Pääomatulojen verotus

[Salvation]

Mikä olisi mielestäsi sopiva pääomaverotuksen prosentti? Pitäisikö se olla progressiivinen? Entä omaatko itse pääomatuloja?

[heikkiolli]

Mikä olisi mielestäsi sopiva pääomaverotuksen prosentti? Pitäisikö se olla progressiivinen? Entä omaatko itse pääomatuloja?

20-30%, eli se prosentti, jolloin verokertymä on yhteiskunnalle suurin, vrt. Ahon hallituksen 'jättipotti'.

[Salvation]

Oma ehdotus

Pääomavero progressiiviseksi. Ylin vero-% 32. Alin vero-% voisi olla jotain 20 %. Kuitenkin niin, että pääomaveron kokonaistuotto ei laskisi. Niin ja en usko, että ylin vero-% voisi olla juuri tuon 32 % yli, koska se alkaisi näkyä pienempänä verotuottona.

Omia pääomatuloja on vuokratuotto ja satunnaiset rahastojen/osakkeiden myynnit. Pääomatuloja ehkä noinpari tonnia vuodessa.

Tarkennus: ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi pitäisi ehdottomasti estää.

[Kari Kinnunen]

Tarkennus: ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi pitäisi ehdottomasti estää.

Mites ajattelit asian toteuttaa jonkin parin ihmisen Oy:n osalta.

Pikkukioskissa toki pohditaan kannattaako nostaa palkkaa vaiko osinkoa.

Lisäys. Tässä hiukan lisäinfoa asiasta.

http://www.yrittajat.fi/verotjarahat/verotus/osakeyhtionverotus/

Toki on helppo moittia yrittäjiä osinkotuloilla mässäileviksi kapitalisteiksi. Ongelma vain on siinä, että jos yrittäjä nostaa omasta kioskistaan palkkaa maksaa tietysti ansiotulostaan veroa.
Firma maksaa sitten toisen kerran veroa omistajayrittäjän tekemästä työstä.

[Salvation]

Tarkennus: ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi pitäisi ehdottomasti estää.

Mites ajattelit asian toteuttaa jonkin parin ihmisen Oy:n osalta.

Pikkukioskissa toki pohditaan kannattaako nostaa palkkaa vaiko osinkoa.

So viisaampien ratkaistava ja muistaakseni jonkinlainen hahmotelma siitä miten asia hoidetaan olisi olemassakin.

[Alkuasukas]

Ei ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi, se on vassareiden urbaani legenda.

Veroprosentti voisi olla:
Pääomatulo 25%
Tulovero 20%( kunnallisvero)+ 5% (valtionvero)=25%

Simple. Eikä kukaan kikkaile mitään millään koskaan mitenkään. Ja verohallinnostamvoidaanmpotkia 1+n toistaitoista peperinpyörittäjää hevon kukkuuseen.

[Salvation]

Ei ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi, se on vassareiden urbaani legenda.

Veroprosentti voisi olla:
Pääomatulo 25%
Tulovero 20%( kunnallisvero)+ 5% (valtionvero)=25%

Simple. Eikä kukaan kikkaile mitään millään koskaan mitenkään. Ja verohallinnostamvoidaanmpotkia 1+n toistaitoista peperinpyörittäjää hevon kukkuuseen.

Lakimiehet ja lääkärithän tota tekee koko ajan. Jos veroprosentit olisi esittämäsi, niin mistä muusta tinkiset kuin maahanmuuton kustannuksista vai keksisitkö jostain lisää tuloja?

[Kari Kinnunen]

Ei ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi, se on vassareiden urbaani legenda.

Itse asiassa pikkukioskissa voi.

Teet omassa Oy:ssä duunia, muttet nosta palkkaa. Tällöin se raha joka olisi mennyt palkkasi maksuun nostaa yhtiön tulosta.

Jolloin tietenkin yhtiön voitto kasvaa ja voidaan maksaa omistajille=sinulle enemmän osinkoa.

Näin periaatteessa. Todellisuudessa asia ei ole ihan näin yksinkertainen.

[Salvation]

Ei ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi, se on vassareiden urbaani legenda.

Itse asiassa pikkukioskissa voi.

Teet omassa Oy:ssä duunia, muttet nosta palkkaa. Tällöin se raha joka olisi mennyt palkkasi maksuun nostaa yhtiön tulosta.

Jolloin tietenkin yhtiön voitto kasvaa ja voidaan maksaa omistajille=sinulle enemmän osinkoa.

Näin periaatteessa. Todellisuudessa asia ei ole ihan näin yksinkertainen.

Ja kun kassassa rahaa riittävästi (oliko miljoona vai puolitoista) voiit nostaa 90000 euroa osinkoja verovapaasti.

[Kari Kinnunen]

Ja kun kassassa rahaa riittävästi (oliko miljoona vai puolitoista) voiit nostaa 90000 euroa osinkoja verovapaasti.

Hiukan mutua, mutta. Muistaakseni sitä rahaa ei tarvitse olla 'kassassa' vaan rittää jos yhtiön nettovarallisuus on riittävä.

[Kari Kinnunen]

Itselleni toki hamaa historiaa.

Joskaan en osaa olla kade pikkufirmojen pyörittäjille.

Yritysjutut on sellasia hiukan haastavia. Jos vaikka nettiyhteys maksaa yksityiselle 10€/kk sama maksaa LY-tunnukselle 100€/kk.

Suomessa tuntuu olevan vallalla sellainen käsitys, että kun perustat yrityksen niin heti tulee kapitalistikeiju ja kaataa kuorma-autollisen rahaa pihaan.

[Alkuasukas]

Kyyllä, ja maahanmuuttajat ovat voimavara ja rikkaus. Lehdessä luki.

Esimerkki: Kaken nakkari tekee 25 000 euroa voittoa ensimmäisenä vuonnaan, ennen veroja. Veroja menee 26% eli 6500 euroa. Loput 18 500 menee taseeseen nettovarallisuudeksi. Tästä 9% saa nostaa verovapaana pääomatulona, eli 1665 euroa. Aika kehno liksa?

Lekuri voi tehdä 100 000 euroa vuodessa, eli pääsee ensimmäisenä vuotena nostamaan 6660 euroa.

Mutta koska kukaan ei elä tuollaisella summalla, on nostettava palkkaakin, eli lekuri joutuu nostamaan ehkä 30 000 + yel 21%, jää verotettavaa ehkä 62 000, verot pois, jää 45 000 euroa, josta osinkoa 4100 euroa.

[Pliers]

Ei ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi, se on vassareiden urbaani legenda.

Veroprosentti voisi olla:
Pääomatulo 25%
Tulovero 20%( kunnallisvero)+ 5% (valtionvero)=25%

Simple. Eikä kukaan kikkaile mitään millään koskaan mitenkään. Ja verohallinnostamvoidaanmpotkia 1+n toistaitoista peperinpyörittäjää hevon kukkuuseen.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ongelma ei ole se, että pääomatulo olisi liian matala, vaan tulovero on liian korkea.

LISÄYS: Toki suuret linjanvedot nykyisessä taloustilanteessa ovat haastavia.

[Riippumatoton]

Vastaan nyt vähän laajemmin, kun satun asiasta vähän tietämään.

Ensinnäkin, nämä "ansiotulojen pääomatuloiksi muuttajat" ovat aivan hurjan pieni vähemmistö, alle 1000 henkeä Suomessa. Vaikka heitä verotettaisiin 100%, tuottaisi se suunnilleen kolmen Björn Wahlroosin verran.

Tämä onnistuu siis siten, että osakeyhtiöön on kertynyt varallisuutta yli miljoona euroa, omistajia ja työntekijöitä on vain yksi. Vertailun vuoksi, Katri-Helena Kalajoen firma sai juuri miljoonan kasaan noin 30 vuoden keikkailun jälkeen, eli niin helppoa se on muutaman hengen firmalla, pitää olla todella kova tuntilaskutus että ehtii elinikänään sen verran ylimääräistä kerätä taseeseen.

Syy miksi tämä on koko ajan julkisuudessa, on se että verotyöryhmän professori Heikki Niskakangas on yksi näistä henkilöistä, ja se aiheuttaa ryhmän sisäisen kateusmomentin ja perspektiiviharhan.

Nämä verovapaat osingot sitten.

Esimerkiksi lakifirmassa on kaksi osakasta, kaksi muuta juristia ja sihteeri. Liikevaihdosta maksetaan ensin palkat sivukuluineen, toimitilat, kirjallisuus, puhelimet jne, ja jäljelle jäävä on yrityksen voittoa. Tästä maksetaan veroa 26%, eli suunnilleen saman verran kuin keskiverto palkansaaja maksaa palkastaan. Näiden verojen jälkeen on sitten verotetut voittovarat, jotka voidaan joko jakaa osinkoina tai jättää yritykseen. Yritykseen jätetyistä varoista sitten saa jakaa 9% vain kertaalleen verotettuina osinkoina, loppu 91% on jätettävä yritykseen.

Seuraavana vuonna sitten kertyneet voittovarat ovat sen vuoden tulos + ne edellisen vuoden 91%, ja tästä summasta saa jakaa 9%. Ideana on se, että kun varat käytetään yrityksen kasvattamiseen, saa myös tämän kasvun tuotosta osan vain kertaalleen verotettuna, kun tuloskasvusta maksetaan kuitenkin 26% vero.

Näin sitten muutaman vuoden päästä osakkaat voivat nostaa 26% verolla osinkoja muutaman tuhat euroa, ja vastaavasti pudottaa palkkaansa sen verran. Eli jos kykenee luomaan useita vuosia toimivia yrityksiä, niin siitä pikku hiljaa palkitaan isommalla tasavero-osuudella. Tämä kannustaa pitkäjännitteiseen suunnitteluun ja vahvoihin taseisiin, jotka taas mahdollistavat esimerkiksi työntekijöiden pitämisen palkkalistoilla vaikka olisi välillä hiljaisempi kausi.

On totta, että esimerkiksi keikkalääkäreille tai juristeille löytyy sen verran kysyntää, että yrityksillä menee yleensä hyvin. Jos ei haluta kieltää yritystoimintaa juristeilta ja lääkäreiltä, niin sitten ihan kansalaisten tasavertaisen kohtelun perusteella heillä on oltava samat verolait kuin muillakin. Asiantuntija-aloilla yksi ongelma on se, että osaamiseen investoimista ei lasketa taseeseen, joten investoinnit tuottavuuteen eivät kasvata jaettavan osingon määrää samoin kuin vaikka konepajalla. Asiantuntijayritykset joutuvatkin tyypillisesti jemmaamaan rahat jonnekin, ja tämä ei tietenkään ole hyvä asia kansantaloudelle.

Keskimääräiset osingot suomen osakeyhtiömuotoisilla yrittäjillä on vähän alle 5000e vuodessa. Veroetu palkkaan verrattuna on noin 200-300e vuodessa. Tämä on siis keskiverto veroetu yrittäjälle, joka luopuu käytännössä suuresta osasta työelämän joustoista ja sosiaaliturvasta. Jos liiketoiminta menestyy keskimääräistä paremmin, niin sitten saa suuremman veroedun.

Nuo ovat hauskoja esimerkkejä, "kun et nosta palkkaa". Ensinnäkin ansiotulojen verotus on yritysverotusta keveämpää noin 25000 euron vuosituloihin saakka, joten palkkaa kannattaa ottaa, ja toisekseen millä sitä sitten elää ne kioskin ensimmäiset vuodet, jos ensimmäiset osingot saa kahden vuoden päästä?

Vastaus kysymyksiin: Ansiotuloja 21 000, kertaalleen verotettuja osinkoja 19 000e, muita pääomatuloja 21 000e. Yritystoiminnalla ja muulla liiketoiminnalla generoitu verotuottoja kaiken kaikkiaan vähän vajaat 260 000e. Eniten maksoin veroja pääomatuloista.

Sopivat prosentit ovat mielestäni muuten nykyiset, mutta ansiotulovähennystä voitaisiin vähän kasvattaa, verotaulukoihin tehdä 2% inflaatiotarkistus, ja alentaa ylintä marginaaliveroa 2% ja toiseksi ylintä 1%. Rahoitus onnistuu helposti lopettamalla kehitysapu.

[Alkuasukas]

Jos veroprosentit olisi esittämäsi, niin mistä muusta tinkiset kuin maahanmuuton kustannuksista vai keksisitkö jostain lisää tuloja?

Listoja on tehty paljon eri foorumeilla. Parit:

-kaksikielisyys (miljardi, valistunut arvaus Kanadan mallin mukaisesti)
-kehitysapu (miljardi)
-maataloustuki (4 miljardia)
-kuntatyöntekijöiden lomat vastaamaan yksityistä sektoria (1,5 miljardia)
-tekes + muutama muu höpötukilaitos lopetetaan( miljardi)

Siinä 8,5 miljardin säästöt. Valtion tuloverokertymä on noin 13 miljardia.

[Alkuasukas]

Kiitokset Riippumattomalle ansiokkaasta tekstistä.

Minusta meidän (Valden) ei nyt pitäisi keskittyä verotulojen maksimointiin, vaan kulujen minimointiin.

[Kari Kinnunen]

Jäsenelle Riippumaton.

Kiitoksia. Jaksoit selventää asian

[Salvation]

Jos veroprosentit olisi esittämäsi, niin mistä muusta tinkiset kuin maahanmuuton kustannuksista vai keksisitkö jostain lisää tuloja?

Listoja on tehty paljon eri foorumeilla. Parit:

-kaksikielisyys (miljardi, valistunut arvaus Kanadan mallin mukaisesti)
-kehitysapu (miljardi)
-maataloustuki (4 miljardia)
-kuntatyöntekijöiden lomat vastaamaan yksityistä sektoria (1,5 miljardia)
-tekes + muutama muu höpötukilaitos lopetetaan( miljardi)

Siinä 8,5 miljardin säästöt. Valtion tuloverokertymä on noin 13 miljardia.

Pari huomiota...
Käytännössä maatalous Suomessa olisi tukien lopettamisen jälkeen kannattamatonta (olettaen, että muut maat eivät lopettaisi tukiaan, kuten esim. usa ja ranska).Tulisi varmaankin aika reilusti lisää työttömiä ja tunnetusti maaseudulla vapaita työpaikkoja ei ole ja investointeihin otettujen lainojen tiimoilta melkoinen määrä konkursseja. Melko kallista sanoisin. Lisäksi suomalainen tuntuu arvostavan suomalaista ruokaa ja sitä että sekin raha jäisi kotimaahan.

Vaikka kunta-alan lomat olisi tuon 5 viikkoa, niin tarkoittaisiko se säästöä? Mitä esim. opettaja tekisi sellaista ylimääräisen loman sijaan, että voisi sanoa säästöä syntyneen. Toisaalta kunta-alalla palkat on pienemmät; tätä on pidemmät lomat kompensoineet.

Etkö haluaisi puuttua maahanmuuttoon?

Tai esim. vastikkeettomiin sosiaalitukiin yms.?

[Alkuasukas]

Kuten sanoin, listoja on monia jo olemassa. Säästöä on de facto mahdollista tehdä ja verotuksen tasoa voidaan alentaa.

Kunta-alan palkat eivät juuri poikkea yksityisen sektorin vastaavista.

[Salvation]

Kuten sanoin, listoja on monia jo olemassa. Säästöä on de facto mahdollista tehdä ja verotuksen tasoa voidaan alentaa.

Kunta-alan palkat eivät juuri poikkea yksityisen sektorin vastaavista.

reilusti alemmat kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä...

[Kari Kinnunen]

Niin, yksityinen yritys:

Yksi katsoo että yhdeksän tekee työtä.

Julkinen, veromaksajien rahoittama:

Yhdeksän valvoo, ettei yksikään tee mitään.

[eliasj]

Käytännössä maatalous Suomessa olisi tukien lopettamisen jälkeen kannattamatonta (olettaen, että muut maat eivät lopettaisi tukiaan, kuten esim. usa ja ranska).Tulisi varmaankin aika reilusti lisää työttömiä ja tunnetusti maaseudulla vapaita työpaikkoja ei ole ja investointeihin otettujen lainojen tiimoilta melkoinen määrä konkursseja. Melko kallista sanoisin.

Kysymyshän on, olisiko suomalaisen maatalouden vähentyminen valtiolle halvempaa kuin nykyisen keinotekoisen työllisyyden ylläpitäminen. Siis olisiko mahdollisten työttömyyskorvausten määrä suurempi kuin maataloustuen määrä. Tietyskitään kaikkia maatalouden parissa työskentelvät eivät jäisi työttömiksi ja jotkut löytäisivät uusia töitä. Jonkin asteinen maatalous olisi kyllä säilytettävä hädän varalta. (tästäkin on kyllä eriäviä näkemyksiä).

Vaikka kunta-alan lomat olisi tuon 5 viikkoa, niin tarkoittaisiko se säästöä? Mitä esim. opettaja tekisi sellaista ylimääräisen loman sijaan, että voisi sanoa säästöä syntyneen. Toisaalta kunta-alalla palkat on pienemmät; tätä on pidemmät lomat kompensoineet.

Kunta-alalla suurin osa työntekijöistä on ihan jotai muita kuin opettajia...

[Riippumatoton]

Opettajat tosin ovat suurin ammattiryhmä kunnallisella puolella, ellei nyt ihan viime vuosina ole lähihoitajat menneet ohi.

[Alkuasukas]

Kunnallisella puolella palkkamenot vuodessa ovat 20 miljardia euroa. Opettajia on noin 20% kunta-alan työntekijöistä.

[ikki]

tai sitten kaikki lahjat, perinnöt, pääomatulot, palkkatulot ja lottovoitot yms pullojenkeryyrahat, laskettaisiin kaikki yhteen pottiin, josta sitten makselemaan sitä vanhaa hienoa ja tuttua progeveroa? (ja korotettaisi kohti 90% korkeimmillaan siinä jossain yli millin tuloilla..)

Mikäli ny noiden lekureiden omafirmatulot ovat noin järkyttävän iso ongelma.

[Salvation]

Käytännössä maatalous Suomessa olisi tukien lopettamisen jälkeen kannattamatonta (olettaen, että muut maat eivät lopettaisi tukiaan, kuten esim. usa ja ranska).Tulisi varmaankin aika reilusti lisää työttömiä ja tunnetusti maaseudulla vapaita työpaikkoja ei ole ja investointeihin otettujen lainojen tiimoilta melkoinen määrä konkursseja. Melko kallista sanoisin.

Kysymyshän on, olisiko suomalaisen maatalouden vähentyminen valtiolle halvempaa kuin nykyisen keinotekoisen työllisyyden ylläpitäminen. Siis olisiko mahdollisten työttömyyskorvausten määrä suurempi kuin maataloustuen määrä. Tietyskitään kaikkia maatalouden parissa työskentelvät eivät jäisi työttömiksi ja jotkut löytäisivät uusia töitä. Jonkin asteinen maatalous olisi kyllä säilytettävä hädän varalta. (tästäkin on kyllä eriäviä näkemyksiä).

Vaikka kunta-alan lomat olisi tuon 5 viikkoa, niin tarkoittaisiko se säästöä? Mitä esim. opettaja tekisi sellaista ylimääräisen loman sijaan, että voisi sanoa säästöä syntyneen. Toisaalta kunta-alalla palkat on pienemmät; tätä on pidemmät lomat kompensoineet.

Kunta-alalla suurin osa työntekijöistä on ihan jotai muita kuin opettajia...

No kertoisitko sitten mistä tulisi se säästö? Säästöä saadaan siten helposti aikaan, että potkitaan turhat pois. Mutta se, että vain loma lyhenee 2,5 viikkoa ilman henkilöstön irtisanomista ei tuo säästöä

[Salvation]

tai sitten kaikki lahjat, perinnöt, pääomatulot, palkkatulot ja lottovoitot yms pullojenkeryyrahat, laskettaisiin kaikki yhteen pottiin, josta sitten makselemaan sitä vanhaa hienoa ja tuttua progeveroa? (ja korotettaisi kohti 90% korkeimmillaan siinä jossain yli millin tuloilla..)

Mikäli ny noiden lekureiden omafirmatulot ovat noin järkyttävän iso ongelma.

Kari Tapio oli sentään mies eikä kikkaillut; maksoi tulovero ansioistaan, jotka oli luokkaa 500 keur

[Riippumatoton]

Björn Wahlroos kikkailee, työllistää muutaman hengen kartanon ylläpitoon henkilökohtaisesti, osti puoli-ilmaiseksi Ruotsin suurimman pankin enemmistön Suomeen, ja maksaa veroja reilut 5 miljoonaa vuodessa. Ei tosin piilota osinkojaan minnekään sijoitusyhtiöihin vaan maksaa sen 29% kitisemättä, ja taitaa palkkaakin kiskaista toista miljoonaa, osan Ruotsista.

Taitaa silti olla melko vihattu mies.

[xoxox]

Säästöä on de facto mahdollista tehdä ja verotuksen tasoa voidaan alentaa.

Verotuksen tasoa de facto ei voida Suomen valtiota uhkaavan väistämättömän vararikon takia alentaa, mutta on totta, että sitä de facto voitaisiin korottaa kaikki ehdotetut leikkaukset ja tukku muita toimeenpanemalla jossain määrin vähemmän kuin muussa tapauksessa.

Jotta Suomen talous saataisiin kestävälle pohjalle nykyisellä verotuksen tasolla, valtion menoja olisi leikattava osapuilleen 20 miljardin euron edestä vuodessa nykytasoon nähden.

Koska tämä on mahdotonta, niin viimeistään vuonna 2012 Suomi joutuu hakemaan muutaman kymmenen miljardia euroa hätärahoitusta Kreikan ja Irlannin tapaan. On eri asia, onko apua silloin tarjolla.

[eliasj]

No kertoisitko sitten mistä tulisi se säästö? Säästöä saadaan siten helposti aikaan, että potkitaan turhat pois. Mutta se, että vain loma lyhenee 2,5 viikkoa ilman henkilöstön irtisanomista ei tuo säästöä

Loman lyhentyessä 2,5 viikkoa työaika lisääntyy 2,5 viikkoa. Se vähentäisi uuden työvoiman palkkaamisen tarvetta ja toisaalta myös parantaisi palvelua olettaen, että lomaa kuitenkin olisi tarpeeksi, jottei tehokkuus kärsi liiasta työstä.
Loman lyhentämisen voisi tietysti yhdistää (turhan) henkilöston irtisanomisiin jolloin säästöt olisivat isoimmat.