PISA-tulokset 2010 - Suomella pientä alamäkeä

[Ur-ho-man]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Shanghai+vei+suomalaiskoululaisilta+ykk%C3%B6ssijan+Pisa-vertailussa/1135262200951


Shanghai vei suomalaiskoululaisilta ykkössijan Pisa-vertailussa
7.12.2010 12:00 A A Marjukka Liiten

Suomalaiset 15-vuotiaat koululaiset menestyivät jälleen hyvin OECD:n osaamisvertailussa. He eivät yltäneet kuitenkaan ihan kärkeen, vaikka tällä kertaa testien pääkohteena oli suomalaisten vahva alue, lukutaito.

Pisa-arvioinnin ykköseksi rynni uusi tulokas, Kiinan Shanghai, joka otti kärkipaikan myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Lukutaidossa Suomea hieman parempi oli nyt myös Etelä-Korea, mutta piste-erot sen, Suomen ja neljänneksi tulleen Kiinan Hongkongin välillä ovat hyvin pienet.

Pisa-arviointeja on tehty joka kolmas vuosi vuodesta 2000 lähtien. Silloin Suomi oli ykkönen lukutaidossa, joka oli myös tuolloin "pääaine".

Osanottajamaita oli silloin vain noin 30, kun nyt mukana oli jo 65 maata tai aluetta.

Euroopan maiden ja muiden Pohjoismaiden vertailussa Suomi oli lukutaidossa nytkin omaa luokkaansa, sillä toiseksi paras eurooppalainen maa, Hollanti, löytyy vasta sijalta kymmenen.

Hollantia edellä ovat Singapore, Kanada, Uusi-Seelanti, Japani ja Australia.

Pohjoismaista Norja on sijalla 12, Islanti sijalla 16, Ruotsi sijalla 19 ja Tanska sijalla 24. Viro on sijalla 13.

Testeissä ei mitata niinkään peruslukutaitoa vaan tekstin käyttötaitoa.

Erinomaisia lukijoita Suomesta löytyi yhä selvästi enemmän kuin OECD-maista keskimäärin, mutta heidän osuutensa oli kutistunut vuonna 2000 saavutetusta 18 prosentista 15 prosenttiin.

Suoritustasoltaan heikkojen lukijoiden osuus oli hienoisesti kasvanut seitsemästä prosentista kahdeksaan.

Kahdeksan prosenttiakin tarkoittaa tuhansia nuoria, joiden taitojen parantamiseen pitäisi tutkijoitten mukaan kiinnittää erityistä huomiota.

Heikennystä suomalaisnuorten lukutaidossa on tapahtunut tiedonhaun ja luetun ymmärtämisen sekä tulkinnan osa-alueilla. Pohdinnassa ja arvioinnissa taso on sen sijaan säilynyt.

Lukutaidon pienikin heikkeneminen vuodesta 2000 on Pisa-tutkijoiden mukaan huolestuttava ilmiö. Tosin naapurimaassa Ruotsissa tason lasku oli vielä suurempi.

Kaikissa maissa tytöt ovat parempia lukijoita kuin pojat, mutta Suomessa sukupuolten ero on kaikkein suurin. Tytöillä on lähes puolentoista vuoden etumatka lukutaidossa.

Sen sijaan koulujen väliset erot lukutaidossa ovat Suomessa yhä kaikkein pienimmät, joskin ne ovat hieman kasvaneet. Ruotsissa koulujen väliset erot ovat kasvaneet tuntuvasti.

Matematiikassa Suomi sijoittui OECD-maista toiseksi ja kaikista osanottajista kuudenneksi. Edelle menivät Shanghai, Singapore, Hongkong, Etelä-Korea ja Taiwan.

Luonnontieteissä suomalaisnuoret olivat Shanghain jälkeen toiseksi parhaita.

Pisa-arviointiin osallistui viime vuonna Suomesta 203 koulua ja 6 415 oppilasta.

--

Tähän olisi turhan helppo heittää analyysina se tietty ero, joka Suomen ja Ruotsin kouluissa on. Se että Hollanti (rikkausasteen tuntien) on Euroopan kakkonen ei kylläkään tue suoraan rikkausaste-analyysia.

Luultavasti kyse on siitä että rikastumisen aste selittää osan ja opettajien koulutus, opetuksen laatu ja muut tekijät loput tuloksesta.

[_w_]

Miksei voisi olla kyse oppilasaineksesta?
Nuo muut on vähän haettuja.

[KTM]

Pisa-arvioinnin ykköseksi rynni uusi tulokas, Kiinan Shanghai, joka otti kärkipaikan myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Lukutaidossa Suomea hieman parempi oli nyt myös Etelä-Korea, mutta piste-erot sen, Suomen ja neljänneksi tulleen Kiinan Hongkongin välillä ovat hyvin pienet.

Pisa-arviointeja on tehty joka kolmas vuosi vuodesta 2000 lähtien. Silloin Suomi oli ykkönen lukutaidossa, joka oli myös tuolloin "pääaine".

Osanottajamaita oli silloin vain noin 30, kun nyt mukana oli jo 65 maata tai aluetta.

Tietenkin kyseenalaista miksi Shanghai ja Hong Kong ovat siellä mukana alueina, toki niissä on väkeä enemmän kuin koko Suomessa. Mutta jos alueita otetaan mukaan yhtä hyvin siellä voisivat olla myös Ahvenanmaa, Espoo tai vaikka Malmö, tosin tämä saattaisi tuottaa joillekin ikävästi selitettäviä tuloksia.

[_w_]

Pisa-arvioinnin ykköseksi rynni uusi tulokas, Kiinan Shanghai, joka otti kärkipaikan myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Lukutaidossa Suomea hieman parempi oli nyt myös Etelä-Korea, mutta piste-erot sen, Suomen ja neljänneksi tulleen Kiinan Hongkongin välillä ovat hyvin pienet.

Pisa-arviointeja on tehty joka kolmas vuosi vuodesta 2000 lähtien. Silloin Suomi oli ykkönen lukutaidossa, joka oli myös tuolloin "pääaine".

Osanottajamaita oli silloin vain noin 30, kun nyt mukana oli jo 65 maata tai aluetta.

Tietenkin kyseenalaista miksi Shanghai ja Hong Kong ovat siellä mukana alueina, toki niissä on väkeä enemmän kuin koko Suomessa. Mutta jos alueita otetaan mukaan yhtä hyvin siellä voisivat olla myös Ahvenanmaa, Espoo tai vaikka Malmö, tosin tämä saattaisi tuottaa joillekin ikävästi selitettäviä tuloksia.

Jospa ne saa tiedot sieltä vaikka kouluittain pyydettäessä?
Mutta kun Suomi enempi on aasian vauhdissa mukana, kannattaisi suuntautua sinne eikä eurooppaan ja afrikkaan. Lisää lentsikoita ja kaikille koululaisille ja työttömille opettamaan aasian kieliä, joiksi myös englannin voi erinomaisen hyvin laskea. Turhat pikkukielet pois.

[VeePee]

Suomi putosi kakkoseksi Pisa-vertailussa
Tiistai 7.12.2010 klo 12.00 (päivitetty klo 12.10)

Suomi on pudonnut ykköspaikalta kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Suomi on koulutusvertailussa jaetulla toisella sijalla kolmen muun maan kanssa.



Pisa-tutkimuksessa nuorten osaamista verrataan muun muassa luonnontieteissä. (JUKKA VUOKOLA / AL)
Kolme vuotta sitten maamme oli ykkönen.

Pisa-koordinaattori Jouni Välijärven mukaan suurin syy Suomen sijoituksen heikentymiseen on se, että vertailuun on otettu mukaan uusia maita ja alueita. Uutena mukaan tullut Kiinan Shanghain alue oli ylivoimainen.

Huolestuttavaa Suomen kannalta on kuitenkin se, että suomalaisnuorten osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä näyttää heikentyneen hieman. Erot edelliseen tutkimukseen eivät ole tilastollisesti merkittäviä, mutta olennaista on Välijärven mukaan se, että aiempi hyvä kehitys on pysähtynyt. Aikaisemmin Suomi pärjäsi luonnontieteessä ja matematiikassa Pisa Pisalta paremmin, mutta nyt samaan ei enää päästy.

Muihin länsimaihin verrattuna Suomi oli tälläkin kertaa ylivoimaisesti paras, sillä muut Pisa-menestyjät ovat kaikki Aasiassa. Shanghai oli ykkönen, ja Suomi, Singapore ja Hongkong olivat käytännössä tasoissa keskenään.

Pisa-tutkimuksessa oli nyt mukana 65 aluetta tai maata. Niitä oli vajaat kymmenen enemmän kuin kolme vuotta sitten.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010120712823773_uu.shtml

Monikulttuurisuuden voittokulku peruskouluissa alkaa vähitellen vaikuttaa...

[Cicero]

Shanghain ja HK:n kasitteleminen alueina johtunee ihan siita, etta Shanghai ja Kiinan rikkaat kaupungit ovat kuin toinen maa verrattuna koyhiin alueisiin.

Mita tulee kiinalaisten oppimenestykseen, syy on yksinkertainen. Takalaiset koululaiset opiskelevat jarkyttavan paljon. Kouluun mennaan aamukahdeksalta ja palataan iltakymmenelta. Lomia on korkeintaan 2kk vuodessa, lukiossa huimat 2 viikkoa.

Tassa mielessa Suomen jarjestelma vetaa kylla pidemman korren, opiskelijoiden elama on tasapainoisempaa ja tulokset hyvia.

Mutta kun Suomi enempi on aasian vauhdissa mukana, kannattaisi suuntautua sinne eikä eurooppaan ja afrikkaan. Lisää lentsikoita ja kaikille koululaisille ja työttömille opettamaan aasian kieliä, joiksi myös englannin voi erinomaisen hyvin laskea. Turhat pikkukielet pois.

Komppaan.

[Vinyylihanska]

"Pieni notkahdus voi kuitenkin olla syynä siihen, että artikkelissa pohditaan myös Suomen koululaitoksen tulevaisuuden haasteita. Artikkelin mukaan Suomen menestyksen suurin salaisuus, peruskouluun siirtyminen, tapahtui jo 40 vuotta sitten. Nyt nykyisestä koulujärjestelmästä on tullut itsestäänselvyys.

–Riittävätkö nykyisen suoritustason tuoneet järjestelmät ja käytännöt menestyksen jatkumiseen myös muuttuvassa, globalisoituvassa maailmassa, artikkeli kysyy.

Suurin haaste on kirjoittajien mielestä Suomessa sama kuin muuallakin: maahanmuuttajien lasten sopeuttaminen kouluun.

–Suomalaisista oppilaista vain noin kolme prosenttia on maahanmuuttajien lapsia, mutta heidän osuutensa kasvaa. Joissain helsinkiläiskouluissa jo lähes puolet oppilaista on maahanmuuttajia. Tähän asti Suomi on tarjonnut maahanmuuttajille mahdollisuuden opiskella omalla äidinkielellään, mutta tämä käytäntö voi tulevaisuudessa olla ongelma, kirjoitetaan raportissa.

Suomen PISA-tulosten johtava tutkija, Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi toteaa raportissa, että kielten kasvava määrä voi tehdä käytännön jatkamisen mahdottomaksi.

–Lisäksi tulee miettiä, miten tasapainoillaan kunkin äidinkielen kunnioittamisen ja suomen kielen oppimisen välillä, sanoo Välijärvi."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107266-pisa-vertailu-suomi-on-yha-%E2%80%9Dturistikohde%E2%80%9D-%E2%80%93-tassa-haaste

[Sanglier]

Kas. Vaihteeksi suoraa tosipuhetta mamuista, koulusta ja Pisasta.

Mutta eikös "opiskella omalla äidinkielellään" pitäisi olla "omAA äidinkieltään?"

[hyperbeli]

Shanghai oli ykkönen, ja Suomi, Singapore ja Hongkong olivat käytännössä tasoissa keskenään.

Korreloivatko Pisa-tutkimuksen tulokset enemmänkin väestön etnisen pohjan kanssa, kuin minkään muun muuttujan kanssa? Ainakin mielikuvieni perusteella nuo menestyvät maat ovat aikalailla monokulttuurisia...

[Frank]

No ei tämäkään tulos vielä kovin pahalta näytä. Shanghai ja Hongkong eivät ole itsenäisiä maita. Taiwaninkin itsenäisyys on vähän niin ja näin. Itsenäisistä maista Suomi oli lukutaidossa käytännössä jaetulla ykkössijalla Etelä-Korean kanssa.

Matematiikassa Suomi on Singaporen ja Etelä-Korean jälkeen kolmonen.

Luonnontieteissä Suomi oli ykkönen.

Kokonaisraporttiin en ole tutustunut, mutta näyttää siltä, että itsenäisistä maista Suomi on yhä ykkönen, joskin Etelä-Korea alkaa olla samaa tasoa. Sen sijaan kehitys sinänsä on huolestuttavaa. Suomi on menossa alaspäin ja tietyt Aasian alueet nousevat kovaa vauhta ylöspäin. Wikipedia kertoo esimerkkinä mm. länsinaapurimme Ruotsin kehityksen:

2000 Ruotsi sijalla 9.
2003 sijalla 14.
2006 sijalla 16.
2010 sijalla 19.

Lähde vuoden 2010 osalta em. hesari, muuten http://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment
Toki Ruotsin alamäki selittyy osittain uusilla alueilla, joita on otettu vertailuun. Itselläni olisi myös vaihtoehtoinen selitys, jota ei liene poliittisesti korrektia esittää.

[kohmelo]

Ruotsilla on vähän enemmän alamäkeä.

http://www.thelocal.se/30668/20101207/

Swedish pupils slide in new global ranking
The reading comprehension and mathematics skills of 15-year-old Swedish students have deteriorated in the 2000s, a new triennial OECD study released on Tuesday has found.
...
"One in five students now does not have a basic level in reading, a level needed to benefit from other knowledge," said Anita Wester, project manager at the agency for Sweden's participation in PISA.
...
PISA revealed a growing disparity between high- and low-performing students and a strengthened role in the students' socioeconomic backgrounds. In addition, the differences between high-and low-performing schools has increased.

PISA also acknowledged the difference in performance between Swedish students and students with foreign backgrounds. In Sweden, the differences between these groups of students was one of the highest in the survey.

For students with foreign backgrounds born in Sweden, 30 percent failed to meet basic reading levels. In terms of students of foreign origin who were born abroad, the figure was 48 percent, compared with Swedish students, at 14 percent.

"There is concern that students with foreign backgrounds born in Sweden have lower results than those students, although a lot of the differences can be explained by socio-economic backgrounds," said Wester.

[sattuma]

Thilo Sarrazin väittää http://fi.wikipedia.org/wiki/Thilo_Sarrazin kirjassaan Suomen ja Korean Pisa-menestyksen johtuvan homogeenisesta väestönrakenteesta.

Hän avaa Saksan tuloksia osavaltiotasolla. Saksassa heikoin osavaltio on Saksa, jonka finanssiministerinä Sarrazin on toiminut. Saksan parhaat tulokset ovat Baijerissa, sekä idän vanhoissa preussilaisissa, Dresden sekä Leibzig.

Kielitaitoisille joululahjavinkki
http://www.bookdepository.co.uk/book/9783421044303/Deutschland-schafft-sich-ab €19.35

[Roope]

"There is concern that students with foreign backgrounds born in Sweden have lower results than those students, although a lot of the differences can be explained by socio-economic backgrounds," said Wester.

Tietysti ulkomaalaistaustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys voidaan selittää suurelta osin heikommalla sosioekonomisella taustalla, mutta entä sitten? Heidän heikkoa menestystään pidetään ongelmana, eikä siihen ole olemassa mitään nopeaa ratkaisua. Heikosti koulutettujen ja huonosti sopeutuvien ulkomaalaisten muuttoa ei kannata edistää tuudittautuen siihen, että Suomen koulujärjestelmä posiitiivisine erityiskohteluineen kyllä tasoittaa erot. Se vaatii vanhempien sosioekonomisen aseman kohoamisen, joka taas vie sukupolven tai kaksi, jos onnistuu ollenkaan.

Home background influences educational success, and schooling often appears to reinforce its effects. Although poor performance in school does not automatically follow from a disadvantaged socio-economic background, the socioeconomic background of students and schools does appear to have a powerful influence on performance. Socio-economic disadvantage has many facets and cannot be ameliorated by education policy alone, much less in the short term. The educational attainment of parents can only gradually improve, and average family wealth depends on the long-term economic development of a country and on a culture that promotes individual savings. However, even if socio-economic background itself is hard to change, PISA shows that some countries succeed in reducing its impact on learning outcomes.

PISA 2009 Results: Executive Summary

[VeePee]

Tietysti ulkomaalaistaustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys voidaan selittää suurelta osin heikommalla sosioekonomisella taustalla, mutta entä sitten? Heidän heikkoa menestystään pidetään ongelmana, eikä siihen ole olemassa mitään nopeaa ratkaisua. Heikosti koulutettujen ja huonosti sopeutuvien ulkomaalaisten muuttoa ei kannata edistää tuudittautuen siihen, että Suomen koulujärjestelmä posiitiivisine erityiskohteluineen kyllä tasoittaa erot. Se vaatii vanhempien sosioekonomisen aseman kohoamisen, joka taas vie sukupolven tai kaksi, jos onnistuu ollenkaan.

Kyllä ne erot koulujärjestelmässä tasoittuvat jo siitäkin syystä, että ummikkomamuoppilaat haittaavat oleellisesti oppihaluistenkin menestymistä.

[pelle12]

 Voi ei, viimeinenkin Suomen valttikortti maailmalla- PISA-tutkimuksen kärkisija menetettiin Aasiaan!!!! Kyllä nyt hävettää olla suomalainen, eritoten kun tuo Pisa-tutkimus oli niin objektiivinen ja kaikenkattava.

[E.P.L]

Saksassa heikoin osavaltio on Saksa, jonka finanssiministerinä Sarrazin on toiminut.

Saksassa on Saksa niminen osavaltio?

[Malla]

Tietysti ulkomaalaistaustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys voidaan selittää suurelta osin heikommalla sosioekonomisella taustalla, mutta entä sitten? Heidän heikkoa menestystään pidetään ongelmana, eikä siihen ole olemassa mitään nopeaa ratkaisua. Heikosti koulutettujen ja huonosti sopeutuvien ulkomaalaisten muuttoa ei kannata edistää tuudittautuen siihen, että Suomen koulujärjestelmä posiitiivisine erityiskohteluineen kyllä tasoittaa erot. Se vaatii vanhempien sosioekonomisen aseman kohoamisen, joka taas vie sukupolven tai kaksi, jos onnistuu ollenkaan.

Kyllä ne erot koulujärjestelmässä tasoittuvat jo siitäkin syystä, että ummikkomamuoppilaat haittaavat oleellisesti oppihaluistenkin menestymistä.

Joo, kun tarkastellaan koulusysteemiä kokonaisuutena. Toisaalta koulujen erot kasvavat: hyvät (=eivät vielä ihan täysin leipiintyneet) opet hakeutuvat oppilaitoksiin, joissa kyseisiä ongelmia ei ole. Esim: Ope-sukulaistyttö sai "mamupainotteisesta" koulusta kyllikseen vuodessa, vaikka vakivirkaa tarjottiin. Nyt pätkätyöskentelee (siis ilman kesälomia) toisenlaisessa koulussa ja on ikionnellinen valinnastaan. On ollut niin paljon helpompaa, kun ei tarvitse kuunnella koko ajan haistatteluja ja aika moni muksu haluaa oppiakin.     

[tjuguskegg]

Saksassa heikoin osavaltio on Saksa, jonka finanssiministerinä Sarrazin on toiminut.

Saksassa on Saksa niminen osavaltio?

Saksi(Sachsen) tai Saksi-Anhalt (Sachsen-Anhalt.)

[sattuma]

Saksassa heikoin osavaltio on Saksa, jonka finanssiministerinä Sarrazin on toiminut.

Saksassa on Saksa niminen osavaltio?

Anteeksi, siis Berliini

Laitetaan dataa vuoden 2003 Pisatuloksesta
Oppilas/syntyperä
Saksa 513 pistettä
Puola  470 pistettä
ex-NL 466 pistettä
Turkki 417 pistettä

Siirtolaislasten Pisapisteet 2003
Lähtömaa
Vietnam 565
Kiina      564
Intia       563
Puola     499
Valko-Venäjä 490
Marokko 452
Pakistan 463
Turkki     447

Tulomaa
Skotlanti 555
Uusi-Seelanti 548
Australia 527
Irlanti 504
Sveitsi 461
Itävalta 455
Saksa  442

[Entti]

Kyllä Pisa-tuloksissa ainakin ennen oli eritelty vastaajat äidinkielen mukaan vrt. koulukieli. Eli nämä rankinglistan tapaan esitellyt kansainvälisesti jotenkuten vertailukelpoiset tulokset koskivat ryhmää, jolla äidinkieli on sama kuin koulukieli. Kun tarkoitus on näes mm. etsiä hyviä ja toimivia koulusysteemejä ja koettaa kuurnia esiin niitä erilaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat menestystä tai heikkoutta testituloksissa. Ei semmoinen ole hyvää tutkimusta, jos kaikki erikieliset oppilaat lytätään saman ryhmään.

Puolikielisten maahanmuuttajien määrä vastaajissa/maassa ei siis suoraan selittäisi maan näitä tuloksia. Mutta sekamelska- ja puolikielisessä kouluympäristössä tunnetusti esiintyvät  erityiset "häiriötekijät" saattavat sen sijaan ollakin oppimistuloksiin vaikuttamassa, kuten joku jo arveli.

Vice versa: se tieto muumaa-porukan osuudesta on tuolla aineistossa.

[Miniluv]

Ei tainnut olla vielä suoraa linkkiä? 2009 tulokset.

http://www.oecd.org/document/61/0,3343,en_2649_35845621_46567613_1_1_1_1,00.html

[Veli Karimies]

Jos käytetään poissulkumenetelmää. Mitkä syyt eivät selitä alamäkeä?