2010-12-12 Ruotsi: Malmöläiskoulujen tulevaisuutta puntaroidaan

[rähmis]

Pahoittelut, että höyhensaarten kutsu vie voiton pidemmältä kirjoitukselta varsin mielenkiintoisesta aiheesta, mutta Malmössä tuumitaan että mitäs nyt, kun rikastuneemmissa kouluissa tuskin kolmannes suoriutuu enää kunnialla läpi opinnoistaan. Jos kiinnostaa, tutustukaa ihmeessä linkkeihin, koska rikkaus ja voimavara.

Malmön koulujen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tilasta vastaava kunnan luottamushenkilö Katrin ­Stjernfeldt Jammeh (S) on huolissaan. Ratkaisuksi hän on pohtinut äärimmäisenä keinona huonosti pärjäävien koulujen sulkemista. Pirullisen juonen mukaan niissä haudottavana olleet kultamunat kuljetetaankin parempitasoisiin kouluihin, jolloin kaikki voittavat.

Ilmeisesti Malmössä ollaan havahtumassa siihen, että seinä on tulossa vastaan rahan ja voimavarojen kippaamisessa Rosengårdiin. Nykyiselläänkin haastellisten alueitten opinahjot saavat jo rahnaa jopa kolmanneksen enemmän per oppilas kuin normaalikoulut - ja silti tulokset laskevat kuin lehmän häntä.

Sydsvenskan

Uusi punavihreä koulupolitiikka sai melko pian ainakin Malmön korkeakoulun kasvatustieteiden dosentti Anders Jakobssonilta ymmärrystä, koska jotain radikaalia hänen mukaansa on tehtävä ennen kuin koko systeemi romahtaa. Tosin paskakoulujen sulkemiselle Anders ei lämpene. Pisa-tuloksia analysoivaan tutkijaryhmään kuuluva Jakobsson ei ota kantaa puolesta eikä vastaan mitään tiettyä koulutuspolitiikkaa koskien, mutta hänen mielestään tutkimustulokset tukevat huonojen ja hyvien oppilaiden sotkemista keskenään.

Kun huono ja hyvä oppilasaines erotetaan toisistaan, huonojen oppilaiden tulokset huononevat, mutta hyvien oppilaiden hyvyys ei kasva. Siksi huonojen ja hyvien oppilaiden sotkeminen on ainoa tie, jos koulujen tuloksia halutaan nostaa. Ja oppilaiden äidinkielen opetukseen on saatava lisää resursseja. Malmön koululaisista 50% puhuu kotona vanhempiensa kanssa jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Melkoinen osa näistä tapauksista ei osaa mitään kieltä kunnolla.

Sydsvenskan

[Titus]

Tuota Sydsvenskania kun hieman selailin, niin syntyvyydestä oli pikku juttu. Tänä vuonna Malmöhön syntyy n 5200 vauvaa, 11% enemmän kuin viime vuonna. ONNEA !

http://www.sydsvenskan.se/malmo/article1327121/Leyla---forsenad-nummer-5?000.html

Pikku wikipeedailu Malmösta:

Demographics
Main article: Demographics of Malmo
Immigrant Muslims comprise a little over 25% of population and their share keeps on rising. It is predicted that Malmö would be more than 50% muslim by 2020.

After 1971, Malmö had 265,000 inhabitants, the population then dropped to 229,000 by 1985.[15] It then began to rise again, and had passed the previous record by the 1 January 2003 census, when it had 265,481 inhabitants.[16] According to models, the population will continue to increase to an estimated 301,600 inhabitants by 2013.[17]

30% of Malmö's inhabitants, 87,554 persons, are born abroad[18] and even without counting second generation immigrants, this places Malmö as the Swedish city with the most immigrants per capita.

[Lentomestari]

Immigrant Muslims comprise a little over 25% of population and their share keeps on rising. It is predicted that Malmö would be more than 50% muslim by 2020.

Malmö on Ruotsin rikkain kaupunki, oikeasti Malmö on koekaniini, voimme seurata kuin hidastettua elokuvaa, kuinka kaupunki räjähtää tuusannuuskaksi.

[Roope]

- Tämä voi olla ihmisille vaikea ymmärtää: hyvin menestyvien oppilaiden tulokset eivät parane merkittävästi, kun he tulevat ryhmään, jossa on vain hyvin menestyviä oppilaita, sanoo Anders Jakobsson.

Ainakin heidän viihtyvyytensä ja motivaationsa paranee. Onkohan suomalaista tutkimusta siitä, kuinka (nykyään haudatut) tasokurssit vaikuttivat oppimiseen?

Investoinnit kouluihin, joissa suuri osa oppilaista ei saavuta tavoitteita, voivat ehkäistä kyvykkäiden ja motivoituneiden oppilaiden lähtemisen, sanoo Anders Jakobsson.

- Mutta tutkimus osoittaa, että on hyvin vaikea pysäyttää kehitystä, kun motivoituneet oppilaat ovat alkaneet jättää koulun. Tarvitaan vahvoja toimia, jos haluamme kääntää suunnan.

Mielenkiintoinen ja kerettiläinenkin ajatus. Lisärahalla ei yritetä niinkään parantaa heikosti menestyvien tuloksia, kuin ehkäistä hyvin pärjäävien pakeneminen.

[Suomitalon renki]

Tuota Sydsvenskania kun hieman selailin, niin syntyvyydestä oli pikku juttu. Tänä vuonna Malmöhön syntyy n 5200 vauvaa, 11% enemmän kuin viime vuonna. ONNEA !

http://www.sydsvenskan.se/malmo/article1327121/Leyla---forsenad-nummer-5?000.html

Malmössa rikkaus  räjähtää käsiin, 

[Veli Karimies]

Todella mielenkiintoista kyllä seurata Malmöa. Aatelkaa, meillä on eturivin paikat seurata mitä tapahtuu kaupungille muslimimaahanmuuton seurauksena ja mitä sille kaupungille käy kun sen väestömäärästä yli puolet on muslimeja.

[antero]

Ei vittu mitä ruotsalaista logiikkaa... 

Oppimistulokset huonoja ELI! -> Koulu ei toimi.
Lisää rahaa.
Koulu ei toimi.
Oppilaat siirretään muihin kouluihin.
Muut koulut ei toimi.
Lisää rahaa.
Muut koulut ei toimi.
Oppilaat siirretään muihin kaupunkeihin.
Muissakaan kaupungeissa koulut ei toimi.
Lisää rahaa.
Koulut ei toimi siltikään.

Hhhhhhhjälppppp!!! 

(Ja joka väittää että oppilaissa vois olla vika, on razizt!)

[Koskela Suomesta]

Ainakin heidän viihtyvyytensä ja motivaationsa paranee. Onkohan suomalaista tutkimusta siitä, kuinka (nykyään haudatut) tasokurssit vaikuttivat oppimiseen?

Sitä en tiedä miten ne vaikuttivat oppimiseen, mutta kuten tässäkin ketjussa on todettu, ne vaikuttivat viihtyvyyteen. Pääsi liki kaikkien lukuaineiden ajaksi (+ tunnille tulemiset ja odottamiset) eroon luokan paskapäistä...  omaan koulunkäyntiini sillä oli merkittävä vaikutus. Olin todella pettynyt, kun ne sitten parin vuoden päästä jo lakkautettiin, kun ne eivät olleet "tasa-arvoisia". Kuitenkin jokainen sai valita sen tasokurssin kun halusi, vain jos ei pärjännyt, joutui seuraavana vuonna alemmalle tasokurssille, jos oikein muistan.

[Fincum]

Kun huono ja hyvä oppilasaines erotetaan toisistaan, huonojen oppilaiden tulokset huononevat, mutta hyvien oppilaiden hyvyys ei kasva. Siksi huonojen ja hyvien oppilaiden sotkeminen on ainoa tie, jos koulujen tuloksia halutaan nostaa

Käsittääkseni Suomessa ajatukset ovat saman suuntaisia; luokan hyvät oppilaat omalla esimerkillään kannustavat heikompia oppilaita. Lasteni ala-asteelta sain tällaista viestiä muinoin. Toimiiko ylä-asteella, en tiedä.

[Koskela Suomesta]

Kun huono ja hyvä oppilasaines erotetaan toisistaan, huonojen oppilaiden tulokset huononevat, mutta hyvien oppilaiden hyvyys ei kasva. Siksi huonojen ja hyvien oppilaiden sotkeminen on ainoa tie, jos koulujen tuloksia halutaan nostaa

Käsittääkseni Suomessa ajatukset ovat saman suuntaisia; luokan hyvät oppilaat omalla esimerkillään kannustavat heikompia oppilaita. Lasteni ala-asteelta sain tällaista viestiä muinoin. Toimiiko ylä-asteella, en tiedä.

En tiedä millaisiin tutkimuksiin nuo perustuvat, vai ovatko vain toiveajattelua vai tehty käyttäen niitä kuuluisia feministisestäkin "tieteestä" tunnettuja havainnointi metodeja, vai mitä.

Mutta näin tyhmästä, jonka käsitys perustuu omaan kouluaikaan, lasten koulun melko intensiiviseen seuraamiseen viidentoista vuoden aikana ja erinäisten opettajatuttujen kanssa keskusteluun, tuntuisi että tuollaiset väitteet ja tutkimukset ovat ns. paskapuhetta.

Siinä ei aiheuteta mitään muuta, kuin että opettajan aika menee niiden "haasteellisten" auttavaan kurissapitämiseen, opettaminen jää sikseen ja niiden tulokset, jotka haluaisivat sen kouluun tuhlatun ajan vastineeksi siellä jotain oppiakin, menevät alamäkeä.

Tuo tulos voisi olla mahdollinen vain, jos opetuksen taso oli alunperinkin niin onneton, että sen porukan tulokset eivät kärsi vaikka opettaja ei enää juurikaan opeta. Eli ovat oppineet sen minkä oppivat siitä opettajasta huolimatta, ei hänen ansiostaan. Vain tämä selittäisi tulosten pysymisen samana kun opettajan opetuspanos otetaan loopista pois.

Tämä näin logiikan ja syy seuraus juttujen kautta asiaa pohtien...

[MikkoAP]

Kun huono ja hyvä oppilasaines erotetaan toisistaan, huonojen oppilaiden tulokset huononevat, mutta hyvien oppilaiden hyvyys ei kasva. Siksi huonojen ja hyvien oppilaiden sotkeminen on ainoa tie, jos koulujen tuloksia halutaan nostaa

Käsittääkseni Suomessa ajatukset ovat saman suuntaisia; luokan hyvät oppilaat omalla esimerkillään kannustavat heikompia oppilaita. Lasteni ala-asteelta sain tällaista viestiä muinoin. Toimiiko ylä-asteella, en tiedä.

En tiedä millaisiin tutkimuksiin nuo perustuvat, vai ovatko vain toiveajattelua vai tehty käyttäen niitä kuuluisia feministisestäkin "tieteestä" tunnettuja havainnointi metodeja, vai mitä.

Mutta näin tyhmästä, jonka käsitys perustuu omaan kouluaikaan, lasten koulun melko intensiiviseen seuraamiseen viidentoista vuoden aikana ja erinäisten opettajatuttujen kanssa keskusteluun, tuntuisi että tuollaiset väitteet ja tutkimukset ovat ns. paskapuhetta.

Siinä ei aiheuteta mitään muuta, kuin että opettajan aika menee niiden "haasteellisten" auttavaan kurissapitämiseen, opettaminen jää sikseen ja niiden tulokset, jotka haluaisivat sen kouluun tuhlatun ajan vastineeksi siellä jotain oppiakin, menevät alamäkeä.

Olen samaa mieltä.

Lisäksi, ei ehkä vielä ekalla, tokalla, tai kolmannellakaan luokalla, mutta myöhemmillä kyllä, ryhmäpaine jyrää oppimishalun mennen tullen.

Jos joku luokan kingi saa riehumisellaan huomiota, se asettaa heti muille painetta vastaavanlaiseen käytökseen. Kukaan ei halua joutua tuon kingin silmätikuksi.

[Lentomestari]

Kun huono ja hyvä oppilasaines erotetaan toisistaan, huonojen oppilaiden tulokset huononevat, mutta hyvien oppilaiden hyvyys ei kasva. Siksi huonojen ja hyvien oppilaiden sotkeminen on ainoa tie, jos koulujen tuloksia halutaan nostaa.

Jossain vaiheessa tämä sekoittaminen  ei enään onnistu ellei jostain tuoda valkopartikkeleita avuksi, kuinka Malmön koulupäättäjät ajattelevat tämän hoitaa? Ennusteen mukaanhan tasainen sekasotku on käsillä jo yhdeksän vuoden kuluttua, sitten insallah.

[Sanglier]

Todella mielenkiintoista kyllä seurata Malmöa. Aatelkaa, meillä on eturivin paikat seurata mitä tapahtuu kaupungille muslimimaahanmuuton seurauksena ja mitä sille kaupungille käy kun sen väestömäärästä yli puolet on muslimeja.

Siitä ei seuraa mitään pahaa, ja jos seuraakin, se ei ole maahanmuuton tai muslimien vika, eikä näin voi tapahtua Suomessa, joten hajotkaa.

Aika mykistävää. Taantuva kaupunki "elvytettiin" maahanmuutolla. Kuka kehtaa väittää ettei kyseessä ole hirvittävä kulttuurinen ja inhimillinen katastrofi joka luotiin tahallisesti.

Kaikki paskapuhe ja saivartelu on turhaa. Väestönvaihto ja islamisaatio on fakta. Talo, kortteli, kaupunginosa ja kunta kerrallaan. Koko maan haltuunotto ei ole edes tarpeen, isot kaupungit riittävät. Demograria hoitaa loput.

[tarhuri]

Kammottavaa.  Kyllä jo 60-luvulla huomattiin, että yksikin häiriköivä huonostimenestyjä pilaa koko luokan työsuoritusta.  Ja lasteni kertoman mukaan näin on edelleen.  Aivan kammottavaa kokeilua lasten kustannuksella.

[Axl]

Oppimistulokset saattaisivat kohota huomattavasti jos ne sidottaisiin annettujen sosiaalietuisuuksien määrään per perhe. Siinä saattas iskä piiskata jälkikasvuaan parempiin oppituloksiin kun taikaseinästä ei irtoa tarpeeksi. Hyödyttäisi kaikkia ja toisen polven kultamunat saattaisivat jopa kuoriutua l. realisoitua yhteiskunnalliseksi voimavaraksi.

[Tavis]

En ihmettelisi, vaikka suunnitellut toimenpiteet aiheuttaisivat vastaanottavan koulun natiivioppilaissa sen luonteista vastarintaa, jota tavallisessa, asteittaisessa rikastuksessa ei yleensä tuppaa syntymään.

[nevahood]

Ei vittu mitä ruotsalaista logiikkaa... 

Oppimistulokset huonoja ELI! -> Koulu ei toimi.
Lisää rahaa.
Koulu ei toimi.
Oppilaat siirretään muihin kouluihin.
Muut koulut ei toimi.
...

Eikä vain ruotsalaista logiikkaa.

Keski-Espoon yläkoulu oli jo hyvin rikas paikka. Niin rikas, että rahat loppuivat ja rikkautta on pakko jakaa muualle.

[normi]

Malmo is doomed. Vain maahanmuuttajien karkoitus voisi enää pelastaa tilanteen, mutta sehän olisi niin väärin. AInoa keino on paeta malmöstä ja pystyttää muuri sen ympärille, mutta sekin on niin väärin. Joten annetaan lisää rahaa ja mitä vaan keksivät vaatia.

Onkohan kukaan laskenut, että missä vaiheessa maahamuutto romahduttaa maan talouden? Siitä nimittäin seuraa mellakoita ja väkivaltaa.

[kiukiu]

Malmön nimeä ei liene sen kummemmin suomennettu, mutta ketjun otsikon voisi mukavasti suomentaa:
Ruotsi: Hölmöläiskoulujen tulevaisuutta puntaroidaan.

[Axl]

Malmön nimeä ei liene sen kummemmin suomennettu, mutta ketjun otsikon voisi mukavasti suomentaa:
Ruotsi: Hölmöläiskoulujen tulevaisuutta puntaroidaan.

Malm Ö, Malmisaari l. rikastettavaa on paljon?

[Tuomas2]

Investoinnit kouluihin, joissa suuri osa oppilaista ei saavuta tavoitteita, voivat ehkäistä kyvykkäiden ja motivoituneiden oppilaiden lähtemisen, sanoo Anders Jakobsson.

Tasapäistäminen on siirtymässä uudelle asteelle. Hyvin menestyvät oppilaat jotka haluaisivat pysyäkkin hyvin menestyvinä ja jatkaa opintojaan myohemmin siirtyminen pyritään estämään?

Kannattaisiko miettiä miksi nuo menestyvät oppilaat haluavat lähteä ja tehdä jotain sille -> jossakin vaiheessa tosiasiat on tunnustettava vaikka se tuntuisikin pahalta. Rautaesiripun takaa ei päästetty muuttamaan, mutta toivottavasti motivoituneille lapsille/nuorille annetaan tulevaisuudessakin mahdollisuus valita koulu jossa saa opiskella rauhassa.

[antero]

Malmo is doomed. Vain maahanmuuttajien karkoitus voisi enää pelastaa tilanteen, mutta sehän olisi niin väärin. AInoa keino on paeta malmöstä ja pystyttää muuri sen ympärille, mutta sekin on niin väärin. Joten annetaan lisää rahaa ja mitä vaan keksivät vaatia.

Onkohan kukaan laskenut, että missä vaiheessa maahamuutto romahduttaa maan talouden? Siitä nimittäin seuraa mellakoita ja väkivaltaa.

Tuolta ainakin näkee velan määrän:
https://www.riksgalden.se/
https://www.riksgalden.se/templates/RGK_Templates/TwoColumnPage____586.aspx

Velka vs BKT menee aika hyvin "rikastumisen" tahtiin:
https://www.riksgalden.se/templates/RGK_Templates/TwoColumnPage____605.aspx

Tällä hetkellä suomen ja ruotsin valtion velka on baut 14000e per asukas.

[Tosinuiva]

Tällä hetkellä suomen ja ruotsin valtion velka on baut 14000e per asukas.

Sellainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on, että Ruotsin valtionvelka on laskenut tänä vuonna, mutta Suomen velka kasvaa n. 10000 miljoonan euron vuosivauhdilla.

[antero]

Tällä hetkellä suomen ja ruotsin valtion velka on baut 14000e per asukas.

Sellainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on, että Ruotsin valtionvelka on laskenut tänä vuonna, mutta Suomen velka kasvaa n. 10000 miljoonan euron vuosivauhdilla.

Entäpä ruotsin valtion velan muutos seuraavan vuoden aikana...?

[Tommi Korhonen]

Käsittääkseni Suomessa ajatukset ovat saman suuntaisia; luokan hyvät oppilaat omalla esimerkillään kannustavat heikompia oppilaita.

En tiedä millaisiin tutkimuksiin nuo perustuvat, vai ovatko vain toiveajattelua vai tehty käyttäen niitä kuuluisia feministisestäkin "tieteestä" tunnettuja havainnointi metodeja, vai mitä.

Tuolle voi olla sellainen (väärä) perustelu että niitä ryhmiä opettavista opettajista selkeästi tuntuu siltä että kun aika jakautuu joko 100% loosereiden kanssa kirjainten läpikäymiseen ja houkutteluun ja uhkailuun, niin sekäryhmässä tuntuu rennommalta kun edes osa tekee jotain koulutyötä ja koko aika ei mene pelkästään ongelmien kanssa taisteluun tai arvovallasta vääntämiseen.

Toki todellisuudessa opettajan hyötyaika vähenee hyvin opiskelevilta oppilailta, mutta he ovat jossain määrin tottuneet joka tapauksessa tekemään myös omaehtoista työtä (tottakai, koska opettajia on vain yksi ja oppilaita on enemmän). Näin ollen siis hyvän oppilaan työ ei kärsi ihan niin paljoa kun opettaja on sitoutuneena heikompaan ainekseen. Ja opettajasta voi tuntua että hyvillä oppilailla menee edelleen hyvin. Lisäksi jos sekäryhmässä joudutaan gauss-normittamaan oppimistulokset (niinkuin nykykoulussa tupataan tekemään) niin hyvillä oppilailla eivät tulokset heikkene, saattavat kilpailun heiketessä jopa parantua. Huonommilla oppilailla ei oppimistulos ainakaan loppujen lopuksi parane, koska opettajan resurssit jakautuvat enemmän myös muille oppilailla. Vaikkakaan ei suhteessa tasaisesti. Huonommat oppilaat saattavat myös hyötyä tilanteesta koska he saavat suhteessa enemmän huomioita kuin heidän lukumääränsä odottaisi - koska hyvät oppilaat eivät vie aikaa suhteellisesti yhtä paljon.

==> voi siis olla että näyttää siltä että sekaryhmät ovat tasa-arvoisempia ja vähemmän vahingollisia kuin liian jyrkät tasoryhmät. Tällä pakinalla en voi sanoa että kuinka paljon todellinen hyöty olisi sopivasti mitoitettuihin tasoryhmiin nähden, vai olisiko sitä ollenkaan. Varmasti asiaan vaikuttaa myös erittäin paljon opettajien oma kokemus opetustilanteesta. Tosiasassa kuitenkin hyvä oppilas menettää enemmän kuin saa, vaikka hänen kokemansa romahdus ei ehkä olekaan yhtä iso kuin heikompien saama hyöty per yksilö. Kokonaisuutena kaikki oppilaat huomioiden tuo tietysti riippuu lukumääristä ja ongelmien kokoluokasta. Tuon kvantisoiminen vertailtavaksi olisi tietysti hyvä poliittinen liike yhteiskunnan kannalta, mutta siihen ei taatusti tule riittämään poliittista halua vielä ikiaikoihin jos koskaan.

Tämä on vähän samanlainen tilanne kuin yhteiskunnan muutenkin vähäosaisten tukeminen (ilman mitään mamuiluita). Pieni määrä ongelmatilanteista menee läpi ja yhteiskunnan kantokyky kestää. Mutta isompi määrä ei, ja syö vain resursseja. Tai voitaisiin sanoa myös kemiallisten/ruoka-aineiden kannalta: riittävän pienet pitoisuudet eivät pilaa tavoitearvoa, mutta isompi osuus saattaa pilata.

[Koskela Suomesta]

Aika hakemista tuo selitys jota esität.

Minusta suurimpia häviäjiä ovat tietysti ne keskitason ja heikot oppilaat jotka siinä luokassa olivat ennen häiriköiden tuontia. He tarvitsevat sitä opettajaa oppiakseen ja tuekseen, nyt sen panoksen vie ne häiriköt.

Tästä tietysti tullaan siihen sinänsä ihan oikeaan johtopäätökseen, että nykymuotoinen koulu antaa hyville oppilaille niin vähän, että on ihan sama opetetaanko heitä lainkaan. He oppivat sen mitä pitikin, kunhan joku kertoo opiskeltavan aihealueen. Raakaa mutta totta.

[Tommi Korhonen]

Aika hakemista tuo selitys jota esität.

Älä ymmärrä väärin. En minä puolustele itse tekoa, vaan tahdon nähdä mistä sen perustelut voisivat tulla. Ei "ymmärtäminen" aina tarkoita hyväksymistä ja pään silittelyä. Mutta mekanismin ymmärtäminen antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.

Olen samaa mieltä että kaikki häviävät, häiriköt ehkä vähiten. Pitäisi muuttaa asia niin että muille tulee mahdollisimman vähän tappioita ja itse aktiivisesti ongelman aiheuttaneille loput.

[Wanhapoika]

Väestönvaihto ja islamisaatio on fakta. Talo, kortteli, kaupunginosa ja kunta kerrallaan. Koko maan haltuunotto ei ole edes tarpeen, isot kaupungit riittävät. Demograria hoitaa loput.

(T)urbaani legenda, että Malmössä olisi islamia ja muslimeja.
Tällä Malmön turistitoimiston viime vuonna tuottamalla 5:35 pitkällä videolla ei näy ohimennen kuin korkeintaan ehkä 2-3 huivipäistä musliminaista. Meille pääkaupunkiseutulaisille tuttuja aina ystävällisiä housunsa profeetan esimerkin mukaan nilkkojen yläpuolelle lyhennyttäneitä parrakkaita muslimimiehiä ei näy yhtäkään. Eikä ainuttakaan moskeijaa.
http://www.youtube.com/watch?v=JtUopabsELM

[Tommi Korhonen]

Me olemme menossa kovaa vauhtia samaan suuntaan. Nyt etsitään jo somaliankielisiä koulunkäyntiavustajia. Mitä, emmekö enää olekaan Suomessa? Onko koulut muuttuneet somaliankielisiksi?

Tuo on hieman kaksipiippuista _jollakin_ tasolla. Voidaan olettaa että perhe ei opeta riittävää suomea tai suomea ollenkaan lapsilleen ennen kouluikää, ja toisaalta oppivelvollisuus on suoritettava. Tällöin yksi vastaus on pakottaa yhteiskunta maksamaan suomen kielen opetus (ja tästä ristiriidasta johtuva avustajan tarve).

Mielestäni oikeudenmukaisempi olisi kuitenkin vaikka pakottaa vanhemmat opettamaan tai järjestämään suomen opetusta lapsilleen niin että he voivat suorittaa oppivelvollisuudenta. Tai vaihtoehtoisesti vanhemmat voivat järjestää itse riittävän peruskoulutuksen omalla tavallaan, kunhan sen riittävyys sitten oppivelvollisuudeksi on todennettavissa.
(Ei ihan helppo temppu pakolaisille, mutta... )

Suomenkielen opetuksessa yhteiskunnalla voi kyllä olla rooli, sillä se lienee yhteiskunnalle parempaa panostusta kuin jättää asia hoitamatta ja paikata taikaseinällä sitten syrjäytymistä. Tosin tähänkin olisi kyllä helppo ratkaisu...

[Wanhapoika]

Jotkut somaliperheet eivät salli lastensa leikkivän suomalais- tai muidenkaan lasten kanssa, vain somalilapset ovat hyväksyttyä seuraa.

Luulisi toisten muslimilasten kelpaavan:

Koraani
3:114 Oi te, jotka uskotte, älkää ottako itsellenne uskottuja ystäviä muuta kuin omasta keskuudestanne

4:91 He tahtoisivat mielellään, että olisitte uskottomia niin kuin hekin, ja olisitte yhdenkaltaisia. Mutta älkää ottako heitä ystäviksenne, ennekuin he ovat lähteneet Jumalan tielle. Jos he kääntävät teille selkänsä, ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa heidät missä heidät löydättekin, älkääkä ottako heitä ystäviksenne ja auttajiksenne

5:57 Uskovaiset, älkää ottako ystäviksenne aikaisemmin Kirjan saaneita älkääkä uskottomia

9:124. Oi te, jotka uskotte, taistelkaa niitä uskottomia vastaan, jotka asuvat lähellänne, ja huomatkoot he teidät ankariksi

47: 4 Kun tapaatte niitä, jotka eivät usko, niin lyökää niskaan, kunnes panette aikamoisen verilöylyn heidän keskuudessaan toimeen! Pankaa heidät sitten kahleisiin!

48:29 Muhammed on Jumalan lähettiläs ja ne, jotka seuraavat häntä, ovat uskottomille pelottavia, mutta toisilleen armahtavaisia

"Ainoa varsinainen auktoriteetti on Koraani ja profeetta Muhammedin perimätieto"
Chodr Chaheb / Isra Lehtinen
Ikkuna islamiin
Islam-aineisto Helsingin koulujen käyttöön
Helsingin kaupungin opetusvirasto, 1998

[Koskela Suomesta]

Aika hakemista tuo selitys jota esität.

Älä ymmärrä väärin. En minä puolustele itse tekoa, vaan tahdon nähdä mistä sen perustelut voisivat tulla. Ei "ymmärtäminen" aina tarkoita hyväksymistä ja pään silittelyä. Mutta mekanismin ymmärtäminen antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.

Olen samaa mieltä että kaikki häviävät, häiriköt ehkä vähiten. Pitäisi muuttaa asia niin että muille tulee mahdollisimman vähän tappioita ja itse aktiivisesti ongelman aiheuttaneille loput.

en ymmärrä väärin, pidin sitä vain todella kaukaa haettuna.

[Fincum]

Kun huono ja hyvä oppilasaines erotetaan toisistaan, huonojen oppilaiden tulokset huononevat, mutta hyvien oppilaiden hyvyys ei kasva. Siksi huonojen ja hyvien oppilaiden sotkeminen on ainoa tie, jos koulujen tuloksia halutaan nostaa

Käsittääkseni Suomessa ajatukset ovat saman suuntaisia; luokan hyvät oppilaat omalla esimerkillään kannustavat heikompia oppilaita. Lasteni ala-asteelta sain tällaista viestiä muinoin. Toimiiko ylä-asteella, en tiedä.

Ala-asteen 2. luokalla oli mahdollista hakea ns. kielipainotteiselle luokalle 3. luokalta lähtien. Kaikille hakijoille tehtiin testi ja testin hyväksyttävästi suorittaneet parhaasta päästä lukien pääsivät tälle ns. kieliluokalle. Testi mittasi vain kielellisiä ominaisuuksia, lähinnä äidinkielen osaamista. Esim. huono matikkaosaaminen ei näkynyt testissä.

Opettajat huomasivat, että kieliluokalle näin hyväksytyt olivat muutenkin 'parempia' oppilaita, ainakin motivaatio oli hyvä. Tämän luokan opettaja ei juuri asiaa valittanut, mutta rinnakkaisluokkien oppilasaines oli huonompaa (vähemmän motivoitunutta) ja ongelmat näkyivät siellä.
Valintatapaa muutettiin; kokeen hyväksytysti selvittäneistä oppilaista arvottiin kieliluokalle pääsevät. Näin luokalle valikoitui eritasoisia oppilaita. Tässä yhteydessä tuotiin esille, että sekalainen oppilasaines on parempi. Ajattelivatko opettajat vain itseään... no voihan se niinkin olla. Joillekin vanhemmille arvonta ei sopinut; "meidän Petteri on niin hyvä, että hänen kuuluu päästä luokalle" jne.