2011-01-12 HS: Ruokakulttuuri islamin maissa palkittiin Vuoden tiedekirjana

[Iloveallpeople]

Ruokakulttuuri islamin maissa palkittiin Vuoden tiedekirjana

Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty filosofian tohtori Helena Hallenbergille ja filosofian tohtori Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan, 2500 euroa, saivat Teemu Rintala ja Veikko Rinne teoksestaan Suomen luteet – johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan (Hyöteistarvike Tibiale).

Palkintoraadin perusteluiden mukaan Helena Hallenbergin ja Irmeli Perhon kirjoittamassa teoksessa nostetaan oivaltavalla tavalla esiin maailman toiseksi suurimman uskontokunnan historian, kulttuurin ja yhteiskunnalliset olot nimenomaan sen ruokakulttuurin kautta.

"Tutkijakaksikko on monta vuosikymmentä kestäneen ja mitä ilmeisimmin maittavan tutkimustyön päätöksenä saaneet aikaiseksi merkittävän kokonaisteoksen, jossa lukijalle avautuu kiehtovia perspektiivejä islamilaisten yhteiskuntien arjen ja juhlan moninaisuuteen", raati sanoo.

Vuoden tiedekirjana palkitaan edellisenä vuonna ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon antavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Palkintoraatiin kuuluivat professori Eeva Jokinen Joensuusta sekä professorit Henrik Meinander ja Jouko Rikkinen Helsingistä.

Helsingin Sanomat

Helena Hallenberg & Irmeli Perho: Ruokakulttuuri islamin maissa

Ruokakulttuuri islamin maissa esittelee ruoka- ja nautintoaineiden kulttuurihistoriaa Lähi-idässä ja muissa islamin vaikutuspiiriin kuuluvissa maissa 500-luvulta profeetta Muhammadista nykypäivään saakka. Mitä Koraanissa ja muissa islamin peruslähteissä sanotaan ruoasta ja miten alun perin yksinkertaisesta ruokakulttuurista kehittyi hienostunutta kulinarismia?

Teos valottaa ruoka- ja nautintoaineiden erilaisia käyttötapoja niin beduiinien leirinuotioilla, keskiajan hallitsijoiden hoveissa ja nykypäivän aterioilla kuin Suomen muslimien keskuudessa. Se avaa kiehtovia näkymiä monipuoliseen ruokakulttuuriin, jonka kautta ruoka-aineita ja ruokalajeja kahvista kaalikääryleisiin on välittynyt maapallon laidalta toiselle.

Liitteenä on kattava kokoelma makuhermoja hiveleviä reseptejä Marokosta Kiinaan. Teoksen äärellä viihtyykin sekä ruoan historiasta kiinnostunut herkuttelija että ruoka-alan ammattilainen, joka haluaa ymmärtää islamin maiden ruokakulttuurin monia merkityksiä ja kulttuurien välisiä yhteyksiä.


FT Helena Hallenberg on tutkinut islamin pyhimyskulttia sekä Kiinan muslimien terveyskäsityksiä. Hän on mm. toimittanut Helena Allahwerdin kanssa teoksen Islamin porteilla. FT Irmeli Perho on tutkinut islamin aate- ja yhteiskuntahistoriaa, toimittanut Heikki Palvan kanssa teoksen Islamilainen kulttuuri (Otava 1998) ja kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja.

Gaudeamus

[Topias]

Suomalaiseen ruokakulttuuriin puolestaan kuuluu tunkea mokutus pureskelematta ruokailijan kurkusta alas. Jos maistuu, voi lisää käydä hakemassa Ruokakulttuuripuolueen keittiöstä.

[MoonShine]

Aivan karmeeta piilomokutusta, eikö tämä yhden kulttuurin hypettäminen Suomessa ala jo kääntyä itseään vastaan, kuten on käynyt rassistikortille?

[Faidros.]

No nyt saadaan lukea varmaankin puolueetonta tietoa islamin rituaaliteurastuskulttuurista. Vähintään yksi luku pitää olla aiheesta.

[Topelius]

Aivan karmeeta piilomokutusta, eikö tämä yhden kulttuurin hypettäminen Suomessa ala jo kääntyä itseään vastaan, kuten on käynyt rassistikortille?

Näillä kirjoilla sattuu kuitenkin olemaan Suomessa ihan kohtalainen menekki. Niin kauan kun näin on, islamilaista kulttuuria käsitteleviä kirjoja on tulossa lisää. Kannattaisi myös varmaan lukea kirja ennen kuin sitä ryhdytään leimaamaan hirveäksi mokutukseksi.

Itse satun pitämään islamilaisesta ruoasta, jos nyt ei eläinten halal-käsittelyä oteta lukuun. Eräässä afgaaniravintolassa Lontoossa tuli syötyä muutamia vuosia sitten todennäköisesti paras koskaan ravintolassa nauttimani kasvisateria. Islamilainen kulttuuri ei eräistä erittäin negatiivisista piirteistä huolimatta ole mitenkään läpimätä, eikä kaikki islamilaisista maista tuleva ole huonoa; tämän soisi yhden jos toisenkin joskus muistavan.

[ElenaDaylights]

Läskisoosi ja hernerokka ei koskaan kärsi inflaatiosta. Siltikään niistä ei ole tiedepalkinnon asteelle. Tietokirja? Tiedekirja vaiko taidekirja?

[Malla]

Kannattaisi myös varmaan lukea kirja ennen kuin sitä ryhdytään leimaamaan hirveäksi mokutukseksi.

Aivan.
Ja oletan, että aihe ei ole ainoa palkinnon myöntämisen peruste.

[Paholaisen asianajaja]

Jonkin verran islamilaisissa maissa reissanneena ja paikallisia ystäviä hankkineena voisin sanoa, että ei ole karjalanpiirakalla, Saarioisten makaronilaatikolla tai mämmillä mitään mahdollisuuksia kyseisten maiden herkkuja vastaan.

[Faidros.]

Juuri äsken kuuntelin radio puheesta kirjan toisen tekijän puhelinhaastattelun.
Sekä haastateltava ja haastattelija olivat täysin kritiikittömiä aiheeseen ja ainoatakaan negatiivista aihetta ei noussut esiin.
Kaalikääryleet ovat kuulemma islamilainen ruoka, koska turkissa lihaa keksittiin kääriä viininlehteen. Tosin ne ovat huomattavasti pienempiä, eri kasvia ja eri lihaa, mutta siellä on kuulemma niiden alkukoti.
Eikä halaistua sanaa; rituaaliliteurastuksista, uskonnon kieltämistä ruoka-aineista, paskakädellä syömisestä...jne.

[AlaKumi]

Islamilainen kulttuuri ei eräistä erittäin negatiivisista piirteistä huolimatta ole mitenkään läpimätä, eikä kaikki islamilaisista maista tuleva ole huonoa; tämän soisi yhden jos toisenkin joskus muistavan.

Niin totta. Itse olen tykästynyt Lähi-Itä - Pohjois-Afrikka vaikutteiseen musiikkiin jonka alkuperä on kuitenkin Englannista. Eli brittiyhtye vahvistettuna parilla mamulla. Ruuissa en oikeen tykkää muusta kuin suht kotimaisesta. Intian reissulla tuli kyllä ikävä makaroonilaatikkoa ja maitoa

[Luotsi]

Läskisoosi ja hernerokka ei koskaan kärsi inflaatiosta. Siltikään niistä ei ole tiedepalkinnon asteelle. Tietokirja? Tiedekirja vaiko taidekirja?

Enemmän kuin ko opuksesta tämä taitaa kertoa enemmänkin "tieteen" tai "tiede"kirjojen nykytasosta maassamme - ei taida yltää vastaavaan kuin vaikkapa potkupallo tai korkeushyppely.

[hammerzeit]

Jonkin verran islamilaisissa maissa reissanneena ja paikallisia ystäviä hankkineena voisin sanoa, että ei ole karjalanpiirakalla, Saarioisten makaronilaatikolla tai mämmillä mitään mahdollisuuksia kyseisten maiden herkkuja vastaan.

Itse tykkään kokata paljon intialaista ruokaa ja pidän paikallisesta makupaletista kovasti. Siitä huolimatta pystyn syömään hyvin valmistettua hernekeittoa tai vaikka karjalanpaistia hymyissä suin. Kyllä Suomessakin osataan hyvää ruokaa tehdä, enkä usko että paikallinen Sibyllan eineskääryle pärjää niille -- mutta toki moisten vertailukin olisi tyhmää, eikö?

[Eino P. Keravalta]

No nyt saadaan lukea varmaankin puolueetonta tietoa islamin rituaaliteurastuskulttuurista. Vähintään yksi luku pitää olla aiheesta.

Tottakai. Eihän mitenkään voida sivuuttaa islamilaisissa maissa esiintyviä käsityksiä ruuan puhtaudesta, oikeaoppisista teurastusmenetelmistä ja ruokaan liittyviä tabuja, muutoinhan koko kirja halventaa islamilaista kulttuuria ja taas joku loukkaantuu.

Sinänsä mielenkiintoinen aihe, ja uskonkin, että islamilainen ruokakulttuuri tarjoaa montaa herkkua, jotka maistuisivat meille suomalaisillekin. Sääli vain, ettei islamilaisten maiden ruokakulttuuria juuri löydä ainakaan ravintoloiden muodossa - kebabpaikkoja nyt ei lasketa korkeampaan ruokakulttuuriin.

[desperaato]

eikö tämä yhden kulttuurin hypettäminen Suomessa ala jo kääntyä itseään vastaan, kuten on käynyt rassistikortille?

Tutkijoita ja tutkimuksia on vielä piiitkä jono illman julkisuutta. Kaikki verorahoilla tuotettu irvokas arvokas tieto pitää saattaa alamaisten märehdittäväxi.

[Marius]

Islamilainen maailma ei vaikuta hyvinravitulta, hygieeniseltä tai hyvinvoivalta.
"Ruokakulttuuria" kuvastakoon se, että he syövät sormin, samoista vadeista, lattialla.

Länsimaalaisittain länsimaalaisille duunatut hotellit islamilaisissa maissa eivät edusta islamilaista "kulttuuria".

[Entti]

No nyt saadaan lukea varmaankin puolueetonta tietoa islamin rituaaliteurastuskulttuurista. Vähintään yksi luku pitää olla aiheesta.

Enpä ole nähnyt minkään ruokakulttuurin keittokirjassa tietoa teurastustavoista. Että sikäli.

[Eino P. Keravalta]

No nyt saadaan lukea varmaankin puolueetonta tietoa islamin rituaaliteurastuskulttuurista. Vähintään yksi luku pitää olla aiheesta.

Enpä ole nähnyt minkään ruokakulttuurin keittokirjassa tietoa teurastustavoista. Että sikäli.

Kyse ei ollut keittokirjasta, vaan islamilaista ruokakulttuuria ylipäänsä käsittelevästä kirjasta. Huomattakoon myös, että varsinkin islamilaisessa keittiössä puhtauskäsitykset ovat hyvin keskeisiä. Ethän ala vähättelemään islamin vaatimuksia.

[foobar]

Juuri äsken kuuntelin radio puheesta kirjan toisen tekijän puhelinhaastattelun.
Sekä haastateltava ja haastattelija olivat täysin kritiikittömiä aiheeseen ja ainoatakaan negatiivista aihetta ei noussut esiin.
Kaalikääryleet ovat kuulemma islamilainen ruoka, koska turkissa lihaa keksittiin kääriä viininlehteen. Tosin ne ovat huomattavasti pienempiä, eri kasvia ja eri lihaa, mutta siellä on kuulemma niiden alkukoti.
Eikä halaistua sanaa; rituaaliliteurastuksista, uskonnon kieltämistä ruoka-aineista, paskakädellä syömisestä...jne.

Samanlaista mentaliteettia ruokien alkuperän (tai ainakin epäuniversaaliuden) saralla on saanut kuulla spaghetista, pastasta ja gnocchi/pelmeni-linjan sapuskoista: ne, kuten hirvittävän moni muukin asia on keksitty Kiinassa, ja sitten tuotu kauppareittejä pitkin muualle. Tällaiset väitteet ovat ymmärrettäviä - jos, ja poikkeuksetta kun ne tulevat kiinalaisen suusta. Ne eivät ole kovinkaan vaarallisia (ja tarinoiden kiistämättömyyden vaikeasti toteen osoitettavuuden ovat kertojat myöntäneetkin), vaan verrattavissa lähinnä suomalaisromanttiseen ajatukseen siitä, että saunominen oli nimenomaan suomalaisen kansakunnan keksintö vaikka Suomea ei edes ollut käsitteellisesti kenenkään mielessä olemassa kun sauna oli jo pitkään ollut voimissaan. (No, pian joku varmaan tulee kertomaan että sauna on kopio hammamista. Sillä ei ole väliä, että suunnilleen ainoa yhteinen tekijä on kuumuuden ja kosteuden yhdistäminen.)

Älyttömäksi homma menee kun aletaan ulkopuolisena kehumaan vierasta kulttuuria sen omien stereotyyppisten kansallis-/kulttuurillisromanttisten tarinoiden voimalla samalla kun ko. kulttuurin edustajat keskittyvät lähinnä sylkemään ylistystä tuottavan kansan silmiin. Ovatko eurooppalaiset nyt ikuista immateriaalivelkaa lähi-idän viisaille muhameteille kaalikääryleiden reseptin kopioinnista, vai miksi tuota pitää noin selitellä? Miksi sillä on edes merkitystä?

[Marius]

Oikea tieto ja järki on aina jossain muualla kuin otsikoissa:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16829/hakkinen_hassan%20leikki-ikaisen%20ravitsemus.pdf?sequence=1

Mistä mahtaa johtua, että suomalaiset joutuvat opastamaan, kulissien ulkopuolella, islamilaisia ruokakulttuurissa(kin)?.

[Pike84]

Jaaha... Olin jo ennen Einon kommenttia itsekin sanomassa jotain tieteestä ja keittokirjoista . Joka tapauksessa, en olisi kyllä ajatellut vuoden tiedekirjan palkinnon menevän jollekin tällaiselle - olkoonkin että aihepiiri on laajempi kuin vain itse ruoat. Ja tosiaan, pointtini kannalta ei ole varsinaisesti oleellista, mikä ruokakulttuuri on kyseessä.

[Simo Hankaniemi]

Uutisissa ko. teosta mainostettiin "populaarina tiedekirjana". Siis mikä se sellainen on? Onko kyse tieteellisestä tutkimuksesta vai mistä? Mihin teoriaan tutkimus perustuu? Miten tutkimus on tehty?

[O. M. Hietamaa]

Hirvittävän epäluuloisia kommentteja täällä. Jotkut rohkenevat epäillä palkitun teoksen tieteellisyyttä arvellen että kyseessä olisi vain keittokirja. Toki tiedettä voi tehdä mistä tahansa aiheesta, vaikkapa musulmaanien murkinoista, varsinkin jos on saanut apurahaa. Tosin sitä ei myönnetty "Tieteen" edistämiseksi vaan — "Kansanvalistukseen".

Ja toki islamistien pöperöt voivat maukkaitakin olla. Itse kuitenkin ajattelen sen verran toisin, että kernaammin maistaisin niitä luteita.

[JT]

Olen syönyt maukkaita sapuskoja monista välimeren eteläpuolisista ja aasialaisista maista, ja perehtynyt maailman kulinaariasioihin sattumalta muutenkin, mutta islamilaisesta ruuasta en ollut kuullutkaan aiemmin, ellei puhuta halal-asioista. Minusta islamilaisesta keittiöstä ja ruokakulttuurista puhuminen on aivan yhtä keinotekoista, kuin jos puhuttaisiin kristitystä vastaavasta. Jollain marokkolaisella safkalla ei ole paljonkaan yhteistä indonesialaisen kanssa. Vastaavasti meksikolainen keittiö eroaa melkoisesti vaikkapa etiopialaisesta, vaikka molemmat edustavat "kristittyä" ruokakulttuuria. En ole lukenut kyseistä tiedepalkittua teosta, enkä luekaan, mutta sen vielä sanon, että verrattain monessa islamilaisessa maassa oli cuisine jo kauan ennen kuin Muhammed imaisi tissiä ensimmäisen kerran.

Karjalanpiirakan dissaaminen missä tahansa yhteydessä on mautonta ja ignoranttia. Ainakin minun mummoni leipomien! Mutta voiko "keittokirja" olla tiedekirja? Kyllä voi, sillä toisaalla Ratto tai Erotiikan maailma voi olla naistutkimukseen keskittynyt julkaisu.

[kaneh_bosm]

Juuri äsken kuuntelin radio puheesta kirjan toisen tekijän puhelinhaastattelun.
Sekä haastateltava ja haastattelija olivat täysin kritiikittömiä aiheeseen ja ainoatakaan negatiivista aihetta ei noussut esiin.
Kaalikääryleet ovat kuulemma islamilainen ruoka, koska turkissa lihaa keksittiin kääriä viininlehteen. Tosin ne ovat huomattavasti pienempiä, eri kasvia ja eri lihaa, mutta siellä on kuulemma niiden alkukoti.
Eikä halaistua sanaa; rituaaliliteurastuksista, uskonnon kieltämistä ruoka-aineista, paskakädellä syömisestä...jne.

Kuuntelin saman haastattelun ja puhuttiinhan siinä esim. sianliha- ja alkoholikielloista ja taidettiin myös halal-teurastuksesta jotain mainita. Ja mitkä negatiiviset aiheet ovat asian kannalta niin merkityksellisiä että ne olisi pitänyt ottaa parin minuutin haastattelussa esille?
On se islam nyt niin pelottava juttu näköjään monelle ettei siitä saa sanoa mitään neutraalia tai ainakaan positiivista. Lukekaa vaikka se kirja ensiksi ja tehkää sitten omat johtopäätöksenne.

[Gödel]

Aivan karmeeta piilomokutusta, eikö tämä yhden kulttuurin hypettäminen Suomessa ala jo kääntyä itseään vastaan, kuten on käynyt rassistikortille?

Älähän nyt hättäile:

Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty filosofian tohtori Helena Hallenbergille ja filosofian tohtori Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan, 2500 euroa, saivat Teemu Rintala ja Veikko Rinne teoksestaan Suomen luteet – johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan (Hyöteistarvike Tibiale).

Myös kantikset saivat reipasta hypetystä! 

[desperaato]

Gaudeamus

Sisältöluettelon perusteella mielenkiintoinen kirja. Pitää hankkia kun löytyy alehyllystä.

[Kaptah]

En minä näe kyllä tässä nyt mitään ongelmaa. Minun kokemusteni mukaan monet muslimialueiden safkat hakkaavat hernekeiton ja läskisoosin 6-0.

On se islam nyt niin pelottava juttu näköjään monelle ettei siitä saa sanoa mitään neutraalia tai ainakaan positiivista.

Vähän sama fiilis tulee. Kun kuulee sanan "islam" niin tulee paniikki ja äkkiä pitää muistaa paasata mokutuksesta. Ihme intoilua.

[normi]

No mutta kyllähän kulttuuriväen on ihan pakko tällä hetkellä muistaa jokapaikassa se monikulttuurisuus, kun finlandia palkintokin muutettiin anylandia -palkinnoksi. Ei ole sattumaa, että tämäkin pysti ja palkintorahat menevät monikulttuurisuuteen liittyvään julkaisuun.

En kyllä oikein kokkauskirjaa tieteeksi laskisi vaikka olisi mitkä tittelit tekijöillä...

Monikulttuuria tungetaan joka paikkaan, kirjamessuilla muuten kustantajat kertoivat lastenkirjoissa olevan yksi trendeistä näm moniarvoisuus asiat jne... että kyllä tässäkin on ollut tekijöillä etua aiheen takia. Mitkäköhän tiedejulkaisut jäivät kakkoseksi tälle tosi kovalle tieteelle?

p.s. mitä vetoa niin ensi vuonna finlandiapalkinnon voittaa ei etninen suomalainen tai ainakin aihe liittyy värinöihin tavalla tai toisella... sillä varauksella tietysti, että valinnan suorittaa jokin objektiivinen henkilö.

[Kaptah]

En kyllä oikein kokkauskirjaa tieteeksi laskisi vaikka olisi mitkä tittelit tekijöillä...

Ei tuo nyt mikään "parhaat mikroherkut"-tyylinen teos kai ollutkaan. Kyllä ruokakulttuuria voi tutkia aivan kuin mitä tahansa muutakin. Reseptikokoelmat erikseen.

En ole kyseiseen kirjaan millään tavoin tutustunut, joten en kommentoi oliko valinta perusteltu.

[normi]

Niin enpä ole minäkään, enkä aio tutustuakaan. Luulisi kuitenkin, että ruokakulttuuria parempiakin tiedekirjan titteliin sopivia julkaisuja olisi ollut tarjolla.

[kolki]

Tiede-lehden juttu

Suomen luteet

Tieteellisten seurain valtuuskunnan perustelut

Mietityttää, että olisiko kirja päässyt voittoon, jos se olisi tehty jonkun muun uskonnon, kuin islamin ruokakulttuurista.

[Aukusti Jylhä]

Tuolta sisällysluettelosta iski silmään tämmöinen jono:

105 Nautintoaineet
105 Alkoholi ja tislaus
111 Kahvi
115 Kauhea kahave-juoma
126 Tee
131 Tupakka
133 Hasis ja oopiumi
137 Qat
139 Qatin myönteiset puolet
140 Sokeri

Miksi vain khatin myönteiset puolet? No kun sitä saa kohta kaupasta, ja
meidän kaikkien pitää tietää, että HYVÄ! Huolestuneet hävetköön ahadasmielisyyttään.

[AuggieWren]

Mitä yhteistä on kiinalaisella, intialaisella, malesialaisella, indonesialaisella, tunisialaisella, turkkilaisella, persialaisella, egyptiläisellä, somalialaisella, tshetsheenien, azerien, kazakkien, kosovolaisten ja malilaisten ruokakulttuurilla?

Siis mikä on se punainen lanka, jolla voi perustella juuri "islamilaisuuden" perusteella tapahtuvan ruokakulttuurien yhteenkokoamisen?

Ryhdytään siis vaan rustaamaan "Ruokakulttuuri roomalais-katolisissa maissa" -opusta ja odotetaan varmaa palkintoa? Vai päteekö tämäkin anomalian ylistys vain ja ainoastaan musulmaaneihin?

[kaneh_bosm]

Miksi vain khatin myönteiset puolet?

Koska kiitos fanaattisen hUUmevastaisuuden takia mistään huumaavista kasveista ei yleisesti tiedetä juuri mitään. Paitsi tietenkin että ne ovat HUUMEITA!

[Marius]

Hernekeitto on peräisin Ruotsista, btw.

Läskisoosi on käytännössä nykyään lihakastike, mutta ennenwanhaan läski oli läskiä,
siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä oli enemmän energiaa miehille,
jotka tekivät raskaita pelto- ja varsinkin metsätöitä, helteessä, loskassa ja paukkupakkasessa, sekä sään kaikissa välimuodoissa, jotka vain pohjolalle ovat ominaisia.
Läskisoosi ja kuivaliha, laardi ja voi olivat työruokaa.
Silti muutakin ruokakulttuuria toki on aina ollut.

Pohjois-Amerikan intiaanien "työruokaa", sissimuonaa oli/on pemmikaani,
auringossa kuivatettu biisoninlihasta ja rasvasta puristettu tökötti,
mutta ei se edusta inkkareiden koko ruokakulttuuria.

Jos läski ja talkkuna sekä hernari vedetään viivalle, niin islamin maista
vedetään mitä?  Riisi- tai mitälie sorminsyötyä jauhomoskaa.

Jos taas parhaimmat, tuoreimmat ja puhtaimmat ainekset otetaan esiin,
mielestäni pohjola on raaka-aineiltaan vertaansa vailla.

[Tom Kärnä]

Olen syönyt maukkaita sapuskoja monista välimeren eteläpuolisista ja aasialaisista maista, ja perehtynyt maailman kulinaariasioihin sattumalta muutenkin, mutta islamilaisesta ruuasta en ollut kuullutkaan aiemmin, ellei puhuta halal-asioista. Minusta islamilaisesta keittiöstä ja ruokakulttuurista puhuminen on aivan yhtä keinotekoista, kuin jos puhuttaisiin kristitystä vastaavasta. Jollain marokkolaisella safkalla ei ole paljonkaan yhteistä indonesialaisen kanssa. Vastaavasti meksikolainen keittiö eroaa melkoisesti vaikkapa etiopialaisesta, vaikka molemmat edustavat "kristittyä" ruokakulttuuria.

Totta kai muslimien "islamilainen" sapuskakin on erittäin moninaista. Mutta muslimeilla on kuitenkin selvästi enemmän ruokailuun liittyviä uskonnollisia säädöksiä kuin kristityillä, joten se "ruokakulttuuri" on ainakin pikkaisen yhtenäisempi.     

Apostolien tekojen mukaan kristittyjen ensimmäisessä "kirkolliskokouksessa" päätettiin, että kristittyjen tulee välttää epäjumalille pyhitettyä lihaa sekä verta ja lihaa, josta verta ei ole laskettu.

Itse kuitenkin olen koko elämäni syönyt verilettuja. Mutta jos minä halal-lihaa välttäisin kuitenkin...

...Yksi kaverini tykkää käydä Marokossa. Siellä hän syö paikallisten kojujen halpoja ruokia, ja tykkää kovasti. Kerran hän tarjosi minulle (Suomessa) falafelia.

Karjalanpiirakan dissaaminen missä tahansa yhteydessä on mautonta ja ignoranttia. Ainakin minun mummoni leipomien!

Itse arvostan suuresti karjalanpiirakoita! Tai ainakin, jos ne ovat oikein tehtyjä.

[Faidros.]

Mitä yhteistä on kiinalaisella, intialaisella, malesialaisella, indonesialaisella, tunisialaisella, turkkilaisella, persialaisella, egyptiläisellä, somalialaisella, tshetsheenien, azerien, kazakkien, kosovolaisten ja malilaisten ruokakulttuurilla?

Siis mikä on se punainen lanka, jolla voi perustella juuri "islamilaisuuden" perusteella tapahtuvan ruokakulttuurien yhteenkokoamisen?

Ryhdytään siis vaan rustaamaan "Ruokakulttuuri roomalais-katolisissa maissa" -opusta ja odotetaan varmaa palkintoa? Vai päteekö tämäkin anomalian ylistys vain ja ainoastaan musulmaaneihin?

Globaali ateistin keittokirja!!
Veripalttu ja punainen maito. Aperitiiviksi suomalainen viljavalkoviini, mistä on paha maku kirkastettu pois. Heti putoaa pois kai muutama miljardi jotka ei tuota satsia syö!
Tästä se lähtee ja kasa kirjallisuuspalkintoja on minun, ehkä jopa Nobel!

[Nanfung]

Ruokakulttuuri islamin maissa palkittiin Vuoden tiedekirjana
"Tutkijakaksikko on monta vuosikymmentä kestäneen ja mitä ilmeisimmin maittavan tutkimustyön päätöksenä saaneet aikaiseksi merkittävän kokonaisteoksen, jossa lukijalle avautuu kiehtovia perspektiivejä islamilaisten yhteiskuntien arjen ja juhlan moninaisuuteen", raati sanoo.

Turkulaisen Agalin lihatuotteet myynti- ja käyttökieltoon

http://www.hs.fi/msn/kotimaa/Turkulaisen+Agalin+lihatuotteet+myynti-+ja+k%C3%A4ytt%C3%B6kieltoon/a1305553238408

http://www.agali.fi/lihaliike/?sivu=palvelut

[Koskela Suomesta]

Läskisoosi ja hernerokka ei koskaan kärsi inflaatiosta. Siltikään niistä ei ole tiedepalkinnon asteelle. Tietokirja? Tiedekirja vaiko taidekirja?

Enemmän kuin ko opuksesta tämä taitaa kertoa enemmänkin "tieteen" tai "tiede"kirjojen nykytasosta maassamme - ei taida yltää vastaavaan kuin vaikkapa potkupallo tai korkeushyppely.

Kokkikirja on siis tiedekirja? ahaa, pitääpä sitten siirtää nuo omat kokkikirjat samaan riviin kirjahyllyssä kuin kosmologia, tähtitiede etc. En olisi ilman tätä valintaa osannutkaan yhdistää kokkikirjoja tieteeseen....   

[Koskela Suomesta]

Itse arvostan suuresti karjalanpiirakoita! Tai ainakin, jos ne ovat oikein tehtyjä.

Ei kaupasta etelässä mitään oikeita karjalanpiirakoita saa. Mitä lie vehnäjauhokuoreen sullottua riisipuuroa. Aivan kamalia limaisia mönttejä.