2011-01-11 MTV3: Maahanmuuttajarikkaiden koulujen karttaminen näkyy jo

[Ystävä]

Radio Nova: Syrjintää pahimmasta päästä!

Ehkä toimittaja on parempi ihminen kuin monet muut, ja pakottaa lapsensa nauttimaan jakomäkeläisen, moraalisen rikkauden kultivoivista antimista. Über Pädagogik.

[normi]

Radio Nova: Syrjintää pahimmasta päästä!

Ehkä toimittaja on parempi ihminen kuin monet muut, ja pakottaa lapsensa nauttimaan jakomäkeläisen, moraalisen rikkauden kultivoivista antimista. Über Pädagogik.

Niin, mokurintamalla on viimeaikoina ollut havaittavissa ajatus maahanmuuttajien pakkorakastamisesta, nythän siis sekin että haluaa laittaa lapsensa suomalaiseen kouluun on siis sekin syrjintää ja pahimmasta päästä vieläpä.

Jossain kouluissahan on jo tätä pakkotutustumista ja ystävystymistä... lapsiamme taatusti aletaan syyllistää rasisteiksi jossain vaiheessa jos ei ole kiintiöystävää maahanmuuttajissa. 

alan haluta pois tästä maasta, no onneksi ne vaalit ovat tulossa, mutta valitettavasti 20 prossakaan ei taida riittää pysäyttämään tätä monikulttuurimielenvikaisuutta...

[Ur-ho-man]

Uutinen tiivistettynä.

Ongelma: syntyperäisten suomalaisten pako, tätä tapahtuu jo

Ratkaisu 1: myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi

Ratkaisu 2: Lisärahalla

Mitäpä sitä lisäämään.

[hyperbeli]

Raha, joka koululaiseen aiotaan yhteiskunnan kautta investoida, tulisi sitoa kulkemaan lapsen mukana. Näin vanhemmat voisivat laajemmassa mittakaavassa äänestää jaloillaan. Hyvät koulut menestyisivät ja huonot koulut joutuisivat muuttamaan toimintaansa parempaan suuntaan - tai laittamaan lapun luukulle.

Näinhän se toimii jo nyt. Jokainen lapsi tuottaa koulutuksen järjestäjälle liikevaihtoa noin 5k€/vuosi. "Yksityiskoulujen" perustaminen on tosin luvanvaraista, ja lupaa anottaessa kysytään myös kaupungin/kunnan mielipidettä siitä, että onko tällainen koulu tarpeellinen. Lisäksi, mikäli lupa myönnetään, siihen annetaan jokin maksimi, eli esimerkiksi, että saatte kasvaa kahdensadan oppilaan kouluksi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että maksimissaan kahdesta sadasta oppilaasta valtio suostuu maksamaan rahaa. Lupaa voi anoa isommaksi myöhemmin.

Kirjoitan yksityiskoulut lainausmerkeissä siksi, että perusopetuslain mukaisesti Suomessa ei saa olla yksityisomisteisia kouluja. Omistajuus tulee olla joko voittoa tavoittelemattomalla yhdistyksellä tai ***en nyt muista sitä sanaa***. Oikeasti yksityisen koulun toki voi perustaa myös Suomessa ja vanhemmat saavat laittaa koulunsa sinne, mutta hilkkuakaan sellainen koulu ei saisi valtiolta, eikä se saisi myöskään suorittaa oppilaan arviointia, eli käyttää viranomaisvaltaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityisen koulun olisi sovittava tenttiajoista vastaavan koulun kanssa ja oppilaan arvostelun suorittaisi vastaavan koulun viranomainen. Oikeasti yksityisiä kouluja Suomessa ei tietääkseni ole ainuttakaan. Ruotsissa niitä taitaa olla paljon. Tällaiseen järjestelyyn valtio ei voisi puuttua. Vanhemmalla on oikeus ottaa lapsensa kotiopetukseen, mitä tällainen opetus lain edessä olisi. Kustannusta siitä syntyisi vanhemmille noin 500€/kk, mikäli kesältä ei tarvitsisi maksaa mitään. Jos kilpailu vapautettaisiin, saattaisi hintaa pystyä viilaamaan alaskin päin.

Tämä ei silti ole kannanotto yksityisten koulujen puolesta. Suomessa on eritäin motivoitunut ja osaava opettajakunta. If it aint' broken, don't fix it...

[normi]

Niin, mitä huonommin koulu toimii, niin sitä enemmän saa rahaa... todellakin siis kannattaa parantaa toimintaa niin rahan tulo loppuu...

[skrabb]

Hieman aikaisempaa (19.10.2009) aihetta koskevaa YLE:n uutisointia & kommentteja täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,16001.0.html

2009-10-19 YLE: Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja

Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

Eteläsuomalaisessa koulussa ja sen lähialueilla alkoi tapahtua kummia muutamia vuosia sitten, kun maahanmuuttajaoppilaiden osuus nousi koulussa lähelle neljääkymmentä prosenttia. Suomalaistaustaiset perheet alkoivat rehtorin mukaan muuttaa alueelta pois.

- Sillon kun oltiin alle 30 prosentissa ei tätä ilmiötä ollut, mutta kun lähestyttiin 40 prosenttia, poismuutto alkoi, kertoo koulun rehtori.

Rehtori ei halua omaa tai koulunsa nimeä julki, sillä koulu kärsii jo negatiivisesta julkisuudesta eikä rehtori halua lisätä sen määrää.

Yleensä vanhemmat eivät julista poismuuton syitä suureen ääneen, mutta välillä puheet ovat suorempia.

- Sellainenkin tapaus on, että vanhemmat ovat suoraan sanoneet koulun vaihtamisen syynä olevan sen, että siirretyn lapsen luokalla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa poikalasta. Pojilla ei ole kavereita.

Koulujen eriytyminen kiihtyy

Kyseinen koulu ei ole poikkeus. Helsingin alakoululaisista noin kolmekymmentä prosenttia valitsee toisen kuin oman alueen koulun, ja yläkoululaisista noin puolet. Koulun vaihdon taustalla on usein se, että halutaan kouluun, joka on erikoistunut tiettyyn aineeseen, mutta tutkimusten mukaan myös koulussa olevilla oppilailla on vanhemmille väliä.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius sanoo, että tällä hetkellä Suomen koulumaailma on risteyksessä, jossa erot alkavat näkyä.

- Tällainen kehityskulku, joka on jo pitkällä Ruotsissa ja Ranskassa, on nyt käynnistymässä Suomessa. Näyttää siltä, että koulujen väliset erot ovat lähdössä kasvuun. Nimenomaan vanhempien valinnan ja asuinalueiden eriytymisen takia.

Kehitystä on pyritty pysäyttämään jakamalla lisää tunteja ja rahaa kouluille, joiden oppilasaines on haastavaa. Avun vaikutukset näyttävät ainakin vielä vähäisiltä. Helsingin kaupungin opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mielestä opetustoimi pystyy vain paikkaamaan vinoumia kaupunkikuvassa.

- Ydinkysymys on, mihin maahanmuuttajat ja vieraskieliset ihmiset asettuvat asumaan. Se taas riippuu hallintokuntien päätöksistä, siitä miten asuntoja suunnitellaan ja millaisia asuntoja missäkin kaupunginosassa on, Jarnila toteaa.

Valta on vanhempien käsissä

Tutkija Venla Berneliuksen mielestä kaavoituksella ja rahalla voidaan pyrkiä luomaan edellytyksiä tasavertaiselle opetukselle, mutta kehitystä ei pystytä lopulta ohjaamaan, sillä vanhemmat, joilla on varaa, valitsevat niitä alueita ja kouluja, joita he haluavat.

Nyt pelätäänkin, että koulujen eriarvoistuminen vie pohjan suomalaisten oppimistuloksilta. Monikulttuurisen koulun rehtori uskoo kuitenkin, että myös heillä on tulevaisuus:

- Osa suomalaisista ymmärtää sen, että tämmöisessä koulussa on arvoja, joita täällä opiskelemalla saa, jos jostain sitten jääkin pois.

[Mika.H]

Valta on vanhempien käsissä

Niinpä.

Vanhemmat ajattelevat lapsiensa etua. Ilman, että tarvitsevat siihen väliin pelkkää hölötystä.

ps. tietyt poliittiset piirit ottaisivat tietysti tuonkin vallan pois, mutta toivottavasti eivät onnistu!

[ike60]

"- Jaamme vuosittain vajaat kaksi miljoonaa euroa ylimääräistä niille kouluille, joissa alueen tulotaso on tavanomaista alhaisempi tai maahanmuuttajataustaiden perheiden osuus suurempi. Rahan jakamisen yksi peruste on myös aikuisväestön koulutustaso.

Koulut saavat itse päättää, mihin ne lisärahan käyttävät. Tavanomaisesti sillä palkataan joko lisää opettajia tai kouluavustajia. Lisäeurot mahdollistavat näin esimerkiksi pienemmät opetusryhmät."

NIIN TIETYSTI; MAAHANMUUTTAJIA SUOSITAAN JÄLLEEN SUORAAN RAHALLISESTI.

Tämä 2 miljoonaa on suoraan pois suomalaisilta lapsilta.

TÖRKEÄÄ!!!

Mielestäni tällainen lisäpanostus mamurikkaisiin kouluihin ei ole törkeää vaan puolipakollinen menoerä, kun tänne hakeutunut mamuporukka on keskimäärin mitä on. Ensinnäkin humanitaaristen mamujen lapset tulevat yleensä maista joissa peruskoulutus on enemmän tai vähemmän huonoissa kantimissa, eivätkä ole monesti saaneet kotimaassaan juuri mitään opetusta. Näin heidän perustieto- ja taitotasonsa sekä oppimiskykynsä ovat selvästi suomalaislapsia matalammat. Heidän suomen kielen taitonsa on monesti huono ja varmaankin toisinaan lähes olematon, mikä vielä kasvattaa heidän opetukseensa panostamisen tarvetta. Kun tähän lisätään heidän keskimäärin suomalaislapsia matalampi älykkyytensä, lisäpanostusta varmasti tarvitaan jotta vältetään heidän laajamittainen syrjäytymisensä ja moniongelmaisuutensa. Ja heidän syrjäytymisensä vasta kalliiksi tuleekin.

Sivujuonteena: nämä ylimääräiset koulutuskustannukset pitää ottaa huomioon humanitaarisen maahanmuuton kokonaishintaa laskettaessa. Humanitaarisen maahanmuuttajan lapsi tulee yhteiskunnalle keskimäärin huomattavasti kantaväestön lasta kalliimmaksi vaikka hänestä lopulta saataisiinkin kunnon kansalainen.

[requiem]

Raha, joka koululaiseen aiotaan yhteiskunnan kautta investoida, tulisi sitoa kulkemaan lapsen mukana. Näin vanhemmat voisivat laajemmassa mittakaavassa äänestää jaloillaan. Hyvät koulut menestyisivät ja huonot koulut joutuisivat muuttamaan toimintaansa parempaan suuntaan - tai laittamaan lapun luukulle.

Näinhän se toimii jo nyt. Jokainen lapsi tuottaa koulutuksen järjestäjälle liikevaihtoa noin 5k€/vuosi. "Yksityiskoulujen" perustaminen on tosin luvanvaraista, ja lupaa anottaessa kysytään myös kaupungin/kunnan mielipidettä siitä, että onko tällainen koulu tarpeellinen. Lisäksi, mikäli lupa myönnetään, siihen annetaan jokin maksimi, eli esimerkiksi, että saatte kasvaa kahdensadan oppilaan kouluksi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että maksimissaan kahdesta sadasta oppilaasta valtio suostuu maksamaan rahaa. Lupaa voi anoa isommaksi myöhemmin.

"Yksityiskoulujen" rahoituksesta noin 10% maksetaan voitelurahana sille kaupungille, jonka alueella koulu sijaitsee. Kun ottaa huomioon, että kaupunki saattaa kierrättää kouluista perimäänsä vuokraa takaisin kunnallisille kouluille noin tonnin per oppilas, on oppilaskohtainen liikevaihto melkein kaksi tonnia pienempi "yksityisillä" kouluilla verrattuna kunnallisiin kouluihin. Tosin määrärahojen pienuutta saattaa kompensoida sellainen pointti, että kouluun ei oteta välttämättä häiriköitä ollenkaan.

Kirjoitan yksityiskoulut lainausmerkeissä siksi, että perusopetuslain mukaisesti Suomessa ei saa olla yksityisomisteisia kouluja. Omistajuus tulee olla joko voittoa tavoittelemattomalla yhdistyksellä tai ***en nyt muista sitä sanaa***. Oikeasti yksityisen koulun toki voi perustaa myös Suomessa ja vanhemmat saavat laittaa koulunsa sinne, mutta hilkkuakaan sellainen koulu ei saisi valtiolta, eikä se saisi myöskään suorittaa oppilaan arviointia, eli käyttää viranomaisvaltaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityisen koulun olisi sovittava tenttiajoista vastaavan koulun kanssa ja oppilaan arvostelun suorittaisi vastaavan koulun viranomainen. Oikeasti yksityisiä kouluja Suomessa ei tietääkseni ole ainuttakaan. Ruotsissa niitä taitaa olla paljon. Tällaiseen järjestelyyn valtio ei voisi puuttua. Vanhemmalla on oikeus ottaa lapsensa kotiopetukseen, mitä tällainen opetus lain edessä olisi. Kustannusta siitä syntyisi vanhemmille noin 500€/kk, mikäli kesältä ei tarvitsisi maksaa mitään. Jos kilpailu vapautettaisiin, saattaisi hintaa pystyä viilaamaan alaskin päin.

Tämä ei silti ole kannanotto yksityisten koulujen puolesta. Suomessa on eritäin motivoitunut ja osaava opettajakunta. If it aint' broken, don't fix it...

Suomen peruskoulujärjestelmä on toiminut tähän asti ihan hyvin, mutta nyt näiden uudempiin ongelmiin en usko sen pystyvän vastaamaan nykyrakenteellaan.

Jonkun mielestä tuollaisen valinnanvapauden mahdollistaminen hyödyttäisi eniten suurituloisia perheitä. Itse en näe asian olevan näin, koska suurituloisilla on aina varaa hankkia lapsellensa paras koulutus yhteiskunnan tuesta huolimatta. Sen sijaan nykyjärjestelmässä pysyminen tulee kurittamaan kaikkein eniten niitä joilla ei ole varaa valita lapsensa koulua ilman yhteiskunnan antamaa tukea.

[ike60]

- Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.

Ymmärsin tekstistä niin että tämä on Jarnilan analyysi syistä joiden takia kantaväestön lapset karttavat kouluja joissa on paljon mamuja. Ihanko oikeasti Jarnilan mielestä suomalaislasten siirtyminen mamurikkaista kouluista vähemmän rikastuneisiin johtuu kielteisestä suhtautumisesta erilaisuuteen?

Suomalaisvanhemmat siis tuottavat lapsilleen ja itselleenkin ylimääräistä vaivaa mm. pitempien koulumatkojen muodossa ihan silkkaa ennakkoluuloisuuttaan?

Mamuryhmät poikkeavat toisistaan suuresti tässä(kin) asiassa. Esimerkiksi en ole koskaan kuullut että kiinalaiset lapset aiheuttaisivat kouluissa sellaisia ongelmia kuin vaikkapa somalilapset. Käytän seuraavassa nimitystä mamut puhuessani humanitaaristen maahanmuuttajien lapsista.

Väitän että tuohon karttamiseen on olemassa paljon konkreettisempia syitä, eivätkä ne liity ennakkoluuloihin vaan vanhempien vastuullisuuteen. Tällä forumilla on tullut esille ainakin seuraavia seikkoja mamurikkaista kouluista:

• mamut eivät usein seuraa opetusta vaan lähinnä metelöivät. Nekin mamut jotka seuraavat opetusta monesti metelöivät. Tämä vaikeuttaa muidenkin oppimista.
• matalan osaamistasonsa takia mamut sijoitetaan usein alemmille luokille kuin heidän ikänsä edellyttäisi. Näillä he isompina monesti kiusaavat suomalaislapsia.
• opetus suomalaisissa koululuokissa tapahtuu yleensä hitaimpien ehdoilla. Niinpä suomalaislapset eivät saa omaa kehitystasoaan vastaavia haasteita vaan hekin joutuvat mamujen mukana tankkaamaan jo hyvin osaamiaan asioita ja ratkomaan omalta kannaltaan yhdentekevän helppoja tehtäviä.
• mamupojat ovat usein paljon suomalaispoikia hanakampia ahdistelemaan suomalaistyttöjä seksuaalisesti (kähmintä jne.).

Jarnilan pitäisi miettiä, ovatko nämä syyt tärkeämpiä kuin epämääräinen "kielteinen suhtautuminen erilaisuuteen". Jos suomalaislasten siirtymiseen vähemmän mamurikkaisiin kouluihin halutaan muutosta, pitää tunnistaa ongelman todelliset syyt - muuten muutosyrityksetkin menevät hakoteille.

[ElenaDaylights]

Tuokin on jo ollut kentällä tiedossa, eikä uutinen ehkä muille kuin moku-uskovaisille. Ihminen noudattaa ihmisen luontoa ja se jakaa käytännössä ihmiset aina meihin ja muihin vaikka ihminen itse uskoisikin ja ajattelisi toisin. Harvempi mokuttaja poliitikko lienee muuttanut asumaan maahanmuttajien keskuuteen.

Kun poliitiiko taksilla suhailee kaukaa ohi monikulttuurisen lähiön, ei tarvitse pelätä tuollaisia herätteitä tunnollaan.

[Pike84]

Helsingin Meri-Rastilan ala-aste on yksi niistä kouluista, jonka oppilaiden maahanmuuttajataustojen takia vanhemmat ovat olleet valmiita vaikkapa vaihtamaan asuinaluettaan saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

- Kyllä syntyperäisten helsinkiläisten poismuutto alkaa valitettavasti meilläkin näkyä. Kun oppilaaksiottorajoja on täällä Vuosaaren alueella muutettu, niin perheille on tullut yllätyksenä, että omassa koulussa onkin enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia kuin mitä on kuviteltu olevan. Vanhemmat ovat saattaneet tehdä tässä tapauksessa valituksia tai jopa muuttaa pois alueelta, kertoo koulun rehtori Ritva Tyyskä.

...

Tyyskä ei kuitenkaan kiellä ongelmia. Suurimmat ongelmat liittyvät luonnollisesti kielitaitoon. Kun opillisesti samassa luokassa on eritasoisia lapsia, tulevat vastaan resurssit. Ongelmaan olisi ratkaisukin: raha. Tyyskän haaveissa Meri-Rastilan ala-aste saisi sen verran lisätukea, että se voisi palkata vuodeksi ylimääräisen erityisopettajan.

Se jää kuitenkin vielä haaveeksi. Positiivinen diskriminaatio -nimellä kulkevalla Helsingin kaupungin myöntämällä tukirahalla ei palkata erityisopettajaa. Sen sijaan 48 000 eurolla voidaan palkata esimerkiksi avustajia tai ostaa lisää tunteja, jolloin luokka on jaettu kahdeksi oppilasryhmäksi.

- Tuki on ollut ihan elintärkeä meille. Sillä voidaan helpottaa sitä, että jokainen lapsi saa koulussa tarvitsemiaan haasteita ja turhautumista tulee vähemmän.

Näin sitä rahaa palaa, ja yhteiskunta segregoituu. Muistettiin toki mainita kuinka paljon parempia mamulapset ovat: ""Koulu on ihan tyhmää" kuuluu harvoin maahanmuuttajan suusta" .

[antero]

Suomen peruskoulujärjestelmä on toiminut tähän asti ihan hyvin, mutta nyt näiden uudempiin ongelmiin en usko sen pystyvän vastaamaan nykyrakenteellaan.

Vaiko paremminkin nykyasenteellaan?

[Sivusta seuraaja]

- Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat pääsääntöisesti todella innokkaita. He tykkäävät olla koulussa ja heillä on valtava motivaatio ja positiivinen asenne. Suomalaistaustaisten lasten suusta kuuluu usein, että "koulu on ihan tyhmää", mutta maahanmuuttajataustaisia lapsia ei saa täältä koulupäivän jälkeen pois. He mielellään jäisivät tänne vielä leikkimään ja juttelemaan opettajan kanssa. Lisäksi myös heidän vanhempansa ovat yllättävän aktiivisia kaikissa kouluun liittyvissä asioissa heti kun kieli on vaan opittu.

Näinköhän on?

[Oho]

- Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat pääsääntöisesti todella innokkaita. He tykkäävät olla koulussa ja heillä on valtava motivaatio ja positiivinen asenne. Suomalaistaustaisten lasten suusta kuuluu usein, että "koulu on ihan tyhmää", mutta maahanmuuttajataustaisia lapsia ei saa täältä koulupäivän jälkeen pois. He mielellään jäisivät tänne vielä leikkimään ja juttelemaan opettajan kanssa. Lisäksi myös heidän vanhempansa ovat yllättävän aktiivisia kaikissa kouluun liittyvissä asioissa heti kun kieli on vaan opittu.

Näinköhän on?

Niin, jos noin tosiaan on miksi kantaväestö kaikkoaa? Muuttaminen kuitenkin on sekä vittumaista, että vittumaisen kallista puuhaa eikä siihen ihan kevyesti ryhdytä.

[antero]

Tyyskä ei kuitenkaan kiellä ongelmia. Suurimmat ongelmat liittyvät luonnollisesti kielitaitoon. Kun opillisesti samassa luokassa on eritasoisia lapsia, tulevat vastaan resurssit. Ongelmaan olisi ratkaisukin: raha. Tyyskän haaveissa Meri-Rastilan ala-aste saisi sen verran lisätukea, että se voisi palkata vuodeksi ylimääräisen erityisopettajan.

Se jää kuitenkin vielä haaveeksi. Positiivinen diskriminaatio -nimellä kulkevalla Helsingin kaupungin myöntämällä tukirahalla ei palkata erityisopettajaa. Sen sijaan 48 000 eurolla voidaan palkata esimerkiksi avustajia tai ostaa lisää tunteja, jolloin luokka on jaettu kahdeksi oppilasryhmäksi.

- Tuki on ollut ihan elintärkeä meille. Sillä voidaan helpottaa sitä, että jokainen lapsi saa koulussa tarvitsemiaan haasteita ja turhautumista tulee vähemmän.

Mamujen keskittäminen tiettyihin kouluihin/koulukoko isommaksi, jolloin normaaliin luokkakokoon saadaan samantasoisia oppilaita.
Arviointi kuukausittain tai vuosineljäneksittäin, jolloin lahjakkaat/nopeasti oppivat pääsevät heti vaihtamaan oman tason luokalleen.

Problem, teacher...?

[Kaksiulotteinen Mies]

Onko tuo ihan oikea otsikko? On se.. 

Koulu jossa on paljon maahanmuuttajia, saa lisää rahaa = Maahanmuuttajarikas. Eli kyseessä ei ollutkaan välttämättä kulttuuririkkaus vaan raharikkaus.

[FadeAway]

Onko tuo ihan oikea otsikko? On se.. 

Koulu jossa on paljon maahanmuuttajia, saa lisää rahaa = Maahanmuuttajarikas. Eli kyseessä ei ollutkaan välttämättä kulttuuririkkaus vaan raharikkaus.

Eikö toi maahanmuuttajarikkaus tarkoita molempia.
(Moni)kulttuurista ja taloudellista rikkautta.

Ihmetyttää miksi vanhemmat eivät tahdo lapsilleen tarjota näitä rikkauksia.

[ike60]

- Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat pääsääntöisesti todella innokkaita. He tykkäävät olla koulussa ja heillä on valtava motivaatio ja positiivinen asenne. Suomalaistaustaisten lasten suusta kuuluu usein, että "koulu on ihan tyhmää", mutta maahanmuuttajataustaisia lapsia ei saa täältä koulupäivän jälkeen pois. He mielellään jäisivät tänne vielä leikkimään ja juttelemaan opettajan kanssa. Lisäksi myös heidän vanhempansa ovat yllättävän aktiivisia kaikissa kouluun liittyvissä asioissa heti kun kieli on vaan opittu.

Näinköhän on?

"Pääsääntöisesti todella innokkaita" kuulostaa aika rohkealta yleistykseltä. Venäläis- ja kiinalaislapsista puhuttaessa tuo kuulostaa oman vähäisen kokemukseni perusteella kohtalaisen uskottavalta. On kuitenkin muitakin maahanmuuttajaryhmiä. Vanhempien aktiivisuuskin luultavasti vaihtelee ryhmästä toiseen - vaikka onhan sekin aktiivisuutta että vaatii omalle lapselleen erityiskohtelua esim. sianlihan syönnin ja virsien kuuntelun kiellon muodossa.

Sellainenkin mahdollisuus tulee mieleen, että tuon haastatellun (ilmeisesti) opettajan oppilaat ovat todella innokkaita koska heihin kiinnitetään positiivista erityishuomiota. Positiivinen huomio on tietenkin hyvä asia, mutta innokkuus ei tällöin olisi mamulapsissa sisäänrakennettu ominaisuus (mitä tuo lainaus tuntuu implikoivan) vaan valikoivan panostuksen tulos. Pitäisi siis tietää kyseisen koulun asioista huomattavasti enemmän että osaisi sanoa mistä tuo into on lähtöisin.

Mistä tuo lainauksesi muuten on?

[Kala]

Täytyypä todeta, että "maahanmuuttajarikkaiden" on huonoa suomea, svetismi, jota pitäisi välttää käyttämästä.

Sisältöön liittyen, en ymmärrä, mitä tarkoitetaan seuraavalla:
"Helsingissä ilmiön olemassaoloa voidaan perustella esimerkiksi sillä, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä tiettyjen alueiden kouluissa on kasvanut suhteellisesti paljon suuremmaksi, kuin mitä se asumisrekisteritietojen mukaan pitäisi olla."

Käsittääkseni Helsingissä vanhemmat eivät voi päättää, missä koulussa tenava käy, vaan sen päättää kaupunki asuinalueen mukaan. Voiko sitten syynä olla se, ettei asumisrekisteritiedoista ole katsottu kouluikäisten määrää, vaan ainoastaan perheiden, jolloin näiden eräiden maahanmuuttajaryhmien suurempi lapsikatras perhettä kohden vääristää asiaa?

[Kimmo Pirkkala]

Otsikkoa näkyy editoidun jo. Minulla olisi vielä uusi ehdotus uutisen otsikoksi:
"Suomalaislapset hakeutuvat suomalaisrikkaisiin kouluihin".

Ai ei käy. Miksi ei?

[Pike84]

Hetkinen... Ei tuo minun postaamani ollut sama uutinen, vaikka samaan aiheeseen liittyikin. Eipä sillä, ei minua haittaa vaikka uutinen tähän ketjuun liitettiinkin .

Unohdin tosin laittaa linkin siihen: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/01/1254207/maahanmuuttajakoulun-arki-pelotti-jopa-rehtoria

Otsikkoa on tosiaan jostain syystä muutettu - alunperin se oli tuo, mikä edellisen viestini (ja monien vastausten) otsikossa näkyy.

[Kala]

Otsikkoa näkyy editoidun jo. Minulla olisi vielä uusi ehdotus uutisen otsikoksi:
"Suomalaislapset hakeutuvat suomalaisrikkaisiin kouluihin".

Ai ei käy. Miksi ei?

Ei sillä ole mitään tekemistä sen perinteisen maahanmuuttajarikkauden kanssa, vaan toimittaja on joko tiedostamatta tai tietoisesti käyttänyt svetismiä. Ehkä tietoisesti, saadakseen otsikon pituuden kohdalleen ja selkeäksi. Tässä yhteydessä "maahanmuuttajarikkaiden" on samaa sarjaa kuin "väkirikas" (folkrik) tai "kuituköyhä".

[Pike84]

Otsikkoa näkyy editoidun jo. Minulla olisi vielä uusi ehdotus uutisen otsikoksi:
"Suomalaislapset hakeutuvat suomalaisrikkaisiin kouluihin".

Ai ei käy. Miksi ei?

Tuo muokattu otsikkohan on kyllä jo itse asiassa melkoisen nuiva, eikä oikeastaan edes vastaa jutun sisältöä. Rehtorihan puhui vain tuntemattoman pelosta näennäisen yleisellä tasolla.

Liekö sitten joku mamukriittisempi toimittaja/editoija mennyt käpälöimään tuota .

[Lentomestari]

On muuten kuvaavaa, että "normisuomalaisten" lapsien ei toivota käyvän yksityiskouluja, mutta "huippupoliitikkojen" ja yhteiskunnan kaapin päällä istuvien virkamiesten yksinkertaisen kakaroiden on suotavaa tehdä niin.

Olisi hauskaa tietää, mikä on kunniakansalaisten prosenttiosuus näiden pääkaupunkiseudun koulujen ( http://www.yksityiskoulut.fi/members.htm) oppilaista verrattuna heidän osuuteen kaikista kouluista.

LB

Olisiko tuossa jo nepotismiin viitteitä?

[Ano Nyymi]

Jos omia lapsiaan on laittamassa koulutielle, niin rikastuneita kouluja ei kannata edes harkita. Lapsensa opiskelurauhan ja turvallisuuden takaamisen lisäksi tulee antaneeksi kunnanisille viestin: "Me, vastuumme kantava, veroja maksava ja äänestävä keskiluokka emme halua tätä kehitystä."

Hei, ei noin saa tehdä 

Tosi humaani suvaitsija seuraa ihan iloisin mielin sitä kun oma piltti pääsee peruskoulusta luku- ja kirjoitustaidottomana ihmettelemään, miksi ei pääse mihinkään jatkokoulutukseen. Tosin ei se haittaa koska ahmed on jo värvännyt piltin omaan jengiinsä..

Aika kevyesti nämä päättäjät ja muut monikulttuurin agiteeraajat näyttävät ottavan suomalaisten perheiden aiheellisen huolen omien lastensa koulumenestyksestä!

Tuollainen häpeämättömyys ja suoranainen kuspäisyys pitää ehdottomasti "palkita" seuraavissa vaaleissa.

[pakruti2c263]

- Koulut joutuvat hoitamaan ne seuraukset, jotka aiheutuvat epätasa-arvoisesta kaupunkikehityksestä. Tietyillä alueilla esimerkiksi vuokra-asuntojen määrä on suurempi, jolloin väkisinkin käy niin, että näiden alueiden kouluissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin myös alhaisemman tulotason perheiden lapsia, Jarnila sanoo.

Helsingissä lisäraha on tuonut hyviä tuloksia näihin kouluihin.

- Jaamme vuosittain vajaat kaksi miljoonaa euroa ylimääräistä niille kouluille, joissa alueen tulotaso on tavanomaista alhaisempi tai maahanmuuttajataustaiden perheiden osuus suurempi. Rahan jakamisen yksi peruste on myös aikuisväestön koulutustaso.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/01/1254011/maahanmuuttajarikkaiden-koulujen-karttaminen-nakyy-jo-helsingissa

Kultamunia, rikkautta ja väri(ä)nää koulukuvaan afrikan sarvesta!
Miten tässä näin on käymässä? Sijoitussuunnitelmaan taisi tulla muutos.
Tarvitaan lisäsijoituksia vielä muutama kymmenen miljoonaa, ennenkuin rikkaudet ovat kahmittavissa.

[Spesialisti]

Otsikkoa näkyy editoidun jo. Minulla olisi vielä uusi ehdotus uutisen otsikoksi:
"Suomalaislapset hakeutuvat suomalaisrikkaisiin kouluihin".

Ai ei käy. Miksi ei?

Suomalaisuushan on etnisyytenä topeliaaninen fiktio, joten se ei voi olla saavuteltava rikkaus. Toisaalta esim. somalius on värikylläinen kollaasi vuosituhantisen kulttuurin mitä ihastuttavampia värähtelyjä. Kuin sointu, jossa vuohenkellon kilkatus kaukaa Habaryaale-vuoren rinteiltä sekoittuu nykyajan metropoleissa urbaanien rautaputkien korkeaan rasisminvastaiseen veisuun. Kukapa haluaisi jäädä paitsi tästä aavikon laulun lämpimästä henkäyksestä täässä karkeassa, isoäitejä pelkällä viranomaisleimasimella lahtaavassa maassa?

[Lentomestari]

Suomalaisuushan on etnisyytenä topeliaaninen fiktio, joten se ei voi olla saavuteltava rikkaus. Toisaalta esim. somalius on värikylläinen kollaasi vuosituhantisen kulttuurin mitä ihastuttavampia värähtelyjä. Kuin sointu, jossa vuohenkellon kilkatus kaukaa Habaryaale-vuoren rinteiltä sekoittuu nykyajan metropoleissa urbaanien rautaputkien korkeaan rasisminvastaiseen veisuun. Kukapa haluaisi jäädä paitsi tästä aavikon laulun lämpimästä henkäyksestä täässä karkeassa, isoäitejä pelkällä viranomaisleimasimella lahtaavassa maassa?

Mitä paatosta, olet selvästikin aikamme historiankirjoittajia, muistiinmerkitsijöitä. Kansakunta tarvitsee identiteettinsä tueksi aina myös jäseniä, joilla on aistit tallessa ja pystyvät tiukkinakin aikoina  tulkitsemaan kansan syviä tuntoja.

[Roope2]

http://hommaforum.org/index.php/topic,31.msg229395.html#msg229395