2010-23-10 Energiaa hukataan ydinvoimaloissa

[dothefake]

Tämä ei ole se ihmiskunnan pelastava keksintöni, josta ylempänä vihjasin,
vaan toinen helpompi.

Pystyykö kukaan päivystävä energiainsinööri sanomaan miksei ole tehty näin:
Talomme on kallion päälle rakennettu, tosin kyllä laaksossa, ei kukkulalla.
Olen kuullut, että kallion louhinta on tavallaan ilmaista, kun myydään saatu kiviaines.
Louhitaan insinöörin laskelman suuruinen "uima-allas" pihalle, eristetetään ainakin päältä,
ehkä myös seinät pitää tilkitä, jotta vesi tai joku muu parempi neste pysyy siellä. Kesällä
lämmitetään neste esim. katolla olevilla putkistoilla. Talvella sitten lämmönvaihtajaputkien avulla
otetaan tuota kesän auringon tuotosta käyttöön.
Pyydän vastauksia.

[dothefake]

Tämä ei ole se ihmiskunnan pelastava keksintöni, josta ylempänä vihjasin,
vaan toinen helpompi.

Pystyykö kukaan päivystävä energiainsinööri sanomaan miksei ole tehty näin:
Talomme on kallion päälle rakennettu, tosin kyllä laaksossa, ei kukkulalla.
Olen kuullut, että kallion louhinta on tavallaan ilmaista, kun myydään saatu kiviaines.
Louhitaan insinöörin laskelman suuruinen "uima-allas" pihalle, eristetetään ainakin päältä,
ehkä myös seinät pitää tilkitä, jotta vesi tai joku muu parempi neste pysyy siellä. Kesällä
lämmitetään neste esim. katolla olevilla putkistoilla. Talvella sitten lämmönvaihtajaputkien avulla
otetaan tuota kesän auringon tuotosta käyttöön.
Pyydän vastauksia.

Huomattavasti helpompaa ja halvempaa on hyödyntää oikeaa maalämpöä.

Voitko perustella, huomioi, että louhinta ei maksa tässä oletuksessa. Porakaivo maksaa 15.000
ja sähköä kuluu pumppuun ym. Tässä neste voidaan kierrättää tuulivoimalla. Ainakin valtaosa.

Lisäksi olisi kiva, jos kommentoija voisi mainita jotain koulutuksestaan, jos se liippaa aihetta,
ei ole pakko tietenkään. Itsellä ei ole. Niin ja tämähän on varastoitua aurinkoenergiaa, ei maalämpöä,
joka tulee maan sisuksesta.

[Tunkki]

Kesällä lämmitetään neste esim. katolla olevilla putkistoilla. Talvella sitten lämmönvaihtajaputkien avulla otetaan tuota kesän auringon tuotosta käyttöön.

Pohjois-Ruotsissa tuossa Luleån lähistöllä eräs koneurakoitsija teki tuollaisen ok-talon 80-luvun alussa, vielä simppelimmällä idealla. Talon perustaksi 7m syvä monttu, joka vesi- ja lämpöeristettiin, lämmitysputkien asennus ja hiekalla täyttö. Talo sitten tuon hiekkakakun päälle, ja lujasti panelia katolle. Talo oli 1-kerroksinen jossa täyskorkea kellari. Ensimmäisenä koetalvena oli lämmitysverkoston kiertovesipumppu ollut tarpeeton helmikuulle asti - siihen asti oli piisannut kun oli vaan avannut isommalle raolle kellarin ovea.
Lopputalvi meni sitten pattereilla lämmittäen.

[dothefake]

Enhän minä sitten ihan hakoteillä ajatuksen kanssa ole.

[mannym]

Tämä ei ole se ihmiskunnan pelastava keksintöni, josta ylempänä vihjasin,
vaan toinen helpompi.

Pystyykö kukaan päivystävä energiainsinööri sanomaan miksei ole tehty näin:
Talomme on kallion päälle rakennettu, tosin kyllä laaksossa, ei kukkulalla.
Olen kuullut, että kallion louhinta on tavallaan ilmaista, kun myydään saatu kiviaines.
Louhitaan insinöörin laskelman suuruinen "uima-allas" pihalle, eristetetään ainakin päältä,
ehkä myös seinät pitää tilkitä, jotta vesi tai joku muu parempi neste pysyy siellä. Kesällä
lämmitetään neste esim. katolla olevilla putkistoilla. Talvella sitten lämmönvaihtajaputkien avulla
otetaan tuota kesän auringon tuotosta käyttöön.
Pyydän vastauksia.

kallion louhinnan hinnoista en mitään oikeastaan tiedä joten annan olla, tuosta lämmön varastoimisesta sen sijaan uskallan jotain sanoa. Voit rakentaa "uima-altaan" joka on noin 20m pitkä ja 5m leveä ja 40cm syvä. jos tämän sitten eristät ja työnnät siihen keruuputkiston niin samainen lämpöpumppu toimii tässä kuten maalämmössä. sillä maalämmön keruuputkiston voi sijoittaa pihaan jos porakaivoon ei ole mahdollisuutta ja sen voi myös sijoittaa vesistöön. eli "uima-altaassa" ei tarvitse olla vettä.

mutta jos siinä taas on vettä niin eristys ei pidä sitä kuitenkaan ikuisesti lämpimänä, jos lämmität sitä kesän pystyt varastoimaan määrän x lämpöä joka säilyy ajan y yksinään. mutta jos otat lämmönvaihdin putkistolla siitä vedestä lämpöä niin lämmön säilyvyys muuttuu. Voi olla että jo joulukuussa altaasi on jäässä. kysyn selvitystä tästä insinööriltä kun huomenna pääsen töihin.
Koulutukseltani olen Koneasentaja/turbiiniasentaja/voimalaitostyöläinen joten kysäisen huomenna.

[mannym]

Tunkki löysi hyvän esimerkin, talon painolla puristetaan materiaa joka lämpiää. yksinkertaista. Pitäiskö purkaa oma talo ja rakentaa uudestaan.

[Lasisti]

http://www.jenergialehti.fi/index2.php?id=12&articleId=296&type=4

Tuossa tarinaa kalliolämpöakusta, tuo on ilmeisesti Euroopan suurin lämminvesivaraaja. Ei siitä kiviaineksesta kyllä niin paljoa saa että tuollaista luolaa kannattaisi erikseen tekaista maan alle

[dothefake]

Ajatus oli pikemminkin tehdä syvä kuin laaja nimenomaan siksi,
ettei se jäädy sittenkään, kun kaikki aurinkoenergia on otettu ja
voihan sen, jos laskelmat osoittavat, että tuollainen on järkevä,
tehdä hiukan yli, että lämpöä on vielä keväälläkin.
Mannym, tuo sadekelien samurai, saa täältä piponnoston.

Meillä naapurissa pantiin kallio sileäksi ja kun tontin omistaja kävi hakemassa
lupia, niin silloin sanoi, ettei louhintatyö jää maksamaan mitään myytäessä kiviaines,
en minäkään tiedä, onko totta.

[Sami Aario]

Kaukolämmön tuotannossa helpointa olisi vetää suoraan lauhdevesi putkeen. Mutta kuka haluaa ydinreaktorissa käynyttä vettä olohuoneeseen?

Onko lämmönvaihdin tuttu laite? Ydinreaktorissa käynyt vesi käsittääkseni jää edelleen ydinreaktoriin ja siitä otetaan lämmönvaihtimen kautta lauhdevedet. Nämä lauhdevedet voidaan sitten kuljetella putkia pitkin kaupunkeihin ja jälleen rakennusten lämmönvaihtimiin, joista sitten lopulta tuotetaan se lämpö sinne olohuoneeseen.

Tulipahan vaan mieleeni, että kun on olemassa suunnitelmia käyttää meriveden lämpötilaeroja sähköntuotantoon, niin miksipä samaa periaatetta ei voitaisi käyttää sähköntuotantoon ydinvoimalan lauhdeveden avulla?

Ocean thermal energy conversion (Wikipedia)

[mannym]

Kaukolämmön tuotannossa helpointa olisi vetää suoraan lauhdevesi putkeen. Mutta kuka haluaa ydinreaktorissa käynyttä vettä olohuoneeseen?

Onko lämmönvaihdin tuttu laite? Ydinreaktorissa käynyt vesi käsittääkseni jää edelleen ydinreaktoriin ja siitä otetaan lämmönvaihtimen kautta lauhdevedet. Nämä lauhdevedet voidaan sitten kuljetella putkia pitkin kaupunkeihin ja jälleen rakennusten lämmönvaihtimiin, joista sitten lopulta tuotetaan se lämpö sinne olohuoneeseen.

Tulipahan vaan mieleeni, että kun on olemassa suunnitelmia käyttää meriveden lämpötilaeroja sähköntuotantoon, niin miksipä samaa periaatetta ei voitaisi käyttää sähköntuotantoon ydinvoimalan lauhdeveden avulla?

Ocean thermal energy conversion (Wikipedia)

Onneksi on olemassa Homma aina oppii jotain uutta 
Kohta täällä on käsitelty kaikki Energian tuotantomuodot ja löydetty punainen lanka. Tätä punaista lankaa sitten käyttävät jotkut jotka osaavat tehdä rahaa sillä.
Dothefake itsellä kun tällä hetkellä on öljylämmitys joka on vaihtumassa keväällä maalämpöön, on tullut mietittyä kuinka se olisi järkevintä (lue edullisinta) toteuttaa. Pihaa on joten kai tuohon voisi kaivaa keruuputkiston ettei kalliita porauksia tarvitsisi hankkia. Säästäisi vielä ja saisi hyötyliikuntaa kun kaivaisi ojatkin itse. Ennen kuin kukaan ehdottaa kaukolämpöä niin sitäkin on tullut kyseltyä, mutta lähin linja kulkee 300metrin päässä. Välissä useita omakotitaloja ja naapurit ovat suhteellisen nuivia siirtymään kaukolämpöön.

[Parasiittiö]

Tuulimyllyjä voitaisiin käyttää toisinkin sähkön sijasta vedyn tuottamiseen. Jos siirryttäisiin vetyautokantaan, niin tuulimyllyt voisivat sijaita teiden varsilla ja ihmiset tankkaisivat niiden juurelta vedyt tankkiinsa. Etuina olisivat lähellä tuotettu polttoaine ja tuotantohuiput eivät haittaisi, sillä vetyä toisin kuin sähköä, voi varastoida. Myöskään uusia meluhaittoja ei paljon tulisi, sillä teiden varsilla on meluisaa muutenkin. Haittoina vaihtovirran muuntaminen tasavirraksi, vedyn räjähdysvaara ja veden tarve.

Kommentteja?

Vetyauto on käsittääkseni huuhaaidea vedyn hankalan varastoitavuuden (kevyin alkuaine ja siksi vaatii järeän tankin tai livahtaa karkuun) ja räjähdysalttiuden vuoksi.

Mutta paikallaan oleviin tankkeihin, joihin kerättyä vetyä hyödynnettäisiin sähkön (tai esimerkiksi lannoitteen, jos maakaasusta tulee pulaa) tuotannossa, vedyn tuottaminen tuulivoimalla voisi jotenkin olla järkevää. Tuskin kuitenkaan nykypäivänä taloudellista.

Tuulimyllyn kaveriksi tuulettomia aikoja varten sopisi ymmärtääkseni (jos nyt oikein olen ymmärtänyt) hyvin kaasuturbiini, koska sen saa nopeasti käyntiin. Mikäli maakaasua vastaavaa metaania voisi tuottaa taloudellisesti biomassasta, ja mikäli tuulivoima olisi siedettävän hintaista, niin jonkinlainen biokaasu- ja tuulivoiman yhdistelmä voisi ehkä olla siistikin luotettavan "uusiutuvan" energian tuotantojärjestelmä. Kyseisenlaisen infrastruktuurin taloudellisuus olisi sitten taas oma kysymyksensä.

[mannym]

Parasiittiöllä on pointtia, vetyä voidaan käyttää kaasuturbiinissa maakaasun kera. jne...
Voisikohan tämän ketjun yhdistää aikaisempaan energia rommausketjuun
http://hommaforum.org/index.php/topic,11118.0.html

Kaasuturbiinit on melko hienoja laitteita, 10-16 jaksoa ahdinta ja 4 jaksoa itse turbiinia. verraten höyryturbiiniin joka on pelkästään turbiinia.

[Punaniska]

suurimman sähköverkkoon kytketyn aurinkovoimalan. Tehoa on 181 kilowattia. Sähköä
arvioidaan tulevan 160 000 kilowattituntia vuodessa.
Aurinkokennojen, jotka sijaitsevat taajuusmuuttajatehtaan katolla, kokonaispinta-ala on 1250 neliömetriä. Sähkö käytetään tehtaassa trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen tasaamiseen.
Vähän aikaisemmin Fortum ja Espoo avasivat Espoon kaupungin varikolla ensimmäisen
aurinkosähkövoimalan, jota käytetään sähköautojen lataamiseen.

Sunvoima Oy ilmoittaa käynnistävänsä vuonna 2011 megawatin tehoisen laitoksen. Sekä yritykset että kotitaloudet voivat ostaa voimalasta tuotanto-osuuksia sadan watin erissä 20 vuoden ajaksi.
Aurinkokennot sijoitetaan maahan paikkaan, jota ei vielä ole ilmoitettu.

Jos sähköä kerättäisiin pinta-alaan nähden yhtä paljon kuin Pitäjänmäellä,


Pitäjänmäessä puolen miljoonan voimala säästää vuodessa 160 000 kilowattituntia
sähköä, joka muuten jouduttaisiin ostamaan verkosta.

160000kWh/180kW=890h. 890h/24h/vrk= 37vrk. Jos oletetaan, että päivä paistaa 12h/vrk, on oletuksena, että valoa saadaan 2*37vrk= 74 vrk/ vuodessa. 365-74= 291 vrk

->Ihqua aurinkovoimaa reilu pari kuukautta: muuta voimaa reilu 9kk.. Milläs se loppuajan energia tuotetaan? Tuulivoimalla?

Kun noita innovaatioita testaillaan kansainvälisten yritysten toimesta, niin niitä testataan kansainvälisille markkinoille! Suomi on vain laboratorio. Onhan ABB:lla ollut tuulivoimatehdaskin Suomessa, mutta se on nykyään totta kai Kiinassa.

Koska ABB on ammattilainen tällä saralla, heidän aurinkokennonsa lienevät huipputekniikkaa. Silloin antamillasi arvoilla 1250M3/180kW = 6,9 m2/kW

By the way: 1 kahvinkeitin vie energiaa vähän yli 1kW...Kun päivä paistaa, niin 180 kahvinkeitintä saa virtansa ABB:n tehtaan katolta...

No lasketaas siitä Sunvoiman pelit: 1000kW*6,9m2/kW =0,69 hehtaaria aurinkokennoa. Helppoa ja halpaa.


Pitäjänmäen aurinkokennot maksoivat 500000 euroa. Niillä saadaan 160 000 kWh. Yksi kWh maksaa kartellilta pahimmillaan 8, 7 c/kWh. Takaisinmaksuaika : 500 000 eurolla saa ostettua 6250000 kWh. Myllyn pitää jauhaa siis 6250000kWh / 160 000kWh/ Vuosi

=> 39 vuotta!!

Eiköhän tämä riitä, ei viitsi enempää Jos nyt vastaisit vielä siihen kysymykseen, mistä energia otetaan Marras-Maaliskuulle?

[xoxox]

Niin tuo ydinvoima on meillä käytössä, eli enää ei tarvittaisi uusia voimaloita jos vanhoja hukkaan meneviä resursseja voitaisiin hyödyntää,

Miksihän todella uusia voimaloita rakennetaan, jos vanhoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin?

tulevaisuudessa bionergiaa ja kaikkia muita vaihtoehtoja tulee käyttää enemmän, se luo työpaikkoja enemmän,

Työpaikkojen luomiseen ei ollenkaan tarvita elokuvaenergiaa, vaan työpaikkoja voidaan luoda niinkin yksinkertaisesti kuin palkkaamalla joukko ihmisiä kaivamaan kuoppia ja toinen joukko ihmisiä täyttämään niitä. Kummassakin tapauksessa työn tuottavuus on melko sama.

nythän voimaloiden työmaat ovat täynnä ulkomaista työvoimaa joista ei yritykset eikä työntekijät maksa senttiäkään veroa maahamme.

Tuovat sapuskansakin mukanaan omasta maastaanko?

Yksi katastorfi oli kun vihr eivät lähteneet hallituksesta pois kun ydinvoimasta päätettiin.

Onhan se toki aina katastrofi, kun hirveiden tapainen roistopuolue on hallituksessa.

Tuulivoima ei aluksi tuottanut paljon mitään ja nykyään se jo tuottaa,

Mitä se tarkalleen tuottaa?

Nykyään tuulivoima-alalla työskentelee 3000 henkilöä.

Miten tämän työn tuottavuus eroaa kuoppien kaivamisen ja täyttämisen tuottavuudesta?

Toimialaryhmä on arvioinut, että suomalaiset kulkevat kansainvälisessä kärjessä komponenttien ja materiaalien valmistuksessa.

Kukaties, koska tämä on hölmölä. Kunniakkaampaa kuitenkin on, että suomalaiset kulkevat kansainvälisessä kärjessä kalakukkojen valmistuksessa.

tarvittaisiin vielä investointeja sähkön siirtoon ja varastointiin, koska aurinkoenergiaa tulee epätasaisesti.

Miten suoritetaan sähkön varastointi?

He sanovat että jos aurinkovoiman kehittämistä tuetaan, vuoteen 2020 mennessä voidaan alueilla, joissa sähkö on kallista ja aurinkoa paljon, saavutta niin sanottu verkkopariteetti eli aurinkovoiman hinta on sama kuin kaupallisen verkkosähkön.

1) Millä sähköverkkoon liitetyillä alueilla sähkö on "kallista" ja aurinkoa paljon?
2) Ideologisista syistäkö sähköä on tuotettava menetelmillä, joilla tuotetun sähkön hinta on hiukkaakin korkeampi kuin pistorasiasta saatavan?

SunPower Corporationin teknologiajohtaja, aurinkokennojen kehittäjä ja Stanfordin yliopiston emeritusprofessori Richard M. Svanson kirjoitti viime vuonna Science-lehdessä, että aurinkosähkö voi jo maksaa kulutushuipun aikana vähemmän kuin kaasuturbiinisähkö.

Ei tuon toteamiseen professoria tarvita, kunhan vain kulutushuippu osuu auringonpaisteiseen ajankohtaan.

Yksi ajankohtainen tehtävä on aurinkovoimalan kehittäminen kennojen ympärille.

Millä viisiin?

Tulevaisuudessa saadaan lisää säästöä tasavirtaverkoista, joista ammattipiireissä puhutaan paljon -> kodin sähkövärkit toimii siis tasavirralla.

Kuten mitkä sähkövärkit?

Tasavirtaverkko siis vähentää vaihto-ja tasasuuntajien tarvetta.

Eli en ole trolli

? ? ? ?

[Jyri Suominen]

Niin tuo ydinvoima on meillä käytössä, eli enää ei tarvittaisi uusia voimaloita jos vanhoja hukkaan meneviä resursseja voitaisiin hyödyntää,

Miksihän todella uusia voimaloita rakennetaan, jos vanhoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin?

tulevaisuudessa bionergiaa ja kaikkia muita vaihtoehtoja tulee käyttää enemmän, se luo työpaikkoja enemmän,

Työpaikkojen luomiseen ei ollenkaan tarvita elokuvaenergiaa, vaan työpaikkoja voidaan luoda niinkin yksinkertaisesti kuin palkkaamalla joukko ihmisiä kaivamaan kuoppia ja toinen joukko ihmisiä täyttämään niitä. Kummassakin tapauksessa työn tuottavuus on melko sama.

nythän voimaloiden työmaat ovat täynnä ulkomaista työvoimaa joista ei yritykset eikä työntekijät maksa senttiäkään veroa maahamme.

Tuovat sapuskansakin mukanaan omasta maastaanko?

Yksi katastorfi oli kun vihr eivät lähteneet hallituksesta pois kun ydinvoimasta päätettiin.

Onhan se toki aina katastrofi, kun hirveiden tapainen roistopuolue on hallituksessa.

Tuulivoima ei aluksi tuottanut paljon mitään ja nykyään se jo tuottaa,

Mitä se tarkalleen tuottaa?

Nykyään tuulivoima-alalla työskentelee 3000 henkilöä.

Miten tämän työn tuottavuus eroaa kuoppien kaivamisen ja täyttämisen tuottavuudesta?

Toimialaryhmä on arvioinut, että suomalaiset kulkevat kansainvälisessä kärjessä komponenttien ja materiaalien valmistuksessa.

Kukaties, koska tämä on hölmölä. Kunniakkaampaa kuitenkin on, että suomalaiset kulkevat kansainvälisessä kärjessä kalakukkojen valmistuksessa.

tarvittaisiin vielä investointeja sähkön siirtoon ja varastointiin, koska aurinkoenergiaa tulee epätasaisesti.

Miten suoritetaan sähkön varastointi?

He sanovat että jos aurinkovoiman kehittämistä tuetaan, vuoteen 2020 mennessä voidaan alueilla, joissa sähkö on kallista ja aurinkoa paljon, saavutta niin sanottu verkkopariteetti eli aurinkovoiman hinta on sama kuin kaupallisen verkkosähkön.

1) Millä sähköverkkoon liitetyillä alueilla sähkö on "kallista" ja aurinkoa paljon?
2) Ideologisista syistäkö sähköä on tuotettava menetelmillä, joilla tuotetun sähkön hinta on hiukkaakin korkeampi kuin pistorasiasta saatavan?

SunPower Corporationin teknologiajohtaja, aurinkokennojen kehittäjä ja Stanfordin yliopiston emeritusprofessori Richard M. Svanson kirjoitti viime vuonna Science-lehdessä, että aurinkosähkö voi jo maksaa kulutushuipun aikana vähemmän kuin kaasuturbiinisähkö.

Ei tuon toteamiseen professoria tarvita, kunhan vain kulutushuippu osuu auringonpaisteiseen ajankohtaan.

Yksi ajankohtainen tehtävä on aurinkovoimalan kehittäminen kennojen ympärille.

Millä viisiin?

Tulevaisuudessa saadaan lisää säästöä tasavirtaverkoista, joista ammattipiireissä puhutaan paljon -> kodin sähkövärkit toimii siis tasavirralla.

Kuten mitkä sähkövärkit?

Tasavirtaverkko siis vähentää vaihto-ja tasasuuntajien tarvetta.

Eli en ole trolli

? ? ? ?

Voit itsekin selvittää vastaukset kysymyksiisi.
esim. jos nyt on tuulivoimassa mukanan 3000 henkeä ja tavoitteen mukaisesti seuraavaksi 30 000 työpaikkaa, eikä se luo silloin työpaikkoja lisää, omiakin aivoja voi käyttää

Noissa mun teksteissä on monta esimerkkiä mitä aurinkovoimala tuottaa, vastaus on kilowatteja ja tulevaisuudessa tuottaa enemmän kilowatteja pienemmillä kustannuksilla, ajatelkaa asiaa ihan itse. vastaukset ovat teksteissä, lisää tulee kunhan muiden tutkimukset edistyvät

[Jyri Suominen]

Eiköhän tämä riitä, ei viitsi enempää Jos nyt vastaisit vielä siihen kysymykseen, mistä energia otetaan Marras-Maaliskuulle?

Jos itse vastaisist miksi marras-maaliskuussa aurinko ei paista ollenkaan, olikohan niin että talvella aurinko on lähempänä meidän maatamme..
Jokainen tieto tarvii tänne raahata, kun muuten ei mitään tiedetä, eikä viitsitä ottaa mitään tietoa itse selville, keskitytään vaan vastustajan tyrmäämiseen

Tässä alhaalla nykytekniikan tai jo vanhentuneiden tekniikoiden tietoa, koska ala menee vauhdilla eteenpäin.

Aurinkoa riittää pohjolassakin

Pimeästä talvestamme huolimatta auringonsäteilyn määrä Suomessa on lähes samaa
suuruusluokkaa kuin Keski-Euroopassa, kuten esimerkiksi Saksassa, missä
aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon.
Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vaakatasossa laskettuna noin 1000
kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.

Vaihtelut vuodenaikojen mukaan ovat toki Suomessa paljon suuremmat, kun meillä
joulu-tammikuussa auringonsäteilyä ei ole juuri nimeksikään.
Vaihtelut voidaan kuitenkin osin kompensoida tarkentamalla järjestelmän mitoitusta
ja  suunnittelua.

Pilvisellä säällä suora auringonsäteily on vähäistä tai olematonta. Silloin voidaan hyödyntää auringon hajasäteilyä, eli pilvien läpi tunkeutunutta osaa
auringonpaisteesta -se osa jonka me näemme valona.

"Jos katsotaan kWh/m2 taulukoita vaikka 45 astetta kallistetulle paneelille, saadaan

seuraava jakauma (ensin kuukausi, sitten kWh):

1 0.5
2 1.8
3 3.4
4 4.5
5 5.7
6 6.3
7 5.5
8 5.0
9 3.5
10 1.8
11 0.5
12 0.5

Toisin sanoen maaliskuussa saadaan yli puolet kesä- tai heinäkuun tehoista. Ainoa
ero maaliskuussa on siis kylmä ilman lämpötila, joka heikentää keräimien, mutta
lisää kennojen tehokkuutta."

"Aurinkokeräin hyödyntää pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli infrapuolta ja
aurinkokenno taas muuntaa näkyvää valoa (lyhyempiä aallonpituuksia) sähköksi..
Vielä tarkennuksena, että aurinkokennon alhainen lämpötila parantaa kennon
hyötysuhdetta (lämpötilan noustessa kennon tyhjäkäyntijännite laskee 2.2 mV jokaista astetta kohti).
Aurinkokeräimen hyötysuhde taas laskee heti jos lämpötila laskee, koska lämpöhäviöt kasvavat."

Aurinkokeräimestä tietoa yms
http://www.aurinkokeräin.fi/

Testissä selvitetään tyhjiöputkikeräinten ominaisuuksia ja keräinten soveltuvuutta omakotitalojen lämmöntarpeen tuottamiseen.
http://en.sosifi.com/ezfiles/2288/40/O_TM_AHP2009_public_tr.pdf

Sivulla kolme aurinkosähköpaneelin tuotto, nykytekniikalla.
http://www.motiva.fi/files/2220/AurinkoEnergia_www.pdf

Aurinkoteknillinen yhdistys ry -heidän linkit
http://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/linkit.php

Aurinkokeräin testi
http://www.alternative.fi/uploads/pdf/OPC15_Test_Results_scf927en.pdf

[requiem]

No eipä tuota energiaa sen kummemmin ydinvoimaloissa pistetä hukkaan kuin muissakaan lauhdevoimaloissa. Enemmän asiaan vaikuttaa luotettavuusseikat, ydinvoimaloissa turbiinille tuleva höyry on matalapaineisempaa ja pienemmässä lämpötilassa kuin vastaavalla periaattella toimivilla polttolaitoksilla.

Toki selvempiä eroja alkaa löytyä jos lauhdevoimaloita (n. 50% Suomen kaikesta sähköntuotannosta) aletaan yleisellä tasolla vertailla lämmitysvoimalaitoksiin. Ero on se, että lämpövoimalaitoksessa kaikkea turbiniilla hyödyntämättömissä olevaa lämpöenergiaa ei ammuta piipusta taivaalle tai putkesta mereen, vaan siitä kerätään hyödynnettävissä oleva osuus kaukolämpö- tai teollisuuden prosessikäyttöön.

Parhaimpiin hyötysuhteisiin päästään kaasuturbiinikombivoimalaitoksissa, jossa samaan prosessiin yhdistetään sähköä tuottava kaasuturbiini, kaasuturbiinin savukaasuilla lämpiävä sähköä tuottava höyryprosessi, ja tuosta höyryprosessista hukkalämpö otetaan vielä kaukolämpökäyttöön.

Pelkässä sähköntuotannossa ydinvoimalat saavuttavat 33%, parhaat lauhdevoimalat yli 40% ja kombivoimalat n. 58% polttoainehyötysuhteen.

Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa olevat lauhdevoimalat saavuttavat kokonaishyötysuhteeksi jotakuinkin 90%. Kaasukombivoimalaitoksilla kokonaishyötysuhde on samaa luokkaa, mutta niiden hyötysuhteesta muodostaa suuremman osuuden sähkövoima - tuo lämpöä arvokkaampi tuote.

Sähköntuotannossa tuotantotavoilla on omat tarpeellisest roolinsa. Tasaisesti junnaava perusperusvoima (esim. ydinvoimalat), kulutusta jollakin tasolla seuraava perusvoima (isot lämpövoimalat), kulutuksen vaihteluihin nopeasti reagoiva säätövoima (vesivoimalat), säätövoimareservejä mahdollisimman paljon paikkaava täydentävä tuotanto (aurinko, tuuli - you name it) ja tarvittaessa nopeasti käyttöönotettavissa oleva huippuvoima (esim. varavoimadieselit).

Sähköverkko ja sen toiminta on enemmän kuin osiensa summa. Jos yksikin tuota verkkoa ja sen tasalaatuisuutta ylläpitävistä osatekijöistä poistuu, saadaan tulokseksi nolla.

[requiem]

Niin joo, vielä tämä:

Höyry-lauhdejärjestelmissä 50 miljoonan euron säästömahdollisuus

...

Motivan arvion mukaan suomalaisissa teollisuuslaitoksissa näiden järjestelmien energiansäästöpotentiaali on 1,9 terawattituntia, mikä vastaa noin kolmea prosenttia teollisuuden käyttämästä höyrystä. Tämä vastaa yhteensä noin 100 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta ja on kustannussäästönä noin 50 miljoonaa euroa.

...

[Octavius]

Dear Jyri.

Punaniska tuossa esitti aukottoman laskelman, että ABB:n esimerkkivoimalan takaisinmaksuaika on 39 vuotta. Itse asiassa se on ääretön, koska laskelmassa ei ole huomioitu lainkaan huoltokustannuksia. Tai sitä, että 10 vuoden jälkeen kennot eivät toimi, vaan ne on uusittava.

Aurinkovoima toimii hyvin hajautettuna energialähteenä myös Suomessa. Uskon, että pienet tuulihyrrät ajavat samaa asiaa muutaman vuoden sisällä. Esim: http://www.windside.com/. Näistähän on jo aivan hyviä omin silmin nähtyjä toteutuksia ympäri Suomen.

Perusvoiman tuotantoon niistä ei vain ole. Insinöörimatematiikka on julmaa.

Sinnemäen mukaan sähköhän tulee töpselistä, että siinä mielessä koko keskustelu on aika turhaa.

[dothefake]

Sinnemäen mukaan sähköhän tulee töpselistä, järki vihreiltä.

[Koskela Suomesta]

Tätä ei tulla kuljettamaan junalla tai lautalla vaan pääosin rekoilla. Mitä tämä tekee loppupeleissä vuositasolla kokonaispäästöissä kun kuljetetaan valtavat määrät polttoainetta rekalla paikasta a paikkaan b paikkaan c josta sitten polttolaitokseen paikkan d.

Sivumennen sanoen on melko ihme homma, että junia ei käytetä tavaran kuljettamiseen vielä enemmän kuin nyt käytetään. On tietysti selvä, että lyhyitä matkoja puuta ja ynnä muuta joudutaan kuljettamaan rekoilla. Varsinkin hitaamman tavaran tapauksessa olisi mielestäni kuitenkin järkevintä aina ajaa tavara lähimmälle junalle, joka puolestaan ajaisi suoraan voimalaitoksen/tehtaan pihaan.

Mitä muuten puun polttoon tulee, onhan se järkevää siellä missä puuta on tai siellä mihin sitä saadaan helposti ja edullisesti kuljetettua. Suomessa kuitenkin puuta riittää. Herää kysymys sitten siitä, toteutuuko järkevyys jos puuta poltetaan ei siksi, että sitä on tai sitä saadaan edullisesti vaan siksi, että johonkin tavoitteeseen on kirjattu 20% uusiutuvaa energiaa, jota puu toki on.

Muutama vuosi sitten kun juttelin erään Vapon insinöörin kanssa, hän muistaakseni sanoi että hakkeen ja ruokohelpin käyttö ei ole kannattavaa, jos varastointipaikalta pitää ajaa yli 150(200?)km päähän. Tämä tietysti ennen nykyisiä tukia, mutta kyllä niitä tukia oli jo silloin siinä hinnanmuodostuksessa mukana. Pellettien ongelma oli kuulemma raaka-aineen saatavuus, ei ollut riittävästi puuta, jota kuivata ja josta tehdä pellettejä. Ja jos jonkinverran olikin, niin väärissä paikoissa hiton kuusessa. Eli väite että Suomessa puuta riittää, ei pidä paikkaansa, ellemme ala polttaa teollisuuden raaka-aineeksi kasvatettua järeää puuta.

[xoxox]

Voit itsekin selvittää vastaukset kysymyksiisi.

Minä toki tiedän vastaukset kysymyksiini, mutta kuten tässä keskusteluketjussa on toistuvasti osoittautunut, sinä et niitä tiedä.

esim. jos nyt on tuulivoimassa mukanan 3000 henkeä ja tavoitteen mukaisesti seuraavaksi 30 000 työpaikkaa, eikä se luo silloin työpaikkoja lisää, omiakin aivoja voi käyttää

Kolmesataatuhatta työpaikkaa voidaan luoda paljon helpommin palkkaamalla 150 tuhatta kaivamaan kuoppia ja toinen mokoma täyttämään niitä. Tähän verrattuna tuulimoottorihömpötys ja muu ekosekoilu on ja tulee olemaan nappipeliä työpaikkojen synnyttäjänä.

Noissa mun teksteissä on monta esimerkkiä mitä aurinkovoimala tuottaa, vastaus on kilowatteja ja tulevaisuudessa tuottaa enemmän kilowatteja pienemmillä kustannuksilla, ajatelkaa asiaa ihan itse. vastaukset ovat teksteissä, lisää tulee kunhan muiden tutkimukset edistyvät

Oli kyse kilowateista tai hevosvoimista, niitä voidaan aikaansaada monin erilaisin tavoin, joista eräät ovat kustannustehokkaita ja eräät eivät. Jos halutaan tuottaa energiaa tehottomilla, epäluotettavilla ja järjettömän kalliilla menetelmillä, se on sallittua, mutta koska vastineettoman rahoituksen kuppaaminen yhteiskunnalta eli yhteiskunnan varojen polttaminen nuotiossa on moraalitonta (vaikkakaan se ei ole tätä hirveiden ja vastaavien yhteiskunnan perusrakenteiden tuhoajien ja sitä kautta aikaansaatavaa vallankumousta haikailevien mielestä), tällaisen energiantuotannon tulee tapahtua yhteiskunnasta riippumattomalla rahoituksella.

(Ei silti, ei minua häiritse kovinkaan suuresti, mikäli Muutos ehdokkaineen haluaa profiloitua hörhöidealistien puolueeksi.)

[mikkoR]

Tuulimyllyjä voitaisiin käyttää toisinkin sähkön sijasta vedyn tuottamiseen. Jos siirryttäisiin vetyautokantaan, niin tuulimyllyt voisivat sijaita teiden varsilla ja ihmiset tankkaisivat niiden juurelta vedyt tankkiinsa. Etuina olisivat lähellä tuotettu polttoaine ja tuotantohuiput eivät haittaisi, sillä vetyä toisin kuin sähköä, voi varastoida. Myöskään uusia meluhaittoja ei paljon tulisi, sillä teiden varsilla on meluisaa muutenkin. Haittoina vaihtovirran muuntaminen tasavirraksi, vedyn räjähdysvaara ja veden tarve.

Kommentteja?

Vetyauto on käsittääkseni huuhaaidea vedyn hankalan varastoitavuuden (kevyin alkuaine ja siksi vaatii järeän tankin tai livahtaa karkuun) ja räjähdysalttiuden vuoksi.

Mutta paikallaan oleviin tankkeihin, joihin kerättyä vetyä hyödynnettäisiin sähkön (tai esimerkiksi lannoitteen, jos maakaasusta tulee pulaa) tuotannossa, vedyn tuottaminen tuulivoimalla voisi jotenkin olla järkevää. Tuskin kuitenkaan nykypäivänä taloudellista.

Tuulimyllyn kaveriksi tuulettomia aikoja varten sopisi ymmärtääkseni (jos nyt oikein olen ymmärtänyt) hyvin kaasuturbiini, koska sen saa nopeasti käyntiin. Mikäli maakaasua vastaavaa metaania voisi tuottaa taloudellisesti biomassasta, ja mikäli tuulivoima olisi siedettävän hintaista, niin jonkinlainen biokaasu- ja tuulivoiman yhdistelmä voisi ehkä olla siistikin luotettavan "uusiutuvan" energian tuotantojärjestelmä. Kyseisenlaisen infrastruktuurin taloudellisuus olisi sitten taas oma kysymyksensä.

Vetyauto ei ole huuhaa idea vaan niitä jopa tehdään jo nyt.
Näissä sovelletaan samaa polttokennotekniikkaa jota on käytetty mm. sukellusveneissä ja tämä tekniikka ei tuota lämpöä juuri ollenkaan, suurin haitta on juuri se vedyn varastointi sen vaarallisuuden vuoksi, lisäksi tämä polttokennotekniikka ei ole kaikkein tehokkaintakaan joskin käytännössä saasteetonta.

[mikkoR]

Tuli vielä mieleen tähän keskusteluun sähköauto.

Ennenhän oli kaksitariffi järjestelmä siksi että sähkönkulutusta saatiin jaettuna tasaisemmin yö/päivä käyttöön, en tiedä millainen tämä tarve on nyt mutta sähköautothan on periaatteessa erinomaisia energiavarastoja joita ladataan pääasiassa yöllä.

En voi käsittää miksi valtio edelleen jarruttaa sähköautojen tuloa käyttövoimaverolla=dieselvero, jotenkin nurinkurista että todella moni kakkosauto voisi olla sähköauto koska ajomatkat on tyyliin max. 15-50km päivässä, itselle kelpaisi myös sähköauto mutta käyttövoimaveron takia pidän sitä kohtuuttoman kalliina.

Suomessakin on jo antiikin ajoista (80-luku) kehitetty sähköautoja http://www.elcat.fi/ eikä varmasti verohelpotukset olisi haitanneet tätäkin kehitystyötä ja voisin jopa väittää että siinä saattaisi olla jo ollut se uusi nokia mistä päättäjät ovat haaveilleet.

[Finka]

Tuulimyllyjä voitaisiin käyttää toisinkin sähkön sijasta vedyn tuottamiseen. Jos siirryttäisiin vetyautokantaan, niin tuulimyllyt voisivat sijaita teiden varsilla ja ihmiset tankkaisivat niiden juurelta vedyt tankkiinsa. Etuina olisivat lähellä tuotettu polttoaine ja tuotantohuiput eivät haittaisi, sillä vetyä toisin kuin sähköä, voi varastoida. Myöskään uusia meluhaittoja ei paljon tulisi, sillä teiden varsilla on meluisaa muutenkin. Haittoina vaihtovirran muuntaminen tasavirraksi, vedyn räjähdysvaara ja veden tarve.

Kommentteja?

Vetyauto on käsittääkseni huuhaaidea vedyn hankalan varastoitavuuden (kevyin alkuaine ja siksi vaatii järeän tankin tai livahtaa karkuun) ja räjähdysalttiuden vuoksi.

Mutta paikallaan oleviin tankkeihin, joihin kerättyä vetyä hyödynnettäisiin sähkön (tai esimerkiksi lannoitteen, jos maakaasusta tulee pulaa) tuotannossa, vedyn tuottaminen tuulivoimalla voisi jotenkin olla järkevää. Tuskin kuitenkaan nykypäivänä taloudellista.

Tuulimyllyn kaveriksi tuulettomia aikoja varten sopisi ymmärtääkseni (jos nyt oikein olen ymmärtänyt) hyvin kaasuturbiini, koska sen saa nopeasti käyntiin. Mikäli maakaasua vastaavaa metaania voisi tuottaa taloudellisesti biomassasta, ja mikäli tuulivoima olisi siedettävän hintaista, niin jonkinlainen biokaasu- ja tuulivoiman yhdistelmä voisi ehkä olla siistikin luotettavan "uusiutuvan" energian tuotantojärjestelmä. Kyseisenlaisen infrastruktuurin taloudellisuus olisi sitten taas oma kysymyksensä.

Vetyauto ei ole huuhaa idea vaan niitä jopa tehdään jo nyt.
Näissä sovelletaan samaa polttokennotekniikkaa jota on käytetty mm. sukellusveneissä ja tämä tekniikka ei tuota lämpöä juuri ollenkaan, suurin haitta on juuri se vedyn varastointi sen vaarallisuuden vuoksi, lisäksi tämä polttokennotekniikka ei ole kaikkein tehokkaintakaan joskin käytännössä saasteetonta.

Niin. Ainakin Californiassa vetyautot ovat käytössä eli kokemusta niiden vaarallisuudesta ja vedyn säilytyksestä alkaisi olemaan. Palaan tähän kun aikaa on enemmän.

Tuulimylly on tietenkin välillä pysähdyksissä. Tätä haittaa vastaan toimii kaksi mekanismia: Autot liikkuvat. Toisekseen vetyä voi varastoida, joka tasaa tuotantohuippuja ja laskuja.

[Jyri Suominen]

Ettei unohdeta myös muuta kehitystä

Bioenergia
Hollantilaiset energiatutkijat René Wijffels ja Maria Barbosa Science-lehdessä.
Levädieseliä polttoaineeksi.
Tuotantoa on nostettava vähintään kolme kertaluokkaa ja kustannukset pudotettava
kymmenesosaan.
Tutkijoiden mukaan tarvitaan kehitystyötä monilla aloilla, kuten perusbiologiassa,
levän jalostuksessa ja biojalostamoiden suunnittelussa sekä kuljetusten hallinnassa. Kaupalliseen tuotantoon voidaan päästä 10-15 vuodessa. Rajukin kehitys on mahdollinen. Jos hyvin käy, mikrobiologia etenee mikroelektroniikan tavoin, Mooren lain mukaan. Tutkijat muistuttavat, että penisiliinisynteesin tuottavuus on viimeisten 50 vuoden aikana noussut 5000-kertaisesti.


Bioenergia Suomessa
osuus primäärienergiasta nyt 20% mahd.v.2050 40%
Osuus sähköstä nyt 10% mahd.v.2050 10-15%

Suomessa vetyä levästä
Suomessa Turun yliopistossa tutkitaan levän energiakäyttöä pelkän
biomassan sijaan vedyntuottajana. Tutkimusta tekee professori Eva-
Mari Aron johtama Integroidun fotosynteesi- ja metaboliitti-tutkimuksen
yksikkö, joka on tällä hetkellä Suomen Akatemian huippuyksikkö.
Vedyn tuottaminen levän avulla vedestä olisi varsin tervetullut
teollinen prosessi. Vety on pudas tapa tuottaa liike- ja lämpöenergiaa
ja myös suoraan sähköä nopeasti kehittyvissä polttokennoissa. Vedyn
biologinen tuottaminen suoraan vedestä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista,
sillä luonnostaan levä tuottaa vetyä varsin vähän.

Yhteistyössä useiden eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa
Aron työryhmä pyrkii kehittämään yhteyttävien organismien perimää
sellaiseksi, että vetyä syntyisi huomattavia määriä. Tutkimuskohteena
ovat pääasiassa syanobakteerit eli sinilevät. Tutkimusryhmän haasteena
on kehittää elektroninsiirtoreittejä niin, että mahdollisimman suuri
osa energiasta suuntautuu vetykaasun tuottoon. Periaatteessa prosessi
toimii jo nyt, mutta sen hyötysuhdetta on kehitettävä merkittävästi,
jotta vedyntuotanto kannattaisi kaupallisessa mittakaavassa.

Levä muualla
Erilaisia levälajeja on kymmeniätuhansia.
Useimmat ovat yhteyttäviä eli omavaraisia (autotrofisia), osa
heterotrofisia eli toisenvaraisia. Levä sisältää lajista riippuen 40–60 prosenttia
öljyä. Peukalosääntönä voidaan pitää, että energiantuotannossa
käytetty levä sisältää 24 megajoulea energiaa kuivakiloa kohti (sisältää
sekä öljyä että biomassaa). Leväöljykilo sisältää 38 megajoulea
energiaa, mikä tekee siitä varteenotettavan energiamuodon.
Hehtaari levää pystyy nykyisellään tuottamaan 20 000 litraa levädieseliä.
Esimerkiksi hehtaari rapsia tuottaa vain 1 500 litraa ja hehtaari palmuja
6 000 litraa biodieseliä.

Levän käyttö energiana ei ole mitenkään uutta; ovathan fossiiliset
polttoaineet osittain fossiloitunutta levää. Uusi haaste onkin ottaa öljy
heti käyttöön ilman, että odottaisimme miljoonia vuosia. Levä kasvaa
varsin nopeasti, sillä kasvuvaiheessaan sen biomassa kaksinkertaistuu
vuorokaudessa.

Hiilivoima
Suomalaista hiilitekniikkaa maailmalle
kehittää kunnianhimoisesti uuden sukupolven pesukemikaaleja
hiilenpoistoa varten. Kuva yrityksen laboratoriosta.
Ajan sana on CCS eli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Lyhenne tulee sanoista Carbon Capture and Storage.
Sanastokin on vielä kömpelöä. Yksinkertaisinta on puhua
hiilenpoistosta, samaan tapaan kuin puhumme rikinpoistosta,
vaikka tarkkaan sanoen erotetaan rikkidioksidia.
Puhtaan hiilivoiman rakentamisessa suomalaisilla on paljon
mahdollisuuksia.
Kaupallinen hiilenpoisto puuttuu vielä. Koelaitoksiakin on
käynnistetty vasta pari kappaletta. Suunnitteilla on kymmeniä
demolaitoksia, joista useimmat valmistuvat vuosikymmenen
puolivälissä.
Fortum ja Teollisuuden Voima suunnittelevat Finncap-hankkeessa
yhdessä omistamaansa Meri-Porin hiilivoimalaan CCSlaitosta.
Laitos erottaa hiilidioksidia vuodessa 1,2 miljoonaa
tonnia. Suomen hiilidioksidipäästöt vähenevät silloin noin
puolitoista prosenttia.
Hiilidioksidipesurin toimittaa Meri-Poriin Siemens Energy.
Hiilidioksidi erotetaan pesemällä savukaasu aminohapposuoloilla.
Aikaisemmin hiilidioksidin erotustekniikkaa on suuressa
mitassa käytetty lähinnä maakaasun puhdistuksessa. Kaasu
on pesty amiineilla, jotka ovat ammoniakin johdannaisia. Siemensin
aminohapposuolat edustavat amiineista seuraavaa
sukupolvea. Kehittäjien mukaan yksi tärkeä etu on ympäristöystävällisyys.
Pesuliuos erottaa saman tien myös savukaasuun jääneitä
hiukkasia ja rikkidioksidia. Niidenkin päästöt siis vähenevät.
Tämä on myös tärkeää, koska etenkin pienhiukkasten päästöt
aiheuttavat uusien tutkimusten mukaan suuria terveyshaittoja.
Suomen pienhiukkaspäästöistä hiilen poltto aiheuttaa verraten
pienen osan, alle kymmenen prosenttia, mutta tätäkin
häntää pystytään edelleen pienentämään.
Tanskalaiset Mærsk Tankers ja Mærsk Oil kuljettavat ja varastoivat
Meri-Porin hiilidioksidin Pohjanmerelle. Todennäköisesti
kaksi noin 20 000 kuutiometrin tankkeria lähtee Porista kerran
tai kaksi kertaa viikossa. Lasti puretaan öljynporauslautalle ja
pumpataan sieltä öljykenttään. Loppusijoituspaikka sijaitsee
noin kilometrin verran merenpohjan alapuolella. On laskettu,
että sinne mahtuvat koko Euroopan hiilidioksidipäästöt sadan
vuoden ajalta.

Jättipotti näköpiirissä
Tärkeää on, että Porissa laitteisto rakennetaan jo toimivaan laitokseen.
Saadaan arvokasta kokemusta. Maailma on täynnä
voimalaitoksia, joihin hiilenpoisto on asennettava jälkeenpäin.
Suomalaisittain ajatellen pitää toivoa, että Meri-Porin hanke
toteutuu. Voitettavissa on paljon ja voittajia monta. Finncap
on alustavassa kartoituksessa löytänyt Suomesta yli sata
yritystä, joilla on mahdollisuuksia osallistua demolaitoksen
rakentamiseen.
"Onnistuneen demolaitoksen rakentajat ovat etulyöntiasemassa
kaupallisia laitoksia rakennettaessa", sanoo projektipäällikkö
Mikko Iso-Tryykäri Fortumista.
"Hankinnat kilpailutetaan. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia
osallistua pesurin ja välivaraston osien rakentamiseen.
Tankkereitakin hiilidioksidin kuljetusta varten voidaan rakentaa periaatteessa,
mutta laivatilauksista kilpaileminen on selvästi vaikeampaa."

Entä jos kivetettäisiin hiilidioksiidi ?
Professori Ron Zevenhoven Åbo Akademin lämpötekniikan laitokselta
on vakuuttunut, että monessa paikassa, esimerkiksi Suomessa, jossa maanalainen
sijoitus on mahdotonta, on viisainta sitoa hiilidioksidi kiveen.
"Luulen, että laivoja ei tarvita", hän sanoo ja näyttää tummahkoa kiveä
Åbo Akademin laboratoriossa. Kivi on serpentiniittiä Hituran nikkelikaivoksen
rikastushiekka-altaasta. Hituran kivi on vain yksi esimerkki.
Suomi on täynnä hyviä mineraaleja. Miksi siis mennä Pohjanmerelle asti?
Luonnossa hiilidioksidi reagoi ultraemäksisten silikaattimineraalien kanssa
ja muodostaa kalkkikiviä. Prosessia kutsutaan mineralisoitumiseksi tai
karbonoitumiseksi. Hyvin pitkien aikojen kuluttua myös kaasuna varastoitu
hiilidioksidi mineralisoituu.
Reaktiot vain kulkevat hitaasti. Kansainvälisen ilmastopaneelin tutkijoiden
mukaan kallioperä sitoo luonnostaan vuodessa vain sata miljoonaa tonnia
hiiltä eli noin prosentin hiilipäästöistä. Tutkijat haluavat jouduttaa
mineralisoitumista. Serpentiniitti jauhetaan ja
sekoitetaan leijukerrosreaktorissa hiilidioksidin kanssa.

Näkemykset vaihtelevat
Mineralisoinnin kehittäjät puskevat valtavirtaa vastaan. Energiateollisuuden ja
Hiilitiedon Hyvä tietää hiilestä -esite kuittaa tekniikan liian kalliina:
"Hiilidioksidin sitomisessa mineraaliin ongelmana on prosessien toistaiseksi
huono hyötysuhde, karbonaattien valmistus tuottaa hiilidioksidia enemmän
kuin hiilidioksidia saadaan talteen."
"Ei ole totta", sanoo Zevenhoven. "Tällä hetkellä teho on 65–70 prosenttia.
Tuhannen kilon sitominen vaatii energiamäärän, josta voi syntyä 300–
350 kilon päästöt, mutta ei enempää kuin saadaan talteen."
Zevenhoven uskoo, että hyötysuhdetta pystytään parantamaan. Hiilidioksidin
ja silikaattimineraalin reaktiot vapauttavat lämpöä, jota kenties
pystytään hyödyntämään prosessissa. Prosessi voidaan hänen mukaansa
saada energianeutraaliksi.
Pitkällä aikavälillä mineralisoinnin etuna on, että ei tarvita pitkäaikaista,
käytännössä ikuista, sijoituspaikan valvontaa. Kaasumaisen hiilidioksidin varaston
ylläpidosta syntyy kustannuksia tulevaisuudessa. "Millaisen hintalapun
norjalaiset lähettävät hiilidioksidin vartioinnista?", Zevenhoven kysyy.
"Meri-Porin hiilidioksidi kahdenkymmenen vuoden ajalta saataisiin
mahtumaan Hituran kaivosjätevuoriin",
Zevenhoven sanoo. "Mutta paras vaihtoehto voisi olla läheltä löytyvät mineraali".
Läheisiä sijoituspaikkoja voi todella löytyä, jos ei voimalan vierestä, niin
vaikka Vammalasta tai Suomusjärveltä, joista on löydetty sopivia kivilajeja.
Turun yliopisto kartoittaa parhaillaan Etelä-Suomen mineraaleja.
Suomen, samoin kuin esimerkiksi Australian ja Kanadan, etuna on harva
asutus. "On helpointa sijoittaa mineraalitehdas jonnekin Jumalan selän
taakse. Suurkaupunkialueelle laitos ei sovi", Zevenhoven sanoo. Yleismaailmallisesti on helpompi löytää paikkoja karbonaattien kuin kaasumaisen hiilidioksidin sijoittamista varten.

[Puistokemisti]

Hiilivoima
Suomalaista hiilitekniikkaa maailmalle
kehittää kunnianhimoisesti uuden sukupolven pesukemikaaleja
hiilenpoistoa varten. Kuva yrityksen laboratoriosta.
Ajan sana on CCS eli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Lyhenne tulee sanoista Carbon Capture and Storage.
Sanastokin on vielä kömpelöä. Yksinkertaisinta on puhua
hiilenpoistosta, samaan tapaan kuin puhumme rikinpoistosta,
vaikka tarkkaan sanoen erotetaan rikkidioksidia.
Puhtaan hiilivoiman rakentamisessa suomalaisilla on paljon
mahdollisuuksia.
Kaupallinen hiilenpoisto puuttuu vielä. Koelaitoksiakin on
käynnistetty vasta pari kappaletta. Suunnitteilla on kymmeniä
demolaitoksia, joista useimmat valmistuvat vuosikymmenen
puolivälissä.
Fortum ja Teollisuuden Voima suunnittelevat Finncap-hankkeessa
yhdessä omistamaansa Meri-Porin hiilivoimalaan CCSlaitosta.
Laitos erottaa hiilidioksidia vuodessa 1,2 miljoonaa
tonnia. Suomen hiilidioksidipäästöt vähenevät silloin noin
puolitoista prosenttia.
Hiilidioksidipesurin toimittaa Meri-Poriin Siemens Energy.
Hiilidioksidi erotetaan pesemällä savukaasu aminohapposuoloilla.
Aikaisemmin hiilidioksidin erotustekniikkaa ....

Jättipotti näköpiirissä
Tärkeää on, että Porissa laitteisto rakennetaan jo toimivaan laitokseen.
Saadaan arvokasta kokemusta. Maailma on täynnä
voimalaitoksia, joihin hiilenpoisto on asennettava jälkeenpäin.
Suomalaisittain ajatellen pitää toivoa, että Meri-Porin hanke
toteutuu.....

Tämä muuten kuopattiin jo.
http://www.utilityweek.co.uk/news/uk/electricity/meri-pori-ccs-too-risky-says-f.php
http://www.fortum.com/news_section_item.asp?path=14022;14024;14026;14022;25730;551;54730

[requiem]

Tuli vielä mieleen tähän keskusteluun sähköauto.

Ennenhän oli kaksitariffi järjestelmä siksi että sähkönkulutusta saatiin jaettuna tasaisemmin yö/päivä käyttöön, en tiedä millainen tämä tarve on nyt mutta sähköautothan on periaatteessa erinomaisia energiavarastoja joita ladataan pääasiassa yöllä.

En voi käsittää miksi valtio edelleen jarruttaa sähköautojen tuloa käyttövoimaverolla=dieselvero, jotenkin nurinkurista että todella moni kakkosauto voisi olla sähköauto koska ajomatkat on tyyliin max. 15-50km päivässä, itselle kelpaisi myös sähköauto mutta käyttövoimaveron takia pidän sitä kohtuuttoman kalliina.

Suomessakin on jo antiikin ajoista (80-luku) kehitetty sähköautoja http://www.elcat.fi/ eikä varmasti verohelpotukset olisi haitanneet tätäkin kehitystyötä ja voisin jopa väittää että siinä saattaisi olla jo ollut se uusi nokia mistä päättäjät ovat haaveilleet.

Koska käyttövoimaverolla nostetaan mukava veropotti. Ei siinä mitään sen kummempaa.

Verottajalle sinun tulosi ja valintasi ovat ensisijaisesti vain pelkkä mahdollisuus nostaa rahaa Valdelle. Tulojesi ja valintojesi tarkoitus ei ole olla mikään mahdollisuus järkeviin tekoihin ja teknisen kehityksen vauhdittamiseen, vaan niiden verojen maksuun.

[Mika.H]

Tuli vielä mieleen tähän keskusteluun sähköauto.

Ennenhän oli kaksitariffi järjestelmä siksi että sähkönkulutusta saatiin jaettuna tasaisemmin yö/päivä käyttöön, en tiedä millainen tämä tarve on nyt mutta sähköautothan on periaatteessa erinomaisia energiavarastoja joita ladataan pääasiassa yöllä.

Olettekos huomanneet, että sähköautokeskustelu on jäänyt kokonaan pois energiajutuista?

Se on varmaa, että seuraavan 10-20 vuoden aikana sähköautot mullistavat markkinat. Ongelmahan on enää akustot, jotka kehittyvät huimaa vauhtia koko ajan. Jos tuokin tuntuu ihmeelliseltä niin verratkaapas vaikka kännyköiden akkuja 20 vuotta sitten oleviin malleihin. kehitys on ollut huima!

Sähköautot suurissä määrissä muuttavat energiantarpeen tyylin kokonaan. Kuten edellinen kirjoittaja mainitsikin niin niitä pääsääntöisesti ladataan öisin, jolloin muu energiankulutus on vähäistä. Tasapainottamalla kulutusta saamme kytännössä ilmaista energiaa jos puhutaan tuuli, vesi tai ydinenergiasta. Polttamalla jotain energia ei tietenkään ole koskaan ilmaista.

Joku insinööri voisi joskus laskea paljonko esimerkiksi 100 000 sähköautoa tarvitsee sähköä ladatakseen akkunsa niin siitä näkisi miten energiatarve jo muuttuu.

ps. ja kaikillehan on selvää, että sähköautojen yleistyessä on haja-asutus ympäristötekona ehdoton... ekomeinikiä nääs lämpöpumppuineen, aurinkokeräimineen ja kompostointeineen... puhumattakaan omasta kasvi ym muusta ruokamaasta... vai mitä..

[Parasiittiö]

Vetyauto ei ole huuhaa idea vaan niitä jopa tehdään jo nyt.
Näissä sovelletaan samaa polttokennotekniikkaa jota on käytetty mm. sukellusveneissä ja tämä tekniikka ei tuota lämpöä juuri ollenkaan, suurin haitta on juuri se vedyn varastointi sen vaarallisuuden vuoksi, lisäksi tämä polttokennotekniikka ei ole kaikkein tehokkaintakaan joskin käytännössä saasteetonta.

En nyt kyllä ihan noilla perusteluilla vakuuttunut siitä, että vedyn säilytys- ja räjähdysvaarallisuusongelma ei tekisi vetyautosta kilpailukyvytöntä esimerkiksi sähköautoon tai perinteiseen hiilivetyautoon verrattuna. Tiedän kyllä hyvin, että vetypolttokennot on käytännöllisiä jossain sukellusveneissä ja avaruusaluksissa, mutta semmoisia ei ihan joka pojalla ole varaa hankkia elämänsä aikana.

Mutta uskon toki vetyauton maailmanvalloitukseen heti, kun näen sen.