Kaupungin asuntojen uusien asukkaiden jakauma?

[junakohtaus]

(Siirretään Pajan puolelle jos sattuu käymään niin, että saadaan oikea projekti aikaan.)

Mistähän sitä lähtisi selvittämään miten Stadin vuokra-asuntojen uudet asukkaat jakautuvat? Arvaus on, että tällaista tilastoa ei ihan helpolla kenellekään luovuteta jos sellaista onkaan, mutta kai ton jotenkin voisi eri lähteistä kasata? Idiksiä kellään?

[Daghem]

Rappukäytävästä kuva kyltistä, jossa näkyy asukkaiden nimet.

Aatelissukujen osuudesta asukkaista saa osviittaa von- ja af-etuliitteistä.

[MaisteriT]

(Siirretään Pajan puolelle jos sattuu käymään niin, että saadaan oikea projekti aikaan.)

Mistähän sitä lähtisi selvittämään miten Stadin vuokra-asuntojen uudet asukkaat jakautuvat? Arvaus on, että tällaista tilastoa ei ihan helpolla kenellekään luovuteta jos sellaista onkaan, mutta kai ton jotenkin voisi eri lähteistä kasata? Idiksiä kellään?

Siis jakautuvat, miten? Maantieteellisesti, kansalaisuuden mukaan, etnisyyden mukaan tms? Suhteessa kanta-asukkaisiin, absoluuttisesti?

Arvelisin, että jalkautua ei tarvitse, tilastoista pitäisi löytyä parempaa tavaraa kuin itse pystyy selvittämään.

Isot institutionaaliset vuokraajat mainittiin, lisäksi tulee joukko pieniä ja yksityisiä asunnonomistajia.

Uskon, että Lähi-Idän ja Afrikan sarven maahanmuuttajat keskittyvät tarkoin institutionaalisten vuokranantajien asuntoihin. Espoon keskusta ja Karakallio esimerkkeinä Espoon puolella, Helsingin puolella Kivikko-Jakomäki akseli lienee aktiivisin. Jonkun kartan muistan nähneeni, mutta siinä ei puhuttu vuokra-asujista, vaan maahanmuuttajista kai yleensä.

On ihan mahdollista että vuokranantajat suostuisivat antamaan omia tilastojaan jos heillä sellaisia on.

[junakohtaus]

Mä oikeastaan ajattelin vaalien alle mahdollisimman herkkua yhtä lukua eli X% viimeksi kuluneen aikajakson aikana Hgin kämpän saaneista oli maahanmuuttajia.

[Teemu Lahtinen]

Niin kauan kuin juridisena omistajana on kaupunki, niin valtuutetun pitäisi kyllä saada ko tieto. Jos juridinen omistaja onkin osakeyhtiö (vaikkakin kaupungin omistama), loppuu julkisuus siihen.

[junakohtaus]

Helsingin vuokrakämpät ovat yhtiöiden omistamia. Toisaalta asukasvalinta on kaupungin omaa toimintaa.

[junakohtaus]

Totas noin. Jos kuvitellaan, että tiedetään summittainen maahanmuuttajien osuus kaupungin vuokralaisista ja tiedetään summittainen maahanmuuttajaväestön määrän kasvu sekä tiedetään vuodessa tehtyjen päätösten määrä, eikös noista voisi jo päätellä?

Olen itse onnettoman käsi näissä, joten mistä mä lähden noita tietoja hakemaan ja onko tossa mun ajattelussa jotain ilmeistä vikaa, jonka tajuamiseksi olen vain liian humanisti?

[Finka]

Haetko suhdetta "uudet maahanmuuttaja-asukkaat kaupungin asunnoissa vuonna 201x" / "kaikki uudet asukkaat kaupungin asunnoissa vuonna 201x"? 

[ihminen]

Jos asiaa lähtee tutkiman kannattaa myös huomioida kaupunkien omistama Y-säätiö joka tarjoaa asuntoja mm. pakolaisille.

http://hommaforum.org/index.php/topic,31290.msg425501.html#msg425501


Y-säätiön perustajia Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, punainen risti jne.

http://hommaforum.org/index.php/topic,31290.msg425556.html#msg425556

Niin kauan kuin juridisena omistajana on kaupunki, niin valtuutetun pitäisi kyllä saada ko tieto. Jos juridinen omistaja onkin osakeyhtiö (vaikkakin kaupungin omistama), loppuu julkisuus siihen.

Taloyhtiöiden osakeluettelot ovat julkisia.

http://hommaforum.org/index.php/topic,31290.msg425756.html#msg425756

[Teemu Lahtinen]

Niin kauan kuin juridisena omistajana on kaupunki, niin valtuutetun pitäisi kyllä saada ko tieto. Jos juridinen omistaja onkin osakeyhtiö (vaikkakin kaupungin omistama), loppuu julkisuus siihen.

Taloyhtiöiden osakeluettelot ovat julkisia.

http://hommaforum.org/index.php/topic,31290.msg425756.html#msg425756

Juu, mutta jos asunnon omistaa esim Espoonkruunu Oy, niin asukastiedot eivät ole.

[junakohtaus]

Finka joo sitä. Oletan, että kaupungilta asunnon saavien joukosta maahanmuuttajien osuus on rivon suuri ja vaalien alla tämä olisi oikein näppärää tietoa.

[Octavius]

Teemu hei.

Voi olla, että olen väärässä, mutta testataan. Espoonkruunun asukasvalinnat tekee Espoon asuntolautakunta.

Sama juttu Helsigissä ja Vantaalla.

Onko todellakin niin, ettei kaupunginvaltuutetuilla ole pääsyä asuntolautakunnan a. päätöksiin b. valmistelevien virkamiesten papereihin. c. jos on näin, niin eikö se ole laitonta?

Kaikki julkiseksi vain, niin katsotaan mikä on homman nimi.

Eikö Suomi ole mainostanut itseään julkisen hallinnon läpinäkyvyyden edelläkävijänä?

[Teemu Lahtinen]

Itse asiassa kyseessä ei Espoossa ole lautakunta, vaan puhtaasti virkamiehistä koostuva kiinteistöpalvleukeskuksen asuntopalveluyksikkö.

Voin toki testata tietojen saatavuutta.

[Finka]

Vuonna 2009 välitetyt asunnot

Vuonna 2009 Helsingin kaupungin ara-vuokra-asuntoja välitettiin 3074 kappaletta. Näistä valtaosa oli kaksioita ja kolmioita (75%).

http://www.stadinasunnot.fi/medialle/

Lisätietoja: http://www.stadinasunnot.fi/data/attachments/Tilastot%20nettiin%202005-2009.pdf

[Kimmo Andersson]

[guote]
Satelliittiantennilaskenta ei taida Suomessa toimia kovin luotettavasti.
[/guote]

Meilläpäin se toimii melkoisen hyvin. VVO:n kerrostalo. Omassa rapussani 3/9 ulkomaalaista nimeä taulussa ja ulkoa katsellessa vain näissä kolmessa asunnossa on parvekkeella satelliittilautanen.

Onneksi ovat maltillisia mamuja ja ryssä

[Kajsaniemi R]

Niin kauan kuin juridisena omistajana on kaupunki, niin valtuutetun pitäisi kyllä saada ko tieto. Jos juridinen omistaja onkin osakeyhtiö (vaikkakin kaupungin omistama), loppuu julkisuus siihen.

Taloyhtiöiden osakeluettelot ovat julkisia.
http://hommaforum.org/index.php/topic,31290.msg425756.html#msg425756

Juu, mutta jos asunnon omistaa esim Espoonkruunu Oy, niin asukastiedot eivät ole.

Teemu hei.

Voi olla, että olen väärässä, mutta testataan. Espoonkruunun asukasvalinnat tekee Espoon asuntolautakunta.

Onko todellakin niin, ettei kaupunginvaltuutetuilla ole pääsyä asuntolautakunnan a. päätöksiin b. valmistelevien virkamiesten papereihin. c. jos on näin, niin eikö se ole laitonta?

Kaikki julkiseksi vain, niin katsotaan mikä on homman nimi.

Eikö Suomi ole mainostanut itseään julkisen hallinnon läpinäkyvyyden edelläkävijänä?

Itse asiassa kyseessä ei Espoossa ole lautakunta, vaan puhtaasti virkamiehistä koostuva kiinteistöpalvleukeskuksen asuntopalveluyksikkö.

Voin toki testata tietojen saatavuutta.

Enää päätöksiä eivät sitten teekään asuntopalveluyksikön virkamiehet:

Vuokra-asuntojen asukasvalinta siirtyy Espoonkruunulle

Vartti Espoo Tänään kello 18.17

Espoon kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalintatehtävät siirretään Espoonkruunu Oy:n hoidettaviksi 1.5.2011 alkaen. Tähän saakka asukasvalinnat on tehnyt kaupungin asuntopalveluyksikkö.

Vuoden 2010 alussa Espoonkruunu Oy:n omistamia asuntoja oli 13 692. Vuonna 2009 vuokralaisvalintoja tehtiin 2004 kappaletta. Vuokra-asuntohakemuksia jätettiin samana vuonna 13 183 kappaletta.

Asuntopalveluyksikössä on töissä 16 ihmistä. He siirtyvät vanhoina työntekijöinä Espoonkruunun palvelukseen.

Espoonkruunu Oy on Espoon kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, jonka vuokratulot käytetään asuntojen, asumisympäristön ja kiinteistöjen parantamiseen. Kaikkiaan Espoonkruunun omistamissa asunnoissa asuu noin 28 000 ihmistä.

Jatkossa tietoja siitä, millaisilla perusteilla kaupungin vuokra-asuntoja hakijoille jaetaan, ei ehkä olekaan enää kovin helppo saada.
Ovatkohan ne siellä Espoossa lukeneet Hommaa^^^ ...vai mikä tällaisen muutoksen nyt oikein on aiheuttamassa?

Kannattaa muistaa, että juuri hiljattain eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että yksityinen pysäköinninvalvonta ei olisi hyväksyttävää toimintaa, koska perustuslain 124 §:ssä kielletään "merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antaminen muulle kuin viranomaiselle".

Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan yksityisellä alueella tapahtuva yksityinen pysäköinninvalvonta olisi niin "merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävä tehtävä", että sitä ei voisi yksityisen firman hoidettavaksi antaa.

Ilmeisesti ihmisten asumisesta päättäminen asuntohakemuksien hyväksymisineen ja hylkäämisineen ei kuitenkaan sisällä niin "merkittävää julkisen vallan käyttöä", että tällaisten tehtävien siirtämisessä yksityisessä firmassa salaa hoidettavaksi olisi mitään ongelmaa, vaikka kyse kaupungin omistamista asunnoista onkin.

Tähän olisi kiva kuulla perusteelliset kommentit Teemulta.

Saitteko muuten Octaviuksen kanssa aiemmin mitään selville?

[ElinaElina]

Käsittääkseni tarkastuslautakunnan jäsenillä on pääsy kaikkeen tietoon.
Osakeyhtiöittäminen, että voitaisiin pimittää tietoja, se ei ole hyväksyttävää. Tampereella kaupungin asunnot ovat säätiöillä, Tampereen Vuokratalosäätiö ja Kotilinnasäätiö. Vuokratalosäätiö hyysää mamuja ohi kantisten.

[slobovorsk]

Hyviä ideoita on esitetty, ei paljon muuta tule mieleen. Tai ehkä jonkinlainen väestörekisteritietojen ristiintaulukointi julkisyhteisöjen tukeman asumisen kanssa. Siis ideana, että kun tiedetään missä osoitteissa julkisyhteisöjen tukemalle asumiselle tarkoitetut talot sijaitsevat, niin sukunimien ja kotiosoitteiden perusteella saisi jotain selville.

Ongelmana voi kai olla henkilörekisterilaki ja se, ettei kotiosoitetietojakaan luovutettaisi. Siinä tai jossain vastaavassa laissa kai kielletään esim. uskonto-, politiikka-, ihonväri- tms. tilastointi, eli tällaista tietoa ei saisi kerätäkään. Vaikka toisaalta ihmetyttää, mistä esim. joku Valitut Palat on saanut osoitteeni, tuskin viitsivät puhelinluetteloitakaan kauheasti plärätä. Usein jos osoitelähde on mainittu, niin se on Väestörekisterikeskus. Eli osoitteita kenties saa ostettua kaupallisiin tarkoituksiin. Tai kaupallisilta toimijoilta.

Tätä sivuttiin yhdessä toisessa ketjussa, johon heitin kysymyksen siitä, miksei maahanmuuttajia asuteta muuallekin kuin suuriin kaupunkeihin, joissa asunnot ovat kalliita? Kun siis muualla maassa riittäisi rakennemuutoksen tyhjentämiä halvempia maatiloja, kerrostaloja ja kokonaisia asuma-alueitakin. Stadissahan sijaitsee myös Suomen Mogadishu eli Meri-Rastila, yksi maan rikastuneimmista kortteleista, vaikka opiskelija-asunnot pitävätkin hieman paikallisväriä yllä Mogadishu Avenuella. Alue nousi 90-luvun alussa, samaan aikaan kun somalitulva alkoi. Ajallinen yhteensattumako, että Somaleita ja paluumuuttajia muutti tälle tuolloin uusimmalle (ja Helsingin kaupungin mittapuulla parhaimmimistoon kuuluvalle) alueelle. Onko linja siis tämä, että maahanmuuttajille uusinta ja parasta?

[l'uomo normale]

Onhan eri asuinalueiden etnistä jakaumaa selvitetty.

Väestörekisterikeskus myy dataansa suoramarkkinointi- ja erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Omien tietojensa luovuttamisen voi kieltää erikseen suoramarkkinointiin ja erikseen tutkimustarkoituksiin.

[VikaTikki]

Olin kantakaupungin tuntumassa rakentamassa kaupungin vuokra-asuntoja muutamia vuosia sitten.
Kun rupes vuokralaiset muuttamaan ensimmäiseksi valmistuneisiin, niin pisti silmään pihapiirin lapset.
Voin kyllä sanoa, ettei ainutkaan ollut Turkin pohjoispuolelta taustoiltaan.

Kodittomuuden kokeneena, voin sanoa, että sinä kesänä marinoin itseäni hiessä ja nuivuudessa.
Oikein jännittää, että riittääks mun hartijavoimat rakentamaan niille 1.8 milj. kämppiä.

Tämä olisi vaaliaseena ainakin pääkaupunkiseudulla tehokkaimmasta päästä, koska kyseessä on malliesimerkki siitä, kuinka maahanmuutto on suoraan suomalaisilta pois.
Asunto-ongelmat on koskettanu suoraan tai välillisesti suurta ellei suurinta osaa minun tuttavistani.

[Teemu Lahtinen]

Täytyy tunnustaa että joulun alla asian selvittely jäi vähän lyhyeen. Koitan ehtiä paneutumaan uuteen tilanteeseen jossain välissä. Jos joku datamineri haluaa jelpata, niin mielihyvin otan vastaan ja toimin wrapperina kun käytän asemaani kysymysten esittämiseen.

[jahve]

(Siirretään Pajan puolelle jos sattuu käymään niin, että saadaan oikea projekti aikaan.)

Mistähän sitä lähtisi selvittämään miten Stadin vuokra-asuntojen uudet asukkaat jakautuvat? Arvaus on, että tällaista tilastoa ei ihan helpolla kenellekään luovuteta jos sellaista onkaan, mutta kai ton jotenkin voisi eri lähteistä kasata? Idiksiä kellään?

Vahvistamattoman huhun mukaan Myllypurossa on pari kaupungin vuokrataloa jossa on suhteetoman suuri osuus asukkaiden sukunimistä etnistä alkuperää...
Kukahan tietäsi tarkemman osoitteen niin voisin koira kanssa käydä katsomassa mitä rappukäytävä näyttää.

Edit: Google löytää jotain

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/maahanmuuttajat_keskittyvat_ita-helsingin_vuokrataloihin/

"Maahanmuuttajat keskittyvät kaupungin vuokrataloihin etenkin Itä-Helsingissä, Helsingin asuntotoimiston tilastot kertovat. Kaupunki onkin valmistelemassa ohjelmaa, jossa pyrittäisiin ehkäisemään ennalta kielteistä eriytymistä.

Jo reippaasti yli kolmannes Myllypuron vuokra-asuntoja hallinnoivan kiinteistöyhtiön vuokralaisista on maahanmuuttajia. Yhtiössä on 3 200 vuokralaista.

Itäisistä kaupunginosista löytyvät useimmiten myös ne yksittäiset vuokratalot, joissa jo yli puolet asukkaista on jossain muualla kuin Suomessa syntyneitä.

Myllypuron ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia on noin 40 %.

=> http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf

[Perttu Ahonen]

Tässä vähän tietoa Espoon monikulttuurisuusnäkymistä ja monikulttuurisen asumisen sijoittumisesta Espooseen.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=116580&lan=fi

Maisteri T:lle erikseen, että Karakallio ei ole erityisen monikulttuurinen paikka ja sen kyllä huomaat laittamastani linkistä, josta selviää ne kaikkein monikulttuurisimmat lähiöt Espoossa.

[MoonShine]

Mielenkiintoinen aihe, mutta mokuraattorien vakiovastaus tähän tulee olemaan; johonkinhan NE on asutettava, kun poliitikot NIITÄ maahan päästää.

Toisena tähän liittyvänä asiana mieleen tulee kiinteistönhoitokustannukset näissä värisevissä taloyhtiöissä.
Eli kuinka paljon enemmän palaa kuntalaisten veronmaksajien rahaa näissä mamutalojen ylläpitö-, huolto- ja korjauskustannuksissa, kuin kantisvuokraslummeissa?

Kulttuuriin ja elämäntapaan perustuvia eroja on oltava, eikä ihan vähän, koska värisevää 'vittuuks sillä väliä' ja pannaan kaikki paskaks' -menttaliteettia näkyy jo katukuvassakin.

[VikaTikki]

Mielenkiintoinen aihe, mutta mokuraattorien vakiovastaus tähän tulee olemaan; johonkinhan NE on asutettava, kun poliitikot NIITÄ maahan päästää.

Maakunnat on täynnä tyhjiä asuntoja, ja Helsingissä valtava asuntopula.
Nää sosiaalipummit vois kyllä laittaa susirajan taakse asumaan, että olis duunarillakin varaa asua duuninsa lähellä.

[MoonShine]

Eipäs käy, koska punavihersokeat kepulisekoomusdemarit haluavat antaa kaikille kansoille vapaan liikkuvuuden, kun oleskelulupa on saatu tungettua pakoloisen taskuun.

No, mihin ne kasaantuu?
Stadiin ja radanvarteen, että pystyvät 'kotouttamaan' pääkaupunkiseudulta asuntonsa kovalla velkarahalla ostaneita suomalaisperheitä kolmannen maailman menoon, kulttuuriin ja VÄRINÄÄN.

[guest3656]

Pahinta asiassa on se, ettei Helsingin kaupunki enää edes vaivaudu peittelemään tosiasiaa, että kaupungin asunnot jaetaan ensisijaisesti mamuille.

Muunkielisen väestön määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Muunkielisen väestön osuuden ennakoidaan kasvavan edelleen ja kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Sillä on varmasti monenlaisia vaikutuksia sekä asuntomarkkinoihin että asuinalueisiin. Toisaalta, samaan aikaan on ilmennyt huolta siitä, löytyykö kaikille Helsinkiin muuttaville tarpeita vastaavia asuntoja.

Muunkieliset asuvat myös kotimaankielistä väestöä yleisemmin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, sillä 71,8 prosenttia vuokralla asuvista muunkielisistä asuu valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.

Yhdenvertaisuus asuntomarkkinoilla ei tarkoita samaa kaikille, vaan tarpeiden mukaista kohtelua.

Muunkielisen väestön tasaisempi sijoittuminen
eri kaupunginosiin ja hallintamuodoiltaan erilaisiin
asuntoihin

[slobovorsk]

Ensin kehottaisin kaikkia tämän ketjun lukijoita lukemaan täällä Tuvassa olevaa pitempää ketjua, jossa puhutaan kantaväestön kokemuksista rikastuneiden alueiden ja talojen kaupungin vuokra-asunnoissa.

Aiheeseen ja tähän ketjuun liittyen tuli sitten pientä muistikuvaa siitä, miten asiat olivat ennen... Kahdeksankymmentäluvullahan Helsingissä asui viitisensataa tuhatta ihmistä, mutta kaupungissa vallitsi asuntopula. Nimitettiin jopa ensimmäinen asuntoministeri. Asia koski jonkin aikaa myös minua, en meinannut päästä kotoa Itä-Helsingistä omilleni. Samaan aikaan ja myöhemminkin valitettiin, ettei kaupungille saada tarpeeksi työntekijöitä kun heille ei ole järkevän matkan päässä kohtuuhintaista asuntoa tarjolla, vuokra- tai muuta. Suomalaisten ahdasta asumista surkuteltiin jo silloin. No, lääniähän riittää Uudellamaalla, ja omakotitontteja on sittemmin kaavoitettu kiitettävästi ekologisille kaksiautoperheille.

Uhalla, että yksinkertaistan liikaa, toteaisin jotain tässä ketjussa olevan kaupunkisuunnitteludokumenttien perusteella. Stadin rajojen sisällä asuu nyt yli 550 000 ihmistä. Asuntojakin on sittemmin noussut runsaasti. Ahtaustilastosta en tiedä, mutta pienipalkkaisilla kaupungin työntekijöillä ei edelleenkään ole oikein varaa asua täällä. Tuo 50 000 asukkaan lisäys on, sattumaa tai ei, nimenomaan äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvien ulkomailta muuttaneiden lukumäärän (kasvu) suuruusluokkaa. Kysymys pohdittavaksi: Olisiko Helsingin asuntopula ja siitä johtuva asuntojen kalleusongelma jo ratkaistu, ellei tänne olisi asutettu näin paljon maahanuuttajia? Mitä nyt olisi tehtävissä?