli. Sen sanat ovat niin pitkiä ja monimutkaisia, ettei niitä kukaan pysty muistamaan, puhumattakaan lausumisesta. Varsinkin ulkomaalaiselle on aivan mahdotonta oppia tätä hirmukieltä, syntyperäiselle suomalaisellekin se aiheuttaa tuskaa.

Onneksi löydettiin oiva ratkaisu tähän ongelmaan: leikataan sanoista turhat tavut pois ja käytetään vain niiden inhimillisempää osaa. Kuten tekee jälkeläiseni, joka on sanasta kananmuna ottanut käyttöön pelkän kanan.

Hän toimii loogisesti samalla periaatteella kuin suomalaiset kauppiaat ja ravintoloitsijat, jotka mainostavat sitkeästi kuuluisaa tšekkiläistä Velko-olutta.

Minulla toki on aikaisempaa kokemusta sanojen lyhentämisestä, niin kalkkis en sittenkään ole. En ole kuitenkaan aivan tottunut siihen, että puhekieliset lyhenteet kodifioituvat ja hienosti siirtyvät yleiseen kielikäyttöön. Kun opettaja allekirjoittaa huomautuslappuja opena, maailma saattaa hetkeksi tuntua melko demokraattiselta paikalta.

Toisaalta, joskus on kiehtovaa, kun sanoja lausutaan kokonaisuudessaan. Vaikkapa sellainen kuten vammainen eli vamu. Eihän se mikään kaunis sana ole, mutta vaivautumalla lausumaan sitä sen kolmetavuisessa vammaisuudessaan osoitetaan jonkinasteista arvostusta kyseisiä henkilöitä kohtaan.

Sama koskee myös toisia -muja, kaikenvärisiä ja -muotoisia tunkeilijoita, jotka tulivat tänne viemään kaikki ne äärimmäisen hyvin maksetut siivous- ja kuljetusalan työpaikat.

Vamu ja Mamu ovat kaverit, ainakin lyhennysten perusteella. Mutta vamuilua ei ole vieläkään virallistettu, toisin kuin mamuilua. On mamu-koulutusta, mamu-portaaleita, mamu-keskustelua.

Itse osallistuin Helsingin Kirjamessuilla mamu-puheisiin, ja taannoin sain kutsun mamu-seminaariin.

Mamu ylpeilee kielitoimiston sanakirjassa jo vuodesta 2004 lähtien. Vamu on kateudesta vihreä, koska tällaista kunniaa hän ei taida lähiaikoina saada. Eiköhän se epäoikeudenmukaisuus vähän pistele Vamun sydäntä?

Eräs hienovarainen sosiaalivakuutusyhtiön täti huusi minua kerran orvoksi. Kun vastustin huutamalla takaisin, hän vastasi, että se on todenmukainen nimike.

Olin sen verran orpo ja pelkuri, etten uskaltanut kertoa hänelle, minkälaista nimikettä olisin itse joutunut käyttämään, jos olisin halunnut tituleerata häntä mahdollisimman todenmukaisesti.

Kutsukaamme vain asioita rohkeasti niiden oikeilla nimillä – kuitenkin huomioiden, missä kulkevat kohtuullisuuden ja hyvätapaisuuden rajat.

Laiskakielisten suosima lyhennetty ilmaisu ei ole välttämättä aina paras mahdollinen valinta, vaikka se helpottaa jokapäiväistä taistelua hirmuisen suomen kielen kanssa.

[email protected]

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Pidet%C3%A4%C3%A4n+ylipitk%C3%A4tkin+sanat+v%C3%A4lill%C3%A4+kokonaisina/1135263146194

[MaisteriT]

KESKELLÄ VIIKKOA

Pidetään ylipitkätkin sanat välillä kokonaisina
Alexandra Salmela Kirjoittaja on kirjailija.

Suomi on maailman hankalin kieli.

Kirjailijuuskaan ei näköjään estä ulkomaalaistaustaista kirjailijaa toistamasta suomenkielisiä kliseitä.

Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Jos ja kun viranomaiset lakkaavat käyttämästä sanaa mamu, silloin nimenomaan uusi haukkumasana on syntynyt.

[RP]

Ihan puhtaan kielellisenä asiana. "Vamulle" ei ole olut siinä määrin tilausta, kun yhdyssanoissa käytettävä muoto on vain kaksitavuinen.

Vertaa vam-mais-tu-ki ja maa-han-muut-ta-ja-tu-ki

[HDRisto]

Mistä se -mu muka tulisi tuohon vamu sanaan?. Ei vammainen-sanassa ole kahta osaa kuten maahanmuuttaja-sanassa.

[IDA]

Kirjoituksen idea on kuitenkin hyvä. Kaikki mukahassut lyhenteet ja poliittisesti korrektit uudissanat voisi heittää hiuksista... sinne mitä en enää raakana sanana ilmaise.

[Ystävä]

Luinko väärin, vai rinnastiko Alexandra tuossa teksissä maahanmuuttajat vammaisiin?

Joka tapauksessa "mamu" on aikamoisen neutraali lyhenne, enkä koskaan ole nähnyt tai kuullut maahanmuuttajan loukkaantuvan siitä, saati ko. sanaa käytettävän haukkumasanana. Aika laimea sana se haukkumiseen olisikin. Vrt. "nekru", "spermanaama" jne.
Tämä taitaa nyt taas olla niitä muiden puolesta ammatikseen loukkaantuvien tyyppien horinoita.

[Marius]

..."ettei kukaan niitä pysty muistamaan".

Pystyy! Suomalainen. Jos joku ulkomaalainen ei kykene oppimaan suomenkieltä,
on vika vain, täysin ja ainoastaan ulkomaalaisessa itsessään.
Suomenkieli on suomalaisten kieli, suomalaisia varten.
Vai pitäisikö kielikin raiskata, typistää ja yksinkertaistaa, jotta yksinkertainen ulkomaalainen ei kokisi syrjintää, sillä sitä tuossa kyllä tarkoitettiin.
Totaaliälytön kirjoitus oli tuo.

[IDA]

Minusta kirjoitus kyllä oli hienovarainen potku noita lässyjä lyhenteitä kohtaan.

[kale vale]

Kielitoimisto voisi lisätä virallisiin termistöihin sanan "mamussutus"

Se tarkoittaisi tiivistettynä kaikkea mamujen etujen ajamista ja erioikeuksien vaatimista.

[Erik Herrmann]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

[skrabb]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

Ko. väittämän esittäjä Salmela on tsekkiläissyntyinen mamu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandra_Salmela

[amali]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

Ko. väittämän esittäjä Salmela on tsekkiläissyntyinen mamu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandra_Salmela

On muuten slovakki.

[Marjapussi]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

Täytyy sanoa, että jotkut muut kielet ovat huomattavasti hankalampia oppia. Kantonin kiinan yhdeksän toonia ja perinteisten kiinalaisten kirjoitusmerkkien  yhdistelmä on haastellisempi.

[Malla]

Kielitoimisto voisi lisätä virallisiin termistöihin sanan "mamussutus"

´

Kannatan lämpimästi.

Ja muistutan: oli aika jolloin huumeet olivat huumausaineita. Sanat lyhenevät käytössä. Jopa suomenkieliset, joskus. Onneksi.

[Luotsi]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

Täytyy sanoa, että jotkut muut kielet ovat huomattavasti hankalampia oppia. Kantonin kiinan yhdeksän toonia ja perinteisten kiinalaisten kirjoitusmerkkien  yhdistelmä on haastellisempi.

Ei tuo slovakkikaan ole varsinaisesti helppoudestaan tunnettu...

[jmk]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

Urbaanilegenda suomesta jotenkin poikkeuksellisen vaikeana kielenä istuu sitkeässä, vaikka sen ovat kielentutkijatkin todenneet hömpäksi.

Syitä on muutama.

1. Jotkut suomalaiset hellivät ajatusta "suomi on vaikeaa", koska se hivelee heidän erikoisuudentarvettaan. "Jos ei meissä mitään muuta erikoista olekaan, ni ainaskii toi vaikee kieli, ja sit toi, toi lumi, sitähän ei sada muualla maailmassa".

2. Anteeksipyytäjäsuomalaisille "suomi on vaikeaa" toimii erinomaisena perusteluna sille, ettei ulkomaalaisilta voi vaatia näin kamalan kielen opettelua, kyllä meidän pitää kaikki tarjota vähintään englanniksi ja mielellään myös somaliksi ja urduksi.

3. Kultamunilla on vastaava motiivi: yhyy kun vaikee kieli, minähän en tuommoista alennu opettelemaan. Pashtunkielistä käännöstä pöytään niin kuin olis jo!

[Topelius]

Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin käytettävän sanaa "vamu". En suostu uskomaan, että moinen sana olisi missään yleisessä käytössä.

Ihan hauska kirjoitus tuo silti oli ja sen lingvistiseen sanomaan on helppo yhtyä.

Tosin motivoitunut ja perusälykäs ihminen saa haltuun suomen varmasti vastaavalla vaivalla kuin esim. saksan tai ranskan. Tärkeintä kielitaidossa on mielestäni omaksua laaja sanavarasto, ja tämä perustuu kaikissa kielissä lähinnä samanlaiseen ulkoa opetteluun, pänttäämiseen ja kielen toistuvaan käyttöön. Kielioppisäännötkin ovat tärkeitä, mutta mielestäni on paljon hedelmällisempää kommunikoida sellaisen ihmisen kanssa, jolla on laaja sanavarasto mutta joka ei osaa kielioppisääntöjä täydellisesti, kuin sellaisen, joka hallitsee kieliopin muttei osaa riittävästi sanoja.

[skrabb]

Suomi on maailman hankalin kieli.

eipäs ole. onko tämä legenda suomalaisille niin tärkeä että sitä pitää toistaa maailman tappiin?

Ko. väittämän esittäjä Salmela on tsekkiläissyntyinen mamu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandra_Salmela

On muuten slovakki.

No niinpä onkin!
Onhan se mainittu linkissäkin, jonka kyllä luin, mutta kiiruussa sattuu ja tapahtuu...
Mun moka!

[Hommelitäti]

Olen kuullut käytettävän sanaa "vamu" mutta sillä ei ole kylläkään tarkoitettu vammaista, vaan lyhennyksenä yhdyssanasta varamummo (ei-biologinen naispuolinen "isovanhempi"). Vrt. ruotsinkielen farmor-sanasta johdettu famu.

[KphS]

Vamua parempi esimerkki olisi ollut "persu"...

Eihän muistakaan puolueista käytetä nimityksiä "kokkari", "sossu/demari" jne..

[sr]

Urbaanilegenda suomesta jotenkin poikkeuksellisen vaikeana kielenä istuu sitkeässä, vaikka sen ovat kielentutkijatkin todenneet hömpäksi.

Riippunee vähän siitä, mitä vaikea kieli tässä tarkoittaa. Tuskin täysin puhtaalta pöydältä asiaa katsottaessa on suomessa sen enempää vaikeita asioita kuin muissakaan. Asiaa vaan ei yleensä katsota puhtaalta pöydältä, vaan ihmisillä on jokin tausta kieliosaamiseensa. Eurooppalaisilla se on yleensä jonkun indoeurooppalaisen kielen osaaminen äidinkielenä. Tähän liittyen, tuossa dokumentissa todetaan:

"On tietenkin totta, että suomalais-ugrilaisena kielenä suomi poikkeaa rakenteeltaan monista muista Euroopan kielistä, jotka kuuluvat esimerkiksi germaanisiin kieliin."

Minusta suomen kielen vaikeuden "urbaanilegenda" liittyy ennen kaikkea tähän. Koska sen oppiminen on indoeurooppalaisia kieliä puhuville työläämpää kuin toisen indoeurooppalaisen kielen oppiminen, on se "vaikea". Voin omalta kohdaltani sanoa sen verran, että kun myöhemmällä elämällä opiskelin jonkun verran saksaa, niin sen oppiminen oli varsin nopeaa johtuen siitä, että osasin jo englantia ja ruotsia ja sitä kautta saksan kielen sanojen ja rakenteiden oppiminen oli helppoa. Ihmisen oppiminenhan on aina uuden yhdistelyä siihen, mitä jo osaa. Toisaalta mandariinikiinan oppiminen oli erittäin hidasta, vaikka sen kielioppi on todennäköisesti yksi maailman helpoimmista. Kielessä oli niin vähän tarttumapintaa jo osaamiini kieliin, että suunnilleen kaikki piti oppia puhtaalta pöydältä. Veikkaan, että monelle eurooppalaiselle suomen kielessä on samaa (perussanasto on pääosin täysin eri kuin muissa eurooppalaisissa kielissä, kielioppi monine sijamuotoineen on vaikea niille, joilla ei sijamuotoja ole kielessään lainkaan).

2. Anteeksipyytäjäsuomalaisille "suomi on vaikeaa" toimii erinomaisena perusteluna sille, ettei ulkomaalaisilta voi vaatia näin kamalan kielen opettelua, kyllä meidän pitää kaikki tarjota vähintään englanniksi ja mielellään myös somaliksi ja urduksi.

Minusta tähän sopii ennemminkin se, että suomi on pieni kieli. Ulkomaalaisilta ei voi pienen kielen maa vaatia samanlaista osaamista kuin jonkun maailman valtakielen maa. Ikävää, mutta näin se vaan on.

[Roope]

Syitä on muutama.

4. Maahanmuuttajille kannattaa opettaa Suomessa ensimmäisenä kielenä ruotsia, joka on helpompaa ja tuo tarjolle Pohjoismaiden työmarkkinat.

[Erik Herrmann]

"On tietenkin totta, että suomalais-ugrilaisena kielenä suomi poikkeaa rakenteeltaan monista muista Euroopan kielistä, jotka kuuluvat esimerkiksi germaanisiin kieliin."

Minusta suomen kielen vaikeuden "urbaanilegenda" liittyy ennen kaikkea tähän. Koska sen oppiminen on indoeurooppalaisia kieliä puhuville työläämpää kuin toisen indoeurooppalaisen kielen oppiminen, on se "vaikea". Voin omalta kohdaltani sanoa sen verran, että kun myöhemmällä elämällä opiskelin jonkun verran saksaa, niin sen oppiminen oli varsin nopeaa johtuen siitä, että osasin jo englantia ja ruotsia ja sitä kautta saksan kielen sanojen ja rakenteiden oppiminen oli helppoa. Ihmisen oppiminenhan on aina uuden yhdistelyä siihen, mitä jo osaa. Toisaalta mandariinikiinan oppiminen oli erittäin hidasta, vaikka sen kielioppi on todennäköisesti yksi maailman helpoimmista. Kielessä oli niin vähän tarttumapintaa jo osaamiini kieliin, että suunnilleen kaikki piti oppia puhtaalta pöydältä. Veikkaan, että monelle eurooppalaiselle suomen kielessä on samaa (perussanasto on pääosin täysin eri kuin muissa eurooppalaisissa kielissä, kielioppi monine sijamuotoineen on vaikea niille, joilla ei sijamuotoja ole kielessään lainkaan).

itselleni ranska ja venäjä oli koulussa kyllä paljon vaikeampia kuin suomi nyt aikuisiässä. johtunee siitä ettei suomenkielessä ole kauheasti poikkeuksia. kun kerran oppii perusasiat, loppu on vain sanastoa. ja oikeasti paljon konsepteja joita käytetään suomenkielessä löytyy myös muissa kielissä. ei suomi niin vaikea ole, vaikka oma äidinkieli olisikin indoeurooppalainen.

[matkamasentaja]

Syitä on muutama.

4. Maahanmuuttajille kannattaa opettaa Suomessa ensimmäisenä kielenä ruotsia, joka on helpompaa ja tuo tarjolle Pohjoismaiden työmarkkinat.

..ja sitten voimme toivottaa hyvää matkaa Ruotsiin / Norjaan / Tanskaan kun kerran kielikin on sopivasti jo hallussa.