2011-01-18 Valtioneuvosto: keskustele maahanmuutosta, otakantaa.fi

[-gentilhommehki-]

http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=318676

Valtioneuvoston viestintäyksikkö
18.1.2011 10.36
Keskustele otakantaa.fi:ssä maahanmuutosta
Valtioneuvoston kansliapäälliköt ovat pohtineet kokouksessaan keinoja vahvistaa yhtenäisiä maahanmuuttopoliittisia tavoitteita. Koska edellinen hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vuodelta 2007, olisi tarkoituksenmukaista laatia uusi maahanmuuttopoliittinen strategia.

Kansliapäälliköt ovat avanneet aiheesta tammikuun loppuun saakka jatkuvan keskustelun otakantaa.fi-sivustolla. Keskustelua halutaan herättää erityisesti seuraavista näkökulmista:

1. Mitä keskeisiä teemoja tulisi huomioida tulevassa maahanmuuttopoliittisessa strategiassa?
2. Millä tavoilla Suomeen muuttaneiden kotoutumista voisi edistää?
3. Miten Suomen tulisi varautua kansainväliseen kilpailuun koulutetuista erityisosaajista sekä tiettyjen alojen ammattiosaajista?


Lakiuudistusten tavoitteena edistää kotoutumista ja osallisuutta

Maahanmuuttoa koskevat toimintamallit ja julkinen keskustelu pohjautuvat vielä paljolti 90-luvun ajatteluun, jolloin Suomeen tultiin lähinnä eri turvajärjestelyjen kautta. Tänä päivänä maahan ei enää muuteta vain paluumuuttajana tai pakolaisena, vaan Suomeen muuton yleisiä syitä ovat ennen kaikkea työ, opiskelu ja perhe.

Nykyisen hallituksen aikana Suomessa on toiminut ensimmäinen maahanmuuttoministeri ja maahanmuuttoasioita on keskitetty sisäasiainministeriöön. Kotoutumislain uudistus astuu voimaan tänä vuonna ja tavoitteena on, että jatkossa kotouttamistoimissa huomioitaisiin kaikki Suomeen muuttavat, eikä enää rajatusti vain pakolaisia tai paluumuuttajia.

Kotouttamista uudistetaan, sillä tehokas alkuvaiheen kotouttaminen nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Maahanmuuttajat tarvitsevat alkuvaiheessa suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuutta, tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä muita neuvonta- ja tukipalveluja.

Myös kansalaisuuslakia tullaan muuttamaan. Pyrkimyksenä on tehdä kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammaksi ja esimerkiksi kannustaa Suomessa korkea-asteella opiskelleita ja valmistuneita muiden maiden kansalaisia jäämään Suomeen töihin.


Työvoiman maahanmuuttoon suunnitelmallisuutta

Suomen kannalta yksi maahanmuuton keskeisistä kysymyksistä on jatkossa kilpailu osaavista työntekijöistä. Maahanmuuttopolitiikassa on arvioitava maamme väestön ikärakenteen muutoksia ja toteuttaa työperäistä maahanmuuttoa siten, että myös lähtömaan tavoitteet otetaan huomioon ja että välitysorganisaatioiden toimintaa valvotaan.

Lisäksi rekrytointiin liittyviä palveluprosesseja tulee parantaa. Moni työnantaja kokee nykyisin ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin raskaaksi, sillä eri viranomaisissa asiointi vie paljon aikaa ja helpotusta toivotaan esimerkiksi lupahankinnan prosesseihin. Keskeistä viranomaispalveluiden kehittämisessä olisi asiakaslähtöisyys ja hakemusten käsittely sovituissa määräajoissa.

Työvoiman vetovoimastrategiassa kannattaisi pohtia myös sitä, miten Suomen vetovoimaa voisi miettiä myös perhelähtöisesti. Monelle työn perässä muuttajalle on oleellista se, millä kielillä perheen lapset pääsevät jatkamaan uudella paikkakunnalla opintojaan.


Kotoutumisen kaksisuuntaisuus tapahtuu arjessa

Kotoutuminen ei aina vaadi suuria investointeja ja viranomaistoimintaa, vaan kotouttaminen kuuluu kaikille: Vuorovuorovaikutus lähtee arjen tasolta, naapurien kesken, työpaikoilla ja harrastustoiminnassa.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, p. 071 878 8203 ja ylitarkastaja Sanna Sutter, p. 071 878 8633, sisäasiainministeriö sekä kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 606 3502 ja kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö, p. 09 1607 7210

http://www.otakantaa.fi/hanke.cfm?group=455&id=&ref=Hanke

Keskustele maahanmuutosta 

Valtioneuvoston kansliapäälliköt pohtivat maanantaina 17. tammikuuta kokouksessaan keinoja vahvistaa yhtenäisiä maahanmuuttopoliittisia tavoitteita. Koska edellinen hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vuodelta 2007, olisi tarkoituksenmukaista laatia uusi maahanmuuttopoliittinen strategia.

Kansliapäälliköt ovat avanneet aiheesta tammikuun loppuun saakka jatkuvan keskustelun otakantaa.fi-sivustolla. 

Lakiuudistusten tavoitteena edistää kotoutumista ja osallisuutta

Maahanmuuttoa koskevat toimintamallit ja julkinen keskustelu pohjautuvat vielä paljolti 90-luvun ajatteluun, jolloin Suomeen tultiin lähinnä eri turvajärjestelyjen kautta. Tänä päivänä maahan ei enää muuteta vain paluumuuttajana tai pakolaisena, vaan Suomeen muuton yleisiä syitä ovat ennen kaikkea työ, opiskelu ja perhe.

Nykyisen hallituksen aikana Suomessa on toiminut ensimmäinen maahanmuuttoministeri ja maahanmuuttoasioita on keskitetty sisäasiainministeriöön. Kotoutumislain uudistus astuu voimaan tänä vuonna ja tavoitteena on, että jatkossa kotouttamistoimissa huomioitaisiin kaikki Suomeen muuttavat, eikä enää rajatusti vain pakolaisia tai paluumuuttajia.

Kotouttamista uudistetaan, sillä tehokas alkuvaiheen kotouttaminen nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Maahanmuuttajat tarvitsevat alkuvaiheessa suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuutta, tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä muita neuvonta- ja tukipalveluja.

Myös kansalaisuuslakia tullaan muuttamaan. Pyrkimyksenä on tehdä kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammaksi ja esimerkiksi kannustaa Suomessa korkea-asteella opiskelleita ja valmistuneita muiden maiden kansalaisia jäämään Suomeen töihin.

Työvoiman maahanmuuttoon suunnitelmallisuutta

Suomen kannalta yksi maahanmuuton keskeisistä kysymyksistä on jatkossa kilpailu osaavista työntekijöistä. Maahanmuuttopolitiikassa on arvioitava maamme väestön ikärakenteen muutoksia ja toteuttaa työperäistä maahanmuuttoa siten, että myös lähtömaan tavoitteet otetaan huomioon ja että välitysorganisaatioiden toimintaa valvotaan.

Lisäksi rekrytointiin liittyviä palveluprosesseja tulee parantaa. Moni työnantaja kokee nykyisin ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin raskaaksi, sillä eri viranomaisissa asiointi vie paljon aikaa ja helpotusta toivotaan esimerkiksi lupahankinnan prosesseihin. Keskeistä viranomaispalveluiden kehittämisessä olisi asiakaslähtöisyys ja hakemusten käsittely sovituissa määräajoissa.

Työvoiman vetovoimastrategiassa kannattaisi pohtia myös sitä, miten Suomen vetovoimaa voisi miettiä myös perhelähtöisesti. Monelle työn perässä muuttajalle on oleellista se, millä kielillä perheen lapset pääsevät jatkamaan uudella paikkakunnalla opintojaan.

Kotoutumisen kaksisuuntaisuus tapahtuu arjessa

Kotoutuminen ei aina vaadi suuria investointeja ja viranomaistoimintaa, vaan kotouttaminen kuuluu kaikille: Vuorovuorovaikutus lähtee arjen tasolta, naapurien kesken, työpaikoilla ja harrastustoiminnassa.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, p. 071 878 8203 ja ylitarkastaja Sanna Sutter, p. 071 878 8633, sisäasiainministeriö sekä kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 606 3502 ja kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö, p. 09 1607 7210

Hankkeesta vastaa:
 
 
Keskusteluun johdattavat kysymykset:

1. Mitä keskeisiä teemoja tulisi huomioida tulevassa maahanmuuttopoliittisessa strategiassa? 
2. Millä tavoilla Suomeen muuttaneiden kotoutumista voisi edistää?
3. Miten Suomen tulisi varautua kansainväliseen kilpailuun koulutetuista erityisosaajista sekä tiettyjen alojen ammattiosaajista?

Vastaus:

1) Maassamme on huutava, suorastaan leijonan lailla karjuva työvoimapula. Tarvitsemme valtavasti ihmisiä erityisesti Afrikasta Suomeen, koska he
a) rikastavat kulttuuriamme ja b) ratkaisevat työvoimapulamme.

2) Kotoutuminen on kiinni rahasta. Enemmän sosiaaliperusteista maahanmuuttoa>> enemmän rahaa >>enemmän sosiaaliperusteista maahanmuuttoa. Lentäväthän linnutkin rajojen yli.

3) Moniosaajat ovat jo täällä. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa ja erityisesti pitäisi perustaa asiamies valvomaan, että vähintään 5000 moniosaajaa saapuu vuosittain Somaliasta, onhan kyse todellisista kultamunista,ellei peräti timanteista. Rasismin ehkäisyyn lisää rahaa.