Valtionvelka mitätöityy itsestään

[Roope Luhtala]

Mikäli valuutan arvo romahtaa, romahtaa myös velkojen arvo. Valuutan arvon romahtaminen hyödyttää siis kyseisessä valuutassa velkaa ottaneita.

Sen jälkeen kun kultakannasta on luovuttu, on valtioiden liikkeellelaskeman rahan (eli fiat-rahan) arvo perustunut ainoastaan sen käytettävyyteen vaihdon välineenä. Rahalla ei ole mitään reaalimaailman vastinetta toisin kuin esim. osakkeilla, jotka oikeuttavat osuuteen yrityksen omaisuudesta sekä tulevista voitoista.

Sähköisessä maailmassa rahalle ei kuitenkaan ole enää tarvetta. Kaupassa voi lähitulevaisuudessa ihan yhtä hyvin maksaa osakkeilla sekä indeksi- tai raaka-aineosuuksilla. Ainoa peruste rahan arvolle, eli sen käytettävyys, katoaa ja raha menettää arvonsa. Markkinat toimivat pitkällä aikavälillä oikein, ja rahan arvo alkaa laskea jo ennenkuin se tulee täysin tarpeettomaksi, sillä markkinat ennakoivat tilanteen.

Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.

[Tykkimies Pönni]

Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.

Siksi varmaan finanssieliitillä tuntuu olevan kova kiire saada mahdollisimman monet valtiot konkurssiin jotta velat voidaan realisoida todelliseksi omaisuudeksi vielä kun se on mahdollista. Ihan positiivinen ajatus. Nyt vaan pistetään kaikki haisemaan mitä vaan saadaan.

[Pliers]

Mitäs muuta tapahtuu, kun valuutan arvo menee nollaan?

Sanoisin, että on hieman ennenaikaista sanoa, ettei velkaantuminen ole ongelma.

[Lasisti]

Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.

Hieno oivallus. Mitä sitten, kun valtio ei enää saakaan lainaa ilman inflaatioon sidottua korkoa ja valuutan arvostus on vähäisempi kuin vessapaperin?

Zimbabwesta voidaan vilkaista suuntaa..

[Mika.H]

Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.

Niinpä niin. Ei kun ottamaan nyt kaikki mitä saadaan...

Ai niin ja kun vielä muistetaan, että velka on pelkkä sopimus, jonka voi repiä jos siltä tuntuu. Tuskin tänne mikään isohkokaan pankki hyökkää ja jos hyökkää niin onhan meillä armeija..

Eli yhteenvetona. Otetaan velkaa aivan tappiin asti ja samalla ostetaan (velaksi tietenkin) armeijallemme kunnon aseet niin mikäs hätä tässä oikein on?

[_w_]

Oisiko enempi peräkammariainesta tämä kirjoitus.

[Roope Luhtala]

Raha on tuotantoväline.

Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.

Valuutan kysyntä toki riippuu valuutta-alueen yritysten kilpailukyvystä, mutta tämä ei tarkoita että fiat-raha itsessään tuottaisi jotain.

Kuvitelma, että rahalle ei olisi käyttöä on yhtä älytön kuin kuvitelma, että hinnoittelemisesta voitaisiin luopua. Oikeastaan nuo kaksi asiaa ovatkin suunnilleen saman narrintakin sisä- ja ulkopuoli. Rahasta voidaan luopua vain jos luovutaan hinnoittelusta.

Hinnoitella voidaan ihan yhtä hyvin kullassa tai vaikka pörssi- tai raaka-aineindeksissä.

[_w_]

Raha on tuotantoväline.

Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.

Valuutan kysyntä toki riippuu valuutta-alueen yritysten kilpailukyvystä, mutta tämä ei tarkoita että fiat-raha itsessään tuottaisi jotain.

Kuvitelma, että rahalle ei olisi käyttöä on yhtä älytön kuin kuvitelma, että hinnoittelemisesta voitaisiin luopua. Oikeastaan nuo kaksi asiaa ovatkin suunnilleen saman narrintakin sisä- ja ulkopuoli. Rahasta voidaan luopua vain jos luovutaan hinnoittelusta.

Hinnoitella voidaan ihan yhtä hyvin kullassa tai vaikka pörssi- tai raaka-aineindeksissä.

Kirjoituksessa lienee aimo annos vitsailua mutta siltä varalta ettei ole, sitten sitä kultaa tai raaka-aineindeksiyksikköä kutsutaan rahaksi ihan kuin nyt tätä jota jossain vaiheessa jotkut alkoi kutsumaan fiat-rahaksi.

[OlliH]

Erään teorian mukaan fiat-rahan suosio perustuu myös siihen, että sillä on pakko maksaa verot. Ja jos et maksa veroja, niin joudut väkivaltakoneiston hampaisiin. Fiat-rahaa pitää yllä siis väkivallan uhka.

[Roope Luhtala]

Kirjoituksessa lienee aimo annos vitsailua mutta siltä varalta ettei ole, sitten sitä kultaa tai raaka-aineindeksiyksikköä kutsutaan rahaksi ihan kuin nyt tätä jota jossain vaiheessa jotkut alkoi kutsumaan fiat-rahaksi.

Osakkeeseen tai raaka-aineeseen perustuvaa yksikköä voidaan toki kutsua rahaksi, mutta oleellisin ero on siinä että osakkeella tai raaka-aineyksiköllä on reaalimaailmassa vastine (eli osuus yrityksen fyysisestä omaisuudesta ja tulevista voitoista tai osuus fyysisestä raaka-aine-erästä), kun taas fiat-raha on reaalimaailmassa vain väritulostettu paperi, jolla on arvoa mikäli ihmiset näin uskovat.

[Roope Luhtala]

Erään teorian mukaan fiat-rahan suosio perustuu myös siihen, että sillä on pakko maksaa verot. Ja jos et maksa veroja, niin joudut väkivaltakoneiston hampaisiin. Fiat-rahaa pitää yllä siis väkivallan uhka.

Kun raha menetti arvonsa Zimbabwessa, rupesi Zimbabwen valtio verottamaan yrityksiä siinä valuutassa missä liiketoiminta oli tapahtunut. Luultavasti muut valtiot alkavat vastaavassa tilanteessa toimia samoin.

[tarhuri]

Eivät ne velat mihinkään mitätöidy.  Lasteni tulevaisuus sen sijaan mitätöityy kyllä.

[Tank U]

Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla.

[Meuhkaaja]

Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla.

Niinpä. Eikö olekin vekkuli juttu, että valtion kirstunvartijan toimeen ei ole olemassa mitään pätevyysvaatimuksia.

[Roope Luhtala]

Hieno oivallus. Mitä sitten, kun valtio ei enää saakaan lainaa ilman inflaatioon sidottua korkoa ja valuutan arvostus on vähäisempi kuin vessapaperin?

Hyvä tarkennus. Jos siis uskoo valuutan menettävän arvonsa hiljalleen, kannattaa ottaa mahdollisimman pitkäaikaista lainaa, jolloin laina ei eräänny pian, eikä lainanantaja pysty ennen lainan erääntymistä sitomaan uuden lainan korkoa inflaatioon.

Tämä pätee myös asuntolainoihin. Kun sähköinen pörssinoteeratulla omaisuudella maksaminen yleistyy ja inflaatio kohoaa, hyötyvät pitkäaikaista lainaa ottaneet eniten.

[PK]

Valtioiden lainoilla on eri mittaisia laina-aikoja. Kun laina-aika loppuu, on jostain saatava lisää rahaa lainan takaisin maksuun. Yleensä tämä tapahtuu uudella lainalla. Tämän uuden lainan korko seuraa infllatiota ja varsinkin inflaatio-odotusta. Jonkin aikaa valtio pystyy mitätöimään velkaansa inflaatiolla, mutta lopulta inflaatio-odotukset ajavat ohi, eikä valtio saa uutta lainaa, tai vain lyhyitä ja korkeakorkoisia lainoja. Valtiot tekevät silloin yksipuolisen velkojen mitätöinnin. Jos velka on otettu esim. eläkekassoista, niin valtio saa niskaansa vihaisia yleisönosastokirjoituksia. Jos lainat on otettu suurvalloilta, ja suurvaltojen kanssa hyvissä väleissä olevilta pankeilta, niin valtio saa harmikseen ulkomaisia tykkiveneistä.

[Hob]

Niinpä niin. Ei kun ottamaan nyt kaikki mitä saadaan...

Ai niin ja kun vielä muistetaan, että velka on pelkkä sopimus, jonka voi repiä jos siltä tuntuu. Tuskin tänne mikään isohkokaan pankki hyökkää ja jos hyökkää niin onhan meillä armeija..

Eli yhteenvetona. Otetaan velkaa aivan tappiin asti ja samalla ostetaan (velaksi tietenkin) armeijallemme kunnon aseet niin mikäs hätä tässä oikein on?

Eikö tätä kokeiltu joskus kolkytluvulla keski-Euroopassa? Muistaako kukaan miten siinä kävi?

[Roope Luhtala]

Valtioiden lainoilla on eri mittaisia laina-aikoja. Kun laina-aika loppuu, on jostain saatava lisää rahaa lainan takaisin maksuun. Yleensä tämä tapahtuu uudella lainalla. Tämän uuden lainan korko seuraa infllatiota ja varsinkin inflaatio-odotusta. Jonkin aikaa valtio pystyy mitätöimään velkaansa inflaatiolla, mutta lopulta inflaatio-odotukset ajavat ohi, eikä valtio saa uutta lainaa, tai vain lyhyitä ja korkeakorkoisia lainoja. Valtiot tekevät silloin yksipuolisen velkojen mitätöinnin.

Valtionvelasta suuri osa on euromääräisiä obligaatioita, joiden laina-aika on pisimmillään vuoteen 2025 asti ja korko kiinteä: http://treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=17332&nodeid=18401

Jos yksityiseen rahaan siirrytään ennen obligaatioiden erääntymistä, ja euron arvo tämän seurauksena romahtaa, on valtion velkaantuminen obligaatioiden kautta suomalaisten kannalta hyvä asia.

[JoKaGO]

Näyttää aika vääjäämättömältä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio toistetaan lähitulevaisuudessa. Koska kaikki valtiot (paitsi Kiina ja Venäjä sekä arabimaat) ovat veloissaan, ulospääsy tulee olemaan triviaali. Jalometallien viime aikojen hintakehitys tukee tätä olettamustani.
Eli jonkinlaista sotaahan tuo pukkaa, vähintäänkin kauppasotaa.

[_w_]

Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla.

Niinpä. Eikö olekin vekkuli juttu, että valtion kirstunvartijan toimeen ei ole olemassa mitään pätevyysvaatimuksia.

Tuo tapa valita ministerit on väärä. Puolueet lehmänkaupoin valitsee kuuliaisen tottelijan joka iloiseti pomppii kun herransa sanovat että pompi joka tehtävään. Kansanäänestykset parantaisivat tilannetta ja parempi olisi sekin että kansa saisi äänestää joka ministeristä ja korkeasta virkamiehestä. Ehdokkaita puolueitten tulisi asettaa vaikka niin että jokaista kannatuksen prosenttiyksikköä kohti kaksi ehdokasta/puolue. Vaikka pressan vaalien yhteydessä sitten olisi nuo valinnat, kaksivaiheisena niin että toisessa vaiheessa kolme suosituinta jatkaisi. Myös pressanvaaleissa puolueitten tulisi asettaa useampi ehdokas niin olisi enempi valinnanvaraa, samoin sitten toisessa vaihessa kolme suosituinta. No ehkä tuossa olisi vähän kehittämistä vielä, mutta ajatus kait tuli selville.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ratkaisu valtion velan takaisinmaksuun on siis naurettavan helppo:

Valtio painaa sen verran rahaa mitä velat ovat ja niillä rahoilla sitten maksetaan velat pois?

Mitään ongelmiahan tuosta ei voi seurata, koska raha on vain illuusio ja tavarat ilmestyvät kauppaan itsestään.

"...koska Suomessa eläminen on ilmaista"

[Simo Hovari]

Mikäli valuutan arvo romahtaa, romahtaa myös velkojen arvo. Valuutan arvon romahtaminen hyödyttää siis kyseisessä valuutassa velkaa ottaneita.

Sen jälkeen kun kultakannasta on luovuttu, on valtioiden liikkeellelaskeman rahan (eli fiat-rahan) arvo perustunut ainoastaan sen käytettävyyteen vaihdon välineenä. Rahalla ei ole mitään reaalimaailman vastinetta toisin kuin esim. osakkeilla, jotka oikeuttavat osuuteen yrityksen omaisuudesta sekä tulevista voitoista.

Sähköisessä maailmassa rahalle ei kuitenkaan ole enää tarvetta. Kaupassa voi lähitulevaisuudessa ihan yhtä hyvin maksaa osakkeilla sekä indeksi- tai raaka-aineosuuksilla. Ainoa peruste rahan arvolle, eli sen käytettävyys, katoaa ja raha menettää arvonsa. Markkinat toimivat pitkällä aikavälillä oikein, ja rahan arvo alkaa laskea jo ennenkuin se tulee täysin tarpeettomaksi, sillä markkinat ennakoivat tilanteen.

Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.

Onko sulla mitään käsitystä inflaation vaikutuksesta asunto- tai pörssiosakkeisiin, ettei tule ihan tuulesta temmattuja väitteitä? Mielipiteet mielellään lähtein perustellen, että ei tule mitään mutua esitettyä faktana.

[HDRisto]

Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla.

Niinpä. Eikö olekin vekkuli juttu, että valtion kirstunvartijan toimeen ei ole olemassa mitään pätevyysvaatimuksia.

Ei ministerin tai kansanedustajan toimeen ole mitään pätevyysvaatimuksia. Äänisaalis ja asema puolueen hierarkiassa kertoo sen pääsetkö ministeriksi. Jossain mainitaan että pitää olla pystyvä ja kykenevä, mutta ei se ole ehdoton vaatimus.

[Miniluv]

Näyttää aika vääjäämättömältä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio toistetaan lähitulevaisuudessa.

Hyperinflaatioon en usko.

Maltillinen inflaation nostaminen olisi nyt mielestäni suunnilleen kaikkien etu. Käsistä sitä ei tietenkään saa/pidä päästää, mutta tommoinen 3-4% ensin muutaman vuoden ajan ja sitten 4-6 taas muutama vuosi olisi ihan ok. Auttaisi vähän vientiäkin kun dollarin, jenin, yuanin yms. suhde euroon normalisoituisi. Nythän euro on ihan liian korkealla ja tuottaa ongelmia euroalueelle.

Paljonkohan EKP on kehittänyt uusia papereita Kreikan pelastamisen yhteydessä? Vastaavia tempauksia saattaa olla edessä joka tapauksessa muutenkin, joten en haikailisi edes hallitun inflaation perään...

Ykai asiaan hieman liittyvä linkki...

http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/07/30/minne-500-euron-setelit-menevat/200917295/139

[do.ut.des]

Sanokaapa "Valtionvelka mitätöityy itsestään" jenkeille. 

Goldman says Fed faces $4 trillion hole

[Bill Milton Hicks Friedman]

Maltillinen inflaation nostaminen olisi nyt mielestäni suunnilleen kaikkien etu. Käsistä sitä ei tietenkään saa/pidä päästää, mutta tommoinen 3-4% ensin muutaman vuoden ajan ja sitten 4-6 taas muutama vuosi olisi ihan ok. Auttaisi vähän vientiäkin kun dollarin, jenin, yuanin yms. suhde euroon normalisoituisi. Nythän euro on ihan liian korkealla ja tuottaa ongelmia euroalueelle.

Tätä en ole vielä ymmärtänyt eli eikö vahvan valuutan ansiosta sitten kaikki raaka-aineet tai muut viimeistelyä vaille olevat ulkomaiset jalostustuotteet taas ole halpoja, joten miksi vahva valuutta on este kaupankäynnille?

Ostetaan halvalla, jalostetaan valmiiksi korkean automaation avulla, myydään kalliilla ja maksetaan perkeleesti veroja.

Vahvalla eurolla saa myös ostettua ulkomaista omaisuutta halvemmalla kuin heikolla eurolla.

Onko tuohon olemassa jotain tasapainokaavaa?

[JoKaGO]

Paljonkohan EKP on kehittänyt uusia papereita Kreikan pelastamisen yhteydessä? Vastaavia tempauksia saattaa olla edessä joka tapauksessa muutenkin, joten en haikailisi edes hallitun inflaation perään...

Komps. Inflaatio tulee ja sitä ei ihan noin vain pidetä missään 4-6%:ssa enää, vaikka tahtoa olisikin.

[Lord Liberty]

Raha on tuotantoväline.

Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.

Raha on hyödyke. Se eroaa muista hyödykkeistä siten, että se on kaikkein suosituin vaihdon väline, mutta silti se on vain hyödyke. Ei enempää, eikä vähempää.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Raha on tuotantoväline.

Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.

Raha on hyödyke. Se eroaa muista hyödykkeistä siten, että se on kaikkein suosituin vaihdon väline, mutta silti se on vain hyödyke. Ei enempää, eikä vähempää.

Näin kyllä.

Rahana voi toimia vaikka säilykkeet tai muu tarpeellinen. Kaikki riippuu ihmisten tarpeista sekä tuotteiden ja palveluiden saatavuudesta.

Ei se Maslow'n tarvehierarkkia kovin väärässä ole.

Raha on sitä mikä on arvokasta kyseisellä hetkellä. Ei miljardi pankkitilillä paljoa lämmitä, jos yksityiskone on tehnyt pakkolaskun jonnekin keskelle viidakkoa.

[Hob]

Onko tuohon olemassa jotain tasapainokaavaa?

Pitkällä tähtäimellä tuonti == vienti, noin karkeasti ottaen. En ymmärrä inflaatiointoilijoita, mieluummin minä ostan vahvalla valuutalla tavaraa ulkomailta ja maksan sitten pitkin hampain kun valuutan arvo taas vähän putoaa ja vienti vetää.

Inflaatioefektin saisi muuten sillä aikaan, että suomalaiset firmat polttaisivat 10% tuotannostaan heti tehtaan voimaloissa. Sitähän inflaatio vaikutus merkitsee, isomman tavaramäärän poisantamista samaan rahaan. Jostain syystä tämä kuulostaa kaikkien mielestä älyvapaalta.