Standardiargumentit: 3) Työvoimapula - VASTAUS ON

[Maisteri Vihannes]

Argumentti:

Suomea uhkaa työvoimapula. Väestömme vanhenee ja suuret ikäluokat ovat kovaa vauhtia siirtymässä eläkkeelle. Olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa eläkkeensaajia on paljon ja työntekijöitä on vähän. Ja tämä tilanne on kansantaloudellisesti kestämätön. Jotta Suomi selviää tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiona, tarvitsemme lisää työntekijöitä toisaalta maksamaan veroja ja toisaalta erityisesti hoiva-alalle auttamaan kasvavaa senioriväestöämme.

Työntekijöitä ei voi kuitenkaan taikoa lisää, eikä iäkkäitä voi taikoa pois. Onneksi voimme kuitenkin ottaa Suomeen huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuuttajia, jotka, toisin kuin suomalaiset, ovat pääasiassa parhaassa työiässä. Tämän takia maahanmuuttopolitiikan kiristäminen olisi Suomelle hyvin haitallista. Yksittäisten taantumien ja niihin liittyvien irtisanomisten ei pidä antaa vaikuttaa suureen linjaan.

Vastaus

Työvoimapulaa on povattu ainakin 1970-luvulta saakka, mutta toistaiseksi olemme siltä säästyneet. Tämä on todennäköistä jatkossakin, teknologisesta kehityksestä seuraa työn tuottavuuden kasvua ja työn määrän vähenemistä. Suuret ikäluokat ovat jo pääosin eläkkeellä. Maahanmuutolla voidaan muuttaa väestöllistä huoltosuhdetta eli työikäisten määrää suhteessa muihin ikäluokkiin, mutta tärkeämpi on taloudellinen huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde työelämän ulkopuolisiin. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste on kantaväestöä heikompi; matalapalkkatyössä olevat tuottavat vain vähän hyötyä kansantaloudelle, ja saattavat olla julkistaloudelle jopa nettotaakka. Eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on suuria eroja. Maahanmuuttajat jotka työllistyvät hyväpalkkaisiin töihin viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta voivat olla eduksi, heikosti työllistyvät maahanmuuttajat ovat haitaksi. Maassa olevista työttömistä voidaan kouluttaa työvoimaa sitä tarvitseville aloille helpommin ja nopeammin kuin kouluttamattomista maahanmuuttajista. Kouluttamattomia maahanmuuttajia tulee olemaan tarjolla jatkossakin, reservin kerääminen ei ole tarpeellista.

Muokkaus: Tehty ike60:n ehdottama korjaus, samalla muutettu toistakin kohtaa jossa huoltosuhteen käsitettä käytetty väärin.

[ike60]

Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste on kantaväestöä heikompi, ja myös matalapalkkatyössä olevat heikentävät taloudellista huoltosuhdetta.

Matalapalkkatyössä olevat eivät heikennä taloudellista huoltosuhdetta, koska taloudellinen huoltosuhde lasketaan nuppiluvun mukaan miettimättä kunkin työssä olevan yksilön panosta.

Olisiko seuraava muotoilu mitään:

Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste on kantaväestöä heikompi; matalapalkkatyössä olevat tuottavat vain vähän hyötyä kansantaloudelle, ja saattavat olla julkistaloudelle jopa nettotaakka.

[Ant.]

Tein oman ehdotelmani Maisterin tekstin pohjalta. Yksinkertaistin tekstiä hieman ja tein siihen kappalejakoja, jotta mahdollisimman moni jaksaisi lukea sen.

Vastauksessa on 13 riviä (minun tekstieditori-ikkunassani). Aikoinaan sovittiin, että vastauksessa voi olla maksimissaan 15 riviä, jotta vastaukset säilyvät napakoina.

-------

Työvoimapulaa on povattu Suomeen ainakin 1970-luvulta saakka, mutta toistaiseksi olemme siltä säästyneet. Tämä on todennäköistä jatkossakin, teknologisesta kehityksestä seuraa työn tuottavuuden kasvua ja työn määrän vähenemistä.

Vuosikausia työvoimapulan kerrottiin alkavan suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Nyt eläköityminen on pääosin jo tapahtunut eikä työvoimapulaa ole näköpiirissä.

Väestön vanhenemisen myötä Suomen taloudellinen huoltosuhde, eli työssäkäyvien suhde työelämän ulkopuolella oleviin (eläkeläiset, lapset, työttömät) toki heikkenee. Huoltosuhdetta voi parantaa maahanmuutolla, muttei millaisella maahanmuutolla tahansa. Maahanmuuttajaryhmät, joilla on suomalaisia heikompi taloudellinen huoltosuhde heikentävät tilannetta entisestään. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi monet islamilaisista maista tulevat maahanmuuttajat, joilla on paljon lapsia, joiden naiset ovat usein kotiäiteinä ja joiden työikäiset miehet ovat usein työttöminä.

Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat sitä vastoin huoltosuhteelle eduksi eikä heidän maahanmuuttoaan kukaan vastustakaan.

Maassa olevista työttömistä voidaan kouluttaa työvoimaa sitä tarvitseville aloille helpommin ja nopeammin kuin kouluttamattomista, kielitaidottomista ja suomalaiseen kulttuuriin tottumattomista maahanmuuttajista. Kouluttamattomia maahanmuuttajia tulee olemaan tarjolla jatkossakin, reservin kerääminen ei ole tarpeellista.

[Maisteri Vihannes]

Vastauksessa on 13 riviä (minun tekstieditori-ikkunassani). Aikoinaan sovittiin, että vastauksessa voi olla maksimissaan 15 riviä, jotta vastaukset säilyvät napakoina.

Rivimitta on epämääräinen ja vaihtelee selaimelta toiselle, minulla tuossa on 17 tai 21 riviä riippuen siitä lasketaanko kappaleiden väliset. Mutta parempi näin.

Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat sitä vastoin huoltosuhteelle eduksi eikä heidän maahanmuuttoaan kukaan vastustakaan.

Pitäisikö tuossa mainita jotain myös palkkojen tai työehtojen heikentämisestä, kyllähän noilla perusteilla vastustetaan matalapalkkatyövoiman maahanmuuttoa vaikkei se veisi yhtään työpaikkaa. Ja vaikkei noinkaan kävisi, voi pienipalkkainen maahanmuuttaja silti olla nettosaaja ja siten taloudelle haitaksi. Esimerkiksi näin:

"Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat sitä vastoin huoltosuhteelle eduksi. Jos heistä ei seuraa myöskään palkkojen tai työehtojen heikentymistä, eivätkä he saa tulonsiirtoja tai käytä julkisia palveluja enempää kuin maksavat veroja, ei heidän maahanmuuttoaan vastusteta."

Liian monimutkaista?

[Ant.]

Pitäisikö tuossa mainita jotain myös palkkojen tai työehtojen heikentämisestä, kyllähän noilla perusteilla vastustetaan matalapalkkatyövoiman maahanmuuttoa vaikkei se veisi yhtään työpaikkaa. Ja vaikkei noinkaan kävisi, voi pienipalkkainen maahanmuuttaja silti olla nettosaaja ja siten taloudelle haitaksi. Esimerkiksi näin:

"Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat sitä vastoin huoltosuhteelle eduksi. Jos heistä ei seuraa myöskään palkkojen tai työehtojen heikentymistä, eivätkä he saa tulonsiirtoja tai käytä julkisia palveluja enempää kuin maksavat veroja, ei heidän maahanmuuttoaan vastusteta."

Liian monimutkaista?

Mietin itse vähän samaa, mutta ajattelin, että fokus karkaa liian kauas itse argumentista eli työvoimapulasta.

Täydennyksesi on kyllä täyttä totta. Tämähän käsittää oikein huonopalkkaisessa työssä olevat, satunnaisia pätkätöitä tekevät ja esimerkiksi ne työntekijät, jotka maksavat veronsa vaikkapa Viroon (jos sinnekään). Lisäksi kohtaa voisi täydentää vielä sillä, että henkilö, joka on Suomessa töissä ja on nettoveronmaksaja, mutta joka tekee töitä mitään tuottamattomassa suojatyövirassa (kohtaamiskonsultti jne.) on myös järjestelmälle haitallinen.

Tämä kaikki menee kuitenkin minusta liian yksityiskohtaiseksi ja tekstiin tulee selittelyn makua. Siitä jää sellainen käsitys, ettei tänne sitten oikein kukaan kelpaakaan.

Tähän kaivattaisiin nyt kolmas näkemys muotoilusta. Olisiko vaikka ikellä heittää joku hyvä kompromissi?

[Ant.]

Vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto muuten esittää tämän argumentin melko puhdasoppisesti blogissaan.

Taloudellinen huoltosuhde edellyttää ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuttoa. Työssä käyvien suomalaisten määrä vähenee vauhdilla, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työelämästä poistuu enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee.

Vuosien 2000-2015 välillä työvoiman kokonaispoistuma on noin miljoona henkilöä ja tilalle tulee kokonaisuudessaan noin 700 000 uutta henkilöä. Ensimmäisen kerran Suomen työelämästä poistui ihmisiä enemmän kuin sinne tuli vuonna 2004.

http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62365-suomella-ei-ole-varaa-perussuomalaisten-maahanmuutto-ja-pakolaispolitiikkaan

[ike60]

Pitäisikö tuossa mainita jotain myös palkkojen tai työehtojen heikentämisestä, kyllähän noilla perusteilla vastustetaan matalapalkkatyövoiman maahanmuuttoa vaikkei se veisi yhtään työpaikkaa. Ja vaikkei noinkaan kävisi, voi pienipalkkainen maahanmuuttaja silti olla nettosaaja ja siten taloudelle haitaksi. Esimerkiksi näin:

"Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat sitä vastoin huoltosuhteelle eduksi. Jos heistä ei seuraa myöskään palkkojen tai työehtojen heikentymistä, eivätkä he saa tulonsiirtoja tai käytä julkisia palveluja enempää kuin maksavat veroja, ei heidän maahanmuuttoaan vastusteta."

Liian monimutkaista?

Mietin itse vähän samaa, mutta ajattelin, että fokus karkaa liian kauas itse argumentista eli työvoimapulasta.

Täydennyksesi on kyllä täyttä totta. Tämähän käsittää oikein huonopalkkaisessa työssä olevat, satunnaisia pätkätöitä tekevät ja esimerkiksi ne työntekijät, jotka maksavat veronsa vaikkapa Viroon (jos sinnekään). Lisäksi kohtaa voisi täydentää vielä sillä, että henkilö, joka on Suomessa töissä ja on nettoveronmaksaja, mutta joka tekee töitä mitään tuottamattomassa suojatyövirassa (kohtaamiskonsultti jne.) on myös järjestelmälle haitallinen.

Tämä kaikki menee kuitenkin minusta liian yksityiskohtaiseksi ja tekstiin tulee selittelyn makua. Siitä jää sellainen käsitys, ettei tänne sitten oikein kukaan kelpaakaan.

Tähän kaivattaisiin nyt kolmas näkemys muotoilusta. Olisiko vaikka ikellä heittää joku hyvä kompromissi?

Miten olisi vaikka seuraava:

"Maahanmuuttajat, jotka 1) työllistyvät viemättä työpaikkoja suomalaisilta, 2) eivät aiheuta suomalaisten palkkojen ja työehtojen merkittäävää heikkenemistä, ja 3) tuovat julkiseen talouteen enemmän rahaa kuin saavat esim. tulonsiirtoina, ovat Suomelle voimavara. Sellaisten maahanmuuttajien Suomeen tulemista vastustaa vain aniharva."

[ike60]

Vastauksessa ei toistaiseksi oteta kantaa siihen kuvitteelliseen tilanteeseen, että Suomeen jossain vaiheessa syntyisi aito työvoimapula. Olisiko syytä?

Työvoimapula ei nimittäin ole kovinkaan kamala asia. 1960-luvulla Ruotsissa oli työvoimapula; ruotsalaiset eivät kuitenkaan muistele tuota aikaa kauhulla ja inholla, vaan kyseessä oli tavallisen ruotsalaisen kannalta ehkä yksi Ruotsin parhaista kausista. Ylipäätään haluaisin, että työvoimapulalla pelottelijat yksilöisivät ne negatiiviset vaikutukset, joita työvoimapulalla olisi suomalaisiin. Tosin uskon että niitä ei yksilöidä, koska sen jälkeen työvoimapulalla pelottelu ei onnistuisi.

Voisiko vastaukseen lisätä esimerkiksi jotain seuraavantapaista:

"Suomeen voi teoriassa tulla joskus tulevaisuudessa työvoimapula, mutta sen vaikutukset eivät olisi tuhoisia. Tavallinen kansalainen havaitsisi sen palkkojen nousuna ja työolojen kohentumisena, kun työnantajat yrittäisivät houkutella väkeä palvelukseensa. Joidenkin tuotteiden ja palvelujen hinnat olisivat korkeammat kuin ne olisivat työttömyyden vallitessa. Jotkut yritykset saattaisivat siirtää toimintojaan ulkomaille työvoimaa saadakseen, mutta niistä työttömiksi jäävät löytäisivät pian uuden työpaikan, koska työvoimapula merkitsisi myös suurta määrää avoimina olevia työpaikkoja. Talouskasvu saattaisi olla hieman hitaampaa työvoimapulan vallitessa kuin täystyöllisyystilanteessa, mutta tavallinen ihminen tuskin huomaisi eroa."

[Maisteri Vihannes]

Jos kompromissia vielä haetaan, kävisikö kiistanalainen kappaleen lyhentäminen muotoon "Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat eduksi taloudelliselle huoltosuhteelle."

Kappaleen ollessa noin lyhyt se sopisi paremmin edellisen kappaleen jatkoksi kuin omaksi kappaleekseen. Tuo muotoilu jättää väittämättä ettei kyseisten maahanmuuttajien tuloa vastustettaisi, ja jättää erittelemättä syyt miksi voidaan vastustaa, eli itsekukin voi tehdä oman tulkintansa siitä vastustetaanko kyseisiä maahanmuuttajia ja mistä syistä.

[Ari-Lee]

Eikö olisi otettava huomioon että liian vähän tienaavat työperäiset karkotetaan?

Syy karkotukseen on perheen liian pienet tulot, jotka eivät viranomaisten määritelmän mukaan riitä riittävään toimeentuloon Suomessa.[...]

Hänen nettopalkkansa on vajaat 1400 euroa, mutta viranomaisten mukaan sen pitäisi olla vajaat 2000 euroa, jotta perhe olisi turvassa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429319840.html

[Ant.]

Vastauksessa ei toistaiseksi oteta kantaa siihen kuvitteelliseen tilanteeseen, että Suomeen jossain vaiheessa syntyisi aito työvoimapula. Olisiko syytä?

Hyvää pohdintaa työvoimapulasta. Oma mielipiteeni on tosin se, että työvoimapula - varsinkin osaamattomien henkilöiden osalta - on tällä hetkellä niin teoreettinen ilmiö, ettei sen vaikutusten pohtimisen vuoksi kannata pidentää vastausta.

Mitä mieltä muut ovat?

Jos kompromissia vielä haetaan, kävisikö kiistanalainen kappaleen lyhentäminen muotoon "Maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat eduksi taloudelliselle huoltosuhteelle."

Eli näin?

-----

Työvoimapulaa on povattu Suomeen ainakin 1970-luvulta saakka, mutta toistaiseksi olemme siltä säästyneet. Tämä on todennäköistä jatkossakin, teknologisesta kehityksestä seuraa työn tuottavuuden kasvua ja työn määrän vähenemistä.

Vuosikausia työvoimapulan kerrottiin alkavan suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Nyt eläköityminen on pääosin jo tapahtunut eikä työvoimapulaa ole näköpiirissä.

Väestön vanhenemisen myötä Suomen taloudellinen huoltosuhde, eli työssäkäyvien suhde työelämän ulkopuolella oleviin (eläkeläiset, lapset, työttömät) toki heikkenee. Huoltosuhdetta voi parantaa maahanmuutolla, muttei millaisella maahanmuutolla tahansa. Maahanmuuttajaryhmät, joilla on suomalaisia heikompi taloudellinen huoltosuhde heikentävät tilannetta entisestään. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi monet islamilaisista maista tulevat maahanmuuttajat, joilla on paljon lapsia, joiden naiset ovat usein kotiäiteinä ja joiden työikäiset miehet ovat usein työttöminä. Sitä vastoin maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat eduksi taloudelliselle huoltosuhteelle.

Maassa olevista työttömistä voidaan kouluttaa työvoimaa sitä tarvitseville aloille helpommin ja nopeammin kuin kouluttamattomista, kielitaidottomista ja suomalaiseen kulttuuriin tottumattomista maahanmuuttajista. Kouluttamattomia maahanmuuttajia tulee olemaan tarjolla jatkossakin, reservin kerääminen ei ole tarpeellista.

-----

Tämä kelpaa ainakin minulle, joskin muutkin ehdotukset ovat olleet hyviä.

Mielessäni kävi myös, että eri versioiden paremmuudesta voitaisiin järjestää äänestys. Äänestyksen myötä osio saisi kaipaamaansa huomiota. Tosin suurin osa äänestäisi varmaan vain äänestämisen riemusta eikä kiinnittäisi sen enempää huomiota argumenttivastausten työstöön. Lisäksi erot vaihtoehdojen välillä eivät ole kovin suuret (ainakaan tässä tapauksessa), joten äänestys olisi vähän tylsä.

[Maisteri Vihannes]

Tämä kelpaa ainakin minulle, joskin muutkin ehdotukset ovat olleet hyviä.

Kelpaa minullekin, mutta tietenkin hyväksyn myös mallin jossa esitetään enemmän varaumia työperäisten hyödyllisyydestä.

[Ant.]

Panen vastauksen avausviestiin, koska sille näyttää olevan jonkinlainen konsensus. Vaikka ketjun otsikossa tästä lähtien lukeekin "VASTAUS ON", voi vastausta toki vielä parantaa myöhemmin.

[Maisteri Vihannes]

Kielenhuoltoa avausviestiin:

Argumentti on esitetty niin usein ja niin pitkään, että kaikki ovat varmasti törmänneet siihen. Erityisen suosittu argumentti ole ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa. Esim.

"ole" -> "oli"
"Argumentti" -> "Argumenttia" ?

[Ant.]

Kielenhuoltoa avausviestiin:

Argumentti on esitetty niin usein ja niin pitkään, että kaikki ovat varmasti törmänneet siihen. Erityisen suosittu argumentti ole ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa. Esim.

"ole" -> "oli"
"Argumentti" -> "Argumenttia" ?

Krijotusvihreet korjattu.

[-gentilhommehki-]

http://yle.fi/uutiset/espanjalaiset_hoitajat_jattivat_satakunnan/7140487

Ei taaskaan ratkennut työvoimapula

[Uuno Nuivanen]

http://yle.fi/uutiset/espanjalaiset_hoitajat_jattivat_satakunnan/7140487

Ei taaskaan ratkennut työvoimapula

Yllättävää, epsanjattaret huomasivat, että täällä on kohtuullisen kylmää, kallista ja vittumaista verrattuna Epsanjaan. Sori OT.