Tuija Braxin puhe Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa

[Iloveallpeople]

Oikeusministeri Tuija Brax Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa

Hyvät seminaarin osanottajat, bästa seminariedeltagare

...
Hyvät kuulijat,

Toinen ajankohtaisen keskustelun juonne koskee Suomen kieliolojen monipuolistumista. Perustuslaki toteaa, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi mainitaan viittomakieli, josta todetaan että oikeudet turvataan lailla.

Näiden kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi on tapahtumassa varsin paljon. Alkuperäiskansoilla on oma, kansainväliseenkin oikeuteen sisältyvä erityisasemansa. On ensiarvoisen tärkeää, että käynnistymässä olevalla saamen kielen elvyttämisohjelmalla saavutetaan kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta riittävän pitkäjänteinen ja nykyistä kestävämpi suoja. Romanikielen osalta on edetty romanipoliittisen ohjelman laatimisen ja mm. kielipesätoiminnan kautta. Viittomakielen osalta on juuri valmistunut Suomen ensimmäinen viittomakielen ohjelma. Siihen liittyvä vetoomus luovutettiin minulle viitottuna.

Suomen perustuslaki ei tunne erillistä vähemmistökielten kategoriaa. Tavallaan perustuslaki kuitenkin menee pidemmälle: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan turvataan kaikille ryhmille.

Maahanmuuttajien määrän kasvu tuo Suomeen parhaillaan paljonkin kielellistä pääomaa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2009 Suomessa 207 000. Venäjän kieltä puhuvia on Suomessa jo noin 50 000, ja myös esimerkiksi kiinan tai arabian osaajien määrä kasvaa. Suomella on vielä opettelemista siinä, että käytämme maahanmuuttajien osaamista kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Kieliolojen monipuolistuminen nostaa esiin myös haasteita. Vaikka kyse ei ole kansalliskielistä, on hallinnon kuitenkin syytä pohtia, miten se voi esimerkiksi palveluista tiedottaessaan huomioida uudet käyttäjäryhmät. Hyviä esimerkkejä tästä on jo kertynyt. Esimerkiksi oikeusministeriön toteuttama vuoden 2008 kunnallisvaaleista tiedottaminen 17 kielellä sai myönteisen vastaanoton. Myös tulevissa vaaleissa on tarkoitus jatkaa tiedotusta mm. eri saamen kielillä ja viittomakielellä, sekä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä.

Uudet kielet asettavat haasteita myös kouluille ja oppilaitoksille. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. On kuitenkin selvä, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajille jo alueen pääkielen – suomen tai ruotsin – oppiminen on merkittävä haaste. Molempien kotimaisten omaksuminen ei usein onnistu. Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen. Kielisäännösten soveltaminen tulee olla sillä tavoin joustavaa, ettei tämä käytännössä esty.

Valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää erivapauden kielitaitovaatimuksista. Erivapaus koskee yksittäistä hakijaa. Kielitaitoja koskevista pääsäännöstä on mahdollista myös säätää poikkeuksia. Joustomahdollisuuksia siis sinänsä on. Tilanne maahanmuuton osalta kuitenkin muuttuu nopeasti, ja käsityksemme säännösten soveltamisesta olisi aiheellista päivittää. Myös eri korkeakouluista ollaan varsin usein yhteydessä oikeusministeriöön ja tiedustellaan esimerkiksi maahanmuuttajien kielitutkintojen suorituksiin liittyviä asioita. Oikeusministeriössä onkin tarkoituksena käynnistää selvitys erityisesti maahanmuuttajien kouluttautumiseen ja kielitaitovaatimuksiin liittyen.

Tuija Brax

[Lasisti]

Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen.

Huuhaavirkoja on saatava siis myös kielitaidottomille. Mainiota Tuija

[Sanglier]

Holy palmface, Batman! Siinä oli pienessä tilassa paljon hulluutta.

Pakkoruotsipakko ei saa estää mamujen pääsyä virkaeliittiin - ja toisaalta ruotsinkieliseksi kotoutetulta ei vaadita suomea...

Vaalitiedottamisella kulttuuritulkkien työmarkkinat kasvuun...

Teksti toimitettiin Braxille viitottuna...

Kaikille ryhmille oikeus (=rahaa) oman kielen ylläpitoon...

Romanikielen aktiivinen kielipesätoiminta... reps


Jumalaare, jos ei täysi-ikäinen ymmärrä suomeksi kirjoitettuja ohjeita, ei tarvitse äänestääkään.

Tätäkö se Johannan pulju puuhailee - kieli- ja demokratia-asioita vai mikä se nyt oli.

[sa ole rasisti]

Loistavaa. Virkamiehiksi suomea osaamattomia partasuita, riittää kun rantaruotsia osaa mogadishun aksentilla vähän molottaa. Juntin perunanenän oma vika jos ei saa asiaansa tämän kanssa hoidettua.

[Roope]

Uudet kielet asettavat haasteita myös kouluille ja oppilaitoksille. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. On kuitenkin selvä, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajille jo alueen pääkielen – suomen tai ruotsin – oppiminen on merkittävä haaste. Molempien kotimaisten omaksuminen ei usein onnistu. Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen. Kielisäännösten soveltaminen tulee olla sillä tavoin joustavaa, ettei tämä käytännössä esty.

Valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää erivapauden kielitaitovaatimuksista. Erivapaus koskee yksittäistä hakijaa. Kielitaitoja koskevista pääsäännöstä on mahdollista myös säätää poikkeuksia. Joustomahdollisuuksia siis sinänsä on. Tilanne maahanmuuton osalta kuitenkin muuttuu nopeasti, ja käsityksemme säännösten soveltamisesta olisi aiheellista päivittää.

Positiivista on ainakin se, että ehdotettuja "joustoja" (esim. virkamiesruotsivaatimuksen poistaminen maahanmuuttajilta) ja monia muitakaan ehdotettuja positiivisen syrjinnän tapoja ei saatu vielä äskeisen kotouttamislakiesityksen yhteyteen. Kun RKP on vielä varmuuden vuoksi poikkeuksetta kaikkia kielitaitovaatimuksen lievennyksiä vastaan, niin on vaikea uskoa Braxin kaipaamien "päivitysten" menevän läpi ilman, että samalla koko virkamiesruotsi katoaa historiaan.

Niin tai näin, ainakaan Brax ei ole enää tällaista lakimuutosta oikeusministerinä junailemassa.

[MW]

Ovat nämä olleet melkoisen ansiokas trio, Cronberg, Brax ja Sinnemäki. Työttömyys on poistettu, ja Suomen oikeuslaitos on kansan keskuudessa kunnioitetumpi kuin koskaan, vai miten se nyt meni?

[ibn ghul]

Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen. Kielisäännösten soveltaminen tulee olla sillä tavoin joustavaa, ettei tämä käytännössä esty.

Suomalaista ei sen sijaan tietysti edelleenkään voi palkata mihinkään tehtävään ilman täydellistä ruotsinkielen taitoa, edes sellaisiin tehtäviin missä sitä ei oikeasti tarvitse.

Käytännössä tuo johtaa joko siihen että kaikki julkishallinnon tehtävät joissa ruotsia ei tarvitse varataan automaattisesti uussuomalaisille, tai siihen että muut sitten tekevät puolet näiden töistä omalla työajallaan.

Tai sitten kyse on siitä että eihän sillä ruotsilla oikeasti tee yhtään mitään, vittuillakseen vaan vaaditaan sitä osaamaan jos on sattunut syntymään suomenkieliseksi ali-ihmiseksi.

[tarhuri]

Hyvä, oikein hyvä,  lisää tällaista vaalityötä ja kovalla äänellä.

[Rautio]

Aletaas nyt suomalaiset käyttämään arabian kieltä osaavien osaamista kaikkia hyödyttävällä tavalla (potentiaalia löytyy taas vaikka millä mitalla)!

[_w_]

Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen.

Huuhaavirkoja on saatava siis myös kielitaidottomille. Mainiota Tuija

Ehdotin tuolla muutama päivä sitten että tänne tarvitaan pään räjähtämistä kuvaava smiley. Oikeasti, ei toi palmi riitä tällä palstalla.

[Roope]

Uudet kielet asettavat haasteita myös kouluille ja oppilaitoksille. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. On kuitenkin selvä, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajille jo alueen pääkielen – suomen tai ruotsin – oppiminen on merkittävä haaste. Molempien kotimaisten omaksuminen ei usein onnistu. Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen. Kielisäännösten soveltaminen tulee olla sillä tavoin joustavaa, ettei tämä käytännössä esty.

Valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää erivapauden kielitaitovaatimuksista. Erivapaus koskee yksittäistä hakijaa. Kielitaitoja koskevista pääsäännöstä on mahdollista myös säätää poikkeuksia. Joustomahdollisuuksia siis sinänsä on. Tilanne maahanmuuton osalta kuitenkin muuttuu nopeasti, ja käsityksemme säännösten soveltamisesta olisi aiheellista päivittää.

Positiivista on ainakin se, että ehdotettuja "joustoja" (esim. virkamiesruotsivaatimuksen poistaminen maahanmuuttajilta) ja monia muitakaan ehdotettuja positiivisen syrjinnän tapoja ei saatu vielä äskeisen kotouttamislakiesityksen yhteyteen.

Kävikin niin, että näitä kielitaitovaatimuksen joustoja ajetaan vähemmistövaltuutetun kautta.

Toimenpide-ehdotukset

1. Lisätään joustavuutta virantäytön kielitaitovaatimuksissa niin, että viran saaneet sitoutuvat opiskelemaan suomea ja/tai ruotsia, jolloin lopulta kotimaisten kielten kelpoisuusvaatimukset täyttyvät.

Braxilta tänään niin mainio lausahdus, että pitää tallentaa:

Nyt pitää käyttää luovaa juridiikkaa.

Tamperelainen

Ei koskenut tällä kertaa sananvapauden rajoituksia, vaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.