Havaintoja talouskehityksestä ja sen vaikutuksista

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saisi olla myös useamman kansallismielisen mielipide. Miettikääpäs jos samalla rahalla millä siivoojat ja matalapalkkaiset ostelee kaljaa ja röökiä olisi ostettu 1995-2000 Nokian tai Fortumin osakkeita niin miten se vaikuttaisi nettovarallisuuteen. Nytten tämä sama raha matkaa jenkkilään. Sama punaviher vasemmisto+ Timo Soini vastustaa köyhien mahdolliuutta vaurastua pörssissä.

Sijoittamalla kotimaisiin yrityksiin myös tuet niiden mahdollisuutta työllistää ja luoda lisää hyvinvointia. Täytyy myös muistaa että joku kuiteskin omistaa meidän yritykset. Parempi että firmat omistaa Suomalainen työläinen, kuin amerikkalainen eläkesäätiö.

[Pöllämystynyt]

Saisi olla myös useamman kansallismielisen mielipide. Miettikääpäs jos samalla rahalla millä siivoojat ja matalapalkkaiset ostelee kaljaa ja röökiä olisi ostettu 1995-2000 Nokian tai Fortumin osakkeita niin miten se vaikuttaisi nettovarallisuuteen. Nytten tämä sama raha matkaa jenkkilään. Sama punaviher vasemmisto+ Timo Soini vastustaa köyhien mahdolliuutta vaurastua pörssissä.

Sijoittamalla kotimaisiin yrityksiin myös tuet niiden mahdollisuutta työllistää ja luoda lisää hyvinvointia. Täytyy myös muistaa että joku kuiteskin omistaa meidän yritykset. Parempi että firmat omistaa Suomalainen työläinen, kuin amerikkalainen eläkesäätiö.

Punavihreästä selkäytimestä vastaan tunteella, että rahan valta ja rahan pyörittely on henkisesti turmiollista toimintaa, ja että kapitalismi on osaltaan mahdollistanut alkuperäiskansoja uhkaavan monikultturismin. Kapitalistit vaativat Suomeen ulkomaalaista halpatyövoimaa ja keksivät valtavan valheen työvoimapulasta, koska eivät halua maksaa suomalaisille kunnon palkkaa kunnon työstä. "Rahalla ei ole isänmaata" on aika kulunut ilmaus, mutta totta.

Selkäytimestä pulppuaa vielä, että "liika" taloudellinen hyvinvointi saa monet ajattelemaan, että ei tarvitse edes ajatella itse valmiissa maailmassa. Tällaiset ihmiset ovat toisaalta sairaalloisella tavalla itsekkäitä ja vastuuttomia, toisaalta saamattomia ja selkärangattomia surkimuksia, joita muut komentavat. Toisille "liika" hyvinvointi taas saa aikaan moraalisen säteilyn tarpeen, joka aiheuttaa monikultturismin ja yltiösuvaitsevaisuuden. Joka taas ennemmin tai myöhemmin tuhoaa hyvinvoinnin niin pahoin, ettei se palaudu edes entiselle tasolleen.

Ytimestä edelleen: yritystoiminnasta kerätään verot, joista merkittävä osa käytetään monikulttuuristamiseen ja moneen muuhun väärään. Mitä vähemmän yritystoimintaa, sitä vähemmän sen tuotoilla rahoitetaan suomalaisten etnisten piirteiden katoamiseen johtavaa rikollista sulauttamispolitiikkaa.

[JR]

Kyllä meillä on näitten asioitten kanssa melkoinen ongelma. Meidän pitäisi kaikkien olla hiukan isänmaallisempia. Ensiksikin me emme uskalla, emmekä osaa omistaa. Jos me jotain omistammekin, niin meillä on kauhea hätä hankkiutua omistuksestamme eroon. Ei se hyvää tiedä, että yritykset on ulkomaalaisomistuksessa. Omistamisen ongelmaa ei yhtään helpota, että kateelliset punavihreät vainoavat kaikkea yksityistä yritystoimintaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. 
Toinen juttu on, että meidän pitäisi enemmän suosia kotimaisuutta, kun teemme ostoksia ja hankintoja. Ulkomaisten tuotteitten osteleminen onnistuu niin kauan, kun saamme omia tuotteitamme myytyä ulkomaille, mutta jos vienti hyytyy, niin suunta pitää muuttaa nopeasti. Kotimaisuuden suosiminen on parasta työllistämistä ja jos kotimaista ei ole saatavilla, niin seuraavaksi sitten eurooppalaista. Näin me autamme itse itseämme.

[reino]

Joo, mielenkiintoisia nuo Turjalaisen mietelmät Suomen vientiteollisuuden tilasta laman jälkeen. Nyt kun näyttää siltä, että sillä puolella lama ei ole kunnolla vielä edes alkanut:

http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/#585146
"Suomeen on tulossa lisää äkillisen rakennemuutoksen alueita, ounastelee johtaja Anssi Paasivirta työ- ja elinkeinoministeriöstä. Konepajoilta on saatu ensimmäiset selvät signaalit työpaikkojen vähentämisestä.
Moni kotimainen konepaja on vahvasti sidoksissa vientiin ja vientikysyntä on vaimentunut. Myös suomalaiset asiakkaat ovat peruneet tilauksiaan.
- Ensimmäiseksi vaikeuksiin ajautuu alihankintaketjun loppupää, Paasivirta sanoo."

[Turjalainen]

Joo, mielenkiintoisia nuo Turjalaisen mietelmät Suomen vientiteollisuuden tilasta laman jälkeen. Nyt kun näyttää siltä, että sillä puolella lama ei ole kunnolla vielä edes alkanut:

Niinpä. Olisi hyvä tehdä asiasta ihan kunnollinen laskelma, jossa on laskettu tulevan laman myötä lähetevät työpaikat, jonkinlainen tarkempi numeroarvio.

Taloushan on ikäänkuin pyramidi; Kaiken pohjana on kansantalouteen lisäarvoa tuottava alkutuotanto ja teollisuus. Näiden tuottama Sampo rahoittaa palvelut. Pelkkä palveluyhteiskunta ei toimi, vaan pakostakin velkaantuu. Alkutuotanto+jalostus+jatkojalostus -ketjun pitää tuottaa ainakin puolet BKT:stä, jotta talous voisi kasvaa tasapainoisesti.

[JR]

Hyvä, että joillekin on valjennut poliittisten päättäjiemme toistaitoisuus. Olen yrittänyt selittää, että "kykypuolueemme" kyvykkyys asioittenhoidossa on aikalailla yliarvioitu. Kataiset ja Stubbit ovat kovin köykäisiä kavereita asiakysymyksissä. Sitten, kun oikeasti huomaatte, mihin ollaan menossa, niin suosittelen kaivamaan mielenne naftaliinista vanhan kunnon Keskustapuolueen. Minä olen aina äänestänyt Kepua, koska tiedän ja tunnen, että siellä asuu maalaisjärjen viimeiset rippeet.

[rapa-nuiv]

Tämä on ehkä hiukka globaalimpi juttu , mutta sellaiset valtiot kuten Iran ja Saudi-Arabia joutuvat kenties leikkaamaan tätä heidän ns. lähetystyötään. Josta ympäri maailmaa rakennettavat moskeijat ja koraanikoulut ovat ilmentymä.

Olette optimisti. Jos kassakriisi kaataa Saudien kuningashuoneen, seuraava paikallinen valtionpäämies voi olla ajatollah bin Laden.

On muistettava että näillä valtioilla ei ilman öljyä ole paljon muuta - öljyn hinnan putoaminen 150 $ -> 40 $ / barreli leikkaa valtion tuloja ihan suoraan 70 % , kun oletetaan että tuloista 70-90 % on öljytuloja.

Sama muuten koskee myös Naapuria. Mitenhän käy meidän vientiteollisuuden, nyt kun venäläisellä ei ole enää varaa maksaa taloista ja puhelinsoitoista.


Ja Obama ei muuten pelasta enää ketään. Tässä finanssikriisissä on pohjimmiltaan kyse siitä kuinka USA asettuu sille paikalle maailmassa mihin se kuuluu. Eli Kanadan ja Meksikon väliin.
Sitähän oli jo pitkään ihmetelty miten 25% maailman kulutuskysynnästä voi olla velaksi elävien amerikkalaisten aikaansaamaa? Ei se loputtomiin voinutkaan.
USA:n asema maailmantaloudessa oli toisen maailmansodan tulosta ja kylmän sodan jäänne. 2014 talousuutiset Wall Streetiltä kiinnostavat meitä yhtä paljon kuin Brasilian tai Meksikon pörssit.

[Martel]

Miettikääpäs jos samalla rahalla millä siivoojat ja matalapalkkaiset ostelee kaljaa ja röökiä olisi ostettu 1995-2000 Nokian tai Fortumin osakkeita niin miten se vaikuttaisi nettovarallisuuteen.

Entä jos/kun ne matalapalkkaiset olisivatkin ostaneet Stromsdalia tai Benefonia? Tai laittaneet rahansa joihinkin näistä pankkien "kansanrahastoista", jotka eivät tuota, mutta lypsävät osuudenomistajiltaan kunnon kulut (suorat & epäsuorat)?

Pörssi on jättimäinen kasino, jossa piensijoittajalla - ja suurella enemmistöllä ylipäätään - on taipumus ottaa köniin. Sinänsä tarpeellinen instituutio, vaikka teoriassa yritysrahoitus voitaisiinkin hoitaa pelkästään pankkien kautta.

Mielestäni pörssisijoittamista ei tulisi erityisesti kannustaa, mutta rahan säästämistä kyllä. Suomalaisten säästämisaste lienee tälläkin hetkellä pakkasen puolella. Pitkällä tähtäimellä se johtaa vakaviin ongelmiin, aivan samoin kuin julkisen vallan pysyvä kulutuskiima, johon talouden nousuilla ja laskuilla ei näytä olevan mitään vaikutusta.

Lähtisin liikkeelle pääomaverotuksen keventämisestä. Yleissääntönä, inflaatiota ei pidä verottaa. Esim. määräaikaistalletusten tuotto ei yllä edes inflaation tasolle, mutta veroa pitää silti maksaa. Valtio siinä sosialisoi ihmisten pääomaa, vähän kerrallaan.

Parempi että firmat omistaa Suomalainen työläinen, kuin amerikkalainen eläkesäätiö.

Teoriassa noin. Käytännössä asioilla on muitakin puolia. Ulkomaalaisomistuksessa olevat suomalaisfirmat ovat tutkimusten mukaan tuottavampia ja maksavat parempaa palkkaa - etu sekin. Osa kotimaisesta pääomasta ei ole laman jälkeen tunnustanut mitään isänmaata, osittain välttämättömyyden pakostakin. Tyyppiesimerkkinä Elcoteq.

EDIT: suomalaisten säästämisaste Ehei, ei näin pojjaat sodita...

(http://euroetana.googlepages.com/2008_3_1_bkt_saastaste.gif)

[reino]

Talouteen etäisesti liittyen:

"Slovakia on julistanut kansallisen hätätilan kaasutoimitusten vähenemisen vuoksi. Maakaasun virta Slovakiaan on tyrehtynyt 70 prosenttia Venäjän ja Ukrainan välisen kaasukiistan takia."

Kylmä tammikuu tulossa...

[M.K.Korpela]

EDIT: suomalaisten säästämisaste Ehei, ei näin pojjaat sodita...

Oma säästämisasteeni tai paremminkin lainanmaksuasteeni on nykyään siinä 25 % / kuukausi. Toukokuussa lainanhoitokulut putoaa alle puoleen joten huomattavasti parempaan ollaan menossa.

[M.E]

Pörssi on jättimäinen kasino, jossa piensijoittajalla - ja suurella enemmistöllä ylipäätään - on taipumus ottaa köniin. Sinänsä tarpeellinen instituutio, vaikka teoriassa yritysrahoitus voitaisiinkin hoitaa pelkästään pankkien kautta.

Itseasiassa pörssin vertaaminen kasinoon ontuu hieman. On totta, että osakkeiden hinnan muutokset ovat sattumanvaraisia, mutta toisin kuin kasino, pörssi ei ole nolla-summapeliä. Jos yritykset tekevät hyviä investointipäätöksiä, kaikki voivat voittaa. Toisaalta, jos yritykset tekevät huonoja päätöksiä, kaikki voivat hävitä.

Yritysrahoitusta ei voida edes teoriassa hoitaa pelkästään pankkirahoituksella ja lainalla. Syy on siinä, että jotkin hankkeet, kuten lääkeyhtiöt ja korkean teknologian alat ovat erittäin riskialttiita ja yksittäisen yrityksen vararikko on suhteellisen todennäköinen. Samoin kassavirtoja saattaa syntyä vasta kaukana tulevaisuudessa. Tällöin lainojen korot nousisivat niin korkeiksi, että näillä yrityksillä ei olisi varaa lainanottoon. Pörssiä tarvitaan, jotta kannattavat mutta riskialttiit hankkeet voisivat toteutua.

Lisäksi on virheellistä sanoa, että enemmistöllä on tapimus ottaa köniin. Vaikka tämä kuulostaakin aluksi omituiselta, niin pörssi sijoituksissa on yhtä hankala tehdä voittoa kuin tappiota. Jos jollakin strategialla voisi tehdä säännönmukaisesti poikkeuksellisia tappiota, tappiot voitaisiin muuttaa voitoksi niin, että tehdään juuri päinvastoin kuin tappiollinen strategia. (Tämä ei tosin huomioi kaupankäynnin kustannuksia.)

Mielestäni pörssisijoittamista ei tulisi erityisesti kannustaa, mutta rahan säästämistä kyllä. Suomalaisten säästämisaste lienee tälläkin hetkellä pakkasen puolella. Pitkällä tähtäimellä se johtaa vakaviin ongelmiin, aivan samoin kuin julkisen vallan pysyvä kulutuskiima, johon talouden nousuilla ja laskuilla ei näytä olevan mitään vaikutusta.

Aivan samaa mieltä. Vain investoinneilla voidaan saada aikaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Investoinnit puolestaan vaativat säästämistä, jolla tarkoitan sitä, että säästöön menvvä raha ohjataan joko talletusinstrumentteihin tai osakesäästämiseen. Julkisen vallan tulisi puolestaan vähentää kulutusta ja investointeja nousukaudella ja nostaa niitä laman aikana.

Lähtisin liikkeelle pääomaverotuksen keventämisestä. Yleissääntönä, inflaatiota ei pidä verottaa. Esim. määräaikaistalletusten tuotto ei yllä edes inflaation tasolle, mutta veroa pitää silti maksaa. Valtio siinä sosialisoi ihmisten pääomaa, vähän kerrallaan.

Muuten hyvä, mutta sellaisen verosysteemin rakentaminen tulisi melko kalliiksi ja hankalaksi. Itse mieluummin poistaisin lähdeveron kokonaan, aletaisin sijoitustuotoista maksettavaa veroa ja mieluumin verottaisin kulutusta.

[reino]

Säterin ja sen toimintaa jatkaneen Kuitu Finlandin kohtalo on tyly esimerkki tytäryhtiötalouden vaaroista. Suomalainen osaaminen ja raha käytettiin tehtaan perustamiseen Kiinassa. Valkeakoskelle jäi tyhjennyt tehdas, jonka vanhoille työntekijöille ei uusimman tiedon mukaan ole varaa maksaa sovittuja eläkkeitä.

http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/8378838.shtml

[Martel]

Yritysrahoitusta ei voida edes teoriassa hoitaa pelkästään pankkirahoituksella ja lainalla. Syy on siinä, että jotkin hankkeet, kuten lääkeyhtiöt ja korkean teknologian alat ovat erittäin riskialttiita ja yksittäisen yrityksen vararikko on suhteellisen todennäköinen. Samoin kassavirtoja saattaa syntyä vasta kaukana tulevaisuudessa. Tällöin lainojen korot nousisivat niin korkeiksi, että näillä yrityksillä ei olisi varaa lainanottoon. Pörssiä tarvitaan, jotta kannattavat mutta riskialttiit hankkeet voisivat toteutua.

Kyllä tuo onnistuu ilman pörssiä ja sitä tehdäänkin kaiken aikaa. Ihmiset tallettavat rahaa pankkiin ja pankin sijoitusyhtiö sijoittaa pienen osan noista talletusrahoista riskipitoisiin yrityksiin oman pääoman ehtoisesti. Kun näitä start-uppeja, riskisijoituksia tms. on tarpeeksi laaja portfolio, jonkun onnistuminen kattaa toisten epäonnistumisista koituneet tappiot. Samalla tavalla "bisnesenkelit" voivat sijoittaa noihin riskiyrityksiin, edelleen oman pääoman ehtoisesti. Pörssi on viime kädessä vain markkinapaikka, jonka tarkoituksena on helpottaa kaupankäyntiä jo olemassa olevien yritysten osuuksilla. Pörssiin tullessaan firmat ovat jo löytäneet jonkinlaisen alkurahoituksen, kuka mitäkin kautta.

Lisäksi on virheellistä sanoa, että enemmistöllä on tapimus ottaa köniin. Vaikka tämä kuulostaakin aluksi omituiselta, niin pörssi sijoituksissa on yhtä hankala tehdä voittoa kuin tappiota. Jos jollakin strategialla voisi tehdä säännönmukaisesti poikkeuksellisia tappiota, tappiot voitaisiin muuttaa voitoksi niin, että tehdään juuri päinvastoin kuin tappiollinen strategia.

Lähdet tuossa liikkeelle tehokkaiden markkinoiden teoriasta, joka on toki vahva teoria, mutta ei silti päde. Jo teorian olettamukset rationaalisesta sijoittajasta ja täydellisen informaation olosuhteista ovat epäpäteviä. Etenkin se sijoittajien rationaalisuus on kaukana todellisuudesta. Samoin tehokkaiden markkinoiden teoriaan liittyvä olettamus tuottojen jakautumisesta lognormaalin jakauman mukaisesti ei päde. On fakta, että tosielämässä jakauma on "hännäkkäämpi" kuin gaussin käyrä.

Kuten sanoin, teoria on vahva, mutta ei silti päde. Jo premissit ovat vääriä, samoin löytyy paljon empiiristä todistusaineistoa sitä vastaan. Esim. vain pari päivää sitten Dagens Industri kirjoitti, että Ruotsissa osakkeita shorttaavat valitsevat 2/3-osassa tapauksia vääriä osakkeita. Eniten shortatut osakkeet olivat nousseet tutkimusperiodilla... Tutkimus ei toki ollut täysin akateeminen, mutta suuntaa-antava. Niiden 1/3-osan pitäisi tehdä aika isoja voittoja, jotta shorttaaminen olisi strategiana kannattava.

Pysyn kannassani: suurella yleisöllä on taipumus ottaa köniin pörssissä. Suosittelisin tavallisille pulliaisille buy & hold-sijoittamista indeksi ETF:iin, mutta en usko että se "hold" välttämättä toteutuu. Jossain vaiheessa joko ahneus tai epätoivo vie voiton.

Muuten hyvä, mutta sellaisen verosysteemin rakentaminen tulisi melko kalliiksi ja hankalaksi.

En ehdottanut mitään erityistä systeemiä, mainitsin vain että nykyjärjestelmässä verotetaan jo pelkkää inflaatiotakin. Mielestäni talletukset pitäisi vapauttaa veroista (koska korot ovat pääosin inflaatiota). Osinkojen kohdalla tilanne on vaikeampi - samalla pitäisi vapauttaa myös myyntivoitot verosta, koska muussa tapauksessa firmojen kannattaa valita 100% osinkoa, 0% kurssinousua. Kannatan toki myyntivoittojenkin täydellistä verovapautta, mutta nämä uudistukset onnistuvat vain, jos julkisen sektorin kokoa vähennetään selvästi (koska myös työn verotusta pitäisi keventää rajusti). Suomen ongelma on nimenomaan tässä julkisen sektorin keventämisen vaikeudessa, koska suuri osa ihmisistä kuvittelee hyötyvänsä systeemistä, tai kuvittelee, että julkisen sektorin alasajo tarkoittaa orpojen lasten ajamista pakkaseen.

[reino]

YLE: Rautaruukki vähentää 460 työpaikkaa.
..
Lisäksi neuvotteluissa päätettiin yhteensä 3200 työntekijän lomautuksista.

Raahen terästehtaalta vähennettävät kaikki 140 henkilöä pääsevät eläkejärjestelyjen piiriin. Hämeenlinnan tehtaalla vähennetään noin 80 henkeä, joista eläkkeelle siirtyy noin 50.

Osa Hämeenlinnan poispotkituista voi tietenkin työllistyä uuteen Lammin vastaanottokeskukseen. Nyt tarttis vielä taikoa jostain Raaheenkin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jos ei vielä ole.

(Näitä uutisia huutavasta työvoimapulasta riittäisi tietysti vaikka joka päivällä. Juuri oli joku arvio, että globaalisti huutava työvoimapula vähentää 50 miljoonaa työpaikkaa.)

[M.E]

Kyllä tuo onnistuu ilman pörssiä ja sitä tehdäänkin kaiken aikaa. Ihmiset tallettavat rahaa pankkiin ja pankin sijoitusyhtiö sijoittaa pienen osan noista talletusrahoista riskipitoisiin yrityksiin oman pääoman ehtoisesti. Kun näitä start-uppeja, riskisijoituksia tms. on tarpeeksi laaja portfolio, jonkun onnistuminen kattaa toisten epäonnistumisista koituneet tappiot. Samalla tavalla "bisnesenkelit" voivat sijoittaa noihin riskiyrityksiin, edelleen oman pääoman ehtoisesti. Pörssi on viime kädessä vain markkinapaikka, jonka tarkoituksena on helpottaa kaupankäyntiä jo olemassa olevien yritysten osuuksilla. Pörssiin tullessaan firmat ovat jo löytäneet jonkinlaisen alkurahoituksen, kuka mitäkin kautta.

Pahoittelen aiempaa epäselvää ilmaisua. Tarkoitin, että nykyisen kaltaisissa suurissa talouksissa pörssit ovat välttämättömiä. Teoriassa noin voitaisiinkin toimia ja ennen pörssejä noin toimittiinkin. Nykyisen kaltaisessa suuressa taloudessa pankit eivät kuitenkaan pystyisi huolehtimaan kaikesta sijoitustoiminnasta. On myös hyvä kysyä, onko pankkien ydinosaamista lähteä riskisijoituksiin ainakaan laajassa mittakaavassa ja onko pieni joukko pankkiireja jotenkin parempi tekemään sijoituspäätöksiä kuin suuri joukko ihmisiä.

Pankkien vakavaraussäännökset rajoittavat ankarasti pankkien sijoitusmahdollisuuksia, jotta talletukset olisivat turvassa. Toisaalta, jos rajoituksia heikennetään, niin talletusten riskipitoisuus kasvaa. On totta, että hajautus poistaa epäsystemaattisen riskin muttei vaikuta systemaattiseen riskiin. Pörssin tärkein tehtävä on toimia sekundaarimarkkinapaikkana, jonka ansiosta osakkeet ovat pääsääntöisesti likvidejä eli ne voidaan helposti muuttaa rahaksi. Ilman pörssiä pankit eivät voisi oikein muuttaa osakkeita rahaksi, jos tarve vaatisi. Lisäksi hajautettua omistamista puoltavat mm. valvonnalliset seikat.

Lähdet tuossa liikkeelle tehokkaiden markkinoiden teoriasta, joka on toki vahva teoria, mutta ei silti päde. Jo teorian olettamukset rationaalisesta sijoittajasta ja täydellisen informaation olosuhteista ovat epäpäteviä. Etenkin se sijoittajien rationaalisuus on kaukana todellisuudesta. Samoin tehokkaiden markkinoiden teoriaan liittyvä olettamus tuottojen jakautumisesta lognormaalin jakauman mukaisesti ei päde. On fakta, että tosielämässä jakauma on "hännäkkäämpi" kuin gaussin käyrä.

Niin. Teoria ei ole täydellinen, myönnän sen toki, mutta kuinka paljon se heittää todellisesta tilanteesta onkin sitten jo aivan toinen kysymys. Akateemikot ainakin ovat sitä mieltä, että teoria on riittävän vahva ja ei oleellisesti heitä todellisesta tilanteesta.

Kuten sanoin, teoria on vahva, mutta ei silti päde. Jo premissit ovat vääriä, samoin löytyy paljon empiiristä todistusaineistoa sitä vastaan. Esim. vain pari päivää sitten Dagens Industri kirjoitti, että Ruotsissa osakkeita shorttaavat valitsevat 2/3-osassa tapauksia vääriä osakkeita. Eniten shortatut osakkeet olivat nousseet tutkimusperiodilla... Tutkimus ei toki ollut täysin akateeminen, mutta suuntaa-antava. Niiden 1/3-osan pitäisi tehdä aika isoja voittoja, jotta shorttaaminen olisi strategiana kannattava.

Näkemättä tuota tutkimusta on vaikea ottaa kantaa. Oma mielipiteeni on kuitenkin, että pitkällä aikavälillä osakekursseissa on nousutrendi (joka johtuu teknologisesta kehityksestä ja tuottavuuden kasvusta), minkä johdosta shorttaaminen ei ole pitkällä tähtäimellä tuottavaa. Ehdotan kuitenkin, että menet esittelemään teoriasi HSE:n rahoituksen laitokselle. Olen varma, että siellä suhtaudutaan mielenkiinnolla, jos tehokkaiden markkinoiden hypoteesi tosiaankaan päde.

Pysyn kannassani: suurella yleisöllä on taipumus ottaa köniin pörssissä. Suosittelisin tavallisille pulliaisille buy & hold-sijoittamista indeksi ETF:iin, mutta en usko että se "hold" välttämättä toteutuu. Jossain vaiheessa joko ahneus tai epätoivo vie voiton.

Tilastotieto on eri mieltä kanssasi. On todistusaineistoa, että asiantuntijoilla on hieman parempi kyky tuottaa voittoja kuin tavallisilla sijoittajilla (ero on alle 1%) mutta hallinnointipalkkiot ja kaupankäyntikulut tyypillisesti muuttavat tämän edun tappioksi. En ole nähnyt yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, että suuri yleisö systemaattisesti häviäisi rahaa osakesijoittamisessa.

[Martel]

Näkemättä tuota tutkimusta on vaikea ottaa kantaa. Oma mielipiteeni on kuitenkin, että pitkällä aikavälillä osakekursseissa on nousutrendi (joka johtuu teknologisesta kehityksestä ja tuottavuuden kasvusta), minkä johdosta shorttaaminen ei ole pitkällä tähtäimellä tuottavaa.

Löytyy googlettamalla "blankarnas fiasko". Tutkimusperiodi oli viimeisen vuoden ajalta, joten kysymyksessä on väärien osakkeiden shorttaaminen laskevilla markkinoilla. Kuten jo aiemmin mainitsin, tutkimus ei ole akateeminen, mutta suuntaa-antava toki.

Ehdotan kuitenkin, että menet esittelemään teoriasi HSE:n rahoituksen laitokselle. Olen varma, että siellä suhtaudutaan mielenkiinnolla, jos tehokkaiden markkinoiden hypoteesi tosiaankaan päde.

Yhtä hyvin olisit voinut ehdottaa, että ateisti käy Vatikaanissa käännyttämässä kardinaalit puolelleen, tai että harras kristitty käy käännyttämässä Vapaa-ajattelijat ry:n porukan. Keskustelua varmasti syntyy, mutta ei erityisen hyödyllistä keskustelua, koska vastapuolen kanta on lukkon lyöty. Vain hieman liioitellen voi todeta, että USA:n yliopistoissa tehokkaiden markkinoiden teoriaa käsitellään teoriana, Suomessa siitä on tehty uskonto. EMT on hyvä lähtökohta, mutta lähemmässä tarkastelussa yhtä täynnä reikiä kuin sveitsiläinen juusto.

Tilastotieto on eri mieltä kanssasi.  ... En ole nähnyt yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, että suuri yleisö systemaattisesti häviäisi rahaa osakesijoittamisessa.

No, esim. tässä yksi rahastosijoittajia käsittelevä. Vaikka siinä kyseenalaistetaan lähinnä rahoitusasiantuntijoiden kautta tehtyjen sijoitusten järkevyys, se yhtälailla kakkii tehokkaiden markkinoiden teorian varpaille: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1070545 Tutkimuksessa mainittu vuotuinen 2,28% "underperform" on aika iso.

"Systemaattinen rahan häviäminen" on eri asia kuin se, että pitkässä juoksussa häviää buy and hold-strategialle. Kun sanon, että suurella yleisöllä on taipumus ottaa köniin pörssissä, tarkoitan että heillä on keskimääräistä suurempi taipumus ostaa huipulla ja myydä pohjalla. Keskimäärin ostavat korkeammalla, roikkuvat laskun ajan kiinni ostoksissaan ("pitkään salkkuun") ja myyvät liian aikaisin.

Ja tässä tärkeä ero, jota en painottanut aiemmin. Kun puhun keskimääräisestä, oikeastaan tarkoitan mediaania. Voi olla että keskimääräinen sijoittaja ei kovin paljoa häviä buy and hold-strategialle mutta keskimääräinen sijoittaja ei ole relevantti vertailukohta 'suuren yleisön' kohdalla, koska useimmissa tutkimuksissa  se keskimääräinen sisältää myös Ed Seykotan, Warren Buffetin jne. kuten myös Merton/Scholesin LTCM:n. Mediaanisijoittaja sen sijaan on mattimeikäläinen - se, jolla on taipumus ottaa köniin pörssissä.

[reino]

Suomi siirtyy suoraan savupiipputeollisuudesta tietoyhteiskuntaan:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/google_perustaa_datakeskuksen_stora_enson_vanhalle_summan_tehtaalle_542049.html?origin=rss