Kirja: Arniika Kuusisto/MUCCA-projekti: päiväkodin monimuotoisuus

[Gödel]

KULTTUURINEN, KIELELLINEN JA KATSOMUKSELLINEN
MONIMUOTOISUUS PÄIVÄKODISSA: HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Hankkeen tutkija Arniika Kuusisto on parhaillaan koostamassa MUCCA-hankkeen tuloksia ja tutkimuspäiväkodeissa koottuja toimivia käytänteitä kirjasen muotoon. 'Homma hanskassa! Päiväkodin monikulttuurisuus rikkautena' -kirjasta painatetaan helsinkiläisiin päiväkoteihin MUCCA-hankkeen toimesta ja lisäksi VKK-Metro-hanke on päättänyt painattaa sitä myös lähikuntien päivähoidon toimijoiden käyttöön.

http://mucca.fi/

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/dd6f53004a176e2694f5fc3d8d1d4668/mucca.pdf?MOD=AJPERES

http://www.hel.fi/hki/Sosv/fi/p_iv_hoito/ajankohtaista/ph_101229_mucca

[MoonShine]

Kenelle se on rikkaus, kun päiväkodit muuttuvat maitokahvin värisiksi?
Niille muukalaisille, joilla on varaa järjestää perheilleen laittomasti järjestetty pakomatka ylikansoitetusta Afrikasta ja Lähi-Idästä?

[RP]

Kenelle se on rikkaus, kun päiväkodit muuttuvat maitokahvin värisiksi?
Niille muukalaisille, joilla on varaa järjestää perheilleen laittomasti järjestetty pakomatka ylikansoitetusta Afrikasta ja Lähi-Idästä?

Niistä haasteista on kyllä tekstissä paljon enemmän, mutta suoria lainauksia (ilman kommentteja):

K2: Lisää töitä tuo ja kyllähän se sitten taas huomaa, että kyllä se rikkaus
tulee. (...)
K6: Mulla tuli ensimmäisenä mieleen tuo, että suomi toisena -
opetustehtävänä päiväkodeissa. Ja joka sitten täyttyy ajatella sitä yhtenä
osa-alueena, että se on niinku, mikä voi tuoda ihan lisääkin kans. Että se on
tietysti lisätyötä, mutta se voi lisää antaa myös sitten siihen muuhunkin
toimintaan. Ne menetelmät mitä siellä on ehkä nostettu esille, ne on
semmoisia positiivisia asioita sitten kans.
---
No, uusia näkökulmia ja sitten se on niinku itse asiassa mulle ainakin
normaali tila, koska mä tykkään olla ihan normaalisti kaikenlaisten ihmisten
kanssa. Mutta haasteellista, jos tulee jonkinnäköisiä väärinkäsityksiä ja se on
tosi kivaa niinku selvitellä. Että se ei oo mikään vaikeus. Toivottavasti aina
pääsis sitten molemmat, tai niin kun molemminpuolisesti [olisi] aina
nähtävissä, että on niinku tyytyväinen, sekä vanhempien että lasten että
työntekijöiden osalta.
---
K1: Sitten, jos ajatellaan näin positiivisessa mielessä, niin tietysti sehän on
tavallaan semmoinen voimavara, että on monia eri kulttuureja. Jos niitä vaan
pystyisi hyödyntämään työssään, niin sehän olis taas tämmöistä
suvaitsevaisuuskasvatusta.
K2: Asennekasvatusta.
K1: Asennekasvatusta niin kun parhaimmillaan.
K4: Ja rikastuttavaa, kun saadaan tietoa eri kulttuureista. Soveltaa
valtakulttuuriin.
---
Ja mitä hyvää se on sitten taas, niin mitä muistat aikoinaan, kun sai
erikseen vetää tätä kansan- tai kehittämisalue, kansainvälisyyskasvatuksen
ja erilaisuuden tällainen, niin sitten tätä aihetta ei ole enää tarvinnut
vuosikausiin. Se tulee kauheen luonnollisesti tällä systeemillä. Että lapset
oppii eriväristen lasten kanssa leikkimään. Eikä oo kauaa, kun meilläkin oli
sillä lailla, ettei voinut istua, että tytöt sanoi, etten mä voi istua ton vieressä,
kun se on ton värinen ja sillä on tommonen kummallinen tukka ja näin. Että
ihan sitä. Siitä ei oo kauan, kun ollaan oltu siinä tilanteessa.

[RP]

Sitten niistä haasteista pomittuna:

Usein mainittiin, että vuorovaikutus vie huomattavasti enemmän aikaa silloin kun sujuvaa yhteistä kieltä ei ole, mutta aikaa pysähtyä tilanteeseen varmistamaan, että tulee ymmärretyksi, ei kiireisessä arjessa useinkaan löydy.

tukitoimista tai erilaisista rajoituksista aiheutuva lisätyö,
kuten kielenoppimisen tukemisen toteutus tai vanhempien kanssa tehtävän
yhteistyön vaikeutuminen ja lisääntynyt ajan- ja resurssien tarve yhteisen kielen
puuttumisen vuoksi. Näiden myötä työn lisääntynyt vaativuus sekä mahdollisuudet
väärinymmärryksiin arjessa tulivat esiin useissa puheenvuoroissa.

todettiin
valinnanvapauden ikään kuin kaventuneen monikulttuurisuuden myötä. Yhteisestä
toiminnasta ja kuvastosta karsitaan elementit, joita joku ryhmän lapsista ei perheen
katsomuksen tai kulttuurin vuoksi 'saa' nähdä, kuulla tai tehdä

päiväkodin kasvatushenkilöstöltä
vaaditaan entistä sensitiivisempää ja tiedostavampaa otetta ratkaisun tekemiseen,
mutta myös runsaasti tietoa uskonnoista ja kulttuureista. Samalla näin suunnatun
'hajuttoman ja mauttoman' toiminnan nähtiin tietyllä tavalla rajoittavan
kantasuomalaisten lasten pääsemistä osalliseksi omasta uskonnostaan ja
kulttuuristaan. Tämä kävi ilmi erityisesti juhlapyhiin liittyvien traditioiden myötä;
monikulttuurisuuden nähtiin rajoittavan esimerkiksi jouluun liittyvien symbolien,
laulujen ja leikkien käyttämistä toiminnassa.

Monikulttuurisuuden nähtiin vaikuttavan henkilöstön työhön myös siten, että
kasvatustoiminnan suunnitteluun kului enemmän aikaa: erilaisista taustoista
tulevien ja erilaisten oppijoiden huomioiminen vaatii huolellista suunnittelua

Muslimityöntekijöiden rukoushetket saadaan kyllä organisoitua suhteellisen
sujuvasti, mutta toisinaan toimenkuvaan kuuluvien työtehtävien suorittamiseen
liittyvät rajoitteet nähtiin varsin negatiivisessa valossa. Yhdessä
ryhmähaastattelussa käytiin pitkä keskustelu siitä, kun päiväkodin
muslimityöntekijä oli kieltäytynyt kuljettamasta ruokakärryä, jossa oli sianlihaa.

työllistetty, jonka isä oli kieltänyt siltä vaippojen vaihdon

Ja sitten mä pyysin meidän tämmöistä työllistettyä somalirouvaa, että jos se leikkais ne sitten irti siitä laminaatista. Mulla ei tullut hetkeksikään mieleen, että hän ei osaa käyttää saksia, koska hän oli yli 50-vuotias.

jotkut kantasuomalaisista vanhemmista ovat olleet huolissaan pienen
lapsensa suomen kielen kehityksestä, jos jotkut ryhmän aikuisista eivät puhu
suomea äidinkielenään

Joskus kommunikaatio on koettu vaikeaksi myös maahanmuuttajataustaisten
perheiden näkökulmasta, jos sekä vanhempien että päiväkodin työntekijän suomen
kielen taito on heikko

Ongelmatilanteiden selvittäminen ja palautteen antaminen monikulttuurisista
taustoista tuleville työntekijöille ja perheille koettiin joskus hankalina, vaikka siihen
olisikin tarvetta arjen sujuvuuden kannalta

Joissain tilanteissa muu henkilökunta on myös kokenut, että
maahanmuuttajataustaisen työntekijän osaaminen ei riitä päiväkodissa
työskentelemiseen.
K5: Mä oon miettinyt sitä tässä näiden vaatteiden kanssa. Vaatteet meni
väärälle nimelle, paikalle. Kun kysytään, osaatko sä lukea? "Joo, kyllä minä
osaan" Niin mikä siinä on, niin kun vaan mietittiin, että kun hän sanoo, että
osaa, mutta sit kumminkin huomataan, ettei se sit kuitenkaan osaa?

Täyty jatkaa sivulta 36/132 eteenpäin myöhemmin, nyt tuli muita kiireitä...

[MMA]

Ja sitten mä pyysin meidän tämmöistä työllistettyä somalirouvaa, että jos se leikkais ne sitten irti siitä laminaatista. Mulla ei tullut hetkeksikään mieleen, että hän ei osaa käyttää saksia, koska hän oli yli 50-vuotias.

Huippuosaajia Afrikasta. Toivottavasti kantasuomalaiet hoitotädit eivät koe olevansa parempia hoitajia, vaikka osaisivatkin käyttää saksia. Rikkautenahan tämäkin olisi jollain tavalla tulkittavissa. Se että minä en keksi miten, johtuu varmaan minun omasta rajoittuneisuudestani. Monikulttuuriprojektikoordinaattoreilta se varmasti onnistuu helposti.

[Spesialisti]

Ja sitten mä pyysin meidän tämmöistä työllistettyä somalirouvaa, että jos se leikkais ne sitten irti siitä laminaatista. Mulla ei tullut hetkeksikään mieleen, että hän ei osaa käyttää saksia, koska hän oli yli 50-vuotias

Pikkulapsille ja vaikeasti kehitysvammaisille joudutaan opettamaan miten niinkin yksinkertaista työkalua kuin sakset käytetään.

[Aallokko]

Eiköhän aavikolla jonkilainen puukko tai tikari ole yleistyökalu, jota myös mammat käyttävät. Veitsi se olla pitäisi myös päiväkodissa, eikä saksien kaltainen monimutkainen ja ei-kulttuurisensitiivinen teollisuustuote.

[M.]

Mokutädit onnistuvat aina kuulostamaan yhtä aivopestyiltä luetellessaan monikulttuurisuuden kielteisiä piirteitä vain korostaakseen, kuinka monikulttuurisuus on silti rikkaus, vaikka he eivät kykenekään antamaan mitään yksityiskohtaisia esimerkkejä tästä. Kokonaisuuden kruunaa se, että kielteisistä asioista kyetään kyllä keskustelemaan normaalilla puhekielellä, mutta monikulttuurisuutta ylistäessä aletaan hokemaan "rikkauksista", "asennekasvatuksesta" ja "voimavaroista". Loppuvaikutelma on lähinnä pelottava. Miten ihminen voi saattaa itsensä tuollaiseen tilaan?

[RP]

Pikkulapsille ja vaikeasti kehitysvammaisille joudutaan opettamaan miten niinkin yksinkertaista työkalua kuin sakset käytetään.

Reilua lienee todeta, että kyse ei olle tuon somalirouvan älyllisestä jälkeenjääneisyydestä. Modernissa yhteiskunnassa on vain niin tolkuton määrä tietoja ja (tässä hienomotoorisia) taitoja, jotka kaikkien on todella täytynyt oppia (ja harjoitella) joskus. Asia on vain helppo unohtaa (ja elää kuin taidot olisivat geneettisiä), kun elää ympäristössä, jossa käytännössä 100% ei-kehitysvammasista aikuisista nuo taidot hallitsee.

[Koskela Suomesta]

Pikkulapsille ja vaikeasti kehitysvammaisille joudutaan opettamaan miten niinkin yksinkertaista työkalua kuin sakset käytetään.

Reilua lienee todeta, että kyse ei olle tuon somalirouvan älyllisestä jälkeenjääneisyydestä. Modernissa yhteiskunnassa on vain niin tolkuton määrä tietoja ja (tässä hienomotoorisia) taitoja, jotka kaikkien on todella täytynyt oppia (ja harjoitella) joskus. Asia on vain helppo unohtaa (ja elää kuin taidot olisivat geneettisiä), kun elää ympäristössä, jossa käytännössä 100% ei-kehitysvammasista aikuisista nuo taidot hallitsee.

Kuule, kyse EI ole niin monimutkaisesta teknisestä välineestä että sen käyttöä ei normaaliälyinen ihminen oppisi samantien kun se näytetään. Ei tarvita mitään pässiäksiisiä kuten intin rynkyn purkamisessa ja kokoamisessa. En muista että olisin joutunut kenellekään lapsista opettamaan saksien käyttöä, he ovat nähneet kun joku on niitä käyttänyt, ottaneet ne käteen ja tehneet saman...

[RP]

Jatkoa...

Mainitaan tasapuolisuuden nimissä, että haastatteluissa mainittiin, että työstä kieltäytyviä änkyröitä on myös kantaväestön parissa, niin kuin seuraavan esimerkin kaltaisia tumpeloita.

Rukovaliorajoitukset hyppäsin yli kun henkilökunta tuntui olevan niihin jo täysin tottunut, myös pitkälti suomalaisten allergikkojen, kasvissyöjien ja muiden takia.

Nyt lukaistuani koko jutun hieman enemmällä ajalla, myös noita positiivisa puolia on vähän enemmän kuin alussa listaamani – silti kyllä tämä minusta kovin tänne haasteiden puolelle painottuu, ja ihmettelisin, jos kovin moni vanhempi tämän luettuaan erityisesti haluaisi "rikastuttaa" lastensa elämää.

Joo, työllistettyjä niin. Että kyllä se niin on, että kun mä oon yrittänyt
sitten neuvoa ja opastaa niitä tuohon työhön, niin se on aina se, että kun mä
oon kysynyt, että ymmärsitkö? Miten esimerkiksi lattiat? ?Okei! Okei!? On
ollut niinku - ei yks, eikä kaksi. Ja aina se mennyt mönkään. Kyllä se niinku
sillai, että en mä tiedä, miten mä oisin voinut piirtää kaikki ne.
K4: Työllistää enemmän sua varmaan.

Asenteet toisia etnisiä ryhmiä kohtaan olivat joillain lapsilla hyvinkin rasistisia.
Esimerkiksi viisivuotias kurdiperheen poika on päiväkotiryhmässä tunnettu
somalivastaisista mielipiteistään. Toinen ryhmän lapsi kertoo: ?[Adam] sanoo et somalien pitää puhuu tälleen – kooot kot kot kooot kot kot! [kikatusta]? Kun otan asian puheeksi ryhmän aikuisten kanssa, he kertovat, että sama poika on päiväkodin retkellä todennut suureen ääneen, aikuisten kehottaessa lapsia
väistämään vastaantulevaa miestä: ?Ei tartte! Se on somali!

Ja sekin on, että ei niitten lasten tarvi siellä Somaliassa lapsen vielä
pitää sitä huivia. Mutta täällä täytyy just sen takia, että täällä ne haluaa
kasvattaa sen heti siihen. Ainakin [Abdi] selitti sitä, että ei missään nimessä
vielä lapset...
K3: Päiväkoti-ikäiset.
K11: Niin, päiväkoti-ikäiset ei pidä. Vasta sitten kun tullaan isommaksi tytöksi.
Kehittyy naiseksi, niin siinä vaiheessa laitetaan huivi päähän

No, sehän on aina kun uusi perhe tulee, niin sitähän ei tiedä varsinaisesti
perhekulttuuristaan ja taustastaan vielä kovinkaan paljon muuta kuin
mahdollisesti syntymämaan ja siitä saattaa arvailla tämän uskonnollisen
taustan ja muun kulttuuritaustan, niin se selvittämistyö pitää aina tehdä. Ja
sitten uusien perheiden kanssa niin, se saattaa viedä jonkin verran aikaa,
kun pitää ottaa niin monia eri asioita huomioon. Mutta nythän me on
suunniteltu sellaista lomaketta, missä me kysytetään kaikki ne kriittiset asiat,
mutta se on vielä suunnitteluvaiheessa. Että olis kaikki, että miten
pukeudutaan päiväunille ja mitä - - no, nuo ruoka-asiat on melko selkeitä,
mutta saako askarrella joulutontun, porsaan, kissan, mitä niitä onkaan niitä
rajoituksia. Mutta se on, ja tää valokuvaaminenhan on yks seikka, mikä pitää
ottaa huomioon. Siinä menee aina muutama hetki ennen kuin kaikki nää
asiat on selvitetty koko henkilökunnalle

Vältämme esim. islaminuskoisia loukkaavia satuja ja kuvia. Emme anna
lasten askarrella kiellettyjä asioita vaan eriytämme. Musiikkituokion ajaksi
jotain muuta toimintaa.

Kaikki perheet eivät kuitenkaan halua käyttää tulkkipalveluja, jos tulkit tulevat samoista, usein pienistä etnisistä ryhmistä. Perheen omia asioita ei haluta yhteisön tietoon.

Perheiden ja päiväkodin arvojen risteämisestä, kuten poikien ja tyttöjen
kasvattamisesta, keskustellaan usein joko siinä yhteydessä tai arjen keskellä
ilmenneiden tilanteiden kautta. Ristiriidat ovat henkilökunnan mukaan varsin
harvinaisia, ennemminkin yksittäistapauksia.
K3: Oli just se, kun [Tanya]n isä toivoi, että [Tanya] istuu pöydässä ihan vaan
tyttöjen kans. Miksi niin paljon poikia siellä. Vaan tyttöjen kanssa pitäs olla ja
istua. Piti selittää, että tässä suomalaisessa kulttuurissa kaikki yhdessä
istuvat, pojat ja tytöt. Ihan vihainenkin alusta oli: ?Miksi hän istu niin, että
melkein kaikki pojat??
K7: Joskus aikaisemmin muistan. Oli semmoinen somaliperhe, niin siellä äiti
toivoi, piti pahana, oli 5-vuotias tyttö, että ?miksi leikkii poikien kanssa? Että
tässä vaiheessa pitäs leikkiä kyllä vaan tyttöjen kanssa?. Muistan, että oli
semmoinen somaliperhe. Tämmöisiä eroja on.
K6: Eli ne on aika yksittäisiä ilmeisesti kuitenkin. Aina silloin tällöin nousee.

Joskus myös koettiin, että vaikka perheet ovat yleensä todella tyytyväisiä
päivähoitoon ja kumppanuus siltä osin sujuisi, vaikeiden asioiden ottaminen esiin
keskustelussa vanhempien kanssa oli vaativaa. Yksi esimerkki tästä oli
henkilökunnan esittämä huoli lapsen kouluvalmiudesta tai erityisen tuen tarve.
Koettiin, että kulttuurierot ja uskontojen antamat merkitykset lapsen erityistuen
tarpeelle ovat tässä asiassa huomattavia.
K2: Kyllä mulla on semmoinen mielikuva, että enimmäkseen he ovat todella
tyytyväisiä siihen ja iloisia siitä. Ja heille on tärkeetä, että lapset oppivat
suomenkieltä. Mutta sitten tulee usein tuolla eskariryhmässä vastaan se
ongelma, että kun usein näissä kouluvalmiuksissa on sitten vähän toivomisen
varaa. Niin sitten se kynnys ohjata – tai me ohjataan tietysti, mutta että
perheet ohjautuisivat jonnekin hakemaan niitä tukitoimia, niin se saattaa
joskus olla melko haasteellista. Ja se, eikö se johdu aika paljon tästä
kulttuurista, että esimerkiksi islaminuskoisessa kulttuurissa varmaankin, jos
lapsessa on joku vika, niin se on hullu ja hänet on huonosti hoidettu ja... Sitä
on hirveen vaikee...
K3: Tai voi olla siis vanhempien syntien takia. Siis joillain Jumalan
rangaistus.
K2: Että se syyllisyys vanhemmille, niin se halutaan kieltään. Ja sitten niitä
tukitoimia ei välttämättä haeta, vaikka me toivottais, että haetaan. Ja siinä
vaiheessa saattaa tulla se pieni kiukku siitä, että nuo päiväkodin tädit tuossa
nyt hössöttää ja nehän ei kyllä meidän lapsesta tyhmää tee vaikka...

Välillä maahanmuuttajataustaisten perheiden hoitoontuloajat ja muut käytännön
asiat tulivat esiin keskustelussa kulttuurierona suhteessa kantasuomalaisiin. Myös
Lappalainen (2006) on aiemmin todennut, että maahanmuuttajataustaisten
perheiden kohdalla saatetaan puhua esimerkiksi syklisestä ajantajusta tai muuten
perustella henkilöstön näkökulmasta turhan boheemeja hoitoaikatauluja
kulttuurisena piirteenä, vaikka luonnollisesti myös kantasuomalaiset perheet
eroavat tässä suhteessa toisistaan paljon.

[Ano Nyymi]

Tuo mokulepertely muistuttaa niin kovasti 60- ja 70-lukua, aikaa jolloin taistolaiset komukat(kin) kävi turistireissulla itänaapurissa ja yrittivät sitten selitellä mustan valkoiseksi 
Se oli yhtä hupaisaa kuultavaa kuin tuo päiväkotitätienkin selittely.

[foobar]

Ja mitä hyvää se on sitten taas, niin mitä muistat aikoinaan, kun sai
erikseen vetää tätä kansan- tai kehittämisalue, kansainvälisyyskasvatuksen
ja erilaisuuden tällainen, niin sitten tätä aihetta ei ole enää tarvinnut
vuosikausiin. Se tulee kauheen luonnollisesti tällä systeemillä. Että lapset
oppii eriväristen lasten kanssa leikkimään. Eikä oo kauaa, kun meilläkin oli
sillä lailla, ettei voinut istua, että tytöt sanoi, etten mä voi istua ton vieressä,
kun se on ton värinen ja sillä on tommonen kummallinen tukka ja näin. Että
ihan sitä. Siitä ei oo kauan, kun ollaan oltu siinä tilanteessa.

... ja ...

K3: Oli just se, kun [Tanya]n isä toivoi, että [Tanya] istuu pöydässä ihan vaan
tyttöjen kans. Miksi niin paljon poikia siellä. Vaan tyttöjen kanssa pitäs olla ja
istua. Piti selittää, että tässä suomalaisessa kulttuurissa kaikki yhdessä
istuvat, pojat ja tytöt. Ihan vihainenkin alusta oli: ?Miksi hän istu niin, että
melkein kaikki pojat??

Kommentit eivät toivottavasti ole samalta henkilöltä, vaikka toisaalta en yhtään ihmettelisi. (Enemmän tässä ristiiroja havainnoinut tuskin jäisi näihin rikkauden kehtoihin pidemmäksi aikaa töihin vaan mielummin hakeutuisi muualle.) Toidennäköisesti kuitenkin on vain yksinkertaisesti niin, että kansainvälisyys- ja kulttuurikasvatuksen iskostumisvaatimus koskee ainoastaan niitä, joilla ei ole ihonväri-, uskonto- ja kulttuuripohjainen yhteistyöhaluttomuus -korttien muodostamaa värisuoraa käytettävissään.

[Simo Hankaniemi]

Miksei niille voi vain sanoa, että suomalaisessa kulttuurissa toimitaan niin kuin toimitaan. Jos ei kelpaa, niin takaisin kotimaahan. Miksi "monikulttuurissa" suomalainen on aina se sopeutuja ja maksaja? Päiväkoteihin pitäisi saada mieskiintiöt. Vähintään 50% henkilökunnasta pitäisi olla miehiä.

[RP]

Jos noista yksi pitäisi valita, niin ehkä tämä jäi eniten mieleen. Suomessahan katsotaan, että lastentarhanopettajaksikin tarvitaan vähintään AMK-koulutus. Maahanmuuttajien suhteen joudutaan tyytymään vähän matalampaan koulutustasoon:

Joissain tilanteissa muu henkilökunta on myös kokenut, että
maahanmuuttajataustaisen työntekijän osaaminen ei riitä päiväkodissa
työskentelemiseen.
K5: Mä oon miettinyt sitä tässä näiden vaatteiden kanssa. Vaatteet meni
väärälle nimelle, paikalle. Kun kysytään, osaatko sä lukea? "Joo, kyllä minä
osaan" Niin mikä siinä on, niin kun vaan mietittiin, että kun hän sanoo, että
osaa, mutta sit kumminkin huomataan, ettei se sit kuitenkaan osaa?

[ajuha]

Nuorin tyty oli lastentarhassa viime vuoden toukokuun päivään x saakka, ikävuodet 3-6.

Kouvolassa nurmilinnun päiväkodissa ei mokutettu, eikä lapsille tuputettu mitään mantraa monikultuurisuudesta, kahdenkymmenen lapsen ryhmässä oli yksi kiinalainen, ja yksi venäläinen lapsi, molemmat lapsista puhuivat suomea.

Opettajakunta oli; 1/6, yksi mies, viisi naista, + lopputyötään viime keväänä suorittanut,somaliasta kotoisin oleva, yksin asuva, neiti-ihminen, kuusankosken terveyden huolto-oppilaitoksesta, hänestä esimerkki steissillä notkuville hou hou somaloisille

Onneksi, sama, suomalaisuudesta, ja perinteitä kunnioittava, konservatiivisuus on jatkunut tuossa meidän lähi-koulussa; joulujuhla, itsenäisyyspäivä, ja toukokuussa vietettävä suomalaisuuden päivä, ovat jopa opettajamistolle tärkeitä päiviä.

[foobar]

Jos noista yksi pitäisi valita, niin ehkä tämä jäi eniten mieleen. Suomessahan katsotaan, että lastentarhanopettajaksikin tarvitaan vähintään AMK-koulutus. Maahanmuuttajien suhteen joudutaan tyytymään vähän matalampaan koulutustasoon:

Joissain tilanteissa muu henkilökunta on myös kokenut, että
maahanmuuttajataustaisen työntekijän osaaminen ei riitä päiväkodissa
työskentelemiseen.
K5: Mä oon miettinyt sitä tässä näiden vaatteiden kanssa. Vaatteet meni
väärälle nimelle, paikalle. Kun kysytään, osaatko sä lukea? "Joo, kyllä minä
osaan" Niin mikä siinä on, niin kun vaan mietittiin, että kun hän sanoo, että
osaa, mutta sit kumminkin huomataan, ettei se sit kuitenkaan osaa?

Monikulttuuri on sitä että kaikille on eri säännöt ja ettei edes omalla kohdallaan voi välttämättä tietää mitä sääntöjä tullaan soveltamaan (varsinkaan ensi vuonna), puhumattakaan siitä että tietäisi sen muista. Toisaalta parhaiten positioituneet härskeimmin omaa etuaan ajavat ryhmät voivat vaikuttaa sekä omiin että muidenkin sääntöihin.

[Hanhikki]

90-luvun lopulla mamu-lapsille saatiin joksikin aikaa tukikerroin, jolloin lasta
pystyttiin aivan erit. tavalla ohjaamaan [päiväkodin] arkeen. Nyt tilanne on
katastrofaalinen. Jokikinen moniku-lapsi teettää noin 3x enemmän työtä, silti
resurssit aivan samat. Lapset + vanhemmat tarvitsevat lukem. määrän
toistoja ja ?jankuttamista? ennen kuin asia jää muistiin ja käytäntöön. Olemme
ilmeisesti Helsingissä ja koko Suomessa ainutlaatuinen päiväkoti, jonka
moniku-perheiden määrä on jo vuosien ajan ollut 60-70%. Haluan vielä
sanoa, että meillä on koko kasvattajaporukka hyvin ammattitaitoista,
kiinnostunutta ja innostunutta, mutta!! MEHUT KOHTA IMETTY MEISTÄ
VIIMEISTÄ PISARAA MYÖTEN JA KYYNISYYDEN KUIVA AAVIKKO
UHKAA. (ryhmässä 25 lasta, joista 15 monikulttuurista). (Venninen, 2008).

Jotenkin säälittää nämä työntekijät, jotka varmasti välittävät lapsista oikeasti ja haluavat tehdä työnsä hyvin.

Se, että jokainen moniku-lapsi teettää kolminkertaisen määrän työtä keskiverto suomalaislapseen verrattuna, tarkoittaa, että hoidon taso ei mitenkään voi olla yhtä hyvä kuin ryhmässä, jossa kaikki ovat ei-mamuja.

Tämä tutkimus ei ainakaan lisää kunnallisen päivähoitotyön houkuttavuutta. Yksityinen päivähoito tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa suosittu vaihtoehto sekä perheille että työntekijöille.