Kirkon ja valtion suhteesta on järjestettävä kansanäänestys

[Veli Karimies]

Kuten edellisestä tiedotteesta kävi ilmi, Muutos 2011 aikoo järjestää metallimusiikki-illan Turussa 28.1. Metalli-illan kunniaksi Muutos 2011 ehdottaa kansanäänestyksen järjestämistä kirkon ja valtion suhteesta. Viimeaikainen jatkuvasti kiihtyvä erobuumi kirkosta on osoittanut, että kirkon perinteinen rooli on murtumassa, eikä se näyttele enää samanlaista osaa suomalaisten elämässä kuin ennen. Lisäksi kirkon ja valtion erottamiselle löytyy myös teologiset perusteet kristinopista itsestään.

Suomen muuttuessa uskonnollisesti yhä monimuotoisemmaksi valtiollisen kirkon asema ei ole enää samalla tavalla perusteltu kuin ennen. Kirkon jäsenmäärä vähenee jatkuvasti yhä useamman ihmisen tuntiessa, että kirkko ei ole heidän kotinsa. Samaan aikaan esimerkiksi islamilaisten, buddhalaisten ja muiden uskovaisten määrä kasvaa jatkuvasti. Erottamalla kirkon ja valtion toisistaan voidaan varmistaa, että kaikkia uskontoja kohdellaan tasa-arvoisesti.

Kirkon valtiollinen asema tarkoittaa sitä, että myös ne, jotka eivät usko kristinoppiin, joutuvat tukemaan kyseistä uskontoa. Esimerkiksi 18 vuotta tammikuussa täyttänyt henkilö, joka eroaa kirkosta, joutuu maksamaan 12 kuulta kirkollisveroa riippumatta siitä, että hän erosi kirkosta välittömästi sen oltua mahdollista. Lisäksi yritykset joutuvat maksamaan yhteisöveroa kirkolle, vaikka yksikään yrityksen työntekijä tai toimija ei kuuluisi kirkkoon tai uskoisi kirkon opetuksiin. Tämä on vastoin uskonnon- ja omantunnonvapautta, joka on yksi tärkeimmistä ihmis- ja perusoikeuksista.

Myös kristinoppi tukee valtion ja kirkon erottamista. Suurin osa suomalaisista ovat luterilaisia. Martin Lutherin raamatuntulkinnan mukaan luterilaisuuteen kuuluu niin sanottu kahden regimentin oppi, joka tarkoittaa käytännössä maallisen ja henkisen vallan erottamista toisistaan. "Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu, ja Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu." Kirkon ja valtion erottamiselle löytyy siis myös raamatullista sekä teologista tukea.

Kirkon ja valtion erottaminen myös mahdollistaisi kirkolle suuremman vapauden toteuttaa omia uskonnollisia periaatteitaan. Koska kirkko ja valtio ovat Suomessa yhtä, joutuu kirkko noudattamaan kaikkia niitä vaatimuksia ja velvoitteita, jotka koskevat julkista valtaa. Tämän vuoksi esimerkiksi homokeskustelussa kyse ei ole pelkästään siitä, salliiko kristinusko homoavioliitot vai ei, vaan myös siitä, että valtionkirkkona kirkon on Suomen perustuslain mukaan kohdeltava kaikkia tasa-arvoisesti. Jos kirkko ja valtio erotettaisiin toisistaan, voisi kirkko päättää omista uskonnollisista periaatteistaan vapaammin kuin nykyään. Tällöin esimerkiksi naispappeus ja homoavioliitot muuttuisivat uskonnollisiksi kysymyksiksi sen sijaan, että ne olisivat pääasiallisesti perustuslaillisia ja perusoikeudellisia kysymyksiä.

Kun perustuslakia ollaan muuttamassa, tulisi kansalle antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä tästä viime aikoina tapetilla olleesta kiistakysymyksestä. Kansanäänestyksen järjestäminen kirkon ja valtion suhteesta on perusteltua kirkon radikaalisti muuttuneen aseman sekä ihmisoikeuksien toteutumisen että kristinopin periaatteiden vuoksi.


Muutos 2011 r.p.
Jiri Keronen
puheenjohtaja
040 7333 467
jiri.keronen(at)muutos2011.fi

Kannanotto Muutoksen sivuilla.
Keskusteluketju Muutoksen foorumilla.

[Topi Junkkari]

Koskeeko valtion ja kirkon välinen epäpyhä (?) liitto vain luterilaista kirkkoa?

Millä tavoin buddhalaiset, ortodoksit tai katolilaiset järjestävät hautauksensa, ja kuka vastaa uskonnollisten rakennusten (kirkkojen ja temppelien) kunnostuksesta ja hoidosta?

Suomessa epäpyhä liitto valtion kanssa koskee luterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Niillä on siis muun muassa verotusoikeus. Muut seurakunnat rahoittavat toimintansa mikä mitenkin, jäsenmaksuilla, lahjoituksilla, illuminaateilta ulkomaisilta auktoriteeteiltaan tulevalla rahalla jne.

Ei tästä ole kauaa, kun Suomen katolilaiset itkivät julkisuudessa, että kirkon remonttiin ei ole rahaa.

[punikkikeisari]

Kannatan lämpimästi tätä ehdotusta! Kutenkin tässä on oma kulttuurihistoriallinen puolensa, joten mielestäni kirkko tulisikin asettaa museoviraston suojelukseen. Kristinusko ei kuulu roskakoriin vain nimenomaan museoon.