Jälkistalinismin vaikutus maahanmuuttokeskusteluun?

[Frantisek]

Näytelmäkirjailija Inkeri Kilpinen:

" Mutta jotakin täytyy tehdä entisen aatteen raunioilla, ainakin härnätä tuota pirun porvaria, jota ei saatukaan rähmälleen, sekä tätä kirottua yhteiskuntajärjestystä, jota ei saatu kumottua.
On postradikalismin aika. Enää ei tehdä vallankumousta, koska se ei ole muodissa, eikä ole enää itäisiä tahoja, jotka rahoittaisivat puuhan. Mutta on jäljellä muuta. Jo 1960-luvun lopussa alkanut romantiikka kirjallisuudessa ja teatterissa sekä sen sukuinen hölynpöly kuvataiteessa ja kuvataiteen lähimaastossa...Ja koska kriitikot ja muut tahot, joilla olisi valta sanoa jotain tästä sotkusta, pelkäävät kuollakseen, että heidät leimattaisiin vanhanaikaiseksi, he eivät sano mitään."

Millaisena näkisit kulttuurisen jälkistalinismin vaikutuksen yhteiskunnan uusiin suuriin kysymyksiin kuten maahanmuuttoon ja demografiseen kehitykseen?

Tällaisella kulttuurivaikuttajien ajattelun pohjavireellä täytyy olla myös syvälliset vaikutukset 2000-luvun Suomessa jota odottaa mitä ilmeisemmin melkoiset haasteet maahanmuuton ja muun demografisen kehityksen takia. Ei liene vaikea arvella ketkä tässä muutoksessa jälleen leimataan "taantumuksellisiksi", ketkä "edistyksellisiksi" ja ketkä – ehkä paljon myöhemmin – paljastuvat koko kansalle ns. vääriksi profeetoiksi.