2008-01-13 HS: Suomalaisuuden temppeli kaipaa uudistusta

[Ant.]

Klassikko kolmen vuoden takaa, joka herätti aikanaan Jussin vieraskirjassa keskustelua. Juttu ei kuitenkaan ilmestynyt koskaan netissä, eikä kukaan tainnut myöskään skannata artikkelia. Löysin lehtileikkeen kaappeja kolutessani ja päätin skannata sen muiden hommalaisten iloksi.

Jutussa Helsingin Sanomien toimittaja vierailee Zahra Abdullan kanssa Kansallismuseossa. Toimittaja haukkuu kaiken näkemänsä ja tekstissä vilahtavat niin natsit kuin rotuoppikin. Abdullalta toimittaja ei kovasta yrityksestä huolimatta onnistu kalastamaan yhtään suomalaisuutta pilkkaavaa kommenttia vaan Abdulla esiintyy oikein edukseen.

Toimittajan nimi ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, vaikka hän ei vielä ollutkaan kolme vuotta sitten tunnettu tässä skenessä.

Koko sivun juttu on skannattu neljässä osassa. Osat muodostavat kokonaisuuden tässä järjestyksessä:

12
34

1) http://img248.imageshack.us/img248/5498/77118150.jpg

2) http://img29.imageshack.us/img29/9195/36453971.jpg

3) http://img403.imageshack.us/img403/9567/58459550.jpg

4) http://img207.imageshack.us/img207/6996/99654491.jpg

[kertsu59]

Mielenkiintoinen tuo kirjoittajan väite talvisodasta ja Mannerheimista sudenkuoppina,ilman noita "sudenkuoppia" ei olisi valtiota nimelta Suomi ei ainakaan tällaisena hyvinvointivaltiona jona se nykyisin tunnetaan.

[mitäs mitäs]

Hyvin kirjoitettu! Ei muuta kuin Kiasmasta putkeen samanlainen artikkeli!

"Koko historiansa ajan museon tarkoitus on ollut välittää vierailijoille ylevän sivistynyt kuva itsestään ilman kriittistä tarkastelua. Sama pätee yhä."

"Toinen innostuksen aihe on eritteellä täytetty keittiökone. Se on alkuperältään 90-lukulainen, ja noudattaa aikakauden sosiaalisen erottautumisen oppeja."

"Sikamessias seikkailee museossa, vaikka uuden tutkimuksen valossa uskontoa ei saa tällä tavoin esittää."

"Näistä asioista ei herra tohtorin mukaan museossa erityisemmin huudella, vaikka ne kertoisivat paljon itsensä ylempään sosiaaliluokkaan mieltävien keksitystä merkkikielestä."

[Varangian]

Kaikki vahanukeista tauluihin haukuttiin fasistiseksi ja saatiin itku-potku raivari kun venäjän vallan alaisuudesta ei löytynyt omaa siipeä museosta...perus vihervasuri.

[JR]

Kansallismuseo kelpaa minulle, jos joku haluaa esille muunlaista historiaa, tehköön sen, mutta älköön koskeko kansallismuseoon.

[Mika]

Somalikulttuuri on jo niin näkyvä osa suomalaisuutta, että myös sen olisi jo korkea aika näkyä kansallismuseon näytteilleasetelussa.

Jos emme tätä ymmärrä, emme ole sivistynyt kansakunta.

[IDA]

Mukana myös sumusaarten tyhjää kaliseva anglosaksisen filosofian lahja Suomen katajaiselle kansalle. Lopetin lukemisen siihen

[Kelpo Hääppönen]

Jos tutkija saa irti tällaisia tuntemuksia irti Kansallismuseosta, mitä se herättää maahanmuuttajassa?

Mitä väliä sillä on, mitä se herättää? Zahra Abdulla on varmasti keskimääräistä virkeämpi tapaus, asunut maassa 18 vuotta ja vasta nyt Kansallismuseossa!

Täysin typerää edes miettiä museon muuttamista siihen tai tuohon suuntaan kun valtaosa notkujista ja rullaportaiden tarkkailijoista (tai edes aktiivisemmista mamuista) ei siellä koskaan käy!

[Aallokko]

Onhan tämä artikkeli eräänlainen klassikko-rimanalitus lajissaan. Viedään somali Suomen Kansallismuseoon sillä toiveella, että tämä loukkaantuisi historiastamme ja kulttuuristamme - ja tällä päästäisiin v*?#%ilemaan suomalaisille.

Kun mokutuksen kriittinen historia jonain päivänä kirjoitetaan, tällaiset artikkelit tulevat olemaa mykistävä näyte siitä, kuinka alas oltiin vajottu itsehalveksunnassa ja toiseudenpalvonnassa.

[Martikainen]

Tuo "rotuoppien mukainen nukke" on kyllä huolestuttava. Nuoret kävijät voivat saada vaarallisia vaikutteita ja alkaa väsäämään omaa kaasukammiota koulun puukäsityötunneilla.

[Maailmanmies]

Uskomatonta paskaa tuo juttu kun sen nyt lukee. Maahanmuuttokriittisyys oli vielä tuolloin mediassa tabu, nyt ei. 
Rotuoppien mukainen nukke ? Olisiko pitänyt laittaa somalinukke 1200-lukua kuvaamaan vai mikä tässä on se pointti ?

[Sanglier]

Somalikulttuuri on jo niin näkyvä osa suomalaisuutta, että myös sen olisi jo korkea aika näkyä kansallismuseon näytteilleasetelussa.

Kyllä sinne yksi somalinukke kuuluisi. Lalli, hakkapeliitta, tervaporvari, lumipuku, uudisraivaaja, datanomi, fubusomali. Kuvaa hienosti maan kehitystä ja ajan rientoa.

Myös Seurasaareen pitää lavastaa 2000-luvun sataneliöinen, viiden makuuhuoneen tyyppiasumus syyrialaissohvineen. Tunne juuresi suomalainen.

[Mursu]

Mielenkiintoinen tuo kirjoittajan väite talvisodasta ja Mannerheimista sudenkuoppina,ilman noita "sudenkuoppia" ei olisi valtiota nimelta Suomi ei ainakaan tällaisena hyvinvointivaltiona jona se nykyisin tunnetaan.

Asia on syytä ymmärtää kontekstista. Kansallismuseo kattaa koko Suomen historian. Jos talvisodalle olisi annettu kohtuuton asema, olisi se selvää vääristelyä.

[Sanglier]

Mielenkiintoinen tuo kirjoittajan väite talvisodasta ja Mannerheimista sudenkuoppina,ilman noita "sudenkuoppia" ei olisi valtiota nimelta Suomi ei ainakaan tällaisena hyvinvointivaltiona jona se nykyisin tunnetaan.

Asia on syytä ymmärtää kontekstista. Kansallismuseo kattaa koko Suomen historian. Jos talvisodalle olisi annettu kohtuuton asema, olisi se selvää vääristelyä.

Kohtuuton on suhteellista. USAssa painotetaan vahvasti perustajaisiä ja sisällissotaa. Ruotsi jäi sivuun WWII:sta, joten historia painottaa beredskapstidiä ja finska vinterkrigettiä, aikaisemmin Kaarle XIItä (voittoja, ei loppupelejä). Onko Ranskan historiassa painotettu kohtuuttomasti vallankumousta, Englannissa Waterloota ja kesää 1940, etc.

Historia, etenkin politisoitunut ja populaari-, on aikansa tuote. Täytetty somali uusimman ajan artefaktina on ihan ok. Huolestutaan sitten kun lumipuvut poistetaan kokonaan naistutkimuksen tienraivaajien tieltä.

[Mursu]

Minua ihmetytti miten Fewster kritisoi sitä, että oli esitetty Lalli, vaikka tämä ei ollut todellinen henkilö. Lallin tarina on kuitenkin olennainen osa keskinäistä kansanperinnettä. Toisaalta hän sanoi, että rautakautisen miekan yhteydessä olisi pitänyt kertoa tarina, että joku mietti sen luovuttamista Göringille. Eikö tässä ole ristiriita? Kumpi tarina onkaan oleellinen nimenomaan siinä ajassa, jossa esine esitetään?

Ymmärrän, että esimerkiksi 1900-luvun alun historiantulkintoja voidaan kertoa, jos tämä on tarpeen esimerkiksi oikaisemaan väärinkäsityksiä, mutta se, mitä joku mietti jollekin miekalle tehtävän on täysin epäoleellista.

Tuntuu, että Fewster haluaisi kansallisien katumuksen museon kansallismuseon tilalle. En ymmärtänyt kommenttia jalkajousesta. Käsittääkseni jalkajousi oli olennainen metsästysase 1700-luvulle asti. Jalkajousta ei esitellä keskiajan osastolla. Jalkajousi on juuri sitä tavallisen kansan historiaa, jota niin usein kuulutetaan. Ehkä ongelma on, että se on miehistä historiaa, pitäisi olla enemmän naisten ja lasten historiaa.

jos Lalli pitäisi unohtaa, niin pitäisikö unohtaa Agamemnon, Romulus, Merlin ja Pasifal. Meille muuten 1980-luvulla opetettiin Kreikan historiaa täysin kritiikittömästi sekoittaen tosi ja legenda,joten tämä ei liity vain Suomen historiaan. Minä en näe mitään ongelmaa siinä, että nähdään ero tieteellisen historiantutkimuksen ja kasalle kerrottavan historiantarinan välillä, kunhan tämä ero ei tule liian suureksi ja perustuu lähinnä painotuksiin. Onhan muissakin tieteissäkin eroja: ei tarvitse katsoa kuin uskontoa tai matematiikkaa. Lallin legendaa on mielenkiintoinen, sillä Lallihan oli tarinan konna. Kuitenkin myöhemmässä perinteessä Lalli on tullut sankariksi.


Asiaa on käsitelty muuallakin:

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/tag/kiittamattomyys/