2009-03-22 HS/Mielipide: Koulutus ehkäisee työttömien syrjäytymistä

[Saippuakupla]

Koulutus ehkäisee työttömien syrjäytymistä

Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sai huonon maineen 1990-luvun laman aikana, koska se oli usein tasoltaan ala-arvoista ja tuloksiltaan hyödytöntä. Jo ennen nykyistä lamaa tilanne kääntyi nurinniskoin: nyt laatu korvaa määrän. Kursseille on jopa 250 hakijaa, kun vain 15–20 voidaan ottaa.

Tämä on täysin kestämätön tilanne sekä työttömien että yhteiskunnan kannalta. Kun nousukausi alkaa, suurten ikäluokkien eläköityminen on jatkuvassa kasvussa. Monilla aloilla tulee ennennäkemätön työvoimapula. Jo siksi yhtäkään työkykyistä tai kuntoutettavissa olevaa työtöntä ei saa päästää syrjäytymään työelämästä.

Monet työnantajat pitävät jo 3–6 kuukauden työttömyyttä niin pitkänä aikana, että edes kokenutta ja huippukoulutettua ihmistä ei palkata ilman täydennyskoulutusta tai työharjoittelua. Lisäksi monilla on edessä joko pakollinen tai omasta halusta tapahtuva alan- tai ammatinvaihto.

Työllisyyskoulutuksen määrää tulee siis lisätä paljon ja pian. Laadusta taas on tingittävä sikäli, että nykyoloissa ei ole järkevää vaatia, että jokaisella koulutettavalla on oma yhteistyöyritys (suomeksi työharjoittelupaikka). Yritykset eivät voi sitoutua kouluttamaan uusia työntekijöitä samalla kun ne irtisanovat tai lomauttavat henkilöstöään. Toisaalta harjoittelupaikkoja löytyisi varmasti julkiselta sekä kolmannelta sektorilta.

Kaikkein järjettömin rajoite on lakiin kirjattu vaatimus, että ainoastaan TE-keskusten ja -toimistojen järjestämä koulutus hyväksytään. Omatoimisesti hankittu koulutus siirtää työttömän opiskelijaksi, mikä on useimmille taloudellinen mahdottomuus.

Mitä tahansa askartelukurssia ei toki voida hyväksyä eikä monivuotisia ammattitutkintoja, mutta työttömällä tulisi olla oikeus koulutukseen, jos sen voidaan olettaa edistävän hänen työllistymistään. TE-toimiston pitäisi voida hyväksyä esimerkiksi hieman kesken jääneiden opintojen loppuun saattaminen.

Toinen käsittämätön este on kielten opetuksen puute. TE-keskukset eivät järjestä kielikursseja, ja omatoimisesti kieliä saa opiskella vain iltaisin. Kuitenkin hyvä kielitaito on yhä useammissa tehtävissä välttämätön.

Silti melko harva suomalainen hallitsee edes englannin todella hyvin, ja vientiteollisuudelle tärkeiden eksoottisten kielten osaajista on pulaa. Niinpä täysipäiväinen kielten opiskelu tulisi hyväksyä työllisyyskoulutukseksi.

Myös johtamiskoulutus on laiminlyöty, vaikka 2010-luvulla tulee avoimeksi suuri määrä tehtäviä lähiesimiehistä konsernijohtajiin.

Koulutuksessa olevan työttömän taloudellinen turva on usein merkittävästi parempi kuin perustyöttömän. Koulutus pelastaisi siten monet asunnon tai luottotietojen menetykseltä, joista yleensä seuraa totaalinen ja pysyvä syrjäytyminen.

Määrärahojen lisäykset ja lakimuutokset on vietävä läpi tämän kevään aikana. Jos uudistukset venyvät ensi vuoden budjettiin, menetetään tuhansia, ellei jopa kymmeniätuhansia ihmisiä työelämän ulkopuolelle. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi seurauksena ovat valtavat lisäkustannukset sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Jos suuri määrä työttömiä päästetään syrjäytymään, työperäistä maahanmuuttoa olisi pakko lisätä massiivisesti. Tämä olisi lottovoitto ulkomaalaisvihamielisille ryhmille. Työttömien keskuudessa kytevä raivo ja epätoivo saattavat muutoinkin vaarantaa yhteiskuntarauhan, koska osa nykyisistä työttömistä ei ehkä alistu yhtä sävyisästi kohtaloonsa kuin 1990-luvulla kävi.

Suomi ei voi globaalille lamalle mitään, mutta valtio, työmarkkinajärjestöt, yritykset sekä työttömät itse pystyvät lieventämään sen vaikutuksia. Avainsanoja ovat joustavuus, ennakkoluulottomuus, positiivinen asenne, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus.

PEKKA NISKANEN
varatuomari
Helsinki

[rähmis]

vientiteollisuudelle tärkeiden eksoottisten kielten osaajista on pulaa.

Englannin, espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielissä en näe kamalasti eksotiikkaa, eikä äkkiseltään mietittynä kansainvälisessä kaupassa niiden lisäksi tarvita kuin muutamaa Kauko-Idässä puhuttua kieltä. Hieman haiskahtaa siltä, että joidenkin toimettamana täällä notkuvien eksoottisesta kieliperimästä oltaisiin tekemässä ainutlaatuista mahdollisuutta ja suunnatonta voimavaraa.

Tekisihän se toisaalta säväyksen, jos kuivakäymälöiden asentajat, kaivonkaivajat ja viemärien rassaajat osaisivat opastaa "asiakkaitaan" jollain harvinaisella swahilin murreteella.

[Lemmy]

No silloin 90-luvulla "siivottiin" kaikki kortistosta "opiskjelemaan", mutta pointti on oikea. Jos jokin olisi "järkevää" niin esimerkikis ikiteekkarin lopputyö varmaankin olisi sen sijaan että laitetaan laitehuoltajakurssille.

Tosta kielitaidosta, että vaikka olisi koulussa opiskellut niin jos kieltä ei käytä niin se ruostuu. Kuinka moni täällä saksaa lukeneista voi sanoa menevänsä sujuvasti ostamaan vasemmankätisen kiertokangen kuulalaakerin ja punaista jarruöljyä varaosaliikkeestä saksas? Ja saisko saman ranskaks? 

"Kielitaidoks" ei lasketa "juu mii kou nau faki faki" baarissa.

[Mika Mäntylä]

Monet työnantajat pitävät jo 3–6 kuukauden työttömyyttä niin pitkänä aikana, että edes kokenutta ja huippukoulutettua ihmistä ei palkata ilman täydennyskoulutusta tai työharjoittelua.

---

Jos suuri määrä työttömiä päästetään syrjäytymään, työperäistä maahanmuuttoa olisi pakko lisätä massiivisesti.

Siis työhön kelpaa paremmin kieli-, luku-, kirjoitus-, ammatti- ja tapakulttuuritaidoton itseoppinut kamelikuski tai sosiaaliasiakkuusosaaja kuin suomalainen kokenut ja huippukoulutettu 3-6kk uutta työtä etsinyt henkilö?

[PMH]

Täydennyskoulutus on, oman kokemukseni mukaan, harhaa. Lomautettuja ja irtisanottuja ihmisiä, joilla on 10-20 vuoden työkokemus, pannaan loimaan kansantalousopiston pitsinnyplläyskurssille jotta heidät saadaan siivottua työtön nimikkeen alta kortistosta ja tilastot pysyvät kauniina.

Jos suuri määrä työttömiä päästetään syrjäytymään, työperäistä maahanmuuttoa olisi pakko lisätä massiivisesti. Tämä olisi lottovoitto ulkomaalaisvihamielisille ryhmille. Työttömien keskuudessa kytevä raivo ja epätoivo saattavat muutoinkin vaarantaa yhteiskuntarauhan, koska osa nykyisistä työttömistä ei ehkä alistu yhtä sävyisästi kohtaloonsa kuin 1990-luvulla kävi.

Eihän täällä edelleenkään olla työperästä maahanmuuttoa vastustamassa, vaan sitä humanitääristä sellaista. Mitä nämä ulkomaalaisvihamieliset ryhmät ovat? Homma foorum vai takaperähikiän kilju skinit? Varminmin yhteiskuntarauha menetetään sillä että annetaan suurimpiin taajamiin syntyä Rosengårdenin tapaisia ghettottoja. Nykyinen, täysin edesvastuuton maahanmuuttopolitiikka, on vakavin rasismia lisäävä tekijä. On muumin vaikeaa selittää peräkylän mummulle miksi kunnalla ei ole varaa säilyttää kylällä koulua, postia, terveyskeskusta mutta vastaanottokeskukseen kyllä löytyy varaa.

[MokuMan]

Monilla aloilla tulee ennennäkemätön työvoimapula. Jo siksi yhtäkään työkykyistä tai kuntoutettavissa olevaa työtöntä ei saa päästää syrjäytymään työelämästä.

Selittäkää minulle, mitä tarkoittaa työvoimapula - eikö sellainen ole markkinataloudessa mahdottomuus? Eihän meillä ole energiapulaakaan, kännykkäpulaa, eikä perunapulaakaan.

Se, että työn X tekijöistä on "työvoimapula", tarkoittaa vain, että kyseisestä työstä ei asiakas halua maksaa (=suomeksi: työ ei ole tärkeää) ja että työtä ei kukaan halua pienellä palkalla tehdä (=suomeksi: työ on veemäistä). Molemmat voittavat, kun on työvoimapula.

[lintumies]

Kuinka moni täällä saksaa lukeneista voi sanoa menevänsä sujuvasti ostamaan vasemmankätisen kiertokangen kuulalaakerin ja punaista jarruöljyä varaosaliikkeestä saksas?

Ich nehme bitte ein Kugellager für die linkhändige Pleuelstange und rotes Bremsöl auch.

[MW]

Und herzliche willkomm nach Homma, Vogelmann.

Arg, muinaiset saksanopettajani pyörinevät haudoissaan...

[Lemmy]

Homma ist Gekados.