2010-12-29 KSML: Maahanmuuttajista harva opiskelee pitkälle

[Riukulehto]

Maahanmuuttajanuoret kouluttautuvat selvästi huonommin kuin syntyperäiset suomalaiset, kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen.

Lapsena Suomeen muuttaneista maahanmuuttajista yli neljännes on käynyt ainoastaan peruskoulun, selviää Tilastokeskuksen lehdelle tuottamasta aineistosta. Syntyperäisistä suomalaisista tilanne on sama vain 15 prosentilla.

Korkeakoulututkinnon on suorittanut syntyperäisistä suomalaisista yli kolmannes. Maahanmuuttajista tähän yltää 23 prosenttia.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi arvelee, että maahanmuuttajien huonoon koulutustasoon voi vaikuttaa nuorten kodeistaan saama tuki tai sen puute. Kouluttautumiseen vaikuttaa olennaisesti myös suomen kielen osaaminen. Esimerkiksi lukio-opinnot voivat osoittautua jopa mahdottomiksi huonosti kieltä osaavalle.

Lapsena Suomeen muuttaneista parhaiten ovat kouluttautuneet saksalaiset. Kakkossijalla ovat venäläiset.

Tutkimukseen poimittiin Suomeen vuosina 1983–1990 muuttaneita, jotka olivat saapumishetkellä korkeintaan 14-vuotiaita. Heidän koulutustasonsa selvitettiin tutkintorekisteristä.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-maahanmuuttajista-harva-opiskelee-pitk%C3%A4lle/631600

[far angst]

Lapsena Suomeen muuttaneista parhaiten ovat kouluttautuneet saksalaiset. Kakkossijalla ovat venäläiset.

Tutkimukseen poimittiin Suomeen vuosina 1983–1990 muuttaneita, jotka olivat saapumishetkellä korkeintaan 14-vuotiaita. Heidän koulutustasonsa selvitettiin tutkintorekisteristä.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-maahanmuuttajista-harva-opiskelee-pitk%C3%A4lle/631600

Venaas,  miksi saksalaiset ja venäläiset poikkeavat muista maahanmuuttajista tässä asiassa?  Onko saksalaisten ja venäläisten lapsien helpompi oppia suomea kuin muiden ipanain?  Tai ymmärretäänkö näiden pilttien kotona paremmin koulutuksen merkitys ja tuetaan ja kannustetaan lapsia kouluttautumaan? Jos näin on, mistä taas sitten tämä parempi ymmärrys saaneekaan alkunsa?

Mistä tämä (syrjivä ja rasistinen) koulumenestyksien ero mahtaneekaan johtua?  Pystyisikö 11 viisasta vastaamaan näihin kysymyksiin?  Ja uskaltaako yksikään vastata?

Tarkemmin ajatellen, kyllä tämä jotenkin suomalaisten vika on,  yhteiskunnan, sen piilorakenteiden, monen sortin syrjinnän ja muun kamaluuden, mutta aivan erityisesti ja erikseen - tietenkin -  suomalaisen VHM:n.

[Professori]

Tässä on kyllä nyt tutkittu itsestäänselvyyttä. Lisäksi kaikki maahanmuuttajaryhmät on käsitelty yhtenämössönä.

Olisi ollut kiva jos vaikkapa olisi verrattu työperäisten ja turvapaikkaa hakeneiden maahanmuuttajien jälkeläisten opiskelujen etenemistä. Luulisin että siitä olisi paljastunut paljon mielenkiintoisempia asioita. Ja tiedolla olisi saattanut olla jopa hyötykäyttöä.

[Ernst]

Lapsena Suomeen muuttaneista parhaiten ovat kouluttautuneet saksalaiset. Kakkossijalla ovat venäläiset.

Tutkimukseen poimittiin Suomeen vuosina 1983–1990 muuttaneita, jotka olivat saapumishetkellä korkeintaan 14-vuotiaita. Heidän koulutustasonsa selvitettiin tutkintorekisteristä.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-maahanmuuttajista-harva-opiskelee-pitk%C3%A4lle/631600

Venaas,  miksi saksalaiset ja venäläiset poikkeavat muista maahanmuuttajista tässä asiassa?  Onko saksalaisten ja venäläisten lapsien helpompi oppia suomea kuin muiden ipanain?  Tai ymmärretäänkö näiden pilttien kotona paremmin koulutuksen merkitys ja tuetaan ja kannustetaan lapsia kouluttautumaan? Jos näin on, mistä taas sitten tämä parempi ymmärrys saaneekaan alkunsa?

Mistä tämä (syrjivä ja rasistinen) koulumenestyksien ero mahtaneekaan johtua?  Pystyisikö 11 viisasta vastaamaan näihin kysymyksiin?  Ja uskaltaako yksikään vastata?

Tarkemmin ajatellen, kyllä tämä jotenkin suomalaisten vika on,  yhteiskunnan, sen piilorakenteiden, monen sortin syrjinnän ja muun kamaluuden, mutta aivan erityisesti ja erikseen - tietenkin -  suomalaisen VHM:n.

Jospa otamme esimerkiksi framille mustalaiset, jotka ovat olleet kulttuuriamme rikastuttava väestönosa yli 500 vuotta. Mustalaiset käyvät vähän kouluja. He valmistuvat ammatteihin vain vähän; heille on ollut tarve järjestää omia ammatteihin valmistavia koulutuksia (olen törmännyt esim. laulajan (!) koulutukseen). Mainitsemasi syrjivä piilorakenne näyttää jostakin syystä kohtelevan mustalaisia eri tavalla kuin saksalaisia tai venäläisiä. Ymmärtääkseni kaunaisia ja vihamielisiä tunteita on esiintynyt suomalaisen kantaväestön mielissä ja puheissa yhtä lailla mustalaisia, sakemanneja ja ryssiä kohtaan.

Kielteinen suhtautuminen ei siis ole vähäistä kouluttautumista tai syrjäytymistä selittävä tekijä, koska se näkyy vaikuttavan mainituista esimerkeistä vain mustalaisiin.

Keskisuomalaisen jutussa havaittiin maahanmuuttajien ryhmissä olevan koulutuseroja. Ne erot tuskin selittyvät suomalaisten suhtautumisella. Olisiko syytä katsoa niitä ryhmiä ja päätellä katsomisesta?

[Melbac]

No luulisi järjenkin jo sanovan että mitä oikeasti voi "nuorilta" jotka ovat kasvaneet pimeässä afrikassa ja jotka eivät edes osaa omaa kieltään(jos niillä nyt yleensä on edes sitä kirjoitettua kieltä)lukea tai kirjoittaa?.Ilmeisesti hyysärit kuvittelevat että niistä tulee jotain fysiikan tohtoreita jotka saavat nobeleita kun ne tulevat suomeen?.Jotenkin tuntuu ettei noita ole tänne haalittu opiskelemaan vaan paskahommien tekoon pienellä palkalla(tai ainakin noin ne hihhulit yms kuvittelivat ton homman menevän).

[Ernst]

Suurelle osalle suomalaisista on olut vaikeata tajuta sitä, että maailmassa on paljonkin kulttuureja, jotka ovat erilaisia kuin omamme. Tarkoitan sellaisia kulttuureja, joissa on ihan ok mennä vaikkapa Suomeen elämään kantaväestön kustannuksella kantamatta mistään minkäänlaista vastuuta itse.

Sama vaikeus on ollut Keski-Euroopan maissakin, joskin monessa maassa historillisesti eri syistä.

Miten pitäisi suhtautua iilimatoihin? Käenmuniin?

EDITH:

kirottuja kirjoitusvirheitä korjattu

[Fincum]

Tutkimukseen poimittiin Suomeen vuosina 1983–1990 muuttaneita, jotka olivat saapumishetkellä korkeintaan 14-vuotiaita

1983-1990 maahanmuuttaneiden tausta lienee ollut kovasti erillainen kuin esimerkiksi vuodesta 1990 eteenpäin. Somalien maahanmuutto suuremmassa mitassa alkoi käsittääkseni vasta 1990 jälkeen.

Lapsena Suomeen muuttaneista maahanmuuttajista yli neljännes on käynyt ainoastaan peruskoulun, selviää Tilastokeskuksen lehdelle tuottamasta aineistosta. Syntyperäisistä suomalaisista tilanne on sama vain 15 prosentilla

15% tuntuu uskomattoman isolta luvulta, siis joka kuudes. Eihän se mitään todista mutta itse en tunne ketään, jolla ei olisi vähintään ammatillista koulutusta, siksi ihmettelen.

[Ernst]

Et ihmettele suotta. Armosta peruskoulun läpi päästetty ammattikouluttamaton on oikea yhteiskunnan painolasti.

[Jaska Pankkaaja]

15% tuntuu uskomattoman isolta luvulta, siis joka kuudes. Eihän se mitään todista mutta itse en tunne ketään, jolla ei olisi vähintään ammatillista koulutusta, siksi ihmettelen.

Komppaan. Todella vaikea uskoa tähän. Tänä päivänä on jatkuvasti päällä kaiken maailman "koppareita" ja "sieppareita" joilla syrjäytymässä olevat peruskoulun päättäneet patistetaan amikseen, johon he sitten pääsevät jotain ohituskaistaa pitkin. Ja siellä on sitten omat projektit joilla ne yritetään pitää väkisin sisällä. Ja ne paperit saa jos nyt siellä yleensä on edes paikalla.

Ilmeisesti PK seudulla kaikki on toisin.

[RP]

15% tuntuu uskomattoman isolta luvulta, siis joka kuudes. Eihän se mitään todista mutta itse en tunne ketään, jolla ei olisi vähintään ammatillista koulutusta, siksi ihmettelen.

Noin minäkin ajattelin, mutta tilastokeskuksen mukaan noin näyttäisi kuitenkin olevan, ja kyseessä olavan nimenomaan nuorten aikuisten luku (mukana ei siis ole niitä ikäluokkia, joissa vähäselläkin koulutustasolla oli mahdollista saada töitä ja elättää perhe), ja kun vielä katsoo ikäryhmää 20-29 vuotiaat, jossa voisi jo kuvitella saaneen sentään jonkun paperin peruskoulun jälkeisestä oppilatoksesta tilanne ei näytä viimeisimpinä vuosina parantuneen (itse asiassa ikäluokassa 25-29 tutkinnon suorittaneiden osuus on tippunut prosenttiyksikön välillä 2007->2009.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=030_vkour_tau_103_fi&ti=Perusasteen+j%E4lkeisi%E4+tutkintoja+suorittanut+v%E4est%F6+koulutusasteen%2C+maakunnan+ja++ik%E4ryhm%E4n+mukaan+2007%2D2009&path=../Database/StatFin/kou/vkour/&lang=3&multilang=fi


Edit: Lisätäänpä vielä, että nämä ovat lukuja koko väestöstä - kun kerran mamujen luvut ovat valtaväestöä selvästi huonompia (olivat jo aikana jolloin humanitäärisiä oli hyvin vähän (lähinnä kai Vietnamista ja Chilestä) niiden tuo koulutustason huonontuminen koko väestössä (nuorten aikuisten osuudessa) saattaisi olla selitettävissä ihan tuolla...? Varsin moni kantaväestön nuorkin joka tapauksessa jää (jättäytyy) ilman koulutusta.  

[Melbac]

Suurelle osalle suomalaisista on olut vaikeata tajuta sitä, että maailmassa on paljonkin kulttuureja, jotka ovat erilaisia kuin omamme. Tarkoitan sellaisia kulttuureja, joissa on ihan ok mennä vaikkapa Suomeen elämään kantaväestön kustannuksella kantamatta mistään minkäänlaista vastuuta itse.

Sama vaikeus on ollut Keski-Euroopan maissakin, joskin monessa maassa historillisesti eri syistä.

Miten pitäisi suhtautua iilimatoihin? Käenmuniin?

EDITH:

kirottuja kirjoitusvirheitä korjattu

Suurelle osalle hyysäreistä tuntuu olevan vaikea tajuta ettei suurin osa suomalaista ole niin tyhmää kuin ne omissa fantasioissaan kuvittelee(eli pitävät itseään älyllisesti sekä moraalisesti ylivertaisina yms paskaa muihin verrattuna vaikka se todellisuus on yleensä ihan toinen ).

[Juha Mäki-Ketelä]

Ja etteivät tosiasiat ihan kokonaan unohtuisi, niin laitetaanpa vähän faktaakin välillä sekaan:

"Jokinen (2007) ja Myllyniemi (2008, 24) määrittelevät koulupudokkaiksi ne nuoret, jotka eivät saa lainkaan peruskoulun päättötodistusta. Lukuvuonna 2005 – 2006 tällaisia nuoria oli 178 kpl eli 0,27 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Ongelma ei suinkaan ole tämä pieni ryhmä vaan ne nuoret, jotka suorittavat peruskoulun "armoviitosilla" eli saavat peruskoulun päättötodistuksen ilman todellisia näyttöjä tai osaamista. Heillä ei ole lainkaan niitä taitoja, joita peruskoulun jälkeiset opinnot edellyttäisivät. Joka vuosi noin viisi prosenttia näistä "armoviitosilla" peruskoulunsa suorittaneista nuorista jää jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa noin 3000 nuorta joka vuosi. Heillä on myöhemmin suuria vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille ja löytää itselleen vakituinen työpaikka. Heidän riskinsä jäädä pysyvästi pelkän peruskoulutuksen varaan ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on moninkertainen tutkinnon suorittaneisiin ikätovereihin verrattuna. Pienistä puroista kasvaa suuria virtoja: vuonna 2004 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli jo 105 000 sellaista nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta lainkaan. Tämä joukko kasvaa nopeasti, sillä toisen asteen koulutuksen keskeyttää yhä hieman yli kymmenen prosenttia ikäluokasta".

Myllyniemi, S. 2008. Tilasto-osio. Teoksessa Autio, M, Eräranta, K. & Myllyniemi, S. (toim.) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot –vuosikirja 2008. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisoasiain neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). 17 – 81.

Jokinen, P. 2007. Koulupudokkaita yhdistää aikuisen ihmisen puute. Socius. Sosiaali- ja
terveyspoliittinen aikakauslehti verkossa. http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu5.htx. Tulostettu 24.11.2008

*****

Huom! Käytännöllisesti tarkastellen lähestulkoon kaikki noista nuorista ovat ihan syntyperäisiä suomalaisia, joten esimerkiksi somaleita ei päästy tällä kertaan osoittelemaan sormella. Tai päästäänhän toki, sen kun vaan osoitellaan. Kuten olen ennenkin todennut, faktathan eivät juuri ole ennenkään olleet esteenä hyvien juttujen murjaisulle.

[Ant.]

Huom! Käytännöllisesti tarkastellen lähestulkoon kaikki noista nuorista ovat ihan syntyperäisiä suomalaisia, joten esimerkiksi somaleita ei päästy tällä kertaan osoittelemaan sormella. Tai päästäänhän toki, sen kun vaan osoitellaan. Kuten olen ennenkin todennut, faktathan eivät juuri ole ennenkään olleet esteenä hyvien juttujen murjaisulle.

Tämä ei ole yllättävää maassa, jossa yli 90 prosenttia asukkaista on syntyperäisiä suomalaisia. Niitä, jotka asiasta jotain ymmärtävät, kiinnostaakin se, onko jokin ryhmä yliedustettuna (kokoonsa nähden) tilastojen jossakin sarakkeessa.

Esimerkiksi pari vuotta vanha lehtijuttu kertoo, että vain 75 prosenttia romaninuorista käy peruskoulun loppuun. 25 prosenttia romaninuorista ei käy peruskoulua loppuun. Asiasta vähemmän tietävän mielestä ongelmaa ei ole, koska romanipudokkaita on joka tapauksessa hyvin vähän verrattuna niihin syntyperäisiin suomalaispuokkaisiin, jotka eivät ole romaneja.

Asiaan perehtynyt kuitenkin huomaa, että romanien kohdalla on ongelma, koska suhteessa ryhmän kokoon pudokkaita on valtaisan paljon. Samalla periaatteella pitää tarkastella myös maahanmuuttajaryhmiä.

[RP]

Huom! Käytännöllisesti tarkastellen lähestulkoon kaikki noista nuorista ovat ihan syntyperäisiä suomalaisia

Niin, onko joku jotain muuta väittänytkään?

joten esimerkiksi somaleita ei päästy tällä kertaan osoittelemaan sormella.

Niin, ketjussa ainoa maininta oli kai se, etteivät he mainittavasti mahdu vuoteen 1990 mennessä maahan muuttaneiden joukkoon. Oletatko, että he parantavat vai huonontavat tulevien vuosien vastaavaa tilastoa? Vai onko niin, että asiasta saa alkaa puhua vasta 20 vuotta tulevaisuudessa?

[Shrike]

"Jokinen (2007) ja Myllyniemi (2008, 24) ... Pienistä puroista kasvaa suuria virtoja: vuonna 2004 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli jo 105 000 sellaista nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta lainkaan. Tämä joukko kasvaa nopeasti, sillä toisen asteen koulutuksen keskeyttää yhä hieman yli kymmenen prosenttia ikäluokasta".

Lisäksi tällainen yhteiskunnasta ulos putoaminen periytyy vahvasti samoin kuin koulutus- ja ansiotaso. Tätä käsitellään esimerkiksi kirjassa "Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (Katriina Järvinen, Laura Kolbe)". Ottamatta kantaa maahanmuuton määrään on ensisijaisen tärkeää yrittää madaltaa luokkarajoja ja helpottaa luokasta toiseen siirtymistä. Näitä kolmannen sukupolven pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa luvattoman paljon. Mitä itse aiheeseen tulee, pelkän maahanmuuttajastatuksen ja koulutustason vertailu on mielestäni älyllisesti epärehellistä, vaikuttavia sivutekijöitä on liian paljon jotta tuo analyysi voi onnistua.

[JR]

Kaikkea tässä maassa tutkitaan ja tilastoidaan, niin miksei sitten tätä? Enpä usko, että asioita sen takia tutkitaan, että haluttaisiin osoitella sormella, vaan siksi, että saataisiin tietoa asioitten tilasta. Parhaassa tapauksessa voidaan ehkä löytää ratkaisu ongelmiin, kun ne ensin tunnistetaan.
Asia pitäisi tietysti tutkia maahantulijaryhmittäin.

[Sanglier]

Ilman muuta "Maahanmuuttajista harva opiskelee pitkälle"-nimiseen ketjuun kuuluu olennaisena tieto että koulupudokkaista suurin osa onHAN kantaväestöä.

Tulijoista, siis 1990 jälkeen tulleista, on moneen kertaan mainittu kouutuksen vähäisyys tai puuttuminen tyystin. "Pienistä puroista kasvaa suuria virtoja: vuonna 2004 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli jo 105 000 sellaista nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta lainkaan." Tuleeko kenellekään mieleen yhtään pientä puroa jonka saisi tukittua ihan helposti ja laillisesti, ilman että kenenkään suomalaisen ihmisoikeudet kärsisivät?

edit: Tiedättekö muuten mitä tämä on?

Ja etteivät tosiasiat ihan kokonaan unohtuisi, niin laitetaanpa vähän faktaakin välillä sekaan.

Se on ruuskaisu. Learn from the master. Tosiasiat ovat unohtuneet, eikä ketjussa ollut faktoja. Himputti kun me ollaan tyhmiä ja ikäviä ihmisiä.

Parempaa uutta vuotta vaan sinne Armonkalliollekin. Nythän Päällikön voi taas noteerata kun tulee yli yksilauseisia.

[Miniluv]

Olisiko sitenkin niin, että suomalaisessa koulussa parasta ei olekaan suomalainen opetus, vaan suomalaiset oppilaat?

http://hommaforum.org/index.php/topic,251.msg542024.html#msg542024

[peräkylän Antti]

Paitsi että Aasialaisella oppilasaineksella saataisiin vielä paremmat tulokset. Siis siinä tapauksessa että lapset asuisivat pysyvästi Suomessa ja olisivat suomen kielisissä perheissä. Suomen kieli on sen verran helppoa että sen oppimiseen tarvitsee käyttää koulussa vähemmän aikaa.

[Sanglier]

Kyllä selitykset löytyvät kun dogmi on vaarassa.

Ennen 90-lukua tulleet epäonnistuivat kouluttautumisessa ja sitä myöten jäivät vajaavaltaisiksi yhteiskunnassamme. Syy oli tietysti yhteiskuntamme, jolla ei ollut riittäviä resursseja ottaa vastaan ja huomioida maahanmuuttajia riittävästi. Kotouttaminen ja arvatenkin kielenopetus menivät reisille. Onneksi tuona aikana tulleita oli kuitenkin aika vähän, ja ainakin venäläiset ja saksalaiset saatiin koulutettua.

Kun maahanmuutto VARSINAISESTI alkoi 1990, yhteiskunta oli voimaton kansalaisten RASISMIN edessä. Tällä selityksellä mennään vieläkin.

Suurin nautinto on lyödä vihollinen ja ajaa heitä takaa, ryöstää heidän tilastonsa ja kuulla suvaitsevaisten itkevän.

Tähän populaariviitteeseen vastaan että mainitsemasi Suurpää kavereineen on jo rakentanut valmiiksi sen ison myllyn mihin suurisuiset kytketään kiertämään, kunnes vain vahvin heistä on jäljellä.