Ylioppilaslehti herjaa: "Natsi-Suomi"

[Jaakko Sivonen]

Pääkaupunkiseudun nuorten vihervasemmistolaisten johtava äänenkannattaja Ylioppilaslehti on tänään ilmestyneellä numerollaan jälleen häpäissyt itsensä täydellisesti. Lehdessä on pitkä artikkeli otsikolla Natsi-Suomi. Ingressissä lukee seuraavasti:

Emme tunne häpeää emmekä historiaamme. Miksi yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa on edelleen niin vaikeaa puhua?

Juttu alkaa alla näkyvällä koko sivun kokoisella halpamaisella piirroksella, jonka ainoa tarkoitus on ilmeisesti pilkata Suomea mahdollisimman törkeästi:

(http://www.ylioppilaslehti.fi/kuvat/2010/natsi_16.jpg)

Artikkeli käsittelee Suomen ja Saksan suhdetta jatkosodan aikana. Artikkelin tarkoitus on ilmeisesti kaikessa yksinkertaisuudessaan herjata Suomea "natsistiseksi" sen takia, että maamme teki yhteistyötä Saksan kanssa jatkosodan aikana; tämän Ylioppilaslehden toimittajat nostavat suureksi synniksi.

Heille ei merkitse mitään se fakta, että Suomi teki vain sen, mikä oli tarpeellista itsenäisyyden säilyttämiseksi. Apua ei ollut saatavissa muualta. Välirauhan aikana avun saamista tunnusteltiin Ruotsista, mutta siitä ei tullut mitään.

Toimittajat kauhistelevat Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä sen takia, että natsi-Saksa oli totalitaristinen ja hirmutöitä tehnyt valtio. Sitä se tietenkin myös oli. Mutta nämä naiivit toimittajat eivät ymmärrä, että täysin samanlainen totalitaristinen hirmutöitä tehnyt valtakunta oli Neuvostoliitto. Molemmat valtakunnat tappoivat miljoonittain ihmisiä. Mutta näistä valtakunnista vain toinen oli Suomelle vakava sotilaallinen uhka vuonna 1941, ja se oli Neuvostoliitto, joka oli juuri hiljattain hyökännyt Suomeen, murhannut suomalaisia, silponut Suomen ja ajanut yli 400 000 suomalaista siviiliä kodeistaan — tehnyt siis Suomessa etnisen puhdistuksen. Suomella oli kaikki perusteet odottaa, että Stalin aikoisi lähitulevaisuudessa jatkaa suunnitelmaansa Suomen valtaamiseksi ja suomalaisten tuhoamiseksi. Tämän takia Suomen hallituksella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin turvautua Saksan apuun.

Artikkelissa kirjoitetaan paljon siitä, oliko jatkosota erillissota vai oliko Suomi Saksan liittolainen. Tosiasiassa nämä eivät sinänsä sulje toisiaan pois. Suomi soti Saksan rinnalla yhteistä vihollista vastaan ja sai Saksalta sotilaallista apua, mutta Suomen tavoitteet sodassa olivat kuitenkin nimenomaan Suomen tavoitteita, ei Saksan. Tämä tulee ilmeiseksi siitä, ettei Suomi noudattanut Saksan sodanjohdon toiveita aktiivisesta osallistumisesta Leningradin piiritykseen tai Muurmannin radan katkaisemisesta.

Mitä tulee jatkosodan alkamiseen, toimittajat syyttävät sodasta Suomea. He viittaavat tässä siihen, että suomalaiset ja saksalaiset alukset miinoittivat Viron rannikkoa ennen jatkosodan alkamista. Mutta toimittajat eivät ota huomioon sitä tosiasiaa, että Viro ei laillisesti kuulunut Neuvostoliitolle ensinkään! Neuvostoliitto oli laittomasti miehittänyt Viron, eikä Suomen hallitus ollut tunnustanut Viron liittämistä Neuvostoliittoon.

Toimittajat kiinnittävät paljon huomiota myös puna-armeijan juutalaisten sotavankien luovuttamiseen Saksaan. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi luovutti heidät siksi, että he olivat vihollisvaltiota edustaneita sotavankeja, ei sen takia että he olivat juutalaisia. Suomi ja Saksa vaihtoivat sotavankeja keskenään niin, että Suomi sai vaihdossa Saksan vangitsemia suomensukuisia sotavankeja, joita liitettiin Suomen armeijan riveihin. Toimittajien on ehkä vaikea ymmärtää, että sodan aikana neuvostoliittolaiset sotavangit eivät olleet Suomen poliitikkojen ykkösprioriteetti. Suomen juutalaisia kohdeltiin Suomessa samalla tavalla kuin ketä tahansa kansalaista: Suomi ei luovuttanut yhtäkään Suomen kansalaisuuden omaavaa juutalaista Saksaan.

Kaiken kaikkiaan artikkelista tulee auttamatta mieleen, että nämä Ylioppilaslehden toimittajat oikeastaan kadehtivat Saksaa. He toivovat, että Suomen historiassa olisi yhtä hirveitä episodeja kuin Saksan historiassa, jotta he voisivat vaatia suomalaisuuden häpeämistä yhä kovempaan ääneen.

Aloin miettimään myös tätä: jos toimittajatyttelit vaativat suomalaisia häpeämään maamme sotilaallista yhteistyötä Saksan kanssa toisen maailmansodan aikaan, vaativatko he myös amerikkalaisia tai brittejä häpeämään heidän maansa liittolaisuutta miljoonia siviilejä murhanneen totalitaristisen Stalinin Neuvostoliiton kanssa? Vai näkevätkö Ylioppilaslehden toimittajat "Isä Aurinkoisen" jotenkin puhtaassa valossa?

Artikkelin toimittajat ovat Maria Manner sekä Ann-Mari Huhtanen. Kuvat, kuten yllä oleva, on merkitty Vesa Sammaliston käsialaksi.

[IDA]

Ylioppilaslehti on niin väsynyt, että sitä lukiessa luulisi ylioppilaiden olevan eläviä kuolleita.

[Jaakko Sivonen]

Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat eivät sentään ole yhtä idioottimaisia kuin Ylioppilaslehden toimittajat. Mutta valitettavasti jokainen opiskelija joutuu Ylioppilaskunnan pakollisen jäsenmaksun muodossa tukemaan tuon rappiojulkaisun ilmestymistä.

[P]

Ylioppilaslehti on niin väsynyt, että sitä lukiessa luulisi ylioppilaiden olevan eläviä kuolleita.

Tai ainakin aivopestyjä väsyneisiin atteisiin, jossa omaa ajattelua ei kaivata.

Ylioppilaslehdelle pitäisi hankkia mauseleumi. Se ei heijasta nykymaailmaa, vaan jutut pyörivät vuoden 1968 sukupolven "totuuksien" ympärillä. Luulisi, että nouret tekisivät itse omat aattensa. Nyt nuollaan vallassaolevan edellisen sukupolven persettä kiltisti, ja ollaan olevinaan "kapinallisia". Jota kukaan ei edes usko.

Väsynyttä.

[Teemu Lavikka]

Eiköhän näihin "toimittajiin" päde ihan samat luonnonlait kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin: kun ikää ja elämänkokemusta saa lisää, useimmat ns. tulevat järkiinsä 
Kaikille ei tietenkään näin hyvin käy, vaan he jäävät ikuiseen taantumuksen tilaan.

[Almost human]

Hohhoijaa, taas tätä. Aina kun tapaan näitä natsijeesustelijoita kehotan heitä ottamaan päivitetyn kartan Euroopasta kesältä -40 ja esittelemään loogiset vaihtoehdot. Vastaus kuuluu yleensä että "olisimme voineet jäädä sodan ulkopuolelle" tms. Reaalipolitiikka on näemmä joissain piireissä mahdoton ajatus ja tuntematon käsite.

[Jouko]

Hyvä kysymys on, oliko Suomella vaihtoehtoja silloin? Välirauhan ehdoissa kiellettiin sotilaallinen yhteistyö esim. Ruotsin kanssa. Saksalaiset olisivat tulleet joka tapauksessa vaikka voimalla. Tuskin yhteistyö sen torjumiseksi Neuvostoliiton kanssa olisi ollut poliittisesti mahdollista vasta käydyn katkeran sodan jälkeen. Sillähän nimenomaan torjuttiin Puna-armeijan törmäily. Jos se ei olisi onnistunut niin meillä olisi ollut Baltian kohtalo. Siispä katsonkin Punavihreitten asenteen maanpetturuudeksi. Siitä on rikoslaissa omat pykälänsä.

[Itä ei nuku]

Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat eivät sentään ole yhtä idioottimaisia kuin Ylioppilaslehden toimittajat.

Tässä on suuria tiedekuntakohtaisia eroja... Ylioppilaat ovat tosin aina kunnostautuneet arrogantissa öyhöttämisessä. Vaikuttajapiiri heittäytyy muotiaatteen huomaan ja omaksuu niin tiukan kannan, että historiankirjoittajilla riittää ihmettelemistä. Nuoruuden ehdottomuutta tuokin.

On tullut pohdittua, milloin tämä vasemmistopainotteinen r*nkkupiiri oikein nousi kärkiasemaan yliopistossa. Kun yhtälöön lisää sen ikävän tosiasian, että vihreistä on tullut yliopiskelijoiden default-puolue (kuten Vesa Hackin totesi), niin todella ruusuinen tulevaisuus on luvassa. Eliitti-kansa -vastakkaisasettelu tulee kärjistymään entisestään.

Joskus heiluri värähtää gravitaation vaikutuksesta takaisin. Kysymys kuuluukin, miten nuoruuden idealismi kuultaa tästä porukasta, kun se on kasvattanut edes vähän järkeä ja päässyt valtaan (vrt. Kekkosen nuoruusvuodet ja idänpolitiikka). En ole varma, onko Suomella ja suomalaisilla tulevaisuutta heidän komennossaan. Vastavoima tarvitaan ja vähän äkkiä.

[CaptainNuiva]

Ylioppilas-lehden mukaan siis pitäsi tuntea häpeää siitä että kansakuntana Suomi on elossa
Ja ei voida keskustella, siis tämmöisestä paskastako mitä tämä lehdykkä tarjoaa?

Mistä näitä historiaa tuntemattomia ja siitä tietämättömiä oikein sikiää?
Kirjastot pullistelevat erillaisista teokista ja tutkimuksista joista selviävät sen ajan vaihtoehdot ja kuitenkin aina silloin tällöin joku nöösi alkaa jälkiviisasti selittämään että mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä pitänyt jättää tekemättä.
Huonoista vaihtoehdoista on silloin valittu vähiten huonoin, jotta jonkun  paskanjauhajan ei tarvitsisi potea jotain ihmeellistä yökasteluun verrattavaa ja elämäntuskaa tuottavaa moraaliruikkimista niin olisi varmaankin pitänyt kansan suosiolla aikoinaan vaeltaa Siperiaan Stalinin tuhoamisleireille.

Uskomatonta että vielä tänä päivänä tämmöistä tietämättömyyttä esiintyy mutta se lienee jonkinlainen pääsyvaatimus tuon läpyskän kirjoittajaksi.

[Aallokko]

Joku voisi kertoa noille pelleille, että sama levy soitettiin jo puhki 1960-70 -lukujen vasemmistoradikaalien toimesta.

Stalinin Neuvostoliitto tuskin malttoi pysyä nahoissaan välirauhan aikaan, niin kova hinku sillä oli syödä Suomi lopullisesti. Tuossa tilanteessa oli Suomen onni, että Itämeren piiristä löytyi Saksan kaltainen voima. Parempi tietenkin, jos kumpaakaan diktaattoria ei olisi ollut, mutta historia antoi ne kortit mitkä antoi, ja Suomi pelasi niillä taiten.

Sitä paitsi, kun Suomi loppuvuodesta 1940 ja alkuvuodesta 1941 aloitti yhteistyönsä Saksan kanssa, ei maailma vielä tiennyt Saksan julmuuksien tulevaa mittaa - siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niistä oltu Saksassakaan vielä päätetty. Stalinin leirihelveteistä ja joukkomurhista oli sen sijaan tietoa. Tässä mielessä olisi paljon perustellumpaa herjata ja syyttää vaikka Englantia sen liitosta bolshevikkihirmuhallinnon kanssa.

[Jaakko Sivonen]

Ylioppilas-lehden mukaan siis pitäsi tuntea häpeää siitä että kansakuntana Suomi on elossa

Kyseisen roskajulkaisun toimittajat ovat jo pitkään koostuneet lähinnä äärivasemmistolaisista elitisteistä, jotka katsovat tärkeimmäksi tehtäväkseen halventaa Suomea ja suomalaisuutta joka käänteessä. Lehden jokaisesta numerosta löytyy näiden mädättäjien suomalaisiin kohdistamia vihakirjoituksia.

[Aapo]

Mutta nämä naiivit toimittajat eivät ymmärrä, että täysin samanlainen totalitaristinen hirmutöitä tehnyt valtakunta oli Neuvostoliitto. Molemmat valtakunnat tappoivat miljoonittain ihmisiä.

Mistä päättelet, etteivät kyseiset toimittajat sitä ymmärtäisi? Oliko jutussa muka jotain Neuvosto-myönteisiä kohtia?

[Entti]

Mitä jos ei ruokittaisi trollia, vaikka se paperilehden muodossa ilmenisikin?

YL sanoo taikasanat natsi, Saksa, Suomi, sota ja muuta ei tarvita, kun jo on närkästelyrieha pystyssä ja sitten kaavan mukaan sanotaan samat toisinpäin omin loitsuin vahvistettuna: 60-luku, vasemmisto, eikö ne tajuu, herja, häpäisy...

Ja itse asiaan: Pirua ajettiin pois perkeleellä, muu ei auttanut.

[Jaakko Sivonen]

Mutta nämä naiivit toimittajat eivät ymmärrä, että täysin samanlainen totalitaristinen hirmutöitä tehnyt valtakunta oli Neuvostoliitto. Molemmat valtakunnat tappoivat miljoonittain ihmisiä.

Mistä päättelet, etteivät kyseiset toimittajat sitä ymmärtäisi? Oliko jutussa muka jotain Neuvosto-myönteisiä kohtia?

Toimittajat eivät missään vaiheessa pitkää artikkelia tuomitse Neuvostoliittoa, eivät edes sivulauseessa.

[metsämies]

Heh, mainiota! Erinomainen artikkeli. On mukava katsella miten heikkohermoiset hommalaiset raivoavat jonkun ikiopiskelijan kirjoituksista.

[Sanglier]

Ooh ja iih miten tuore ja rohkea kannanotto. Tai siis maailman kulunein.

[Aapo]

Toimittajat eivät missään vaiheessa pitkää artikkelia tuomitse Neuvostoliittoa, eivät edes sivulauseessa.

Ja tämä kertoo sinusta mistä? Tuo sinun vaatimuksesi tuomita Neuvostoliitto muistuttaa hätkähdyttävästi maahanmuuttokriitikoille esitettyjä vaatimuksia tuomita rasismi.


Tämä ja kirjoittajan edellinen viesti on luettu ja ne on havaittu asiallisiksi. Lakatkaa hakkaamasta sitä vasikkanappia joka kerta kun joku on kanssanne eri mieltä.

[E.P.L]

Mutta nämä naiivit toimittajat eivät ymmärrä, että täysin samanlainen totalitaristinen hirmutöitä tehnyt valtakunta oli Neuvostoliitto. Molemmat valtakunnat tappoivat miljoonittain ihmisiä.

Mistä päättelet, etteivät kyseiset toimittajat sitä ymmärtäisi? Oliko jutussa muka jotain Neuvosto-myönteisiä kohtia?

Toimittajat eivät missään vaiheessa pitkää artikkelia tuomitse Neuvostoliittoa, eivät edes sivulauseessa.

Ainakun solvataan Natsi-Saksaa täytyy tasapuolisuuden vuoksi mainita jotain Neuvostoliitosta?

[Igor Sika]

Mitä tuossa nyt niin erikoista oli? Jokaisella uudella sukupolvella on ollut tapana keksiä pyörä uudelleen ja uuden kirjan luettuaan olemattomasta perspektiivistä käsin ihmetellä, kuinka näistä asioista ei uskalleta puhua. Se on sitä nuoruuden söpöä viattomuutta.

Enemmänkin ihmeissäni olisin tästä:

"55 prosenttia katsoi, että Neuvostoliitto hyökkäsi jatkosodassa."

Kuinka usein pitää Tuntematon sotilas valtiollisen tv-yhtiön toimesta esittää, jotta nuoret naispuoliset kasvatustieteilijämme opppisivat edes historian alkeet. Kuinka pitkälle yhteiskuntaa voi syyttää täydellisestä kiinnostuksen puutteesta?

[requiem]

Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat eivät sentään ole yhtä idioottimaisia kuin Ylioppilaslehden toimittajat.

Tässä on suuria tiedekuntakohtaisia eroja... Ylioppilaat ovat tosin aina kunnostautuneet arrogantissa öyhöttämisessä. Vaikuttajapiiri heittäytyy muotiaatteen huomaan ja omaksuu niin tiukan kannan, että historiankirjoittajilla riittää ihmettelemistä. Nuoruuden ehdottomuutta tuokin.

Mutun ja rajallisten kokemusten perusteella voisi todeta että tuollaista intelligenttiä öyhötystä sisältävät eniten sellaiset tiedekunnat, joiden sisällöt pyörivät enimmäkseen ajatuksien ja ideoiden välillä.

Luonnontieteilijä ei voi vain todeta jonkin teoria olevan kiva ja oikein, koska hänet tullaan lyttämään todennettavin vastatodistein maanrakoon tieteenteon itsekorjaavan järjestyksen kautta. Insinöörin on suunniteltava käyttöä kestäviä asioita, matemaatikon on pystyttävä todistamaan esittämänsä teoria ja kemisti ei vain voi väittää keksineensä viisasten kiveä.

Ei-luonnontieteilijäkään ei toki periaatteessa voi vain todeta jonkin teorian olevan kiva ja oikein. Esim. sosialismin voidaan sanoa epäonnistuneen valtioissa joissa sitä on kokeiltu, mutta vain ja ainoastaan siksi että väärät ihmiset valittiin sen toteuttajiksi - tämän kuitenkaan osoittamatta aatteen perimmäistä olemusta epäonnistuneeksi. Koska pelkällä ideatasolla pyörivien asioiden todentamiseen, ja todentamattajättämiseen, ei voida esittää samalla tavalla subjektiivisesta näkemyksestä vapaita vastatodisteita, niin näillä piireillä onkin taipumusta muuttua samanhenkiseksi hymistelyksi joissa menestyminen vaatii virallisen liturgian omaksumista.

Mutta varsinaista Ylioppilaslehden aihetta mukaillen:

Emme tunne häpeää emmekä historiaamme. Miksi Neuvostoliiton palvonnasta, nöyristelystä ja myötäilystä on edelleen niin vaikeaa puhua?

[IDA]

Heh, mainiota! Erinomainen artikkeli. On mukava katsella miten heikkohermoiset hommalaiset raivoavat jonkun ikiopiskelijan kirjoituksista.

Se, että ylioppilaat kirjoittavat pelkkiä provoja lehtiinsä - vaikka nettikin on olemassa - osoittaa tietysti sen kuinka sivistymättömiä pässejä he ovat ja antaa kyllä pohjaa yliopistouudistuksesta keskustelemiseen. Opintotuki sidotuksi opintomenestykseen?

[junakohtaus]

Olen aina hämmästynyt siitä, miten tomppelipolvi toisensa jälkeen keksii paljastaa Suomen sotineen kompuksessa Saksan kanssa. No shit, Sherlock.

[Jaakko Sivonen]

Toimittajat eivät missään vaiheessa pitkää artikkelia tuomitse Neuvostoliittoa, eivät edes sivulauseessa.

Ja tämä kertoo sinusta mistä? Tuo sinun vaatimuksesi tuomita Neuvostoliitto muistuttaa hätkähdyttävästi maahanmuuttokriitikoille esitettyjä vaatimuksia tuomita rasismi.

Toimittajat kehottivat suomalaisia häpeämään sitä, että maamme teki kaiken mahdollisen itsenäisyytemme säilyttämiseksi. He eivät kuitenkaan kehota brittejä tai amerikkalaisia häpeämään maansa liittoa Stalinin Neuvostoliiton kanssa.

[Jiri Keronen]

Mikäli tämän lehden toimittajat häpeävät Suomen menneisyyttä, he ovat idiootteja. Itse en häpeä, koska olen älykäs ja komea.

Onko sillä edes mitään väliä, oliko Suomi Saksan liittolainen vai ei, olisiko Suomi voinut toimia toisin, olisiko Suomen pitänyt vastustaa Saksaa pontevammin jne. jne. Hyvin harva niistä ihmisistä, jotka silloin tekivät mitään päätöksiä, ovat enää elossa. Vaikka Natsi-Saksaa ei olisi koskaan ollut olemassa ja vaikka Suomi olisi ollut sen sijasta pistämässä juutalaisia keskitysleireille, ei se olisi siltikään yhdenkään suomalaisen vika, joka ei olisi ollut silloin laittamassa niitä juutalaisia leireille. Menneisyyden synnit eivät jää jälkipolvien kannettavaksi, eikä toisten ihmisten menneisyydessä tekemistä asioista voi millään järkevällä logiikalla kantaa häpeää tai kunniaa. En ymmärrä, mikä tässä on niin hankalaa.

Jos opiskelisin Helsingin yliopistolla, jättäisin seuraavan vuoden ylioppilaskuntamaksun maksamatta. On törkeää, että ylioppilaskunnat edellyttävät pakkojäsenyyttä, mutta ne eivät pitäydy niissä tehtävissä, jotka niille kuuluvat. Suomen perustuslakiin kuuluu oikeus olla kuulumatta yhdistyksiin, ja pakkojäsenyys on sallittua vain, jos yhdistyksen tehtävät on tarkoin määrätty. Ylioppilaskuntien tehtävänä on valvoa ylioppilaiden etua ja piste. Missään kohdassa koko Suomen oikeusjärjestystä ei ole sanaakaan siitä, että ylioppilaskuntien tehtävään kuuluisi tiettyjen poliittisten mielipiteiden edistäminen. Joko ylioppilaskuntia pitäisi kieltää ylittämästä niiden toimivaltuudet tai sitten niiltä pitäisi poistaa oikeus vaatia pakkojäsenyyttä opiskelijoilta.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on saatanasta.

[Aapo]

He eivät kuitenkaan kehota brittejä tai amerikkalaisia häpeämään maansa liittoa Stalinin Neuvostoliiton kanssa.

Ylioppilaslehdellä ei taida olla kauheasti brittiläisiä tai amerikkalaisia lukijoita.

[MikkoAP]

Minulle Ylioppilaslehti edustaa epäoriginaalin/äärikliseisen neliyhteyden yhtä osaa.

Muut ovat Voima lehti, Hesarin Nyt liite ja City-lehti.

Kaikista olen tosin vuosien varrella löytänyt jotain ihan hyviäkin kirjoituksia, mutta hyyyvin harvoin.

[Aallokko]

He eivät kuitenkaan kehota brittejä tai amerikkalaisia häpeämään maansa liittoa Stalinin Neuvostoliiton kanssa.

Ylioppilaslehdellä ei taida olla kauheasti brittiläisiä tai amerikkalaisia lukijoita.

Ei ole este vaan hidaste. Olisi voitu pyytää synnintunnustusta vaikka maiden suurlähettiläiltä.

Mutta totta on, ettei tällaisesta roskasta kannata hermostua. Se ei yksinkertaisesti ansaitsisi huomiota.

[Puistokemisti]

He eivät kuitenkaan kehota brittejä tai amerikkalaisia häpeämään maansa liittoa Stalinin Neuvostoliiton kanssa.

Ylioppilaslehdellä ei taida olla kauheasti brittiläisiä tai amerikkalaisia lukijoita.

Ylioppilaslehti voisi kuitenkin tehdä jutun suomalaisten vastuusta/syyllisyydestä Stalinin hirmutekoihin. Suomihan oli melko rähmällään Neuvostoliiton suuntaan sodan jälkeen ja kun Stalinkin kuoli vasta 1953 niin melkein vuosikymmenen verranhan me olemme silloin osallistuneet joukkomurhaamiseen.

[Jaakko Sivonen]

Ainakun solvataan Natsi-Saksaa täytyy tasapuolisuuden vuoksi mainita jotain Neuvostoliitosta?

Ne jotka tuomitsevat Suomen sotilaallisen yhteistoiminnan Saksan kanssa jatkosodan aikaan, ovat älyllisesti epärehellisiä, jos jättävät mainitsematta, että tämä yhteistyö johtui vain ja ainoastaan geopoliittisesta tilanteesta, jossa Suomea uhkasi yhtä julma valtakunta.

Ylioppilaslehden tekstimuotoisen oksennuksen otsikko on "Natsi-Suomi", mikä antaa valheellisesti ymmärtää, että Suomen johto olisi muka ollut ideologisesti natsistista, vaikka tosiasiassa sodan ajan hallituksessa istuivat kaikki puolueet sosiaalidemokraatteja, konservatiiveja, keskustalaisia ja liberaaleja myöten.

[M.K.Korpela]

Kuinka usein pitää Tuntematon sotilas valtiollisen tv-yhtiön toimesta esittää, jotta nuoret naispuoliset kasvatustieteilijämme opppisivat edes historian alkeet. Kuinka pitkälle yhteiskuntaa voi syyttää täydellisestä kiinnostuksen puutteesta?

Tosi, Big Brother ahmaisee laajoja osia sellaisesta ohjelma-ajasta jonka voisi käyttää paremmin.

Ei tosin ole varmaa, että johtopäätökset ovat pyörän uudelleen keksivän avantgarden kannalta positiivisia: siitä ei pääse yli eikä ympäri, että N-liitto ja III valtakunta sopivat Molotov-Ribbentrop -sopimuksella Itä-Euroopan jaosta. Tämän seurauksen N-liitto hyökkäsi Suomeen joten on ymmärrettävää, että haluttiin ottaa menetykset takaisin.

Kahden suurvallan konfliktissa on ymmärrettävää, että pienehkö, heikompi osapuoli joutuu valitsemaan malarian ja koleran välillä. Asiat saadaan näyttämmään pahemmilta kuin ne ovatkaan, mutta tosiasiallisesti konfliktin häiriölähteet ovat Berliinissä ja Moskovassa.