2010-11-11: Anna Kontula - Maahanmuuton vaikutukset

[Emperor]

Maahanmuuton vaikutukset Suomen työmarkkinoihin ja julkiseen sektoriin ovat olleet intohimoisen pohdinnan alla. Esittelen tässä tutkija Matti Sarvimäen tuoreen artikkelin aiheesta. Sarvimäki on koonnut yhteen suomalaistutkimusta ja täydentää sitä kansainvälisellä kirjallisuudella.

Ensin on kuitenkin muistutettava, että toistaiseksi tiedämme maahanmuuton vaikutuksista Suomelle hyvin vähän. Viimeisin siirtolaisvaihe alkoi vasta 1990-luvulla, joten tutkimustakaan ei ole olemassa kuin lyhyeltä ajalta. Edelleen maahanmuuttajataustaisia on meillä vain kolmisen prosenttia, kun Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä heitä on viidennes väestöstä ja USA:ssa ja Ruotsissakin yli 10%.

Luotettavan yleiskuvan saamista vaikeuttaa tietenkin sekin, etteivät maahanmuuttajat ole yhtenäinen ryhmä, vaan eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon kuin kantasuomalaisista. Lähtömaa, kielitaito, sukupuoli, koulutustausta, oleskeluperuste ja muutosta kulunut aika vaikuttavat kaikki maahanmuuttajan asemaan Suomessa. Useimmiten tutkimuksista myös puuttuu isoja ulkomaalaisryhmiä, ainakin väliaikaisesti maassa oleskelevat keikkatyöntekijät ja paperittomat siirtolaiset.

Ovatko maahanmuuttajat työn vieroksujia?

Sarvimäen artikkelin mukaan maahanmuuttajat työllistyvät aluksi kantasuomalaisia harvemmin, mutta vuosien myötä työn saaminen helpottuu. Työllisyyserojen tasoittuessakin maahanmuuttajien tulot pysyvät merkittävästi suomalaisia alhaisempina. Tyypillisesti maahanmuuttaja siis työllistyy kotouduttuaan, mutta kantasuomalaisten vieroksumille matalapalkka-aloille.

Työllistyneistä maahanmuuttajista suhteellisen moni (kantasuomalaisia useampi) toimii yrittäjänä. Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä pienyrittäjyys kielii sekin usein heikosta työmarkkina-asemasta, sillä useimmat työllistyvät mieluummin palkkatöihin.

Vievätkö ne meiltä työt...

Tutkijatkin kiistelevät siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa kantaväestön työmarkkina-asemaan. Sarvimäen mukaan vallitsevana käsityksenä kuitenkin on, ettei maahanmuutolla ole merkittävää vaikutusta kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen.

Miten tämä on mahdollista? Avoimessa taloudessa ei työvoiman tarjonnan lisääminen välttämättä johda kilpailun kiristymiseen, sillä siirtolaisuus vaikuttaa myös kulutukseen ja eri toimialojen keskinäisiin suhteisiin. Lisäksi väestön kasvu voi johtaa toimialojen laajentumiseen, mikä puolestaan synnyttää kielitaitoista kantaväestöä suosivia johtamisen, kuljetuksen ja markkinoinnin työpaikkoja. Työllisyys ei siis ole nollasummapeliä, vaan työmarkkinoilla vaikuttaa samanaikaisesti monenlaisia mekanismeja.

...vai ylikuormittavatko hyvinvointivaltion?

On mahdollista laskea, paljonko jokin ryhmä kuluttaa julkisia varoja. Esimerkiksi Dustman kumppaneineen arvioi, että uusista EU-maista Britanniaan muuttaneet henkilöt maksoivat vuosina 2005-2009 noin 1,4 kertaa enemmän veroja kuin aiheuttivat julkiselle sektorille menoja. Britanniaan syntyneiden kohdalla vastaava luku oli 0,9, eli kantaväestö oli julkiselle sektorille nettorasite.

Tällaiset mekaaniset laskelmat ovat kuitenkin vaikeasti hyödynnettävissä, sillä todellisuudessa ihmisten julkisen sektorin käyttö jakaantuu yksilöiden välillä ja elinkaaren mittaan epätasaisesti. Ihmiset kuluttavat julkisen sektorin palveluja eniten lapsina ja vanhuudessa, kun taas veronmaksu ajoittuu elämän keskivaiheille. Laskemista vaikeuttaa entisestään se, että maahanmuuttajat ovat useimmiten työikäisiä ja merkittävä osa heistä palaa lähtömaahansa ennen eläkeikää. Siten huoltovaiheet jää lähtömaan maksettavaksi.

Olemassa olevan tutkimuksen perusteella Sarvimäki toteaa, että vaikka maahanmuuton nettovaikutuksen etumerkkiä (-/+?) on vaikea sanoa, joka tapauksessa vaikutus on vähäinen.

Summa summarum

Sarvimäen artikkelin voisi tiivistää näin: maahanmuutolla ei näyttäisi olevan sellaisia rakenteellisia vaikutuksia, että paniikkiin olisi mitään syytä.

Ehdotankin, että maahanmuuttokeskustelussa lopetetaan pirujen seinille maalailu ja keskitytään sen sijaan pohtimaan niitä konkreettisia haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia, joita siirtolaisuus tuo tullessaan.

Anna Kontula

http://blogit.iltalehti.fi/anna-kontula/2010/11/11/maahanmuuton-vaikutukset/

[JoKaGO]

Edelleen maahanmuuttajataustaisia on meillä vain kolmisen prosenttia, kun Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä heitä on viidennes väestöstä ja USA:ssa ja Ruotsissakin yli 10%.

Hopsassaa! Näin sitä maailmanhistoriaa kirjoitetaan uusiksi täällä meillä Tampereella!

Työllistyneistä maahanmuuttajista suhteellisen moni (kantasuomalaisia useampi) toimii yrittäjänä.

OHO! Siis vuoden verottomuus mamuille on noin kannustava porkkana! Miksei samaa etua anneta suomalaiselle pitkäaikaistyöttömällekin?

Sarvimäen mukaan vallitsevana käsityksenä kuitenkin on, ettei maahanmuutolla ole merkittävää vaikutusta kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen.

Miten tämä on mahdollista? Avoimessa taloudessa ei työvoiman tarjonnan lisääminen välttämättä johda kilpailun kiristymiseen, sillä siirtolaisuus vaikuttaa myös kulutukseen ja eri toimialojen keskinäisiin suhteisiin. Lisäksi väestön kasvu voi johtaa toimialojen laajentumiseen, mikä puolestaan synnyttää kielitaitoista kantaväestöä suosivia johtamisen, kuljetuksen ja markkinoinnin työpaikkoja. Työllisyys ei siis ole nollasummapeliä, vaan työmarkkinoilla vaikuttaa samanaikaisesti monenlaisia mekanismeja.

Ja siinä meni markkinatalouden perusteesit uusiksi. On se kova ämmä tuo meidän Kontulan Anna!

On mahdollista laskea, paljonko jokin ryhmä kuluttaa julkisia varoja. Esimerkiksi Dustman kumppaneineen arvioi, että uusista EU-maista Britanniaan muuttaneet henkilöt maksoivat vuosina 2005-2009 noin 1,4 kertaa enemmän veroja kuin aiheuttivat julkiselle sektorille menoja.
Tällaiset mekaaniset laskelmat ovat kuitenkin vaikeasti hyödynnettävissä, sillä todellisuudessa ihmisten julkisen sektorin käyttö jakaantuu yksilöiden välillä ja elinkaaren mittaan epätasaisesti. Ihmiset kuluttavat julkisen sektorin palveluja eniten lapsina ja vanhuudessa, kun taas veronmaksu ajoittuu elämän keskivaiheille. Laskemista vaikeuttaa entisestään se, että maahanmuuttajat ovat useimmiten työikäisiä ja merkittävä osa heistä palaa lähtömaahansa ennen eläkeikää. Siten huoltovaiheet jää lähtömaan maksettavaksi.

Anna olisi voinut hieman avata tuota tutkimustulosta. Moniko niistä miljoonasta puolalaisesta putkimiehestä on nyt eläkkeellä Puolassa? Vai mistä tässä on kyse?

Olemassa olevan tutkimuksen perusteella Sarvimäki toteaa, että vaikka maahanmuuton nettovaikutuksen etumerkkiä (-/+?) on vaikea sanoa, joka tapauksessa vaikutus on vähäinen.

MY ASS!

Sarvimäen artikkelin voisi tiivistää näin: maahanmuutolla ei näyttäisi olevan sellaisia rakenteellisia vaikutuksia, että paniikkiin olisi mitään syytä.

Ehdotankin, että maahanmuuttokeskustelussa lopetetaan pirujen seinille maalailu ja keskitytään sen sijaan pohtimaan niitä konkreettisia haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia, joita siirtolaisuus tuo tullessaan.

Eikä lama koske Suomea, kuten Katainen ja Vanhanen vakuuttivat kaksi vuotta sitten.

Anna Kontula

Joo, antaa olla vaan ja uskokoon ken haluaa!

[Fincum]

uusista EU-maista Britanniaan muuttaneet henkilöt maksoivat vuosina 2005-2009 noin 1,4 kertaa enemmän veroja kuin aiheuttivat julkiselle sektorille menoja

Oujee, näitä meille!
Toisaalta, kun puhutaan uusista EU-maista, kuuluu Romania ja Bulgaria arvatenkin joukkoon. Uutisten mukaan Suomeen on saatu romaneja, joiden työteho on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna, joten Suomi voi esittää sellaiset kertoimet, että Eurooppa hei, se on in your face.

[Almost human]

Eikös tämän Sarvimäen Matin tutkimuksia käsitelty Hommassa jo aiemmin, ja todettiin juurikin päinvastaista mitä Kontula blogissaan puhelee?

[turha jätkä]

Avoimessa taloudessa ei työvoiman tarjonnan lisääminen välttämättä johda kilpailun kiristymiseen, sillä siirtolaisuus vaikuttaa myös kulutukseen ja eri toimialojen keskinäisiin suhteisiin.

Ja siinä meni markkinatalouden perusteesit uusiksi. On se kova ämmä tuo meidän Kontulan Anna!

Tämä kai voisi tarkoittaa sitä periaatteellista mahdollisuutta, että jos esim. tulee ulkomaisia raksamiehiä, niin heidän myötä tulee sitten myös tarve rakentaa uusia asuntoja. Työn määrä lisääntyy ja näin ollen työttömyys ei lisäänny.

No, nimenomaan raksatyö taitaa olla keikkatyötä, joten sillä ei tuollaista vaikutusta ole. Kaverit asuvat parakissa, eivät lisää asuntorakentamisen tarvetta ja kilpailevat suomalaisten kanssa.

[M.]

Avoimessa taloudessa ei työvoiman tarjonnan lisääminen välttämättä johda kilpailun kiristymiseen, sillä siirtolaisuus vaikuttaa myös kulutukseen ja eri toimialojen keskinäisiin suhteisiin. Lisäksi väestön kasvu voi johtaa toimialojen laajentumiseen, mikä puolestaan synnyttää kielitaitoista kantaväestöä suosivia johtamisen, kuljetuksen ja markkinoinnin työpaikkoja. Työllisyys ei siis ole nollasummapeliä, vaan työmarkkinoilla vaikuttaa samanaikaisesti monenlaisia mekanismeja.

Kontula kuvaa tässä vain miten talous laajenee, kun siihen osallistuu enemmän ihmisiä. Tämä ei kerro mitään vaurauden uusjakautumisesta taloudessa. On nimittäin varsin epätodennäköistä, että kaikki suomalaiset työntekijät pääsisivät nauttimaan näistä kantaväestöä suosivista johtamisen, kuljetuksen ja markkinoinnin työpaikoista jo pelkästään siksi, että heiltä alettaisiin vaatia uusien kielien oppimista (sikäli kuin kyvyt ja koulutus edes näihin töihin riittäisivät)! Lienee turha edes mainita, mitä häiritsevää on siinä, että yhteiskunta jakautuu kielitaitoiseen kantaväestöön ja kielitaidottomiin maahanmuuttajiin.

Oletetaan esimerkiksi, että vastavalmistunut suomalainen sähköasentaja kilpailee työpaikasta puolalaisen siirtotyöläisen kanssa, joka saa tarjotun työn kokemuksensa perusteella. Suomalaista sähköasentajaa ei lohduta juurikaan se, että puolalainen kuluttaa palkkaansa Suomessa, jos tämä kulutus lisää työntekijöiden kysyntää jollain sellaisella alalla, jolla suomalaisella sähköasentajalla ei ole mitään koulutusta. Hän joutuu siis ottamaan vastaan parhaimmillaankin vähäistä ammattitaitoa vaativan työn, jota hän olisi voinut tehdä ilman sähköasentajan koulutustaankin. Näin investointi koulutukseen menee hukkaan ja hänen palkkansa on tosiasiassa vähäisempi kuin mitä se olis ollut sähköasentajan työssä. Kaiken lisäksi tässä matalapalkkatyössään hän joutuu kilpailemaan alalla yhtä vähän koulutettujen maahanmuuttajien kanssa...

Oman ongelmansa muodostaa tietysti vielä yleinen hintatason nousu, joka jakaa vaurautta yhteiskunnassa uudestaan.

[Mika.H]

Anna K taas sekoittaa kaikki maahanmuuttajaryhmät samaan soppaan.

On siinä meillä "tutkija".

[Kimmo Pirkkala]

Edelleen maahanmuuttajataustaisia on meillä vain kolmisen prosenttia, kun Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä heitä on viidennes väestöstä ja USA:ssa ja Ruotsissakin yli 10%.

Hopsassaa! Näin sitä maailmanhistoriaa kirjoitetaan uusiksi täällä meillä Tampereella!

Tämä oli kyllä "hieman" hilpeä. Tarviiko tuota pidemmälle edes lukea.

[Roope]

Sarvimäen artikkelin voisi tiivistää näin: maahanmuutolla ei näyttäisi olevan sellaisia rakenteellisia vaikutuksia, että paniikkiin olisi mitään syytä.

Ehdotankin, että maahanmuuttokeskustelussa lopetetaan pirujen seinille maalailu ja keskitytään sen sijaan pohtimaan niitä konkreettisia haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia, joita siirtolaisuus tuo tullessaan.

Mutta kun tuo Sarvimäen artikkeli ei käsitellyt maahanmuuttoa sellaisella tasolla, josta voisi tehdä tuollaisen johtopäätöksen. Näkökulma oli suppea, maahanmuuttajaryhmiä ei eritelty ja ulkomaisten tutkimusten soveltaminen suoraan Suomen tilanteeseen on kyseenalaista. Paniikkiin ei varmaankaan ole syytä, mutta maahanmuuttopolitiikan perusteiden pikaiseen harkintaan kylläkin. Olisi jo aika.

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Anna Kontula ei suinkaan ole mikään puolueeton arvioija, vaan haluaa lisätä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien oikeuksia perheenyhdistämiseen ja sosiaaliturvaan. Näitä tavoitteita perustelemaan hänelle kelpaavat kontrollipolitiikan vastustaminen tai ihmisoikeudet siinä kuin satunnaisesti tällainen artikkelikin.

[sattuma]

Eikös tämän Sarvimäen Matin tutkimuksia käsitelty Hommassa jo aiemmin, ja todettiin juurikin päinvastaista mitä Kontula blogissaan puhelee?

http://blog.hse-econ.fi/?p=3201

[pw]

Mitähän nää kontulat oikeasti funtsii suoltaessaan tuota skeidaa? Onko näppistä naputelevalla mokututkijalla kieli keskellä suuta ja pirullinen virne naamallaan: "tässä taas teille lapiollinen senkin nuijat"

[sattuma]

Mitähän nää kontulat oikeasti funtsii suoltaessaan tuota skeidaa? Onko näppistä naputelevalla mokututkijalla kieli keskellä suuta ja pirullinen virne naamallaan: "tässä taas teille lapiollinen senkin nuijat"

Älä nyt, Koneen säätiö maksoi Kontulalle tukea 59.000€
Nämä rahat käytettiin 24 Suomessa toimivan ilotytön haastatteluun.
Jokainen voi laskea tuntipalkan.

Kontula voi muuten mennä läpi Pirkanmaan vaalipiiristä. Näin tapahtuu, jos taistolaiset keskittävät äänensä
Annalle. Nykyinen taistolaismiesedustaja luopuu paikastaan.
Kontulan mies on toiminut herran eduskunta-avustajana.
Tosin, lentäväthän ne linnutkin......

[VikaTikki]

Nojoo, tämä oli selkeä sumutus, pahiten kalskahti silmään Britannian tilanteen vääristely.

On mahdollista laskea, paljonko jokin ryhmä kuluttaa julkisia varoja. Esimerkiksi Dustman kumppaneineen arvioi, että uusista EU-maista Britanniaan muuttaneet henkilöt maksoivat vuosina 2005-2009 noin 1,4 kertaa enemmän veroja kuin aiheuttivat julkiselle sektorille menoja. Britanniaan syntyneiden kohdalla vastaava luku oli 0,9, eli kantaväestö oli julkiselle sektorille nettorasite.

Ehdottomasti suurin osa näistä uusista tulokkaista on puolalaisia.
Puolalaiset tekevät rakennuksilla, Tescoissa ja siivouslafkoissa kansallisella minimipalkalla hommia.
Tälläiset reality-rikossarjat ovat täynnä muuten läppää romanialaisista.
Normaalit britit ovat usein ilman duunia, samalla kun polakit reilulla 5. punnan palkalle tekevät duunit.
Tässä tarkoituksella poimittiin juuri uudet EU-kansalaiset, koska Britanniassa varsinaiset maahanmuuttajat ovat yhtä toimettomia kuin meillä, ja muodostavat päivittäiselle elämiselle huomattavasti realistisemman uhkan.
Kontula tarkoituksella sumuttaa, poimien miellyttävimmät yksityiskohdat ja samalla jopa suoranaisesti leikkii tyhmää joissain kohdissa.
Niin, ja siis puhun ensikäden kokemuksella ja entisenä maahanmuuttajana.

[Veli Karimies]

Ruotsi, Saksa, UK, Ranska, Tanska sun muut huomio! Maahanmuutosta ei kannata huolestua!

[MW]

Ruotsi, Saksa, UK, Ranska, Tanska sun muut huomio! Maahanmuutosta ei kannata huolestua!

Juu, Saksassa ei ainakaan olla yhtään huolissaan. Liekö eilisen 10.11.2010 Aamulehden pääkirjoitussivua nuivinut kukaan?

[Simo Hankaniemi]

Kyllä USA:ssa on tosiaan YLI 10% "maahanmuuttajataustaisia". Tarkempi luku olisi 99%. Ehkä Suomeenkin pitäisi Kontulan mielestä saada sama tilanne ja etniset suomalaiset Käsivarteen pystyttelemään savupirttejä ja tekemään kansantansseista matkailuvalttia.

[Juha J.]

Uusille lukijoille kerrottakoon että Anna Kontulan kirjoituksia ei pidä ottaa vakavasti. Vähintään vahva kritiikki täytyy olla siinä silmien takana kun niitä lukee.

[Tinden]

Luin blgiin tulleita kommentteja ja yhdessä oli pitkä lainaus kirjasta:

Alankomaiden alasajo - Hyväuskoisten hölmöjen maa

Huh huh. Lohdutonta tekstiä on tuo ennuste Hollannista vuonna 2050.

Onhan tuosta kirjasta täälläkin kerrottu, en vain ole aiemmin teoksesta lukenut muuta kuin kirjan nimen.

Nimimerkki Vieras oli myös laittanut tuon linkin, jonka kopioin tänne.

http://sceveseliunts.blogspot.com/

En ole avannutlinkkiä, mutta ehkäpä siinä on kirjasta lisää tietoa.

[HDRisto]

Kyllä USA:ssa on tosiaan YLI 10% "maahanmuuttajataustaisia". Tarkempi luku olisi 99%. Ehkä Suomeenkin pitäisi Kontulan mielestä saada sama tilanne ja etniset suomalaiset Käsivarteen pystyttelemään savupirttejä ja tekemään kansantansseista matkailuvalttia.

Ja verovapaat kasinot Alkuperäis-Amerikkalaisten malliin.

[Mursu]

Älä nyt, Koneen säätiö maksoi Kontulalle tukea 59.000€
Nämä rahat käytettiin 24 Suomessa toimivan ilotytön haastatteluun.
Jokainen voi laskea tuntipalkan.

Ilotytöt ottavat tietyn tuntitaksan oli kyse haastattelusta tai jostain muusta.