Otakantaa.fi - Keskustele maahanmuutosta 18.1.-31.1.

[Iloveallpeople]

Keskustele maahanmuutosta

Valtioneuvoston kansliapäälliköt pohtivat maanantaina 17. tammikuuta kokouksessaan keinoja vahvistaa yhtenäisiä maahanmuuttopoliittisia tavoitteita. Koska edellinen hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vuodelta 2007, olisi tarkoituksenmukaista laatia uusi maahanmuuttopoliittinen strategia.

Kansliapäälliköt ovat avanneet aiheesta tammikuun loppuun saakka jatkuvan keskustelun otakantaa.fi-sivustolla.

Lakiuudistusten tavoitteena edistää kotoutumista ja osallisuutta

Maahanmuuttoa koskevat toimintamallit ja julkinen keskustelu pohjautuvat vielä paljolti 90-luvun ajatteluun, jolloin Suomeen tultiin lähinnä eri turvajärjestelyjen kautta. Tänä päivänä maahan ei enää muuteta vain paluumuuttajana tai pakolaisena, vaan Suomeen muuton yleisiä syitä ovat ennen kaikkea työ, opiskelu ja perhe.

Nykyisen hallituksen aikana Suomessa on toiminut ensimmäinen maahanmuuttoministeri ja maahanmuuttoasioita on keskitetty sisäasiainministeriöön. Kotoutumislain uudistus astuu voimaan tänä vuonna ja tavoitteena on, että jatkossa kotouttamistoimissa huomioitaisiin kaikki Suomeen muuttavat, eikä enää rajatusti vain pakolaisia tai paluumuuttajia.

Kotouttamista uudistetaan, sillä tehokas alkuvaiheen kotouttaminen nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Maahanmuuttajat tarvitsevat alkuvaiheessa suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuutta, tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä muita neuvonta- ja tukipalveluja.

Myös kansalaisuuslakia tullaan muuttamaan. Pyrkimyksenä on tehdä kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammaksi ja esimerkiksi kannustaa Suomessa korkea-asteella opiskelleita ja valmistuneita muiden maiden kansalaisia jäämään Suomeen töihin.

Työvoiman maahanmuuttoon suunnitelmallisuutta

Suomen kannalta yksi maahanmuuton keskeisistä kysymyksistä on jatkossa kilpailu osaavista työntekijöistä. Maahanmuuttopolitiikassa on arvioitava maamme väestön ikärakenteen muutoksia ja toteuttaa työperäistä maahanmuuttoa siten, että myös lähtömaan tavoitteet otetaan huomioon ja että välitysorganisaatioiden toimintaa valvotaan.

Lisäksi rekrytointiin liittyviä palveluprosesseja tulee parantaa. Moni työnantaja kokee nykyisin ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin raskaaksi, sillä eri viranomaisissa asiointi vie paljon aikaa ja helpotusta toivotaan esimerkiksi lupahankinnan prosesseihin. Keskeistä viranomaispalveluiden kehittämisessä olisi asiakaslähtöisyys ja hakemusten käsittely sovituissa määräajoissa.

Työvoiman vetovoimastrategiassa kannattaisi pohtia myös sitä, miten Suomen vetovoimaa voisi miettiä myös perhelähtöisesti. Monelle työn perässä muuttajalle on oleellista se, millä kielillä perheen lapset pääsevät jatkamaan uudella paikkakunnalla opintojaan.

Kotoutumisen kaksisuuntaisuus tapahtuu arjessa

Kotoutuminen ei aina vaadi suuria investointeja ja viranomaistoimintaa, vaan kotouttaminen kuuluu kaikille: Vuorovuorovaikutus lähtee arjen tasolta, naapurien kesken, työpaikoilla ja harrastustoiminnassa.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, p. 071 878 8203 ja ylitarkastaja Sanna Sutter, p. 071 878 8633, sisäasiainministeriö sekä kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 606 3502 ja kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö, p. 09 1607 7210

Keskusteluun johdattavat kysymykset:

1.   Mitä keskeisiä teemoja tulisi huomioida tulevassa maahanmuuttopoliittisessa strategiassa?
2.   Millä tavoilla Suomeen muuttaneiden kotoutumista voisi edistää?
3.   Miten Suomen tulisi varautua kansainväliseen kilpailuun koulutetuista erityisosaajista sekä tiettyjen alojen ammattiosaajista?

Otakantaa.fi

Siirry keskusteluun

[Roope]

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006 (pdf)

Maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten määrän lisääntyminen ei ole kovin voimakkaasti johtanut
työssä olevan työvoiman määrän lisääntymiseen. Maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten
työttömyys on pysytellyt korkealla (vuonna 2005 noin 28 %) ja työllisyysaste matalalla (vuonna
2005 noin 46 %). Maassa asutun ajan kuluessa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet
kuitenkin kasvavat.

Syitä maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten vähäiseen työmarkkinoille osallistumiseen voidaan
arvioida olevan useita. Ulkomaalaisten maahanmuuton syyt ovat 1990- ja 2000-luvulla olleet
valtaosin muita kuin suoranaisesti työntekoon liittyviä. Yleisin maahanmuuton peruste on 1990- ja
2000-luvuilla ollut perheside. Maassa asuvista ulkomaalaisista suuri osa on lapsia kotona hoitavia
äitejä sekä muita kuin työikäisiä. Maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten ammattiosaaminen,
kielitaito ja muut työmarkkinoilla tarvittavat taidot usein myös ovat olleet riittämättömiä tai eivät
ole vastanneet työmarkkinoiden tarpeita. Työmarkkinoilla on myös esiintynyt ennakkoluuloja
ulkomaalaisten palvelukseen ottamisen suhteen.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet lähes koko EU:n alueella. Suomesta
haki vuonna 2005 turvapaikkaa 3 574 henkilöä. Määrä oli 7 % pienempi kuin vuonna 2004, jolloin
hakijoita oli 3 861. Vuonna 2005 turvapaikan sai 12 ja oleskeluluvan 585 hakijaa. Pakolaisten ja
turvapaikanhakijoiden määriä ja virtoja sekä näiden vaikutuksia Suomelle on vaikea ennustaa edes
lyhyellä aikavälillä. Siksi Suomen tulee varautua kansainvälisen suojelun tarpeeseen
kansainvälisellä tasolla kokonaisvaltaisten ohjelmien toteutukseen osallistuen ja kansallisella tasolla
turvapaikkahakemusten käsittelyä ja vastaanottoa kehittämällä.

Maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei käytännössä voida arvioida kovinkaan tarkasti.
Maahanmuuton yhteiskunnalle aiheuttamat yleiset nettokustannukset ja –hyödyt riippuvat lukuisista
muuttujista, kuten maahanmuuttajien ikä- ja koulutusrakenteesta ja kulutuskäyttäytymisestä,
työmarkkinoiden toimivuudesta, maahanmuuton pysyvyydestä ja perheiden osallisuudesta
muuttoon. Esimerkiksi ennen maahan tuloa suoritettu ammatillinen tai korkeakoulutason tutkinto on
luonnollisesti huomattava hyöty vastaanottavalle yhteiskunnalle.

Useimmissa ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu maahanmuutosta yleisesti aiheutuvan
ainakin jossain määrin välitöntä positiivista nettovaikutusta yhteiskunnalle. Työn tai
elinkeinonharjoittamisen perusteella maahan muuttavien kohdalla positiivinen nettovaikutus
korostuu. Ulkomaisten tutkimusten keskeinen havainto on, että maahanmuuton pitkä aikavälin
makrotaloudelliset vaikutukset ovat lähes poikkeuksetta positiivisia.

Suomessa ei toistaiseksi ole tutkittu maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

Olisiko aika tutkia, sillä suomalaisen maahanmuuton profiili on olennaisesti erilainen kuin vaikkapa USA:n?

Rasistisesti motivoitunut rikollisuus on varsin yleistä. Uhritutkimusten mukaan noin puolella maa-
hanmuuttajista on heidän etniseen alkuperäänsä liittyviä syrjintäkokemuksia, joista vain vähäinen
osa tulee viranomaisten tietoon. Poliisin tietoon on viime vuosina tullut noin 500-600 rikosta, joiden
motiivin epäillään olevan rasistinen. Myös kiihottamista kansanryhmää vastaan esiintyy. Tyypillisiä
rikoksia ovat pahoinpitely, vahingonteko ja laiton uhkaus. Voidaan myös arvioida, että vain pieni
osa rikoksista päätyy poliisin tai muiden viranomaisten tietoon. Yhtenä syynä tähän on uhrien ylei-
nen epäluottamus viranomaisia kohtaan, mikä usein liittyy aiempiin kokemuksiin lähtömaassa.

Asennetutkimuksista voidaan päätellä, että tiedotusvälineet vaikuttavat merkittävästi eri väestöryh-
miin kohdistuviin asenteisiin. Siksi tiedotusvälineiden olisi tärkeä omaksua vastuulliseen tiedotta-
miseen suuntaavia sisäisiä ohjeita sekä säännönmukaisesti seurata ohjeiden noudattamista käytän-
nössä.

Aiemmassa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ei otettu kantaa siihen, miksi Suomen turvapaikkapolitiikka poikkeaa muusta EU:sta ja mitä sille pitäisi tehdä. Myös työperäisen maahanmuuton käytäntö jää epäselväksi. Ohjelmasta tuntuu jotenkin puuttuvan punainen lanka. Siinä vain jatketaan jotain aiempaa suunnitelmaa, joka on tuntunut vielä 90-luvulla hyvältä idealta.

[Aukusti Jylhä]

Asennetutkimuksista voidaan päätellä, että tiedotusvälineet vaikuttavat merkittävästi eri väestöryhmiin kohdistuviin asenteisiin. Siksi tiedotusvälineiden olisi tärkeä omaksua vastuulliseen tiedottamiseen suuntaavia sisäisiä ohjeita sekä säännönmukaisesti seurata ohjeiden noudattamista käytännössä.

Jotain pelottavaa tässä on. Vai penätäänkö tässä lehdistöltä rehellistä ja puolueetonta uutisointia, ja näin vähennettäisiin ainakin ennakkoluuloja mamuja kohtaan?

Ammatillinen asema

1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Kohta kuusi on varsin tärkeä.

http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/

[Iloveallpeople]

Koko foorumille pääse enää...

[gloaming]

Koko foorumille pääse enää...

Kaikki 42 kannanottoa olivat ilmeisesti sisällöltään sellaisia, että sisäministeriön tiettyjen virkamiesten toiveet eivät täyttyneet.

[Hermit]

Koko foorumille pääse enää...

Kaikki 42 kannanottoa olivat ilmeisesti sisällöltään sellaisia, että sisäministeriön tiettyjen virkamiesten toiveet eivät täyttyneet.

Samaa olen ihmetellyt... Onneksi olin kaukaa viisas ja otin visusti talteen tuonne kirjaamani ensimmäisen Nuivan kannanottoni.

[Hermit]

www.otakantaa.fi -sivusto on nyt näemmä taas pystyssä, mutta "Keskustele maahanmuutosta"-ketjua ei enää löydy sen enempää keskusteluista kuin arkistostakaan. Mitä kantaaottaneen kansalaisen tulisi päätellä tästä? Ottakaa kantaa niin sensuroimme sitten koko kyselyn?