Aikalainen 3/2009: Opiskelijaruokala tekee vankilabisnestä

[requiem]

Oli sen verran hankalan kokoinen artikkeli Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehdessä, että piti sitten ihan käsin naputella verkkoon. Lihavoinnit omia. Hyviä tiedostamisen hetkiä 

Opiskelijaruokala tekee vankilabisnestä

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteilijät ruokailevat kirjaimellisesti linnassa. Linnan ravintolaa ylläpitää monikansallinen Sodexo (yrityksen nimestä on pudotettu h-kirjain ääntämisvaikeuksien vuoksi vuonna 2008), joka tunnetaan maailmalla erityisesti yksityisistä vankiloista ja säilöönottokeskuksista. Sodexo ei pelkästään muonita vankiloita ja säilöjä, vaan on 2000-luvulla siirtynyt rakentamaan ja ylläpitämään niitä.

Naomi Klein muistuttaa kirjassaan The Shock Doctrine (2007), että tuhokapitalismi liikkuu saumattomasti sinne, missä on suurin hätä. Mitä suurempi katastrofi, sen paremmat voitot. Tuhokapitalismin valtaa ei voi kuvailla perinteisesti liberaaliksi tai konservatiiviseksi, se on korporatiivista. Suuryritys pyrkii valtaamaan toimialoja, jotka ovat aiemmin olleet valtion käsissä, ja ennen pitkää alkaa viitata itseensä ikään kuin olisi oma valtionsa. Tuhokapitalismiin kääntyneet yritykset eivät odota, että ne pääsisivät uudelleenrakentamaan sodan ja luonnonkatastrofien runtelemia alueita. Ne repivät voittonsa ihmisten äärimmäisestä hädästä sotien ja katastrofien keskellä.

Yksi räikeimmistä esimerkeistä Sodexon globaalista ylivallasta on Heathrow`n lentoaseman lähellä sijaitseva 500-paikkainen Harmondsworthin maastapoistamiskeskus. Sitä ylläpitää Sodexon tytäryhtiö Kalyx, joka voitti vuonna 2000 sisäministeriön tarjouskilpailun, rakensi ja kehitti kustannustehokkaan suurlaitoksen. Harmondsworth keskittyy nopean käsittelyn karkotustapauksiin. Kaikki asukkaat ovat miespuolisia. Britannian medioissa Harmondsworth on jatkuvasti tapetilla asukkaiden huonon kohtelun, mellakoiden ja itsemurhatapausten vuoksi.

Sodexo on myös yksityistänyt turvapaikanhakijoiden sosiaalitukia monessa Euroopan unionin maassa. Ainakin Saksassa, Ranskassa ja Britannissa on tai on ollut käytössä Sodexo-passi, voucher-järjestelmä, joka rajoittaa ostosten teon tiettyihin yrityksiin. Näin turvapaikanhakija ei saa käteistä rahaa, ei edes vaihtorahaa, ostoksistaan. Britanniassa voucher-järjestelmä vedettiin pois käytöstä vuonna 2001 sen saaman suuren kritiikin vuoksi. Vain "paperittomat", karkotusta odottavat joutuvat tekemään niukat ostoksensa Sodexo-passilla Tescossa, Asdassa ja Sainsbury`silla.

Pohjois-Amerikassa Sodexon historia vankiloiden ja oppilaitosten muonittajana on pidempi kuin Euroopassa. Tästä johtuen myös protestit korporaatiota vastaan ovat olleet siellä äänekkäämpiä kuin Euroopassa. Amerikkalaisilla kampuksilla on osoitettu mieltä yli vuosikymmenen ajan Sodexon ylivaltaa vastaan. Vuosina 1999-2001 aktiivinen kansalaisliike Not With Our Money onnistui häätämään Sodexon federaalisista vankiloista ja monilta yliopiston kampuksilta. Tällä hetkellä Sodexolla on vain n. 17 prosentin osuus amerikkalaisten vankiloiden ruokapalveluista. Huhutaan, että yhtiö toimii mm. Guantanamo Bayssa ja Abu Ghraibissa.

Viimeisin mielenosoitus oli Binghamptonin yliopistolla marraskuulla 2008. Mielenosoituksen pääsyy oli työntekijöiden matala palkka, joka asettuu maan virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Sodexo on pyrkinyt valkaisemaan nenäänsä Stop Hunger -kampanjan kautta; moni työntekijä joutuu säännöllisesti turvautumaan kampanjan antamiin almuihin, koska palkka ei riitä elättämään lapsia.

Ironista kyllä, Sodexolla tuntuu olevan ruokaloita juuri niissä yliopistoissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Esimerkiksi Lontoon yliopiston School of Oriental and African Studies`in opiskelijat ovat pitkään boikotoineet Sodexon ruokaloita. Koska SOAS:in opiskelijoista suuri osa on aasialais- tai afrikkalaistaustaisia, on todennäköistä, että monella opiskelijalla on ystäviä tai sukua maastapoistumiskeskuksissa.

Sodexo julistaa maailmaa syleilevässä toimintasuunnitelmassaa noudattavansa ajatusta "yrityskansalaisuudesta" (corporate citizenship): "Sodexolla yrityskansalaisuus tarkoittaa oikeudenmukaisuutta (doing the right thing). Näin osallistumme kestävään kehitykseen ja pyrimme integroimaan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ekologiset ulottuvuudet, jotta takaisimme paremman elämänlaadun nykyisille ja tuleville polville."

Mielenkiintoista, kuinka voittoon pyrkivä turvapaikkateollisuus saadaan mahtumaan kestävän kehityksen lipun alle. Näin Sodexo argumentoi toimintaansa vankila- ja säilöönottosektoreilla: "Toimintamme lainvalvonnassa perustuu tiukoille eettisille periaatteille. Toimimme vain demokraattisissa maissa, joissa ei ole käytössä kuolemantuomiota, missä vankiloiden henkilökunta ei saa kantaa aseita ja joissa vangitsemisen päämääränä on yhteiskuntaan takaisin saattaminen."

Tässä yhteydessä Sodexo ei mainitse ylirajaista toimintaa, jossa ihmisiä pakkosiirretään ns. demokraattisista maista takaisin "kolmansiin" maihin, joissa kuolemaantuomio on vankiloiden arkipäivää ja joissa vanginvartijoilla on käytössä kehittyneet postmodernit kidutusmenetelmät.

(http://i41.tinypic.com/2yzkb4o.jpg)

Vaikka Sodexo ei vielä tuota vankila- ja maastapoistopalveluja Suomessa, emme voi sulkea silmiämme tapahtumilta muualla Euroopassa. Suomessa Sodexoa vastaan ovat protestoineet lähinnä Nordean pankkivirkailijat, solidaarisuudesta muonittajiensa matalaa palkkausta vastaan. Tampereella kaikki valittavat Sodexon ruoan huonosta tasosta, mutta harva on tietoinen yrityksen kytköksistä Eurooppa-linnoituksen harjoittamiin puhdistuksiin.

Sodexon tukemisella näennäisen "viattomassa" lounasravintolassa on vähemmän viattomia seurauksia lähempänä kuin luulemmekaan. Ruokailemalla Sodexon ruokaloissa tuemme turvapaikanhakijoiden karkotusten lisäksi kaikkien sosiaalipalveluiden yksityistämistä, sosiaalitukien muuttamista hyväntekeväisyydeksi, minimipalkkojen alentamista ja ammattiliittojen globaalia alasajoa.

Tampereen yliopiston ainoa Sodexo-ruokala sijaitsee rakennuksessa, jossa on tarkoitus kouluttaa kriittisiä yhteiskuntatieteilijöitä. Opiskelijat valuvat kansainvälisen politiikan ja rasisimin historiaa käsitteleviltä luennoiltaan alas hollitupamaiseen ruokalaan, jonka hinnat ovat kampuksen alhaisimmat. Sielläkin moni opiskelija tulee maista, joihin Harmondsworthin keskus palauttaa ei-toivottuja tulokkaita. Sodexon keittolautasilla korporatiiviset sattumat lilluvat harmondsworthilaisessa veressä.

Anu Hirsiaho
Tutkijatohtori
Sosiaalitutkimuksen laitos

Listää tietoa aiheesta:
www.corporatewatch.org.uk
www.sodexo.com
www.kalyxservices.com

Herivel, Tara and PaulWright 2003.
Prison of Nation:
The Warehousing of America`s Poor.
Routledge, New York and London

Klein, Naomi 2007.
The Shock Doctrine. The Rise of
Disaster Capitalism.
Penguin.
London.

Että tällaista tällä kertaa. Tuli sen verran pitkä, että oikoluku jäi hivenen puolitiehen. Pahimmat kirjoitusvirheet tuli sentään korjattua pois.

Muokattu: Lehden numero olikin 3