2009-03-20 Kaleva: Afrikan kaivoihin tuhlattu turhaan rahaa

[etnis]

Ovatko afrot siis kyvyttömiä pitämään itse kaivoistaan huolen, vai eikö heitä kiinnosta?

Tasan tarkasti. Sekä kyvyttömiä että haluttomia.

Kyseessähän lienee pitkään ja syvälle iskostettu kädestä suuhun -mentaliteetti? Päivällä eroosion ehkäisemiseksi istutetut puut kaadetaan illalla polttopuiksi.

Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää että oikeaa ratkaisua ei tule mieleen. Joka tapauksessa ilmaiseksi jaettu materiaalinen hyvä on väärä tapa, se nyt on nähty jo vuosien ajan.

[HDRisto]

Ovatko afrot siis kyvyttömiä pitämään itse kaivoistaan huolen, vai eikö heitä kiinnosta?

Tasan tarkasti. Sekä kyvyttömiä että haluttomia.

Kyseessähän lienee pitkään ja syvälle iskostettu kädestä suuhun -mentaliteetti? Päivällä eroosion ehkäisemiseksi istutetut puut kaadetaan illalla polttopuiksi.

Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää että oikeaa ratkaisua ei tule mieleen. Joka tapauksessa ilmaiseksi jaettu materiaalinen hyvä on väärä tapa, se nyt on nähty jo vuosien ajan.

Just niin. Sikäläiset tietävät ajasta menneisyyden ja tämän päivän. Käsitettä "huominen" ei ole. Sen takia tulevaisuuden suunnittelu ja esimerkiksi huoltoaikataulujen teko on saatanallisen vaikea asia heikäläisille. Minkähän takia itäpuolella kaikki bisnes on intialaisten ja länsipuolella libanonilaisten hallussa?. No se pieni ero ajattelussa.

[Maastamuuttaja]

Yksi mentaalialueen ominaisuuksilla pyörivä selitys huoltotoimien merkityksen vaivalloiseen sisäistämiseen Afrikan mantereella on verraten suosittu "erilainen aikakäsitys". Afrikkalainen aikakäsitys eroaa sen mukaan merkittävästi eurooppalaisesta. (Raimo Harjula et.al.) Jos aikaa ei ole, sitä tehdään lisää puun alla istumalla. Jos traktorit ruostuvat pellolla, otetaan aikalisä apinanleipäpuun alla, paitsi sadekautena. Kyllä se siitä.

Traktorien ruostumista vastustavissa insinööripiireissä afrikkalaisessa aikakäsityksessä  on vaikea nähdä mitään erityisen rationaalista. Vapaa-aikaa ja letkeää menoa korostavassa elämänasenteessa afrikkalainen aikakäsitys lienee kuitenkin huomattavasti länsimaista aikakäsitystä vilpittömämpi ja ehkä hauskempikin - ehkäpä loppujen lopuksi "rationaalisempikin". Mitään suurempia keksintöjähän sillä ei aikaansaada, mutta onko se nyt sitten elämän tarkoitus.

[HDRisto]

Kun se sitten sammuisi fissiogeneraattorin nyykähtämiseen kesken vaalimatkan, niin mitäkö tekisimme. Ei osaamista ko. laitteen tekniikkaan, ei sellaista summaa rahaa mitä se vaatisi, eikä tietysti varaosia Orionin tähtisumua lähempänä.

Tarkoitatko sanoa että keskustelussa olevat kaivo, paskahuussi ja traktori edustavat samanlaista teknistä haastetta afrikkalaiselle kuin fissiogeneraattorilla toimiva avaruusalus eurooppalaiselle? Ja tämän oli tarkoitus olla "rasisminvastainen" kannanotto?

Olihan tulikin kivikauden nederlandinihmiselle ihme ja kumma, liki jumala. Miksipä ei kivikautta elävälle ihmiselle huussi tai kaivo, varsinkin pumpulla, olisi yhtä kummallinen ja ihmeteltävä asia.

[HDRisto]

Vaihto-oppilaita voitaneen ottaa. 

Emme voi.

Selvä. Emme ota heitäkään. Afrikka afrikkalaisille!

Ja varsinkin afrikkalaiset sinne afrikkaansa.

[ihminen]

Kun se sitten sammuisi fissiogeneraattorin nyykähtämiseen kesken vaalimatkan, niin mitäkö tekisimme. Ei osaamista ko. laitteen tekniikkaan, ei sellaista summaa rahaa mitä se vaatisi, eikä tietysti varaosia Orionin tähtisumua lähempänä.

Tarkoitatko sanoa että keskustelussa olevat kaivo, paskahuussi ja traktori edustavat samanlaista teknistä haastetta afrikkalaiselle kuin fissiogeneraattorilla toimiva avaruusalus eurooppalaiselle? Ja tämän oli tarkoitus olla "rasisminvastainen" kannanotto?

Olihan tulikin kivikauden nederlandinihmiselle ihme ja kumma, liki jumala. Miksipä ei kivikautta elävälle ihmiselle huussi tai kaivo, varsinkin pumpulla, olisi yhtä kummallinen ja ihmeteltävä asia.

Nyt kaikki käsi ylös jotka täällä osaavat rakentaa fissiogeneraattorin tai edes tietävät miten se toimii? Jaa ei yhtään kättä pystyssä. No kuka osaa rakentaa kaivon ja tietää miten pumppu toimii, jaa nyt nousi jo muutama varovainen käsi. No helevetti kuka tietää miten perus puucee toimii ja miten se rakennetaan? No löytyihän niitä käsiä, jaa ei kuitenkaan kaikki kädet noussut. Ai mitä? Ai asunut jo niin monennessa sukupolvessa kaupungissa. No ymmärtäähän sen joo...

[mikkoR]

Mitä jos jokainen menisi vuodeksi tai pariksi sinne autettavan heimon pariin ja oppisi ihan oikeasti miksi ei asioille tapahdu mitään, silloin voisi olla faktatietoa täällä ja sanoa vaikka niiden olevan tyhmiä.

Oma käsitykseni on noissa avustushommissa että kun on saatu yksi keksi niin kyllä ne antaa toisenkin jne.

[Pöllämystynyt]

Kuka todella on typerys?

Onko afrikkalainen typerä, kun hän palaa läntisen "maailmanparantajan" lähdettyä takaisin entiseen elämäntapaansa ja hylkää hänelle vieraat teknologiat ja esineet? Vai olisiko sittenkin suurempi typerys länsimaalainen, joka pumppaa rahaa pohjattomiin kaivoihin omaa omaatuntoaan puhdistaakseen, ja samaan aikaan pyörittää sivilisaatiotaan tuhoavaa pakolaispolitiikkaa ja monikultturismia?

Onko omaa perinteistä elämäntapaansa ja perinnettään solvaava, väheksyvä ja tuhoava länsimaalainen jotenkin viisaampi kuin afrikkalainen, joka pitää omistaan kiinni?

Kehitysapua voitaisiin varmasti tehdä tehokkaammin, inhimillisemmin ja toimivammin, ja sillä saataisiin pidempiaikaisia vaikutuksia, jos länsimaalaisilla olisi hieman enemmän järkeä mukana näissä jutuissa.

Länsimaalaiset pumppaavat valtavia, ihmisten selkänahasta kiskottuja voimavaroja pohjattomiin kaivoihin myös länsimaissa, joten voiko parempaa tulosta odottaa kehitysmaissakaan?

[Taustavaikuttaja]

Kuka todella on typerys?

Onko afrikkalainen typerä, kun hän palaa läntisen "maailmanparantajan" lähdettyä takaisin entiseen elämäntapaansa ja hylkää hänelle vieraat teknologiat ja esineet?

On, silloin kun kaivon rakentaminen vapauttaa naiset kahdentoista kilometrin päivittäiseltä vedenhakureissulta. Toisaalta, voin kuvitella kuinka tyytyväisiä rauhassa auringossa lojuskelevat kylänmiehet ovat nyt, kun vaimokkeet ovat jatkuvasti läsnä, kun tähän asti ollaan saatu olla kaikki päivät ihan rauhassa.

Ehkä länkkärit hieman yliarvioivat Afrikan kansojen oman motivaation saavuttaa omavaraisuus ja teknologisen kehityksen huippu?

Vai olisiko sittenkin suurempi typerys länsimaalainen, joka pumppaa rahaa pohjattomiin kaivoihin omaa omaatuntoaan puhdistaakseen, ja samaan aikaan pyörittää sivilisaatiotaan tuhoavaa pakolaispolitiikkaa ja monikultturismia?

Typeryksiä ovat molemmat.

Onko omaa perinteistä elämäntapaansa ja perinnettään solvaava, väheksyvä ja tuhoava länsimaalainen jotenkin viisaampi kuin afrikkalainen, joka pitää omistaan kiinni?

Molemmat ovat idiootteja - toinen ei halua luopua haitallisista tavoistaan ja toinen yrittää kaikin keinoin purkaa kaiken hyvinvointinsa perustan silkasta hyvinvointikrapulasta.

Kehitysapua voitaisiin varmasti tehdä tehokkaammin, inhimillisemmin ja toimivammin, ja sillä saataisiin pidempiaikaisia vaikutuksia, jos länsimaalaisilla olisi hieman enemmän järkeä mukana näissä jutuissa.

...tai jos kehitysapua tehtäisiin Afrikan realiteetit huomioiden. Osa näistä realiteeteista on epämiellyttäviä, mutta on ihan turha odottaa että kovinkaan monimutkaiset järjestelmät toimivat yhteisöissä, joissa pelkkää kaivoakaan ei osata pitää kunnossa.

Länsimaalaiset pumppaavat valtavia, ihmisten selkänahasta kiskottuja voimavaroja pohjattomiin kaivoihin myös länsimaissa, joten voiko parempaa tulosta odottaa kehitysmaissakaan?

Voi toki, jos paikalle siirretään riittävä kolonisaatiovoima länsimaalaisia valvomaan valtiota ja hoitamaan asioita. Mutta tämähän on Paha, sillä Afrikalle on siunauksellista nimenomaan itsenäisyys, joka toimii siellä näemmä varsin mainiosti.

[Maastamuuttaja]

Mikä kelpaa Suomen pääministerin isälle, kelpaa minullekin, ahtaajan pojalle.

[Kalle]

Jo vanha kansa tiesi ettei kannettu vesi kaivossa pysy...

[Pöllämystynyt]

Onko afrikkalainen typerä, kun hän palaa läntisen "maailmanparantajan" lähdettyä takaisin entiseen elämäntapaansa ja hylkää hänelle vieraat teknologiat ja esineet?

On, silloin kun kaivon rakentaminen vapauttaa naiset kahdentoista kilometrin päivittäiseltä vedenhakureissulta. Toisaalta, voin kuvitella kuinka tyytyväisiä rauhassa auringossa lojuskelevat kylänmiehet ovat nyt, kun vaimokkeet ovat jatkuvasti läsnä, kun tähän asti ollaan saatu olla kaikki päivät ihan rauhassa.

Tässä on jo kysymys, missä läntinen kehitystyöntekijä voisi hieman miettiä toiseutta myös aitona toiseutena, oikeasti periaatteiltaan länsimaalaisesta poikkeavana kulttuurina, ei vain ihanneihmisenä. Jos kaivo hajoaa, luonnollinen korjaaja sille olisi joissain kulttuureissa mies. Nainen kuitenkin on vastuussa vesipuolesta. Miestä ei ehkä kiinnosta, joutuuko nainen hakemaan veden 50 metrin tai 12 kilometrin päästä. Tai sitten täysin toisinpäin, kaivo voi olla täysin naisten vastuulla, ja mies ei voi edes kaivoon koskea menettämättä kunniaansa. Jos tällaisia asenneongelmaa ei korjata tai tiedosteta, ei kaivon rakentaminen välttämättä auta kuin hetkellisesti.

Lisäksi, ja ehkä vielä tärkeämpää on, että jos kaivon tai minkään muun esineen ympärillä ei ole siihen luontevasti suhtautuvaa kulttuuria, esine on vaarassa tulla turhaksi. Kun rakennetaan kaivo, on kulttuuria myös "muokattava" sellaiseksi, että kaivot kuuluvat siihen.

Tämä voi kuulostaa kulttuuri-imperialismilta, mutta ei syvemmin tarkasteltuna sellaista ole, ja jotain sellaista kehitysavun toimivuus edellyttää. Jos ihmisiä halutaan auttaa saamaan kalaa, heille voidaan antaa verkko, mutta parempi on opettaa tekemään verkkoja itse. Eikä tämäkään riitä. Verkkojen on tultava osaksi ajattelua, lähes niin että mytologiaan on ilmestyttävä kalastuksen jumalia, verkkoja ja kaloja on esiinnyttävä kalliomaalauksissa, ennen kuin ne on oikeasti sisäistetty.

Tällaisia ovat monet luonnonvaraiset kulttuurit. Kaikki kuuluu kaikkeen kiinteästi, ympäristö ja ihminen kulttuureineen on yhtä, kaikki ajat ovat yhtä. Jos kaivo ei kuulu tähän aivan olennaisesti, on kaivo vain tähän kaikkeuteen kuulumaton, ulkopuolinen esine. Sama kuin meille vaikkapa lentävä lautanen. Periaatteessa lentävien lautasten ohjaajilla voisi olla meille jokin tärkeä viesti, yhtä tärkeä kuin kaivo afrikkalaiselle kylälle, mutta koska lentävä lautanen on niin ulkona meidän maailmankuvastamme, viesti jää kuulematta. (En siis usko lentäviin lautasiin, tämä oli vain esimerkki vertauksen takia.)

Arvot ovat myös aivan uskomattoman tärkeitä oikeastaan kaikissa perinteisissä kulttuureissa. Ne ovat niin tärkeitä, ettei länsimaalainen, arvoista tyhjennetty, "arvoton" ihminen voi niitä oikein käsittää. Monissa kulttuureissa ihminen mielummin kuolee kuin tekee jotain arvojensa vastaista. Jos kaivon korjaaminen on naisellista, miehet eivät sitä korjaa. Jos vieraan tekemän esineen korjaaminen on kunniatonta, sitä ei korjata. Jos yhteisössä ei ole valmista roolia juuri kaivon korjaajalle, ei sitä korjata, koska jokaisella on oma selvästi määritelty roolinsa, josta poistuminen on kunniatonta.

[Pöllämystynyt]

Vielä jatkan vähän äskeistä kuvitteellisella esimerkillä, joka kuitenkin vastaa todellisia oloja. Monissa kulttuureissa ihminen saa selvästi määritellyn roolin tai useampia rooleja. Se rooli voi olla vaikkapa metsästäjä, mies, nainen, aikuinen, päällikkö yms. Näistä rooleista ei poiketa, koska roolissa pysyminen on kunniallista, ja pahinta mitä ihminen voi olla on kunniaton.

Kylän keskelle tehdään kaivo. Kenenkään luonnolliseen rooliin ei ehkä kuulu kaivon korjaaminen. Joko ajatellaan, että ei se ainakaan minulle kuulu, tai sen korjaaminen on statuksen alenemista, tai jopa, että en voi korjata sitä koska se olisi kunniatonta. Ei riitä, että maailmanparantelija lässyttää kyläläisille siitä, miten kaivon kunnossapito parantaa elinoloja ja naisten asemaa, miten hommat pitää tehdä yhdessä tasapuolisesti. Ei sellaista yhdessä tasapuolisesti tekemisen meininkiä ole edes sen vertaa että siitä voisi mitään kehittää, vaan päin vastoin pitäisi lähteä siitä yleis-inhimillisestä asiasta että ihmisillä on erilaiset roolit. Naisten asemaa voidaan toki parantaa, mutta ei tasa-arvon perusteella, vaan muuttamalla naisen roolia ja asemaa.

Ei edes riitä lässytys yhteisestä edusta, jos sen yhteisen edun käsitys ei vastaa heimon käsityksiä. Ei riitä teknologinen selitys, jos teknologia on vierasta.

Nyt menen täysin utopian puolelle, mutta itse saattaisin tehdä kehitysapuprojektin aivan toisin. Jonkinlaista arvovaltaa saisin tehtyäni kaivon. Se arvovalta pitäisi myös käyttää, mutta ei ylimielisesti. Seuraisin kylän elämää ja arvomaailmaa, sitten sitä tarpeeksi opittuani, ja saatuani jonkinlaista arvovaltaa, ja vieläpä osoittautuessani esimerkiksi hyväksi metsästäjäksi, panisin pystyyn bileet. Jos olisin vielä tarpeeksi vanhan näköinen, valitsisin kaivon tekijän arvovallallani itselleni seuraajan, panisin hänelle leijonantaljan päälle ja tytöt tanssimaan alasti ympärille. Kaataisin vettä hänen päälleen ja julistaisin hänen olevan kaivokuningas, tärkeä ihminen oikealla paikallaan. Siitä lähtien, kun hän huomaisi että kaivo on rikki, hän korjaisi sen tai panisi muut korjaamaan, aivan luonnostaan. Muille kyläläisille hänen vihansa tarkoittaisi veden loppumista ja hänen suopeutensa saisi kylän kukoistamaan. Häntä ihailtaisiin, ja hän saisi aikanaan seuraajia.

[Nikopol]

Omia kokemuksia afrikkalaisesta menosta ja eriaikakäsitteisten ajattelutavasta on jonkin verran. Paras esimerkki tästä löytyi kuitenkin luontodokumentista.

Muistattehan Steve "Krokotiilimies" Irvinin? Hänhän sai oman Darwin-palkintonsa kun ärsytetty rausku pisti sukelluspuvun läpi sydämeen. Kerran Steve etsi käärmeitä afrokylästä. Kyläläiset pelkäsivät käärmeitä, jotka tulivat ruohomajoihin pistämään nukkuvia. Lapset eivät uskaltaneet leikkiä kylän aukiolla, jossa käärmeet elelivät kaikessa rauhassa kivien alla. Uhreja oli useita.

Steve käänteli kiviä, sohi kepillä ja pyydysti helvetinmoisen säkillisen käärmeitä yhdessä päivässä. Kyläläiset kiittelivät vuolaasti, hampaat välkkyivät hymyilevissä suissa, rummut kaivettiin esiin. Steve vei säkkinsä kauas kivikkoon ja laski snaket luontoon. Ärhäköitä piruja olivat.

Itsestään selviä kysymyksiä nousee mieleen. Miksi kylä oli pykätty käärmeitä vilisevälle paikalle? Miksei kivikkoa raivattu, tai ajettu käärmeitä pois tulella ja kepeillä? Miksei asialle tehty mitään? Eikö käärmeen tappamalla lapsella ollut mitään merkitystä?

Miksi australialaisen hullun piti tehdä työ kyläläisten puolesta?

Jätän kysymykset ilmaan.

[Teemu Lahtinen]

Näin kehitysapusi valuu kankkulan kaivoon

Afrikan vesihankkeisiin on hukattu jopa satoja miljoonia euroja, koska kaivojen ja jakelukanavien ulkomaiset rakentajat ja rahoittajat eivät ole piitanneet huollosta, moittii perjantaina julkaistu tutkimusraportti.

Brittiläinen tutkimuslaitos International Institute for Environment and Development laskee, että koko Afrikan alueella jopa 50 000 vedenjakelupistettä on lakannut toimimasta ylläpidon puutteen takia. Raportti penääkin nopeaa muutosta kehitysavun toimintatapoihin.

– Ei riitä, että porataan kaivo ja lähdetään pois. Vesihankkeet tarvitsevat pitkäaikaista huoltoa ja seurantaa, ja paikalliset yhteisöt on sitoutettava mukaan työhön. Muuten se on kuin heittäisi rahaa kaivoon, sanoi raportin tekijä Jamie Skinner.

Skinner ottaa esimerkiksi Senegalin Kaolackin alueen. Avustusjärjestö Caritas on rakentanut sinne 1980-luvulta lähtien 52 vesipistettä, joista enää kolmisenkymmentä toimii.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/03/20226&sort=false

[Rutja]

Haluan vielä kysyä kenen etua tuollaiset tutkimukset ajavat?
Itse en sitä ymmärrä.

Asioiden tutkiminen tuottaa niistä tietoa. Mikäli toiminta perustuu uskomuksille, eikä tiedolle, ei lopputulos ole koskaan hyvä. Tiede on arvovapaata, eikä tutkimuksella lähtökohtaisesta pyritä mihinkään muuhun, kuin saavuttamaan tietoa tutkittavasta asiasta. Siksi sitä kutsutaan tieteeksi.

On sitten ihmisten asia tehdä johtopäätökset, kuinka saavutetun tiedon valossa tulisi toimia.

[Rutja]

Mainittu traktorin hylkääminen peltoon hyvä esimerkki. Tämä tapahtuu, koska tällainen toimintamalli on mahdollinen kyseisissä oloissa. Suomalainen viljelijä, vaikka hän olisi kuinka debiili tahansa, ei voi tehdä näin, sillä työvälineistä huolehtiminen on elinehto pohjoisen oloissa. Tästä syystä kulttuuri on muotoutunut sellaiseksi, jossa on perinteisesti pidetty erittäin hyvää huolta työtarvikkeista ja on arvostettu suuresti kaikkea sitä, mikä tekee elämästä hivenen helpompaa.

Eikä kukaan tuo uutta traktoria tilalle...

Jotain ymmärrästäkin toivoisin. Ei asioita voi ihan noin yksinkertaistaa.

Jos nyt vaikka oletetut foliohattuiset pienet vihreät miehet toisivat meille Hommalaisille lentävän lautasen, niin uskoisin vähän aikaa olevan meillä hauskkaa, yksi sun toinen tekisi mielellään koeajot ja joku tutkisi tekniikkaa, lopulta se päätettäisiin antaa Suuren Kyläpäällikkömme eli Mestarin yksityiskäyttöön.

Kun se sitten sammuisi fissiogeneraattorin nyykähtämiseen kesken vaalimatkan, niin mitäkö tekisimme. Ei osaamista ko. laitteen tekniikkaan, ei sellaista summaa rahaa mitä se vaatisi, eikä tietysti varaosia Orionin tähtisumua lähempänä.

Voin hyvin kuvitella kuinka pikkumiehet vittuilisivat omalla Juttu^^^ -foorumillaan meidän olevan noin 6-7 vuotiaan tasolla ja linnunradan typerintä rotua

Mutta kerropa minulle, miksi me emme ole silloin kyenneet kehittämään yhtä etevää tekniikka kuin nämä muukalaiset?

Se, että esimerkiksi Varaani ymmärtää keskustelun älykkyydestä keskusteluksi ihmisarvosta, merkitsee vain sitä, että oletetaan ihmisarvon määräytyvän älykkyyden mukaan. Näin tällainen tulkinta kertoo enemmän siitä, joka tämän vastareaktion saa, kuin siitä joka nämä asiat nostaa esiin.

Voisiko joku ystävällisesti selittää, miksi esimerkiksi g-faktori ei ole pätevä metodi tarkastella ihmisten älyllistä kompetenssia? Ja vastaukseksi ei kelpaa vain, että "kun se ei ole, ei kuulosta kivalta, ei saa olla niin - Aamen!"

Vaikka tämä ei olekaan ihan omaa tieteenalaani, niin minusta täällä ei ole annettu selkeää selitystä alhaisen sivilisoitumisen ja älykkyysosamäärän kanssa. Aliravitsemus ei ole mikään selitys, kuin ainoastaan joissakin nälkäkriisistä kärsivissä maissa. Tuolla perusteella esimerkiksi USA:n afroamerikkalaiset näkisivät nälkää suhteessa eurooppalaisiin ja nämä puolestaan suhteessa itäaasialaisiin.

Toistan, että tässä ei keskustella edelleenkään kenenkään ihmisarvosta. Tässä keskustellaan väestöjen välisistä, olemassa olevista eroista ja näiden korrelaatiosta suhteessa heidän muodostamaansa yhteiskuntaan.

(http://www.psych.utoronto.ca/users/reingold/courses/intelligence/cache/1198gottfred_table.gif)

[Ernst]

Vaihto-oppilaita voitaneen ottaa. 

Emme voi.

Selvä. Emme ota heitäkään. Afrikka afrikkalaisille!

Ja varsinkin afrikkalaiset sinne afrikkaansa.

Onhan täällä sentään joku oikeasti älykäskin 

[Kaptah]

No voi pyhä yksinkertaisuus. Ei tietenkään voida hommaa hoitaa niin, että mennään sinne, täräytetään kaivo ja ratsastetaan auringonlaskuun. Totta helvetissä niille pitää kertoa miten ja ehdottomasti myös miksi tietyt asiat pitää tettyin väliajoin tehdä ja miten sitä ylläpidetään. Ei tämä nyt tosiaan tarkoita, että turha niitä on sinne rakentaa, vaan sitä että nyt on projektien vetäjät olleet kykenemättömiä hommaansa.

[Ernst]

Nyt menen täysin utopian puolelle, mutta itse saattaisin tehdä kehitysapuprojektin aivan toisin. Jonkinlaista arvovaltaa saisin tehtyäni kaivon. Se arvovalta pitäisi myös käyttää, mutta ei ylimielisesti. Seuraisin kylän elämää ja arvomaailmaa, sitten sitä tarpeeksi opittuani, ja saatuani jonkinlaista arvovaltaa, ja vieläpä osoittautuessani esimerkiksi hyväksi metsästäjäksi, panisin pystyyn bileet. Jos olisin vielä tarpeeksi vanhan näköinen, valitsisin kaivon tekijän arvovallallani itselleni seuraajan, panisin hänelle leijonantaljan päälle ja tytöt tanssimaan alasti ympärille. Kaataisin vettä hänen päälleen ja julistaisin hänen olevan kaivokuningas, tärkeä ihminen oikealla paikallaan. Siitä lähtien, kun hän huomaisi että kaivo on rikki, hän korjaisi sen tai panisi muut korjaamaan, aivan luonnostaan. Muille kyläläisille hänen vihansa tarkoittaisi veden loppumista ja hänen suopeutensa saisi kylän kukoistamaan. Häntä ihailtaisiin, ja hän saisi aikanaan seuraajia.

Olisitko valmis ruoskittamaan kaivoon kuseskelijan? Arvovalta pitää ottaa ja sitä pitää myös ylläpitää! Ruoska ja muu institutionaalistettu väkivalta ei toimi, jos sitä ei käytä.

Asiasta on erinomaista kaunokirjallista aineistoa esimerkiksi Louis-Ferdinand Célinen romaanissa Voyage au bout de la nuit eli Niin kauas kuin yötä riittää. Edgar Wallacen Bosambo-kirjoista voi myös lukea toimivista tavoista hallita  neekereiden parissa.

[Rutja]

No voi pyhä yksinkertaisuus. Ei tietenkään voida hommaa hoitaa niin, että mennään sinne, täräytetään kaivo ja ratsastetaan auringonlaskuun. Totta helvetissä niille pitää kertoa miten ja ehdottomasti myös miksi tietyt asiat pitää tettyin väliajoin tehdä ja miten sitä ylläpidetään. Ei tämä nyt tosiaan tarkoita, että turha niitä on sinne rakentaa, vaan sitä että nyt on projektien vetäjät olleet kykenemättömiä hommaansa.

Noh, tästäkin on vain marginaalinen hyöty. Oletko koskaan miettinyt miten paljon siellä on ihmisiä? Sen alueen krooniset ongelmat eivät ratkea sillä, että sinne rakennetaan pari kaivoa. Lännen resurssit ovat täysin riittämättömät sellaiseen kädestä pitäen -politiikkaan.

(http://img16.imageshack.us/img16/5409/africay.jpg)

[Ernst]

Välimereen muuri.

[varaani]

Rutja

Tässä varmaan nyt se ongelma että minä en halua ajatella tätä asiaa tieteen pohjalta ja vaikka siellä olisikin se vastaus niin en halua tietää sitäkään.

Olen minä sen verran viherpiipero 

Sallinet sen? 

[Rutja]

Rutja

Tässä varmaan nyt se ongelma että minä en halua ajatella tätä asiaa tieteen pohjalta ja vaikka siellä olisikin se vastaus niin en halua tietää sitäkään.

Olen minä sen verran viherpiipero 

Sallinet sen? 

Ei kenenkään ole pakko oppia lisää maailmasta jossa elää, mutta yleensä se kummasti auttaa ymmärtämään, miksi joitakin ilmiöitä tapahtuu sillä tavalla kuin niitä tapahtuu. Jos jo alkuunsa hylkää totuuden tavoittelun asiassa ja jättäytyy elämään siinä, kuten mielikuvissaan toivoo näkevänsä maailman, niin ei ole mielestäni myöskään silloin relevanttia osallistua tällaiseen keskusteluun asioista, jotka keskeisesti aiheeseen liittyvät.

[Turkulaine]

Rutja ja muut, on melkolailla turhaa vääntää g-faktoreista, evoluutiosta ja populaatioiden ominaisuuksista jos vastapuolella mennään tasolla "ÄÖ ei ole mikään älykkyyden mittari", "itse on joka toista haukkuu", "osaatko itse rakentaa kaivoa sitten" ja "tollasten tutkiminen on ihan tyhmää". Yhtä hyvin voisi väitellä tartuntataudeista ja farmakokinetiikasta sellaisen kanssa, jonka mielestä lääketiede on turhaa kun itse käy avannossa/hiihtää/syö puolukoita eikä ole koskaan ollut kipeä.

Jos nyt vaikka sovitaan että Jumala on aikojen alussa luonut kaikki ihmiset kyvyiltään yhdenveroisiksi.

[varaani]

Rutja

Tässä varmaan nyt se ongelma että minä en halua ajatella tätä asiaa tieteen pohjalta ja vaikka siellä olisikin se vastaus niin en halua tietää sitäkään.

Olen minä sen verran viherpiipero 

Sallinet sen? 

Ei kenenkään ole pakko oppia lisää maailmasta jossa elää, mutta yleensä se kummasti auttaa ymmärtämään, miksi joitakin ilmiöitä tapahtuu sillä tavalla kuin niitä tapahtuu. Jos jo alkuunsa hylkää totuuden tavoittelun asiassa ja jättäytyy elämään siinä, kuten mielikuvissaan toivoo näkevänsä maailman, niin ei ole mielestäni myöskään silloin relevanttia osallistua tällaiseen keskusteluun, jotka keskeisesti näihin asioihin liittyvät.

Muista Rutja että kyse on vain tästä ihmisarvo/älykkyys asiasta.. ei kaikesta.
Monissa muissa asioissa nään tieteen korvaamattomana mutta jostain syystä tähän en sitä halua sotkea vaan puhtaasti ajatella "omilla aivoilla".

[Kaptah]

"Ei ne ongelmat sillä katoa, että sinne rakennetaan pari kaivoa."

Noniin. Eikä tartuntataudit sillä että rokotetaan pari ihmistä, eikä rikollisuus häviä sillä että pistetään pari rikollista vankilaan. Liikennekuolemat ei lopu sillä että laitetaan parit nopeuskamerat.

Ei sinne ole tarkoitus rakentaa paria kaivoa. Sinne on tarkoitus rakentaa joka saatanan kylään kaivo, ellei montaakin. Silloin alkaa jo hommat toimia. Niinikään ei ole tarkoitus että sinne mennään ja rakennetaan ne, vaan ymmärtääkseni nimenomaan on opetettu sikäläisiä tekemään niitä kaivoja, jolloin he osaavat auttaa itseään.

[Turkulaine]

Aika rohkea olettamus, ettei välineiden ylläpitämistä tai kaivojen rakentamista ole yritetty opettaa. Voi olla toki. Perstuntumalta ongelmat tuntuvat kuitenkin koskettavan vain Afrikkaa eikä niinkään muita kehityskohteita. En sulkisi pois paikallista selitystä vielä.

Lisäys:

Sillä välin Afrikassa:

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Satoja+ihmisiä+siepattiin+noitavainoissa+Gambiassa/1135244399932

[ihminen]

Rutja ja muut, on melkolailla turhaa vääntää g-faktoreista, evoluutiosta ja populaatioiden ominaisuuksista jos vastapuolella mennään tasolla "ÄÖ ei ole mikään älykkyyden mittari", "itse on joka toista haukkuu", "osaatko itse rakentaa kaivoa sitten" ja "tollasten tutkiminen on ihan tyhmää". Yhtä hyvin voisi väitellä tartuntataudeista ja farmakokinetiikasta sellaisen kanssa, jonka mielestä lääketiede on turhaa kun itse käy avannossa/hiihtää/syö puolukoita eikä ole koskaan ollut kipeä.

Jos nyt vaikka sovitaan että Jumala on aikojen alussa luonut kaikki ihmiset kyvyiltään yhdenveroisiksi.

Sovitaan vaan, mutta en usko Jumalaan.

Pointti oli se että on turha itkeä ympäri jännää interwebbiä että ne on niii i i n tyhmiä. Ei siitä ole mitään hyötyä. Ennemmin pitäisi keskittyä siihen miten kehityksen kulku voitaisiin nostaa nopeammin ylöspäin. Yksi ratkaisu on parempi ruoka. Lisää ratkaisun osia löytyy varmasti. Huonosti suunnattu kehitysapu ei ole ratkaisu, se on nähty ja siitä ei ole hyötyä ollut. Yksi mahdollisuus on tietenkin että nämä luonnonkansat eivät edes kaipaa muutosta, länsimaisia tapoja ja sen tuomaa kehitystä.

Yksinkertaisia ihmisiä löytyy Suomestakin, lisäksi luulen että jokaisessa populaatiossa älykkäimmät ja menestyneimmät yksilöt osaavat vaihtaa maisemaa vaikeiden aikojen koittaessa. Se on siis meidän kaikkien etu että ihmiset olisivat tyytyväisiä siellä missä asuvat, joilloin ei tarvitse kansainvaeltaa suurina massoina.

[Turkulaine]

Pointti oli se että on turha itkeä ympäri jännää interwebbiä että ne on niii i i n tyhmiä. Ei siitä ole mitään hyötyä. Ennemmin pitäisi keskittyä siihen miten kehityksen kulku voitaisiin nostaa nopeammin ylöspäin.

Kuka täällä on itkenyt, ja miten niin ei ole mitään hyötyä? Onko erityispedagogia mielestäsi turhaa? Pitäisikö hitaampien oppilaiden vuoksi erityisopetuksen sijaan keskittyä siihen että perheissä syötäisiin parempaa ruokaa?