Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti

[saint]

Vi­tik­ka us­koo, et­tä kie­len­tut­ki­mus voi­si aut­taa tuo­mio­is­tui­mia esi­mer­kik­si ar­vioi­maan, mi­ten tie­toi­sia kir­joit­ta­jat ovat ol­leet teks­tin­sä louk­kaa­vuu­des­ta.

Paljon vartijoiksi tuomioistuimet pannaakin, jos niiden täytyy pystyä arvioimaan kirjoittajan tietoisuuden tasoa tekstinsä loukkaavuudesta. Ja nyt siis kielentutkijat olisivat valmiita takapiruina auttamaan ja neuvomaan tuomareita, jolloin tuomiovalta siirtyykin kielentutkijoille.

Kuitenkin:

Sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät.

[ämpee]

"jos tekstin lukee sananmukaisesti, se tuntuu
kiihottavan lukijoita erästä kansanryhmää
vastaan, mutta ironisessa luennassa täl-
lainen tulkinta kävisi mahdottomaksi."

Varmasti tuossa on enemmän kuin rahtunen totuutta.

Ironiasta muistaisin, että sen ymmärtäminen pienelle lapselle on vaikeata tai mahdotonta aina jonnekin 11-12 vuoden ikään asti.
Tuon jälkeen henkinen kehitys on jo edennyt siihen pisteeseen, että ironian ymmärtäminen alkaa sujua.

On jo otannan määrän takia luultavaa, että yhteiskunnassamme on useitakin henkilöitä joille tuo ironian käsityskyky iästä huolimatta ei ole päässyt syntymään.

Hämmästyttävästi kuitenkin varsin runsaslukuisesti oikeuslaitoksemme vaivoiksi.

[Kemolitor]

Kummallinen gradu, kun on oikein palkittukin, mutta gradua ei kuitenkaan anneta yleisesti luettavaksi. Helsingin yliopistoon hän kai gradunsa on tehnyt. Minä olen kuvitellut, että yliopiston Helda-tietokantaan listataan kaikki yliopiston gradut, mutta ei sieltä löydy hakusanalla Vitikka mitään tietoa tästä gradusta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18086

Eri hakusanojakin kokeilin, ei mitään tietoja Elina Vitikan gradusta.

Tällainen kyllä löytyi:
Marika Hakkarainen: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: Sääntelyn oikeutus ja kritiikki

Tämä tutkielma palvelee kahta tarkoitusta. Pyrin ensinnäkin löytämään kansainvälisistä sopimuksista ja kotimaisista perusoikeussäännöksistä oikeutuksen kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevalle rikoslain säännökselle. Toisena tarkoituksena on selvittää, jääkö säännöksen kritiikille mainitun oikeutuksen jälkeen sijaa. En pyri antamaan vaihtoehtoa nykyiselle sääntelylle, vaan pikemminkin tuomaan esille niitä näkökohtia, joita säännöksen soveltamisessa ja mahdollisissa tulevissa lainsäädäntömuutoksissa tulisi ottaa huomioon.

Kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevaa rikoslain säännöstä on viime vuosina käsitelty runsaasti sekä perinteisissä että sosiaalisissa medioissa ja tietyt säännöksen nojalla annetut tuomiot ja rikoksesta tuomitut ovat saaneet osakseen suurta julkisuutta. Yhteiskunnan taholta on pyritty välittämään niin sanotun vihapuheen tuomitsevaa viestiä ja säännöstä on vastikään uudistettu vastaamaan paremmin uusia kansainvälisiä velvoitteita. Kriminalisoinnin julkinen kritiikki on ollut vähäistä. Kriminalisoinnin avaaminen kritiikille mahdollistaa kuitenkin sen tarkastelun huomattavasti syvemmällä tasolla, kuin tähän mennessä on tehty. Kriittinen tarkastelu auttaa myös tiedostamaan sen, ettei rasististen ilmaisujen kriminalisoiminen ole ainut mahdollinen tapa puuttua niihin, eikä välttämättä myöskään kovin tehokas. Kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan säännöksen tulkinnassa on otettava huomioon perustuslaissa turvattu sananvapaus. Sananvapaus suojaa lähtökohtaisesti kaikkea viestintää riippumatta viestin sisällöstä ja esittämisen tarkoituksesta, kattaen kaikenlaiset, kaikissa muodoissa esitetyt mielipiteet ja tiedot. Kansainvälisissä sopimuksissa on kuitenkin katsottu, että sananvapautta voidaan rajoittaa, jos se on tarpeen esimerkiksi toisten oikeuksien suojaamiseksi. Rasistiset ilmaisut aiheuttavat haittoja niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin. Näiden haittojen tunteminen on tärkeää, sillä sananvapautta ei tule rajoittaa ilman hyväksyttävää syytä. Rasististen ilmaisujen kiellolla pyritään syrjinnästä vapaaseen yhteiskuntaan ja tavoite katsotaan niin tärkeäksi, että rasististen ilmaisujen kiellot ovat sopusoinnussa ihmisoikeussopimuksissa turvatun sananvapauden kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti todennut, että niin sanottu vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa.

Rikoslain 11 luvun 10 §, jossa säädetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, perustuu kansainvälisiin kriminalisointivelvoitteisiin. Tämän lisäksi säännökselle on löydettävissä tukea muun muassa perustuslain yhdenvertaisuussäännöksestä. Rikoslain säännöksessä suhtaudutaan rasistisiin ilmaisuihin kansainvälisiä kriminalisointivelvoitteita tiukemmin ja säännöksen erot sen kansainvälisiin esikuviin nähden aiheuttavat epäselvyyttä siitä, mitä intressiä rikoslain 11 luvun 10 §:llä todella suojataan. Kansanryhmää vastaan kiihottamisesta annettujen tuomioiden perusteella tulkintakäytäntö ei vaikuta yksiselitteiseltä. Säännöstä pyrittiin selkiyttämään lainmuutoksella vuonna 2010, mutta ainoastaan osa muutoksista hyväksyttiin.

Joidenkin kriitikoiden mielestä sananvapautta ei tulisi rajoittaa millään edellytyksillä. Haitallistenkin näkemysten esittäminen koetaan tärkeäksi, jotta jokainen voi kaikkien esitettyjen näkemysten valossa muodostaa oman mielipiteensä. Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisointia on kritisoitu myös siksi, että säännöksen katsotaan rikkovan perinteistä vapausoikeuskäsitystä vastaan. Rasististen ilmaisujen kieltoa ei pidetä kovin tehokkaana keinona taistelussa rasismia vastaan ja tehottomuudesta johtuen kiihottamiskriminalisointia voidaan arvostella symbolisen lainsäädännön kiellon ja hyöty-haitta-periaatteen nojalla. Koska rikosoikeutta tulisi käyttää vain silloin, kun muita keinoja tavoiteltavan päämäärän saavuttamiseksi ei ole, tulisi rasististen ilmaisujen vähentämiseksi pyrkiä löytämään rikosoikeudellisille toimenpiteille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoinnilla on hyväksyttävät tarkoitusperät ja se perustuu kiistatta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Nykyisen rikoslain 11 luvun 10 §:n tulkinnanvaraisuus ja tarkoitusperien epäselvyys syövät kuitenkin säännöksen uskottavuutta. Säännös vastaa tietyiltä osin edelleen vuonna 1970 säädettyä alkuperäistä kriminalisointia ja säännöksen sanamuotoa olisi syytä tarkistaa tulkintaepäselvyyksien vähentämiseksi.

Valitettavasti seuraavaksi todetaan sitten:

Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa.

[Roope]

Marika Hakkarainen: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: Sääntelyn oikeutus ja kritiikki

Yhteiskunnan taholta on pyritty välittämään niin sanotun vihapuheen tuomitsevaa viestiä ja säännöstä on vastikään uudistettu vastaamaan paremmin uusia kansainvälisiä velvoitteita.

Lain ja sen tulkinnan viimeisimmät muutokset eivät suurimmaksi osaksi liittyneet kansainvälisiin velvoitteisiin. Prosessin viime metreillä oikeusministeriö jyräsi kansainvälisten sopimusten vaatimuksia selvittäneen työryhmän mietinnön omilla lisäyksillään ja tulkinnoillaan.

Rikoslain 11 luvun 10 §, jossa säädetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, perustuu kansainvälisiin kriminalisointivelvoitteisiin.
...
Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoinnilla on hyväksyttävät tarkoitusperät ja se perustuu kiistatta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Samassa mielessä kuin elokuvan sanotaan perustuvan tositapahtumiin. Kansainväliset sopimukset eivät velvoita Suomea nykymuotoiseen ja -tulkintaiseen lakiin, vaan se on ollut oma valinta omista syistä.

Nykyisen rikoslain 11 luvun 10 §:n tulkinnanvaraisuus ja tarkoitusperien epäselvyys syövät kuitenkin säännöksen uskottavuutta. Säännös vastaa tietyiltä osin edelleen vuonna 1970 säädettyä alkuperäistä kriminalisointia ja säännöksen sanamuotoa olisi syytä tarkistaa tulkintaepäselvyyksien vähentämiseksi.

Sama naiivina virheellinen lähtökohta kuin Vitikan kielentutkimusgradussa. Kyse ei ole joistain "tulkintaepäselvyyksistä" tai vaikeudesta arvioida "miten tietoisia kirjoittajat ovat olleet tekstinsä louk­kaavuudesta". Kyse on politiikasta.

Vuoden 2010 lainmuutoksen tarkoitus nimenomaan oli lisätä tulkinnanvaraisuutta ja epäselvyyttä. Mitä epämääräisempi laki, sitä enemmän liikkumavaraa syyttäjille ja oikeusistuimille, ja sitä käyttökelpoisempi poliittinen työkalu ja suurempi pelotevaikutus, Tuija Braxin johtamassa oikeusministeriössä pääteltiin. Eivätkä olleet väärässä.

[akez]

Vihapuhe väittää vailla epäilyä
...
Tämän vuoden Afinlandia-palkinnon sai FM Elina Vitikka (Helsingin yliopisto, suomen kieli) tutkielmastaan Vihapuhetta vai ei? Reseptioanalyysia vihapuheen kielestä ja kontekstista. Vitikka yhdistää työssään kielitieteellistä ja oikeustieteellistä näkökulmaa ja tarkastelee neljää rangaistavaksi vihapuheeksi tuomittua internetissä julkaistua tekstiä. Tuomioiden perusteena on ollut uskonrauhan rikkominen tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
...

Löysin verkosta vain FM Elina Vitikan Vihapuhetta vai ei? -tutkielman tiivistelmän.
Tutkimusmetodina Vitikka on käyttänyt lingvististä reseptioanalyysia. Termin englantilaisen muodon "linguistic reception analysis" googletus tuottaa vain yhden sivun, jossa on teksti "Linguistic reception analysis at the service of the genre analyst (Toini Rahtu)".
"Linguistic genre analysis" -haku tuottaa jo enemmän sivuja.
Genreteoria on haara Frankfurtin koulukunnan kehittämästä kriittisestä teoriasta.

Reception theory kuuluu lähinnä kirjallisuustieteen puolelle. Lyhyt lainaus wikipediasta:

Reception theory

Reception theory is a version of reader response literary theory that emphasizes the reader's reception of a literary text. It is more generally called audience reception in the analysis of communications models. In literary studies, reception theory originated from the work of Hans-Robert Jauss in the late 1960s. It was most influential during the 1970s and early 1980s in Germany and USA (Fortier 132), amongst some notable work in Western Europe. A form of reception theory has also been applied to the study of historiography; see Reception history (below).

The cultural theorist Stuart Hall is one of the main proponents of reception theory, having developed it for media and communication studies from the literary- and history-oriented approaches mentioned above. This approach, the Encoding/Decoding Model of Communication is a textual analysis that focuses on the scope for "negotiation" and "opposition" on the part of the audience. This means that a "text"—be it a book, movie, or other creative work—is not simply passively accepted by the audience, but that the reader / viewer interprets the meanings of the text based on their individual cultural background and life experiences. In essence, the meaning of a text is not inherent within the text itself, but is created within the relationship between the text and the reader.
(...)

Eli tekstin merkitys ei sisälly itse tekstiin, vaan se syntyy tekstin ja lukijan välisessä suhteessa. Tästä taas päästään nykyisin kovin esillä olleeseen "loukkaantumisteoriaan", jonka nojalla sananvapautta pitää rajoittaa, jos se loukkaa jotakuta. Oikean tulkinnan tietenkin tekee lukija ja oikeusistuin, mutta kielitieteilijätkin näemmä jo halajavat mukaan apajille.

[väliaika]

Toisesta korkein oikeus totesi, että poliittinen asema pikemminkin lisää kirjoittajan vastuuta kuin antaa vapauksia.

Lakia valmistelleessa oikeusministeriön mietinnössä 3/2010 ehdotettiin, että RL 11:10:ään lisättäisiin uusi 2 momentti. Tarkoituksena oli että uudella säännöksellä vahvistettaisiin sananvapauden merkitystä kiihottamisrikoksen tulkinnassa ja soveltamiskäytännössä niillä aloilla, joilla sananvapauden merkitystä säännöksen soveltamisessa pidetään tavanomaista suurempana.55  Mietinnössä esitetyn uuden momentin 2 mukaan RL 11:10:n 1 momentissa tarkoitettu menettely ei olisi kiellettyä, jos esittämistä on pidettävä hyväksyttävänä tieteessä, taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa taikka ajankohtaisten tai historiallisten tapahtumien selostamiseksi. Lausuntokierroksella lisäystä arvosteltiin muun muassa sen johdosta, että tieteen ja taiteen alueet on vaikea määritellä, minkä johdosta säännöksen merkitys jäisi epämääräiseksi. Epäkohtana pidettiin myös sitä, että taiteen ja tieteen kanssa yhtä lailla sananvapauden ydinalueeseen kuuluva poliittinen keskustelu oli jätetty säännöksen ulkopuolelle. Tämän arvioitiin antavan vääränlaisen viestin, kun kiistanalaisten ilmaisujen käyttöä tieteessä ja taiteessa pidettäisiin säännöksen perusteella hyväksyttävämpänä kuin poliittisessa keskustelussa.56 Erillistä säännöstä ei lopulliseen hallituksen esitykseen sisältynyt, mutta säännöksen esitöissä todetaan, että RL 11 luvun 10 ja 10a § eivät rajoita vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu kuuluvat sananvapauden ydinalueeseen, ja tällaisen keskustelun rajoittamiseen on suhtauduttava tiukemmin kuin esimerkiksi kaupallisessa mainonnassa.

Väärä viesti on mennyt perille korkeinpaan oikeuteen asti.
Ironista on se, että lain perustelujen mukaan poliitikon poliittista puhetta suojaavaa pykälää ei erikseen säädetty, koska taiteelle ja tieteelle ei haluttu antaa vahvempaa vapautta kuin poliitikolle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle ylipäätään. Korkein oikeus tulkitsee lakia päinvastoin, kuin oli lainsäätäjän tarkoitus.

[niemi2]

Ihmisoikeudet ja etenkin sananvapaus on Suomelle vaikea asia. Tämä todettiin jo vuonna 2009:

Suomi polkee ihmisoikeuksia
Sunnuntai 3.5.2009 klo 08.38   

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on jakanut 15 viime vuoden aikana Suomelle enemmän tuomioita kuin kaikille muille Pohjoismaille yhteensä.

Turun Sanomien mukaan Suomi on saanut 15 vuodessa 74 langettavaa päätöstä. Samaan aikaan Ruotsi on todettu syylliseksi 22 kertaa, Norja 19 kertaa, Tanska 9 kertaa ja Islanti 6 kertaa.

Suomen oikeuslaitoksen ja EIT:n tulkinnat perusoikeuksista näyttävät eroavan toisistaan. EIT on yleensä painottanut sananvapauden ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä, kun taas kotimaiset oikeusistuimet ovat korostaneet yksityisyyden suojaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905039518705_uu.shtml

[väliaika]

Ihmisoikeudet ja etenkin sananvapaus on Suomelle vaikea asia. Tämä todettiin jo vuonna 2009:

Suomi polkee ihmisoikeuksia
Sunnuntai 3.5.2009 klo 08.38   

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on jakanut 15 viime vuoden aikana Suomelle enemmän tuomioita kuin kaikille muille Pohjoismaille yhteensä.

Turun Sanomien mukaan Suomi on saanut 15 vuodessa 74 langettavaa päätöstä. Samaan aikaan Ruotsi on todettu syylliseksi 22 kertaa, Norja 19 kertaa, Tanska 9 kertaa ja Islanti 6 kertaa.

Suomen oikeuslaitoksen ja EIT:n tulkinnat perusoikeuksista näyttävät eroavan toisistaan. EIT on yleensä painottanut sananvapauden ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä, kun taas kotimaiset oikeusistuimet ovat korostaneet yksityisyyden suojaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905039518705_uu.shtml

Harmi, ettei kyseinen gradu ole luettavissa. Tämä EIT:n esittämä kritiikki on mitä luultavammin otettu huomioon opinnäytetyössä. Muutenhan gradu näyttäytyisi oudossa ristiriitaisessa valossa.

[Taikakaulin]

Missä menee vihapuheen raja?

Sana vihapuhe on nykyään ahkerasti käytössä, mutta sen määritteleminen on osoittautunut vaikeaksi – myös oikeudessa. Missä menee raja sananvapauden ja rangaistavan kielenkäytön välillä?

Syytteet osuvat juridisesti hankalaan risteyskohtaan, koska niissä on tulkittava muun muassa rikoslain pykäliä kiihottamisesta ja uskonrauhasta sekä toisaalta perustuslaissa määriteltyä sananvapautta. Tuomioistuimissa saatetaan käyttää tukena myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja.

Kielentutkija Elina Vitikka analysoi palkitussa gradussaan kolmea oikeuteen päätynyttä vihapuhetapausta. Kaikissa Vitikan tutkimissa tapauksissa eri oikeusasteet päätyivät eri tulkintoihin.

Kaksi aineiston blogitekstiä on peräisin perussuomalaisilta poliitikoilta. Niiden yhteydessä oikeus joutui punnitsemaan, mitä voi sallia poliittisen puheen nimissä. Toisesta korkein oikeus totesi, että poliittinen asema pikemminkin lisää kirjoittajan vastuuta kuin antaa vapauksia.

Perussuomalainen kunnanvaltuutettu kirjoitti blogissaan, että väkivallan kulttuuri on islamissa sisäänrakennettua, toisin kuin "sivistyneessä maailmassa". Tekstistä rapsahti lopulta hovioikeuden tuomio kiihottamisrikoksesta, mutta käräjäoikeus antoi ensin vapauttavan tuomion.

[...]

http://www.hs.fi/tiede/a1422506280481?jako=b8733c45fd17938a274767e1894e2159

[Ernst]

Siinä ovat tieteentekijät tyrkyttäytymässä valtiollisen mielipidepoliisin palvelukseen. Aika surullista. Eettinen ymmärrys on tasolla loukkaantuminen= rikoksen tunnusmerkki. Tai että loukkaava puhe=kielletty. Sananvapaus ei taida esiintyä koko jutusssa, ei ainakaan mitenkään merkittävänä tulokulmana.

[SimoMäkelä]

Vitikka uskoo, että kielentutkimus voisi auttaa tuomioistuimia esimerkiksi arvioimaan, miten tietoisia kirjoittajat ovat olleet tekstinsä loukkaavuudesta.

Tämähän vertautuu tekniseen laitteeseen ( jota ei vielä ole keksitty), jolla yritetään päästää käsiksi ihmisen ajatuksiin.

[foobar]

Siinä ovat tieteentekijät tyrkyttäytymässä valtiollisen mielipidepoliisin palvelukseen. Aika surullista. Eettinen ymmärrys on tasolla loukkaantuminen= rikoksen tunnusmerkki. Tai että loukkaava puhe=kielletty. Sananvapaus ei taida esiintyä koko jutusssa, ei ainakaan mitenkään merkittävänä tulokulmana.

Eikä pelkästään kohteen loukkaantuminen, vaan kyky puolestaloukkaantua, tai kyky teoretisoida kolmannen osapuolen mahdollisuus loukkaantua ovat rikoksen tunnusmerkkejä.

Niin, mikäs se sananvapauden merkitys olikaan? Oliko sillä jotain tekemistä sen kanssa, että saa sanoa asioita, joista joku loukkaantuu?

Tulee jotenkin mielikuva siitä, että nykyinen sananvapauslinja pyrkii nimenomaan varmistamaan sen, että sitä oikeutta mitä sananvapauslainsäädännöllä oli alunperin tarkoitus suojella ei saisi käyttää, vaan käytöstä rangaistaisiin oikeudessa. Miten ihmeessä olemme päätyneet tähän tilanteeseen?

[Ernst]

Siinä ovat tieteentekijät tyrkyttäytymässä valtiollisen mielipidepoliisin palvelukseen. Aika surullista. Eettinen ymmärrys on tasolla loukkaantuminen= rikoksen tunnusmerkki. Tai että loukkaava puhe=kielletty. Sananvapaus ei taida esiintyä koko jutusssa, ei ainakaan mitenkään merkittävänä tulokulmana.

Eikä pelkästään kohteen loukkaantuminen, vaan kyky puolestaloukkaantua, tai kyky teoretisoida kolmannen osapuolen mahdollisuus loukkaantua ovat rikoksen tunnusmerkkejä.

Niin, mikäs se sananvapauden merkitys olikaan? Oliko sillä jotain tekemistä sen kanssa, että saa sanoa asioita, joista joku loukkaantuu?

Tulee jotenkin mielikuva siitä, että nykyinen sananvapauslinja pyrkii nimenomaan varmistamaan sen, että sitä oikeutta mitä sananvapauslainsäädännöllä oli alunperin tarkoitus suojella ei saisi käyttää, vaan käytöstä rangaistaisiin oikeudessa. Miten ihmeessä olemme päätyneet tähän tilanteeseen?

Joillekin se vapaus ei vaan nappa, eivätkä he hyväksy sitä toisillekaan.

[Maastamuuttaja]

Vihapuheen raja kulkee siinä, että saadaan Halla-aho tuomittua.

[Onkko]

Listaatko vielä ne rikolliset öyhöttäjät jotka on tuomittu "toisinajattelusta". Laita ihan tuomioiden kera, kiitos. Vai olisiko nyt taas niin, että puhut paskaa?

Halla-aho vaikka nyt ensimmäisenä. Hakkarainen ainakin on syytteen saanut.

[Matti Kukkarossa]

Listaatko vielä ne rikolliset öyhöttäjät jotka on tuomittu "toisinajattelusta". Laita ihan tuomioiden kera, kiitos. Vai olisiko nyt taas niin, että puhut paskaa?

Halla-aho vaikka nyt ensimmäisenä. Hakkarainen ainakin on syytteen saanut.

Tarkistin asian ja kumpaakaan ei olla tuomittu toisinajattelusta. Kokeilehan vielä jos löytäisit toisinajattelusta tuomitun.

[Onkko]

Listaatko vielä ne rikolliset öyhöttäjät jotka on tuomittu "toisinajattelusta". Laita ihan tuomioiden kera, kiitos. Vai olisiko nyt taas niin, että puhut paskaa?

Halla-aho vaikka nyt ensimmäisenä. Hakkarainen ainakin on syytteen saanut.

Tarkistin asian ja kumpaakaan ei olla tuomittu toisinajattelusta. Kokeilehan vielä jos löytäisit toisinajattelusta tuomitun.

Halla-ahon tapauksessa syyttäjä sanoi suoraan että tuomio tuli virkamiehille vittuilusta. En nyt löytänyt mutta jossakin ruotsinkielisessä lehdessä se oli. @Roope sen aikanaan suomensi.

[nollatoleranssi]

Listaatko vielä ne rikolliset öyhöttäjät jotka on tuomittu "toisinajattelusta". Laita ihan tuomioiden kera, kiitos. Vai olisiko nyt taas niin, että puhut paskaa?

Halla-aho vaikka nyt ensimmäisenä. Hakkarainen ainakin on syytteen saanut.

Tarkistin asian ja kumpaakaan ei olla tuomittu toisinajattelusta. Kokeilehan vielä jos löytäisit toisinajattelusta tuomitun.

Ei Pohjois-Koreassakaan ole lakia "tuomitaan toisinajattelusta". Suomessa sellaisia tuomioita jaetaan mm. pykälän "kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Tietysti voidaan antaa epämääräisiä jättituomioita myös "niskuroinnista omassa oikeudenkäynnissään".

[anatall]

Halla-ahon tapauksessa syyttäjä sanoi suoraan että tuomio tuli virkamiehille vittuilusta. En nyt löytänyt mutta jossakin ruotsinkielisessä lehdessä se oli. @Roope sen aikanaan suomensi.

– Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman.

http://gamla.hbl.fi/nyheter/2012-06-08/yle-halla-aho-overklagar-domen

Käännös:
- Se on hyvä, että lain tulkitsijat ovat nyt saaneet ennakkotapauksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan sille, kuinka pitkälle se joka arvostelee valtaapitäviä saa provosoida ja liioitella, Illman sanoo

[Elcric12]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

[mmm]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Sinun pitäisi hieman petrata luetun ymmärtämisen kanssa.

[Lahti-Saloranta]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Illmanhan itse totesi mistä Halla-ahon saamassa tuomiossa oli kyse. Siitä kiihottamisesta vielä, Kaleva lehti kirjoitti että suomalaisten geneettinen erikoispiirre on juopottelu ja humalapäissään vaimon pieksäminen eikä se ollut kiihoitusta kansanryhmää vastaan. Halla-aho pohti että olisiko somalien geneettinen erikoispiirre verorahoilla loisiminen ja ohikulkijoiden ryöstely ja se oli. Kirjoittihan Jussi muutakin ja heitti täkyn Mika Illmannille ja siitähän siinä Jussin tuomiossa oli kyse, vallanpitäjille vittuilusta.

[maltti on valttia]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Taisi mennä niin että Halla-aho ajatteli/epäili/halusi selvittää että onko eri kansanryhmät samanarvoisessa tilanteessa oikeuslaitoksen mielestä kun niitä samalla tavalla "solvataan".

Korkein oikeus päätöksellään osoitti Halla-ahon epäilyksen oikeaksi.

[anatall]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Tuossahan ei sanota niin, vaan että mamupolitiikkaa saa arvostella ankarastikin muttei leimata yhteisöä kategorisesti rikolliseksi tai biologisesti huonommaksi.

Pääpointti Illmannilla kuitenkin artikkelissa oli se, että nyt asetettiin korkeimmassa oikeudessa rajat sille kuinka paljon valtaapitäville (kuten hänelle itselleen) voi vittuilla ilman sanktioita.

[mmm]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Illmanhan itse totesi mistä Halla-ahon saamassa tuomiossa oli kyse. Siitä kiihottamisesta vielä, Kaleva lehti kirjoitti että suomalaisten geneettinen erikoispiirre on juopottelu ja humalapäissään vaimon pieksäminen eikä se ollut kiihoitusta kansanryhmää vastaan. Halla-aho pohti että olisiko somalien geneettinen erikoispiirre verorahoilla loisiminen ja ohikulkijoiden ryöstely ja se oli. Kirjoittihan Jussi muutakin ja heitti täkyn Mika Illmannille ja siitähän siinä Jussin tuomiossa oli kyse, vallanpitäjille vittuilusta.

Keskeinen pointti on silti se, että totuuden puhumisesta saa tuomion mikäli se aiheuttaa paremmille ihmisille peppukipeyttä. Tänään saat vielä olla sitä mieltä että karhu paskoo metsään, mutta huomenna siitä saattaa saada tuomion.

[Elcric12]

Suomennapa myös se kappaleen loppu

Illman säger att det fortfarande är tillåtet att i hårda ordalag kritisera invandringspolitiken i Finland, men att den som gör det måste se till att inte samtidigt stämpla en folkgrupp som kategoriskt kriminell eller biologiskt mindervärdig.

Eli ongelma ei ole se että vallanpitäjiä tai mamupolitiikkaa kritisoitiin, vaan se että (samalla) rikottiin lakia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Tuossahan ei sanota niin, vaan että mamupolitiikkaa saa arvostella ankarastikin muttei leimata yhteisöä kategorisesti rikolliseksi tai biologisesti huonommaksi.

Pääpointti Illmannilla kuitenkin artikkelissa oli se, että nyt asetettiin korkeimmassa oikeudessa rajat sille kuinka paljon valtaapitäville (kuten hänelle itselleen) voi vittuilla ilman sanktioita.

Ei vaan että saa vittuilla kuinka paljon tahansa, kunhan ei samalla rikota sanavapautta rajoittavia lakipykäliä. Nämä lakipykälät ei siis liity vallanpitäjille vittuiluun itseensä, kuten tuossa edellä ilmeisesti yritettiin argumentoida.

[mmm]

Ei vaan että saa vittuilla kuinka paljon tahansa, kunhan ei samalla rikota sanavapautta rajoittavia lakipykäliä. Nämä lakipykälät ei siis liity vallanpitäjille vittuiluun itseensä, kuten tuossa edellä ilmeisesti yritettiin argumentoida.

Mitenkäs tämän perustelet kirkkain otsin?
Kysehän oli nimenomaan establishmentin ajojahdista, joka päätyi siihen toteamaan että totuuden puhuminen on rikollista, ja että Suomessa vallitsee vähintään kaksi eri standardia.

[Roope]

Illmanhan itse totesi mistä Halla-ahon saamassa tuomiossa oli kyse. Siitä kiihottamisesta vielä, Kaleva lehti kirjoitti että suomalaisten geneettinen erikoispiirre on juopottelu ja humalapäissään vaimon pieksäminen eikä se ollut kiihoitusta kansanryhmää vastaan.

Oikeudessa ei ole koskaan käsitelty, etteikö tuossa Kalevan tapauksessa olisi kyseessä kiihotus kansanryhmää vastaan. Nimenomaan Halla-ahon tuomion ja sen perustelujen luoman ennakkotapauksen perusteella niin on välttämättä oltava. Silti syytettä ei koskaan nostettu.

KKO ei ottanut tuomiossaan pääkirjoitukseen mitään kantaa, vaan käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta poiketen väisti jopa koko asiayhteyden olemassaolon, kuin sitä ei olisi ollut olemassa. Väistö vahvistaa sekin Halla-ahon kirjoituksessa esittämän kaksoisstandardin olemassaolon.

[Elcric12]

Ei vaan että saa vittuilla kuinka paljon tahansa, kunhan ei samalla rikota sanavapautta rajoittavia lakipykäliä. Nämä lakipykälät ei siis liity vallanpitäjille vittuiluun itseensä, kuten tuossa edellä ilmeisesti yritettiin argumentoida.

Mitenkäs tämän perustelet kirkkain otsin?
Kysehän oli nimenomaan establishmentin ajojahdista, joka päätyi siihen toteamaan että totuuden puhuminen on rikollista, ja että Suomessa vallitsee vähintään kaksi eri standardia.

En ota tässä kantaa siis siihen että oliko kyseessä kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai uskonrauhan rikkominen ja oliko tuomio ok. Pointti oli se että tuomio ei johtunut siitä, että vallanpitäjiä kritisoitiin.

[mmm]

Ei vaan että saa vittuilla kuinka paljon tahansa, kunhan ei samalla rikota sanavapautta rajoittavia lakipykäliä. Nämä lakipykälät ei siis liity vallanpitäjille vittuiluun itseensä, kuten tuossa edellä ilmeisesti yritettiin argumentoida.

Mitenkäs tämän perustelet kirkkain otsin?
Kysehän oli nimenomaan establishmentin ajojahdista, joka päätyi siihen toteamaan että totuuden puhuminen on rikollista, ja että Suomessa vallitsee vähintään kaksi eri standardia.

En ota tässä kantaa siis siihen että oliko kyseessä kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai uskonrauhan rikkominen ja oliko tuomio ok. Pointti oli se että tuomio ei johtunut siitä, että vallanpitäjiä kritisoitiin.

Vaan mistä sitten?