Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Supernuiva]

Eikö tämä koskaan kuole?

Ei. Tähdet ovat nyt vain sellaisessa asennossa tämän hankkeen kanssa, että sitä väännetään niin kauan kunnes myönteinen päätös lopulta tulee. Mielenkiintoista on tekeekö nykyinen valtuusto päätöksen ennen vaaleja, itse luulen rakennuspäätöksen tulevan vielä ennen vaaleja.

Vihreille luvataan jotain lehmänkauppaa, jotta vastustus saadaan sulamaan.

[MacGyver]

Yksityistä rahaa on ilmaantunut yllättäen lisää ja valtion osuus on sitten pienempi. Uusi pienempi tarjous on siis sisässä nyt.
Voisiko käydä kuten Hampurissa (Rönkön liite), yksityisiä on saatu mukaan että summa on tämä ja valtio mukaan, sitten niitä kustannuksia kasvatetaan ja valtio maksaa. Yksityiset sijoittavat saavat aina parempaa tuottoa.

Jos rakennetaan, niin kustannustehokkaampaa rakentaa kolme-neljä guggenia Suomeen samantien.

[RP]

Ei ne ole toisiaan poissulkevia

Ovat ne. Luuletko, että lähivuosina ollaan kuluttamassa kominumeroista lukua miljoonia jonkin toisen museon rakentamiskustannuksiin ja päälle useaita miljoonia lisää vuotuisina käyttömenoina julkista rahaa?

Minun puolestani voisivat rakentaa, jos yksityistä rahaa olisi riittävästi. Tontti on nykyisin parkkipaikkana, joten en siitä erityisemmin välitä, tosin museon rakennuksena pitäisi olla jotenkin linjassa niiden valintojen kanssa, mitä alueella muuten on viime vuosina tehty. Musta torni ei oikein sitä ole.

[mikkoR]

Eräänä perusteena oli että guuggeli säätiö on tullut vaatimuksissaan hieman vastaan??

Mitä vittua sitä voi vaatia tai tulla vastaan jos rahaa ollaan pyytämässä, kaikki Suomalaiset voisi tulla tätä sakkia sen verran vastaan että kävisi jo lentokentällä toivottamassa takaisin huitsin vittuun.
Jotkin vellihousu poliitikot alkavat jo taipua ilmeisesti tämän pakkohivutuksen edessä ja jotenkin ovat saaneet päässään kytkimen siihen asentoon että tämä on jotenkin pakollista.

Kuinka kauan ne oikein jaksaa tätä pakkotunkemista?

Siksi toisekseen, edelleen, jos tämä olisi oikeasti niin hyvä juttu niin miksei näitä kusetuksia ole jokaisessa suurkaupungissa, mikä on niin ihmeellistä kämäsessä Helsingissä että sinne se pitää saada, mulla on vastaus:

Tollot poliitikot, lopuille luvattu muhkea pakastevirka.

[JJohannes]

Ei ne ole toisiaan poissulkevia, Guggenheim on vaan jo niin valmiiksi tunnettu brändi, että kannattaa ottaa se ilmanmuuta, ja laittaa sitten sen kylkeen vaikka Kalevala-aihetta, kun culture-vulturet on saatu maahan houkuteltua.  Tai Muumit taitaa olla nykyään maailmalla tunnetuinta suomalaistaidetta.   

Ensinnäkin Guggenheim sulkee aika monta muuta asiaa pois, todennäköisesti myös Helsingin kaupunginmuseon toteutuessaan. Toisekseen, Guggenheimista on luotu kuvaa tunnettuna brändinä sen jälkeen, kun säätiön kaappasivat käsiinsä kyyniset bisnesmiehet Thomas Krensin johdolla. Vaikka tietysti New Yorkin Guggenheim-museon tuntevat monet ja Bilbaokin oli aikanaan tapaus, joka sai ihmiset muistamaan baskimaan pääkaupungin nimenomaan Guggenheimista, niin paljon Guggenheimin "brändistä" on tuoretta esitystaloudellista mielikuvamarkkinointia, jota täsmäsyötetään niihin maihin, joihin Guggenheim-projektia yritetään tuputtaa (hylättyjä tarjouksiahan on jo pitkä lista). Tosiasiassa kuitenkin esim. Louvre ja Eremitaasi ovat oikeita taiteen "brändejä", Guggenheim jää lopulta höyhensarjaan.

Kolmanneksi ongelma on juuri se, että mitä edellytyksiä koko museolla on? Tulevatko culture-vulturet? Tuskin rikkaita modernin taiteen harrastajia, jotka matkustavat johonkin vain Guggenheimin takia, on edes kovin montaa tuhatta, kun taas kävijämääräarvioissa puhutaan sadoista tuhansista. Ei New Yorkin Guggenheimin kävijöistä varmaan kuin promille ole tullut sinne (New Yorkiin) siksi, että siellä on Guggenheim. Bilbaoonkaan reissaavat varmaan harvemmin ovat pelkän kulttuurin perässä eli tulisivat koko kaupunkiin vain siksi, että pääsisivät töllistelemään museossa roikkuvia tauluja. Helsinkiin ehdotettu Guggis ei ole edes enää mitään ennennäkemätöntä wow-arkkitehtuuria. Eihän tänne lappaudu satoja tuhansia ihmisiä vuosittain katselemaan Kiasmaa tai Musiikkitaloakaan enkä näe, että tuo ehdotus juuri poikkeaa niistä. Ainakaan museota ei tule suunnittelemaan Frank Gehry.

Edellytyksiin liittyy myös se, että mitä museossa sitten esitettäisiin? Mitään kokoelmaahan ei missään ole valmiina vaan sellainen pitää hankkia. Kuten nykyajan projekteille on tyypillistä, unelmahöttö seilaa suuntaan ja toiseen. Toisaalta visioidaan, että nyt saataisiin ensimmäistä kertaa Suomeen kansainvälistä kovan rahan arvotaidetta nimekkäiltä taiteilijoilta, jotka varmasti toisivat ainakin muutaman oligarkin muassaan, vaikkei niitä laitettaisikaan näytille Guggenheimiin. Toisaalta samaan aikaan puhutaan, että kuinka tämä olisi nyt hyvä paikka tuoda esille jotain erityisesti suomalaista ja samalla käyttää vaihtuvia teemoja, kuten sinä tunnut ehdottavan. Tällä viikolla Kalevala-näyttely, ensi viikolla Muumit. Ensimmäinen vaihtoehto varmasti olisi parempi turistien houkuttelemiseksi, toista taas käytettäneen pehmentämään leikkauksia, joita suomalainen taidekenttä tulee hankkeen toteutuessa kohtaamaan. Molemmat eivät voi kuitenkaan toteutua.

Neljänneksi, ja edellisiin liittyen, täytyy kysyä, että mitä etua Guggenheimista on suomalaiselle kulttuurille? Guggenheimin ongelma on juuri aggressiivinen brändinluominen, joka ei ole onnistunut yhtään niin hyvin kuin säätiö haluaisi uskotella juuri siitä syystä, että kulttuurin kenttä on edelleen, ja toivottavasti myös tulevaisuudessa, voimakkaasti institutionalisoitunut. Kulttuuripääomaa ei luoda rakentamalla brändejä, vaan se kasvaa sidoksissa historiaan, orgaanisesti, kuten instituutiot kasvavat. Tietenkin rahaeliitille Guggenheimin kaltaiset projektit saattavat näyttäytyä onnistuneina, koska heille kulttuuri on nimenomaan Veblenin tuote. Suomessa Guggenheim varmasti vetoaa siihen golf-osake-porukkaan, joka käy firman piikkiin näyttäytymässä Savonlinnan oopperajuhlilla ja muissa banaaleissa kevytkorkeakulttuurisissa tapahtumissa. Henkiselle eliitille sillä ei sen sijaan olisi arvoa.

Myös kysymys tarjonnasta liittyy tähän kulttuuriteollistumiseen, mitä Guggenheim edustaa. Guggenheimin yhteydessä ei koskaan puhuta kulttuurista ja taiteesta sinänsä, vaan aina kulttuurituotteista. Valittiinpa lopulta näytteille arvotauluja, teemanäyttelyitä tai jotain leimallisesti suomalaista, kyseessä on nimenomaan kulttuurituote jonka ei ole tarkoitus kasvattaa henkistä pääomaa vaan ainoastaan säätiön rahakirstujen sisältöä. Hirvittävin esimerkki tästä on Thomas Krensin aikana New Yorkin Guggenheimissa järjestetty Harley-Davidson-moottoripyöriä esittelevä näyttely, joka tietenkin toimi lähinnä yrityksen mainoksena.

Viidenneksi nousee kysymys siitä, että koska tyhminkin ymmärtää, että koko projekti on Guggenheim-säätiölle automaattisesti pelkkää plussaa ja se on ainoastaan rahastusyritys säätiön horjuvan talouden paikkaamiseksi niin onko moraalisesti oikein tai järkevää tukea tälläistä opportunismia, vaikka museo lopulta, ihmeen kaupalla, täyttäisikin kävijätavoitteensa? Vielä kun hanketta on edistetty niinkin kyseenalaisin keinoin kuin on, niin lienee selvää, ettei mikään todellinen kulttuuripoliittinen hyöty ole sen tarkoitus, ainoastaan kaupalliset intressit. Sekä mahdolliset amerikkalaiset ulkopoliittiset intressit, niin tiivisti Bruce Oreck Guggenheimia lobbasi. Tämäkö on suomalaisen taidekentän suunta?

[Elemosina]

Guggenheim yrittää Helsinkiin lypsämään rahaa suomalaisilta. Jostain syystä tietyt kaupungin päättäjät ovat lumoutuneet ajatukseen että voivat liittää nimensä Helsingin Guggenheimin yhteyteen.

JJohannes ja pari muuta edellä ovatkin jo hyvin perustelleet miksi ei.
Lisään soppaan vielä että muista Gugge-kaupungeista Venetsia itsessään on vetovoimainen ja Guggenheim ei todellakaan ole syy mennä sinne. Tuskin NyCiinkään tai Berliiniin.

Guggenheim toteutuessaan tuskin toisi Helsinkiin lisää turisteja. Miksi joku tosiaan tulisi Helsinkiin Guggenheimin takia? Venäläiset uusrikkaatko? Hehän käyvät muutenkin ja voivat lentää suoraan New Yorkiin.

Perustelut haisevat ja pahasti. Kotimainen taidekenttä on rikas ja omaperäisen ja aika hemmetin hyviä näyttelyitäkin tänne saadaan. Amos Rex on rakentumassa aivan keskelle kaupunkia, Kiasman viereen, joka ei ole kaukana kansallismuseosta josta ei ole pitkä matka Ateneumiin ja vielä jaksaa kävellä Sinebrychoffin museoon ja Helsingin taidemuseoon Tennarissa. Ja unohdin varmaan jonkun museon.
Guggistako tarvitaan taide-elämän virkistämiseksi vai miksi muka?

[Lalli IsoTalo]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1478063078588
Julkisuudessa esitettyä ajatusta siitä, että Helsingillä pitäisi olla majakka, ja että se olisi Guggenheim-museo, Pajamäki kummastelee.

"Olen niin helsinkiläinen, että en millään hinnalla halua, että Guggenheim on Helsingin majakka. Että meidän majakka olisi jokin franchising, mä en halua sitä, vaikka se olisi ilmainen", Pajamäki paukutti.

Hyvin paukutettu! Ja jos majakalla tarkoitetaan majakkaa, niin  Helsingillä on jo Suomenlinnan ja Harmajan majakat.

[RP]

Edellytyksiin liittyy myös se, että mitä museossa sitten esitettäisiin?

Ainakin alkuperäinen ajatushan oli, että Helsinki-G keskittyisi designiin ja arkkitehtuuriin (muistaakseni Bilbao ei halunnut kilpailua). Noilta aloilta ei edes löydy sellaisia kansainvälisiä suurnimiä, jotka voisivat saada suuremmat ihmisjoukot liikkeelle (vertailukohtana esitettiin mm. Ateneumin Picasso-näyttelyä. ) Arkkitehtuuria nyt muutenkin vielä on hankala esitellä museon sisällä, kun pääosin varsinaiset "esineet" eivät museoon mahdu.

[Elemosina]

Helsingissä on myös design- ja arkkitehtuurimuseot. Samassa korttelissa.
Vetää todella hyvin ihmisiä nekin museot. Kotimaista arkkitehtuuria ja designia esittelevät.
Ei olisi kaukana kaavaillusta Guggesta.
http://www.designmuseum.fi/fi/
http://www.mfa.fi

Mikä Hyöty Helsingille Olisi Guggenheimista? Mikä Konkreettinen Hyöty?

[Saturnalia]

Guggeli edustaa ameriikkaa, kuten pakkoruotsi edustaa länttä. Politiikkaa, ei sen kummempaa. Tätä iänikuista itä-länsi matsia, eikä kyseessä ole pesäpallo. Ketään oikeasti kiinnosta mikään taide tai kielet, ne ovat ihan sivuasia. Silloin kun kulttuurisia ihanteita levitetään, myös hinta on täysi sivuasia. Guggeli ajetaan nyt läpi vaikka tankeilla, jos ei muuten. Se että se on franchising, on vain hieno juttu sen kannattajien mielestä. Siis se itse toimintapahan on paska kaikkien mielestä, mutta franchising on länttä, ja siksi hyvä. Kulttuurista taistelua, jota ei saisi edes kritisoida leimaantumatta.

Ketään tosiasiassa kiinnosta pätkääkään joku taide, jotain huvittavia kyhäyksiä siellä kai sitten olisi, yksi ja sama kuten ulkonäkökin.
Pahoittelen reaalipoliittista kyynisyyttäni. Tässä maassa käytännössä kaikki paskalla käymisestä lähtien on itä-länsi matsia. Se on Suomen asema.
Jos meille tarjottaisiin Empire State Buildingin kopiota, niin rahat kaivettaisiin vaikka mistä ja tolppa jysäytettäisiin Espalle. Vain rahanpuute estää.
Näin puolueettoman objektiivisesti analysoiden.

[Ville Hämäläinen]

Mitähän muuta tähän liittyy kuin museo, en voi ymmärtää tätä vimmaa kukenin puolustajilla ellei siihen liity jotain muutakin joka aiheuttaa pakkomielteen

[Nikolas]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1478063078588

Otso Kivekäs:

"Täytyy katsoa taloudelliset ehdot. Se, miten hankkeesta saadaan kannatettava. Mikä on riskikerroin? Mikä on kustannustaso? Entä jos kävijämäärät eivät vastaakaan ennusteita? Katsomme nyt tulevaa esitystä ja vertaamme, ollaanko siinä lähellä vai kaukana omastamme."

Näkemäni ennusteet ovatkin olleet yltiöpäisiä ja täysin epärealistisia.

Olen samalla kannalla kuin Pajamäki: Ei kannata ottaa edes ilmaiseksi. Pääsylipputulot eivät kattaisi edes Guggenheimin pöyristyttävän suuria lisenssimaksuja.

[Elemosina]

Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat valmistelleet esityksen, jonka mukaan 146, miljoonan euron kustannuksista Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus olisi 66,4 miljoonaa euroa.

Esityksen mukaan tontti jäisi kaupungin omistukseen. Rakennuksen omistaisi kaupungin ja Tukisäätiön yhdessä perustama yhtiö, joka vuokraisi rakennuksen Guggenheim Helsinki -taidemuseota ylläpitävälle suomalaiselle säätiölle museokäyttöön. Kaupunki vastaisi kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö investoisi rakennukseen 15 miljoonaa euroa, sekä panostaisi kiinteistöosakeyhtiön lainan lyhennyksiin ja korkoihin 33 miljoonalla eurolla. Tukisäätiö maksaisi lisenssimaksusta 18,4 miljoonaa euroa.

Yksityisten rahoittajien joukossa on hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä, matkailu- ja kuljetusyrityksiä, kiinteistöomistajia, säätiöitä ja yksityishenkilöitä. Yksityishenkilöiden joukossa ovat muun muassa Liisa ja Jorma Ollila.
...
Viljasen mukaan Helsinki on jatkanut neuvotteluja etenkin siksi, että museon rakentaminen toisi kaupunkiin huomattavasti työpaikkoja.

Kaupungin selvityksessä pidetään realistisena, että hankkeen vaikutus matkailijoiden kulutukseen Suomessa olisi 16 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelman mukaan museo toisi 25 000 yöpyvää ulkomaista matkailijaa vuodessa ja 20 000 ulkomaista päiväkävijää vuodessa.

Guggenheimiin on annettu useita esityksiä, mutta ne ovat kaatuneet siksi, että niihin on sisältynyt valtion rahaa. Uuden esityksen mukaan valtio rahoittaisi museon käyttötaloutta enintään 1,3 miljoonan euron tuella vuodessa, mutta ei rahoittaisi itse rakentamista.
...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001945089.html

[Nikolas]

Mitähän muuta tähän liittyy kuin museo, en voi ymmärtää tätä vimmaa kukenin puolustajilla ellei siihen liity jotain muutakin joka aiheuttaa pakkomielteen

Voisiko kyseessä olla korruptio, siis sellainen perinteinen lahjonta, tietenkin hyvin hienovaraisesti piilotettuna?

[Elemosina]

25000 yöpyvää ja 20000 päivävierailijaa (amerikkalaisilta risteilyaluksilla?) lisää. Tässä ketjussa oli jo aiemmin näitä laskelmia kävijöistä huomioiden muutkin museot.
Ja että valtion pitäisi rahoittaa (ulkomaisen franchising) museon käyttötaloutta 1.3 miljoonalla vuodessa? Kuka nykyisistä museoista jää paitsi rahoitusta jos Guggelle menisi tuo summa. Ilmeisesti Amos Rex ei ilmeisesti tuo nyt rakennusvaiheessa tai valmistuttuaan työpaikkoja Helsinkiin, toisin kuin ihanan ihmeellinen Guggenheim.

[Ville Hämäläinen]

Mitähän muuta tähän liittyy kuin museo, en voi ymmärtää tätä vimmaa kukenin puolustajilla ellei siihen liity jotain muutakin joka aiheuttaa pakkomielteen

Voisiko kyseessä olla korruptio, siis sellainen perinteinen lahjonta, tietenkin hyvin hienovaraisesti piilotettuna?

No voisi olettaa että vähintään sitä liittyisi miksei muutakin. Kukaan ei oikeasti halua katsella sitä roskataidetta mutta yllättävän moni haluaa että muut katsoisi.

[Lalli IsoTalo]

Mikä Hyöty Helsingille Olisi Guggenheimista?

Se riippuu siitä miten Helsinki määritellään. Olisiko Helsinki nyt määritelty "Ritva Viljasen mafia" tai jotain sinnepäin? Joten olisiko hyöty jotain korruptioon vivahtavaa? En tiedä, siksi tässä kyselen*.

* Oikeastaan kyselen siksi, että kyselystä ei saa kovin helposti kunnianloukkaussyytettä, siinä missä väitteestä saa.

[Lalli IsoTalo]

Laskelman mukaan museo toisi 25 000 yöpyvää ulkomaista matkailijaa vuodessa ja 20 000 ulkomaista päiväkävijää vuodessa.

Ja sit mä heräsin.

[Malla]

Perustelut haisevat ja pahasti. Kotimainen taidekenttä on rikas ja omaperäisen ja aika hemmetin hyviä näyttelyitäkin tänne saadaan. Amos Rex on rakentumassa aivan keskelle kaupunkia, Kiasman viereen, joka ei ole kaukana kansallismuseosta josta ei ole pitkä matka Ateneumiin ja vielä jaksaa kävellä Sinebrychoffin museoon ja Helsingin taidemuseoon Tennarissa. Ja unohdin varmaan jonkun museon.
Guggistako tarvitaan taide-elämän virkistämiseksi vai miksi muka?

Jep.  Kansallismuseossa on muuten juuri nyt Renessanssi-näyttely, jossa on, hämmästys kummastus, esillä ulkomaisia teoksia.  Mm. jonkun Rafaelin ja Tizianin töherryksiä   Ihan on yhteistyötä tehty italialaisten asiantuntijoiden kanssa.

[RP]

25000 yöpyvää ja 20000 päivävierailijaa (amerikkalaisilta risteilyaluksilla?) lisää.

Kai noiden päivävieraiden lähinnä pitäisi tulla Tukholmasta tai Tallinnasta. Ehkä heitä jonkin verran voisi olla, mutta toisaalta tuskin he keskimäärin kovinkaan paljoa rahaa kuluttaisivat.

Ajatus siitä, että ihmisiä lähtisi viikon-puolentoista risteilylle ympäri Itämerta, koska helsingissä on Guggenheim jossa he viettäisivät joitakin tunteja, tuntuu jopa tämän saagan puitteissa hieman liiian fantastiselta, että sitä oltaisiin vakavasti esitetty?

[B52]

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1478140841581

Guggenheim nousee ehkä sittenkin – Kustannukset jaettaisiin Helsingin kaupungin ja yksityisten kesken

HELSINGIN KAUPUNKI ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat julkistaneet uuden esityksen Guggenheim-museon perustamisesta Helsinkiin. Esityksen mukaan kaupunki ja tukisäätiö jakaisivat museon kustannukset. Kaupungin osuus kustannuksista pysyy jotakuinkin samana ja yksityisen rahan osuus kasvaisi.

Samalla Guggenheim tulisi vastaan alentamalla vaatimaansa lisenssimaksua 30 miljoonasta dollarista 20 miljoonaan dollariin eli noin 18 miljoonaan euroon. Lisenssimaksu on määrä rahoittaa tukisäätiön keräämin varoin. Se kattaisi Guggenheim-nimen käytön, Guggenheim-säätiön kokoelmien käytön sekä asiantuntija-, viestintä- ja tutkimuspalveluiden käytön.

Esitys tulee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ensi maanantaina. Jos kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman, äänestää siitä seuraavaksi kaupunginvaltuusto.

Jos valtuusto puoltaa hanketta, ovat kaupunki ja tukisäätiö valmiit toteuttamaan suunnitelman.

Vuosina 2017–2019 käsiteltäisiin tontin kaavamuutos ja laadittaisiin hankesuunnitelma. Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019 ja museo avautua vuonna 2021.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi, että Helsingin kaupunki olisi museon rakennuttaja, ylläpitäjä ja pääasiallinen omistaja. Muuten kaupunki ei rahoittaisi museon toimintaa.

Museon pyörittäminen kuuluisi Guggenheim-tukisäätiölle. Guggenheim kantaisi myös riskin lipputuloista.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiön perustivat Helsingissä keväällä 2014 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Solomon R. Guggenheim -säätiö.

ALKUPERÄISTEN suunnitelmien mukaan museon olisi pitänyt syntyä Helsingin kaupungin, valtion sekä yksityisen rahan yhdistelmällä.

Uudessa ehdotuksessa valtion osuus on korvattu yksityisellä rahoituksella, joka muodostuu yksityisistä investoinneista ja yksityisestä lainasta.

Museon 130 miljoonan euron rakennuskuluista Helsingin kaupungin investointiosuus olisi enintään 80 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä osuus 50 miljoonaa euroa katettaisiin yksityisellä investoinnilla ja lainalla, jonka kustannuksista vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö. Lainan takaisi Helsingin kaupunki.

Lainaa hankkeeseen on myöntänyt ainakin Jane ja Aatos Erkon säätiö, joka kertoi torstaina myöntävänsä hankkeen toteuttamiseen 7,5 miljoonan euron lainan. Lisäksi investoinnissa auttaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

Yhteensä Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta 66,4 miljoonaa euroa.

"Mietin [valtion vetäytyessä], että onkohan enää vaihtoehtoja jäljellä", apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi tiedotustilaisuudessa.

"Nyt meillä on toteuttamiskelpoinen malli, joka kannattaa esitellä."

MUSEON RAKENTAMISESTA vastaisi Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön yhdessä perustama kiinteistöosakeyhtiö.

Kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi rakennuksen Guggenheim Helsinki -taidemuseota ylläpitävälle suomalaiselle yleishyödylliselle säätiölle museokäyttöön. Helsingin kaupunki vastaisi kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista, jotka olisivat 6,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsinki ei perisi vuokraa museon tontista ja rakennuksesta.

HELSINGIN KAUPUNGIN uuden selvityksen mukaan museon toimintamenot olisivat noin 11,6 miljoonaa euroa ja museon tulot 11,2 miljoonaa euroa vuodessa. 400 000 euron alijäämästä vastaisi museon toimintaa pyörittävä suomalainen säätiö.

Selvityksen mukaan Guggenheimin uskotaan pääsevän muiden museoiden tavoin valtionosuustuen piiriin. Valtionosuustuki jaetaan henkilötyövuosien perusteella, ja Guggenheimin kohdalla sen arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Sen ohella museon vuosittaiset tulot koostuisivat 6,5 miljoonan euron pääsylipputuloista, 1,9 miljoonan euron yksityisestä rahoituksesta, 0,8 miljoonan museokauppatuotoista, 0,4 miljoonan tilavuokrista ja 0,3 miljoonan muista tuloista.

KAUPUNGIN SELVITYS korostaa museoinvestoinnin positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen mukaan museo kasvattaisi verotuloja vuosittain seitsemällä miljoonalla eurolla ja loisi vuosittain 400 henkilötyövuoden edestä uusia työpaikkoja. Lisäksi rakennusvaiheessa museolla olisi 24 miljoonan euron vaikutus verotuloihin ja 1 220 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen.

Museolla olisi myös merkittävä vaikutus sekä ulkomaisiin että kotimaisiin matkailijamääriin. Museon uskotaan tuovan 25 000 uutta yöpyvää ja 20 000 päivän viipyvää ulkomaista matkailijaa. Lisäksi 20 000 vierailijaa pidentäisi Helsingin-matkaansa, ja kotimaisia matkailijoita museo houkuttelisi Helsinkiin vuosittain 30 000. Guggenheim-matkailijoiden arvioidaan tuovan Helsinkiin 16 miljoonaa euroa vuodessa.

Aiemmin hankkeen vaikutuksia ovat arvioineet konsulttiyhtiö Boston Consulting Group vuonna 2013 ja Taloustutkimus vuonna 2016. Kaupungin uudet laskelmat ovat samansuuntaisia kuin aiemmatkin tutkimukset.

GUGGENHEIM-TUKISÄÄTIÖN hallituksen puheenjohtaja Ari Lahti sanoi torstain tiedotustilaisuudessa pitävänsä kohtuuttomana sitä, ettei Suomen valtio ole museohankkeessa mukana investoijana, vaikka laskelmien mukaan se olisi hankkeen suurin hyötyjä.

Lahden mukaan valtion poisjäänti on johtanut muun muassa siihen, että museon lipunhintoja nostettiin 12 eurosta 15 euroon. Lapsille museon oli aikaisemmin kerrottu olevan ilmainen, mutta nyt lastenlippu maksanee kolme euroa.

"Ajatuksena on, että löytyy säätiö, joka rahoittaisi lapsille ilmaisen sisäänpääsyn", Lahti sanoi.

RITVA VILJANEN korostaa, että Guggenheim-museo toimisi yhteistyössä Helsingin taidekentän kanssa.

"Museon tulee ylläpitää ns. vapaan taiteen galleriaa ja tuoda näinkin uutta taiteen toimijoille Helsingissä. Guggenheim Helsinki toimisi tiiviissä yhteistyössä muiden Helsingin museoiden kanssa, osana Helsingin taidemuseokenttää", Viljanen kertoo Helsingin kaupungin tiedotteessa.

"Yhteistyötä olisi myös muiden taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla."



Loput linkistä.

[RP]

Kommentoin aiemmin lipputulo-olettamusta, kun niitä piti kerätä 4,7 miljoonaa vuodessa. Nyt niitä oletetaan saatavan 6,5 miljoonnaa (+40%).

Kukahan maksaa, jos tuloja ei synny ja säätiön taustatahot eivät haluakaan laittaa omia rahojaan kaupungin takaaman velan maksamiseksi? 

[ilmarinen]

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1478140841581

Loput linkistä.

Ei kiitos. En lukenut edes lainausta.

Kyllä tämä lopulta jää taas veronmaksajien harteille, eikä pelkästään helsinkiläisten. Porvareille kelpaa kyllä sosialismi sopivassa paikassa ja varsinkin, jos siitä on hyötyä itselle. En usko, että tulee kannattamaan alkuunkaan. Toivottavasti sijoittajat menettävät rahansa, mutta kaippa nekin peritään veroina kansalta. Jäljelle jää ruma tönö, jota kukaan ei halua ostaa.

[Fiftari]

Olisi kyllä kiva tietää missä maailmassa nuo päättäjät oikein elävät. Itketään ja jankutetaan hankkeen perään jollaista ei nyt oikeasti tarvita.
Lisäksi jos jotain tällaista tarvitaan niin eikö sitä voisi tehdä halvemmallakin?

[Alaric]

Kansan Uutiset kertoo Soinin elokuisesta ukaasista valtiolta hankkeeseen kupattaviin rahoihin liittyen. Kuinkas kävikään?

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3624332-soinin-takki-kaantyy-guggenheim-ehka-sittenkin-helsinkiin-valtion-rahaa-luvattu-13-miljoonaa-vuodessa (3.11.2016)

Soinin takki kääntyy: Guggenheim ehkä sittenkin Helsinkiin, valtion rahaa luvattu 1,3 miljoonaa vuodessa

Yksityistä rahaa hankkeeseen löytyi yli 66 miljoonaa euroa. Paavo Arhinmäen mielestä uusi hanke on parempi kuin aiemmat. Mutta onko se sitä tarpeeksi?

"Guggenheim-museon saa Perussuomalaisten puolesta rakentaa yksityisin varoin, sitä emme vastusta. Valtion rahaa tuohon hankkeeseen ei Perussuomalaisten hallituskaudella tule. Toivottavasti tämä tuli nyt hallituskumppaneille selväksi!"

Näin ulkoministeri Timo Soini paalutti blogissaan elokuun lopussa ja sen jälkeen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kuten tästä videosta näkee.

Torstaina Helsinkiin rakennettava Guggenheim-museo kuitenkin otti aimo harppauksen eteenpäin, ja siihen käytetään myös valtion rahaa. Hallitus on luvannut museolle valtionosuuksia 1,3 miljoonaa euroa vuodessa, 26 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana.

(...)

Lisäksi on riski, ettei museoon tulekaan odotettua 550 000 kävijää joka vuosi 20 vuoden ajan.

"Yhdysvalloista käsin toimivalla Guggenheim-säätiöllä ei ole taloudellista riskiä hankkeesta. Se tulee ainoastaan vastaan lisenssimaksun suuruudessa, jos odotetut kävijämäärät eivät toteudu."

" Kuka kantaa vastuun, jos Guggenheim ei taloudellisesti kannata? Suomalaisella tukisäätiöllä ei ole sellaisia pääomia, joilla vastata tästä. Kaatuuko museon pyörittäminen tässä tapauksessa veronmaksajien piikkiin kokonaan?", Arhinmäki kysyy.

(...)

http://timosoini.fi/2016/08/guggenheimille-ei-tule-valtion-rahaa/ (26.8.2016)

[B52]

^ 550000 kävijää vuodessa=1506,8 kävijää vuorokaudessa=62,8 kävijää kellon ympäri 20 vuoden ajan.

Just.

[multa tulille]

Jaahah, Guggenhaim nousi taas kuolleista kuin Feenix-lintu. On tass marraskuun pimeyden keskellä voimakas valon välähdys "daideilijoille" ja "daideen ympärildä voiddoa degeville". Taittesta en ymmärrä kovin paljon ja niitä heinäpaaleja joihin on pantu valkoinen käyrä ilmnvaihtoputki pystyyn (tekijänä Melvin Duke) voisi katsoa melkein missä v*tun autotallissa tahansa.

Josssan (en nyt muista missä) oli havainnekuvia esitetystä rakennuksesta ja kiinnitin huomiota, että rakennuksen matalassa osassa oli katto pelkkää lasia. eli se oli ns. arkkitehtonisesti mielenkiintoinen katto. Ja Lisäksi siinä oli h*tin korkea musta torni. Laajemmalla mielikuvituksella varustettu saattaisi vetää jotain yhdenmukaisuuksia erilaisiin monikulttuurisiin keskivartaloalueen ilmiöiihin, mutta ei nyt mennä siihen, Sen  sijaan heräsi kysymys, että mitähän toimintoja tademuseossa on, jotka vaativat moisen pilvenpiirtäjään ?

Aikoinaan Helsinkiin rakennettiin postitalon eteen (joka muuten oli ihan komea talo) suurella innostuksella  tämä Kiasma, jossa niitä heinäpaaleja joiden päällä on ruiskaus seltterivettä, on voitu siitä asti nähdä. Muuten se Kiasma on niin surkean ja alkuloisen näköinen tekele, että olen huomannut vieressä ratsaatavan Marskinkin pään pikku hiljaa kääntyvän Paasikiven suuntaan (vaikka on pronssiin valettu niin vuosikausien muumitus saa senkin pehmenemään). Kuulin jostain, että Kiasmassa on meneillään joku peruskorjaus, en tiedä sen tarkempaa, mutta kovin äkkiä se mielestäni tuli. Ehkä se johtuu siitä että myös Kiasmassa on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen katto (kuten näyttää Guggenhaimiinkin tulevan).

Ai mistäkö tietää että katto on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ?  No tietysti siitä, että se vuotaa varmasti ja sen jälkeen kaikki mikä on katon alla alkaa olla homeessa.... Mutta niinkuin eräs tunnustettu ja palkittu alan asiantuntija vihaisesti tiuskaisi,  EI SILLÄ OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ ARKKITEHTUURIN KANSSA !!

[Kim Evil-666]

No olihan siinä Soinin kohtalaisen kookkaassa rotsissa vielä yksi piilotasku kääntymättä.

Näyttääpä siltä, että Persujen hallituskaudella tipahtelee kaikenlaisia yllätyksiä tuon tuosta. Ne yllätykset ovat kerta toisensa jälkeen ikäviä ja rasittavat heitä äänestäneiden lompakkoa. Persujen funktio taitaa olla pelkkä hallituksen kumileimasin.

Soini pitäisi asettaa tuonne museoon näytille. Pönöttäisi siellä kaikkien katseltavana. Suomen poliittisen lähihistorian "kookkain" vallan sylikoira.

[Titus]

tuntuu jopa tämän saagan puitteissa hieman liiian fantastiselta, että sitä oltaisiin vakavasti esitetty?

no kuule, ei ole kauaa kun "euroopasta asti tullaan tänne ihmettelemään käytettyjä autoja" tai
"luxusmerkkien outlet kerää tuhansia päivämatkailijoita" = OOH! miljoona myönnetty !

[Late]

^ 550000 kävijää vuodessa=1506,8 kävijää vuorokaudessa=62,8 kävijää kellon ympäri 20 vuoden ajan.

Just.

Jep. Eikä siinä vielä kaikki:

Lahden mukaan valtion poisjäänti on johtanut muun muassa siihen, että museon lipunhintoja nostettiin 12 eurosta 15 euroon. Lapsille museon oli aikaisemmin kerrottu olevan ilmainen, mutta nyt lastenlippu maksanee kolme euroa.

Eli tuollainen kevyt 25% korotus lipunhintaan ei millään lailla vaikuta (jo ennestään täysin liioiteltuun) vuosittaiseen kävijämääräarvioon.

Ja Hesari tietysti aloitti välittömästi vanhan tutun rummutuksen museon puolesta. Museon vastustajia yritetään nolata esim. tällä Hanna Mahlamäen kolumnilla: Guggenheimin vastustajat kilpailevat: kenellä on heikoin perustelu