2011-01 Helsingin yliopisto: Monikulttuurisuus haastaa koululaitoksen

[Turkulaine]

Kiinnostanee kaikkia joita kiinnostavat aiheet monikulttuuri kouluissa ja white flight.

Palmenia 1/2011
Monikulttuurisuus haastaa koululaitoksen



Maahanmuuttajien erityistarpeet vaativat yhä enemmän panostusta maamme kouluissa. Opettajilla on suuri merkitys vieraasta kulttuurista tulevan opintomenestykseen ja sitä kautta myös oppilaan koko elämään.

Lisääntyvä maahanmuutto tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan, mutta muutoksen suunta on vielä hahmottumatta. Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen on hidas prosessi, jossa ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä. Hyvistä tavoitteista ja periaatteista huolimatta koulumaailmassa kulttuurien kirjon tuoma erilaisuus saatetaan nähdä puutteena tai poikkeavuutena.

- Suomessa lähtökohdat ovat siinä mielessä hyvät, että ilmaisen koulutuksen ansiosta kenellä tahansa on ainakin periaatteessa mahdollisuus edetä niin pitkälle kuin omat rahkeet vain riittävät. Käytännössä maahanmuuttajien taival on usein hankalampi, sanoo dosentti Mirja-Tytti Talib Helsingin yliopistosta.

Kulttuurierot ja yhteisen kielen puute tuottavat molemmin puolin ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä. Opettajien kohdalla koulutuksen, kokemuksen sekä resurssien riittämättömyys ja jatkuva kiire ovat lisänneet turhautuneisuutta. Opettajien asenteellinen kovuus ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, kenties kasvaneen työtaakkansa alla opettajat eivät jaksa ymmärtää kielirajoitteista, vierasta kulttuuria edustavaa oppilasta.

- Opettajilla on kuitenkin suuri vaikutus siihen, kehittyykö kouluissa hyvin menestyviä maahanmuuttajaoppilaita vai ei. Monikulttuurisesta taustasta tulevat joutuvat usein käymään läpi vaikean prosessin ja määrittelemään omaa identiteettiään. Tueksi tarvitaan kannustavaa ja kärsivällistä opettajaa, joka jaksaa uskoa oppilaan menestykseen.

Ammatti-ihmisen pitää kyetä pääsemään ennakkoluulojen yli. Opettajuuden suurin haaste onkin tässä: kuinka toimia vaikeissa tilanteissa tasapuolisesti.

- Mielestäni kouluissa tarvitaan uutta ajattelutapa sekä opetusmenetelmien muutosta, siksi työyhteisö tulisi kouluttaa uudelleen. Opettajien pitäisi myös keskenään pohtia, mitkä asiat ovat hankalia seikkoja monikulttuurisessa koulumaailmassa, Talib korostaa.
Tuttu ilmiö muualta

Soveltavan kasvatustieteen laitoksella yliopistolehtorina toimiva Talib tutkii kasvatuksen yhteiskunnallisia tekijöitä ja erityisesti monikulttuurisuutta. Hän on työskennellyt lehtorina ja opettajana myös Yhdysvalloissa, Saudi-Arabiassa ja Nigeriassa. Saavuttuaan paluumuuttajana Suomeen Talib opetti maahanmuuttajaoppilaita ja toimi apulaisrehtorina Meri-Rastilan koulussa 1990-luvulla. Hän on nähnyt aitiopaikalta, kuinka suomalainen yhtenäiskulttuuri on alkanut murentua. -

Varoittelin jo apulaisrehtorina toimiessani siitä, että myös Suomessa koulut erilaistuvat, sillä valtaväestö pyrkii saamaan lapsensa kouluun, jossa ei ole maahanmuuttajia.

Yhdysvalloissa Talib opetti koulussa, jossa pyrittiin puuttumaan suuntaukseen saattamalla eri vähemmistöjen ja valkoisen keskiluokan lapset samaan kouluun. Integraation välineenä käytettiin etenkin taideaineita. Hanke oli Clintonin ajan kädenosoitus demokraattisille ideoille.

- Projektista seurasi paljon hyvää, mutta kuuden vuoden kokeilun aikana ja vähemmistöjen osuuden kasvaessa valkoinen keskiluokka alkoi vetäytyä. Vierailin koulussa viime kesänä ja havaitsin, että tällä hetkellä oppilaina on vain vähän valkoista keskiluokkaa. Näiden perheiden ratkaisujen taustalla vaikuttivat asuntopoliittiset kysymykset sekä vanhempien pelot, Talib huokaa.

Suomessa kannattaisi tajuta, että asiat ovat hyvin vain, jos maahanmuuttajat ovat kotiutuneet ja ovat mukana työelämässä.

- Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoin vaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitä suomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneita maahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmän saattaminen yhteen ei tuota hyvää.
Koulutustarjontaa akateemisille maahanmuuttajille

Vuodesta 1995 akateemiset maahanmuuttajat ja heidän opettajansa ovat olleet Palmenian tarjoaman koulutuksen tärkeä kohderyhmä. Koulutusten ja erilaisten kehittämishankkeiden joukossa varsinkin viiden kuukauden mittainen uraohjauskoulutus on ollut erittäin suosittu. Syynä ovat hyvät tulokset: noin puolet kaikista koulutukseen osallistuneista työllistyy. Myös alakohtaista täydennyskoulutusta järjestetään esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille opettajille ja taloushallinnon ammattilaisille. Kaikissa koulutuksissa suomen kielen opinnoilla ja henkilökohtaisella ohjauksella on tärkeä rooli. Kouluttajat ovat Helsingin yliopiston asiantuntijoita ja kentällä toimivia kokeneita opettajia.

ESR-rahoitteisissa projekteissa on vuonna 2010 kehitetty uusia malleja maahanmuuttajayrittäjien kielitaidon kohentamiseksi. Projekteissa pyritään myös selvittämään, kuinka sosiaali- ja terveysalan soveltuvuustestejä voisi kehittää maahanmuuttajille sopivammiksi. Käynnissä olevan Monni – Monikulttuurisempi koulu -hankkeen tavoitteena taas on ehkäistä maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja ja maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. Projekti tuottaa kouluille välineitä etnisen syrjinnän tunnistamiseen ja käsittelemiseen sekä asenneilmapiirin parantamiseen.

Teksti: Arja-Leena Paavola

http://www.helsinki.fi/palmenia/asiakaslehti/0111/monikulttuurisuus.htm

Monni -projektista:
http://hommaforum.org/index.php/topic,22893.msg557289.html#msg557289

[RP]

- Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoin vaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitä suomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneita maahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmän saattaminen yhteen ei tuota hyvää.

Mikähän on suunniteltu vaihtoehto: erilliset huonot asuinalueet köyhille mamuille ja kantasuomalaisille, näiden kaikkien hajasijoitus paremmille alueille, pelkkien kantasuomalaisten hajasijoitus vai pelkkien mamujen hajasijoitus?

[junakohtaus]

- Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoin vaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitä suomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneita maahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmän saattaminen yhteen ei tuota hyvää.

Mikähän on suunniteltu vaihtoehto: erilliset huonot asuinalueet köyhille mamuille ja kantasuomalaisille, näiden kaikkien hajasijoitus paremmille alueille, pelkkien kantasuomalaisten hajasijoitus vai pelkkien mamujen hajasijoitus?

Linja on ollut resurssien rajoissa kaikkien ongelmatapausten hajasijoittaminen ja johonkin mittaan se on jopa toiminut, mutta nyt alkavat paukut loppua.

[cgm]

Kulttuurierot ja yhteisen kielen puute tuottavat molemmin puolin ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä.

Kyllä Suomessa yhteinen kieli on suomi, ja tulijoiden ensimmäinen vastuu ja velvollisuus on oppia sitä.

[Marius]

Pakko sanoa, että koko pöhkön kirjoitelman ainoa viesti on yksiselitteinen:
muslimien täytyy saada päättää mitä koululaitoksemme tekee, yliopistoa myöten.
Kaikki muu on epäaitoa monikulttuuria.
Siinä se.

[Vielä työläinen]

Kiinnostanee kaikkia joita kiinnostavat aiheet monikulttuuri kouluissa ja white flight.

Yhdysvalloissa Talib opetti koulussa, jossa pyrittiin puuttumaan suuntaukseen saattamalla eri vähemmistöjen ja valkoisen keskiluokan lapset samaan kouluun. Integraation välineenä käytettiin etenkin taideaineita. Hanke oli Clintonin ajan kädenosoitus demokraattisille ideoille.

- Projektista seurasi paljon hyvää, mutta kuuden vuoden kokeilun aikana ja vähemmistöjen osuuden kasvaessa valkoinen keskiluokka alkoi vetäytyä. Vierailin koulussa viime kesänä ja havaitsin, että tällä hetkellä oppilaina on vain vähän valkoista keskiluokkaa. Näiden perheiden ratkaisujen taustalla vaikuttivat asuntopoliittiset kysymykset sekä vanhempien pelot, Talib huokaa.

Detroit, anyone?

Huokaa ihan rauhassa vaan, ei se mitään auta. Miksi Jenkeissä valkoisten pois lähtemisestä olisi automaattisesti haittaa? Onhan siellä opiskelijoilla yhteinen kieli, englanti.

Jäikö jotakin kertomatta? Loppuiko rahat, kun valkoiset lähtivät? Mitä hyvää projektista seurasi kuuden vuoden aikana? Rahaa pumpattiin taideaineisiin, että idiootit voisivat tuntea itsensä tarpeellisiksi? Mitä?

Suomessa kannattaisi tajuta, että asiat ovat hyvin vain, jos maahanmuuttajat ovat kotiutuneet ja ovat mukana työelämässä.

- Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoin vaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitä suomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneita maahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmän saattaminen yhteen ei tuota hyvää.

Todellakin kannattaisi tajuta. Miksi siis raijata tai vastaanottaa omien ongelmaisten sekaan ongelmaisia maailmalta?

Ratkaisu: Suomeen saa muuttaa ulkomaalainen jos itsensä pystyy elättämään. Ilmeisesti liian helppoa.

[Malla]

- Mielestäni kouluissa tarvitaan uutta ajattelutapa sekä opetusmenetelmien muutosta, siksi työyhteisö tulisi kouluttaa uudelleen. Opettajien pitäisi myös keskenään pohtia, mitkä asiat ovat hankalia seikkoja monikulttuurisessa koulumaailmassa, Talib korostaa.
Teksti: Arja-Leena Paavola

Mitä ne uudet opetusmenetelmät voisivat olla? Jo nyt peruskoulussa, ainakin alakoulussa, piirretään, väritetään ja tehdään elämyksellisiä ryhmätöitä niin ahkerasti, että "akateemisemmin orientoituneita" pentuja potuttaa.

Kauhulla kuuntelin, kun kuusivuotias sukulaispoika, ensi syksyn ekaluokkalainen, teki melko mutkikkaita päässälaskuja (mallia: "Jos mummi on kolme vuotta 60-vuotiasta pappaa nuorempi, kuinka monta vuotta sinua vanhempi mummi on?") kuin vettä vaan. Mitä hemmettiä se lapsi tekee peruskoulun matikantunneilla? Luultavasti turhautuu pahasti monikulttuuristen projektien parissa. Ei-matemaattisesti-erityislahjakas lapsenikin suoritti aikoinaan väritystehtäviä raivon vallassa. Yläkoulussa onneksi hiukan helpotti, sai ihan vain laskea.

Eikö peruskoulussa voisi opettaa lukemaan ja laskemaan?   

[guest3656]

Lisääntyvä maahanmuutto tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan, mutta muutoksen suunta on vielä hahmottumatta. Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen on hidas prosessi, jossa ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä.

Muutoksen suunta on erittäin hyvin hahmottunut, siitä on todisteena Homman tuhannet keskusteluketjut. Aidon monikulttuurisuuden kehittymistä saattaa tosiaankin hidastaa yhteentörmäykset, joita myös sodiksi kutsutaan.

[M.]

Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen on hidas prosessi

Nyt ne ovat alkaneet puhua "aidosta monikulttuurisuudesta" kuten edellinen aate "reaalisosialismista".

[Jaska Pankkaaja]

Mitä ne uudet opetusmenetelmät voisivat olla? Jo nyt peruskoulussa, ainakin alakoulussa, piirretään, väritetään ja tehdään elämyksellisiä ryhmätöitä niin ahkerasti, että "akateemisemmin orientoituneita" pentuja potuttaa.

Onkohan kouluilla jo tosiaan näin paljon eroa? Itse asun maaseudulla eikä siellä meidän penskojen koulussa kyllä mitään tuollaista ole? Totta kai ne ryhmissä hieman askartelevat mutta sehän on vaan hyvä, oppikirjt ovat ihan kivoja ja ne tuntuvat täyttyvänkin vauhdikkaasti. Itse asiassa olen erittäin tyytyväinen kouluun koska ainakin se ala-aste on parempi kuin mitä itse tuli aikoinaan käytyä.. Kuri saisi tosin olla hieman kovempi.

[törö]

Kuri saisi tosin olla hieman kovempi.

Niin. Eivät ne mamujen penskat välttämättä sitä huorittelua kotona opi ja rupujen penskat ovat kuuleman mukaan siinä sarjassa ainakin toistaiseksi ylivoimaisia.

[Marius]

Hankalista seikoista monikulttuurisessa koulumaailmassa, voi tiedustella
ensihätään vaikkapa J.Philippe Rushtonilta tai Tatu Vanhaselta.

Tutkimustietoa on kosolti. Jopa niin paljon että ihmisen ollessa kyseessä,
on älykkyyden arvioitu olevan ylivoimaisesti eniten tutkittu osa-alue kautta aikain.
Pyydän saada huomauttaa, että koko koulunkäynti, puhtaaksi riisuttuna, sinällään on jo älykkyyden mittaamista, tutkimista.

Väitän, sinisilmäisesti, että älykkyys liittyy koulunkäyntiin ja koulumenestykseen.
Se voi olla jopa se "hankalin seikka".

Mutta hankalista seikoista ei voi puhua, koska se johtaa hankaliin seikkoihin
joista ei voi puhua...jne.

[BeerBelly]

Nyt kun on havaittu että monikulttuurisuus tuottaakin lähinnä haasteita, ongelmia ja loputonta rahanmenoa niiden luvattujen innovaatioiden sun muiden sijaan, mikä estää luopumasta kyseisestä haihatuksesta? Pään hakkaaminen seinään ei yleensä ole suositeltavaa, mutta ainahan voi jatkaa ja ottaa buranaa kipuun. Kyllä tästä vielä hyvä tulee, vähän vielä lisää rahaa kun kipataan kaivoon...

[Malla]

Onkohan kouluilla jo tosiaan näin paljon eroa? Itse asun maaseudulla eikä siellä meidän penskojen koulussa kyllä mitään tuollaista ole?

En tiedä. Mun lapsen aa-aasta alkaa olla jo aikaa. Ehkä tuosta värityskirjakultuurista on edistytty.

[Maastamuuttaja]

Löytyisiköhän sieltä yliopistosta jokin kommunistivapaa tiedekunta? Koen voimakasta kutsumusta opettaa studenteille eriarvoisuuden merkitystä.

[Finka]

Hankalista seikoista monikulttuurisessa koulumaailmassa, voi tiedustella
ensihätään vaikkapa J.Philippe Rushtonilta tai Tatu Vanhaselta.

Tutkimustietoa on kosolti. Jopa niin paljon että ihmisen ollessa kyseessä,
on älykkyyden arvioitu olevan ylivoimaisesti eniten tutkittu osa-alue kautta aikain.
Pyydän saada huomauttaa, että koko koulunkäynti, puhtaaksi riisuttuna, sinällään on jo älykkyyden mittaamista, tutkimista.

Ei nyt aivan. Koulunkäynnissä on kaksi tavoitetta: kasvatuksellinen ja tiedollinen.

Kasvatukselliseen puoleen kuuluvat kaikki variaatiot teemasta "Jos lyöt Maijaa, niin siihen sattuu kuten sinuunkin (ja saattaa lyödä takaisin)." Eli laumassa olemisen perusedellytysten harjoittelua.

Toinen tavoite on lukemaan ja laskemaan oppiminen. Lisänä joitakin sovelluksia ja kädentaitoja.

[Marius]

Koulunkäynnissä, sen alusta alkaen ja kenties tohtoriksiväittelyyn asti pyritään, yksilön opetuksen ohella, saamaan selville yksilön kyvykkyys, tämä on aivan peruspilari.

Oppia on tarjolla, kaikille, samalta viivalta.
Mutta sen saamisen jatkossa ratkaisee älykkyyden mittaaminen/tutkiminen,
jonka tulokset näkyvät arvosanoissa tai niinkuin ennenwanhaan, numeroissa.

Kaikki eivät jatka yliopistoon, vaikka olisivat hyviä kädentaidoissa.
Mutta ne, jotka valikoituvat jatkoon ovat, ihme ja kumma, usein myös hyviä käden-
tai taideaineissa. Yleislahjakkuus ja -älykkyys ovat suurissa otannoissa
lahjomattomia.

[Ano Nyymi]

Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen on hidas prosessi

Nyt ne ovat alkaneet puhua "aidosta monikulttuurisuudesta" kuten edellinen aate "reaalisosialismista".

Ja molemmissa tapauksissa se tuleva onni ja autuus siintää aivan horisontissa, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen 

[Fincum]

Kulttuurierot ja yhteisen kielen puute tuottavat molemmin puolin ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä. Opettajien kohdalla koulutuksen, kokemuksen sekä resurssien riittämättömyys ja jatkuva kiire ovat lisänneet turhautuneisuutta. Opettajien asenteellinen kovuus ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, kenties kasvaneen työtaakkansa alla opettajat eivät jaksa ymmärtää kielirajoitteista, vierasta kulttuuria edustavaa oppilasta.

Voi siinä opettajalla pinna palaa kielitaidottoman oppilaan kanssa kun toisaalla

Filippiiniläiset sairaanhoitajat HS 15.01.2011
Hyksiin rekrytoidut 20 filippiiniläishoitajaa ovat nyt olleet maassa yhdeksän kuukautta. Vaikka kaipuu kotiin on kova, alkaa kieli jo sujua.
"Siihen nähden että he ovat olleet Suomessa vasta yhdeksän kuukautta, he puhuvat jo todella hyvää Suomea", johtava ylihoitaja Arja Tuokko sanoo

On selvästi niin, että kun jätetäänkin vieraan kulttuurin edustaminen vähemmälle ja keskitytään sen sijaan töihin, kehittyy kielitaito hirmuharppauksin.

[Lentomestari]

Voi siinä opettajalla pinna palaa kielitaidottoman oppilaan kanssa kun toisaalla

Filippiiniläiset sairaanhoitajat HS 15.01.2011
Hyksiin rekrytoidut 20 filippiiniläishoitajaa ovat nyt olleet maassa yhdeksän kuukautta. Vaikka kaipuu kotiin on kova, alkaa kieli jo sujua.
"Siihen nähden että he ovat olleet Suomessa vasta yhdeksän kuukautta, he puhuvat jo todella hyvää Suomea", johtava ylihoitaja Arja Tuokko sanoo

On selvästi niin, että kun jätetäänkin vieraan kulttuurin edustaminen vähemmälle ja keskitytään sen sijaan töihin, kehittyy kielitaito hirmuharppauksin.

Nämä Filippiiniläiset kielitaitoineen ovat kuitenkin maahanmuuttajien mannekiineja, näiden taitoon oppia kieli ja käydä töissä vedotaan silloin kun perustellaan mamujen tarvetta karjuvaan työttömyyteen ja räjähtävään eläkepommiin.

Duunissa oli aikoinaan yksi Filippiiniläinen siivoojana ja parempaa työntekijää kyllä saa hakea, niin kauaa en elä että näkisin vastaavaa huolellisuutta ja ahkeruutta joltain afrikan kultamunalta. Sivutoimenaan muuten oli englanninkielen opettajana kansalaisopistossa.

[Ernst]

Koulunkäynnissä, sen alusta alkaen ja kenties tohtoriksiväittelyyn asti pyritään, yksilön opetuksen ohella, saamaan selville yksilön kyvykkyys, tämä on aivan peruspilari.

Oppia on tarjolla, kaikille, samalta viivalta.
Mutta sen saamisen jatkossa ratkaisee älykkyyden mittaaminen/tutkiminen,
jonka tulokset näkyvät arvosanoissa tai niinkuin ennenwanhaan, numeroissa.

Kaikki eivät jatka yliopistoon, vaikka olisivat hyviä kädentaidoissa.
Mutta ne, jotka valikoituvat jatkoon ovat, ihme ja kumma, usein myös hyviä käden-
tai taideaineissa. Yleislahjakkuus ja -älykkyys ovat suurissa otannoissa
lahjomattomia.

Pitää täysin paikkansa. Lienette älykäs    Kaikki hyvä kasaantuu, koska älykkyydessä on ns. G-tekijä (yleisäly) ja sen ohessa eri kykytekijöiden varianssia. Hyvä älykkyys tarkoittaa hyvää kielen tajua, hyvää päättelyä, hyvää aivojen prosessoimisnopeutta, hyvää muistia, hyvää keskittymiskykyä, hyvää tarkkaavaisuutta ja hyvää näköhahmottamista ja motorisia taitoja.

En ole tätä itse keksinyt, koska olen vain osapuilleen yhden tai kahden hajonnan verran älykkäämpi kuin muut samanikäiset suomalaiset 

[Koskela Suomesta]

Koulunkäynnissä, sen alusta alkaen ja kenties tohtoriksiväittelyyn asti pyritään, yksilön opetuksen ohella, saamaan selville yksilön kyvykkyys, tämä on aivan peruspilari.

Oppia on tarjolla, kaikille, samalta viivalta.
Mutta sen saamisen jatkossa ratkaisee älykkyyden mittaaminen/tutkiminen,
jonka tulokset näkyvät arvosanoissa tai niinkuin ennenwanhaan, numeroissa.

Kaikki eivät jatka yliopistoon, vaikka olisivat hyviä kädentaidoissa.
Mutta ne, jotka valikoituvat jatkoon ovat, ihme ja kumma, usein myös hyviä käden-
tai taideaineissa. Yleislahjakkuus ja -älykkyys ovat suurissa otannoissa
lahjomattomia.

Pitää täysin paikkansa. Lienette älykäs    Kaikki hyvä kasaantuu, koska älykkyydessä on ns. G-tekijä (yleisäly) ja sen ohessa eri kykytekijöiden varianssia. Hyvä älykkyys tarkoittaa hyvää kielen tajua, hyvää päättelyä, hyvää aivojen prosessoimisnopeutta, hyvää muistia, hyvää keskittymiskykyä, hyvää tarkkaavaisuutta ja hyvää näköhahmottamista ja motorisia taitoja.

En ole tätä itse keksinyt, koska olen vain osapuilleen yhden tai kahden hajonnan verran älykkäämpi kuin muut samanikäiset suomalaiset  

Mikä tarkoittaa tässä kohdassa että keskimääräinen suomalainen on varsin älykäs olento ja yhden tai kahden keskihajonnan verran parempi on jo melkoisen viksu tyyppi.

Kaikkien ryhmien keskiarvo ei vain ole ihan mitatusti sama.... jolloin heidän keskiarvoinen tai yhden tai kahden keskihajonnan verran viksumpi ei vielä ole oikeasti kovin viksu. Eikä välttämättä pärjää koulussa saati pääse yliopistoon tai pärjää siellä. Riippuupi ihan mitä ryhmää tarkastellaan.

Ja sitten kaiken kauniin lisäksi joillakin ryhmillä on se kulttuurinen handicappikin, joka vaikeuttaa niiden sen kulttuurin viksujenkin opinteitä, kun siihen ei kannusteta saati pidetä kulttuurisesti hyvänä. Ja omanmaalainen koulujengikin hieman haraa vastaan pingottamista. Sehän on kääfirien hommaa.

[CaptainNuiva]

Monikultti ei haasta yhtään mitään kun ilmoitetaan opiskelulle asetetut  vaatimukset joista pienin on kielen osaaminen ja sitä seuraa vaatimus mukautua annettuun opetukseen ihan kaikkineen.

Nykymeno takaa ainoastaan jatkuvasti heikentyvää koulutustarjontaa tasaisesti kaikille ja tämä on kierre joka viettää kiihtyvällä vauhdilla alaspäin...Ja tuloksena lopulta on julkiset koulut jossa kukaan ei opi enää juuri mitään sekä nippu yksityiskouluja joihin ei vähävaraisilla kantiksilla ole mahdollisuuksia kersojaan pistää.

Suvisten tuntuu olevan erikoisen vaikeaa hahmottaa että aina kun kumarretaan uudelle monikultin tuojalle niin samalla pyllistetään muutamalle kymmenelle kantikselle.
Meno alkaa äityä kerrassaan hulluksi jos aina suuren enemmistön on mukauduttava jokaisen pienen vähemmistön tavoille, tämä hulluuden päätepysäkin nimi on sekasorto.

[Maastamuuttaja]

Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen on hidas prosessi

Nyt ne ovat alkaneet puhua "aidosta monikulttuurisuudesta" kuten edellinen aate "reaalisosialismista".

Ja molemmissa tapauksissa se tuleva onni ja autuus siintää aivan horisontissa, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen 

Mistähän päin Suomea voisi löytää aitoa rasismia?