Standardiargumentit: 3) Työvoimapula - VASTAUS ON

[Miniluv]

Alustus:

Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa esiintyy joukko väittämiä, joilla nykyisen kaltaista tai vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan. Näitä usein toistuvia argumentteja, joita voidaan kutsua standardiargumenteiksi, on parhaassa tapauksessa toisteltu vuosikausia ja niitä käyttävät poliitikot eri puolueista kuntatasolta aina ministeritasolle saakka.

Jotta maahanmuuttokeskustelu nousisi samojen argumenttien toistoista seuraavalle tasolle, on maahanmuuttokriittisten aika ottaa nämä standardiargumentit käsittelyyn ja antaa niille vastaukset. Vapaampaa humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien argumentteja ei ole tarkoitus kirjoittaa ivalliseen muotoon, eikä esille ole tarkoitus nostaa yksittäisiä typeriä möläytyksiä. Sitä mukaan kun Hommaforumin käyttäjät saavat muotoiltua vastauksen kullekin standardiargumentille, on argumentti vastauksen kera tarkoitus nostaa portaalin etusivulle.

Jokaisella standardiargumentille on tarkoitus perustaa oma ketju. Avaan alkuun ketjun kahdelle standardiargumentille. Jos projekti ottaa tuulta siipiensä alle, voidaan ketjuja avata lisää.

Argumentti:

Suomea uhkaa työvoimapula. Väestömme vanhenee ja suuret ikäluokat ovat kovaa vauhtia siirtymässä eläkkeelle. Olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa eläkkeensaajia on paljon ja työntekijöitä on vähän. Ja tämä tilanne on kansantaloudellisesti kestämätön. Jotta Suomi selviää tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiona, tarvitsemme lisää työntekijöitä toisaalta maksamaan veroja ja toisaalta erityisesti hoiva-alalle auttamaan kasvavaa senioriväestöämme.

Työntekijöitä ei voi kuitenkaan taikoa lisää, eikä iäkkäitä voi taikoa pois. Onneksi voimme kuitenkin ottaa Suomeen huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuuttajia, jotka, toisin kuin suomalaiset, ovat pääasiassa parhaassa työiässä. Tämän takia maahanmuuttopolitiikan kiristäminen olisi Suomelle hyvin haitallista. Yksittäisten taantumien ja niihin liittyvien irtisanomisten ei pidä antaa vaikuttaa suureen linjaan.

Vastaus

Työvoimapulaa on povattu Suomeen ainakin 1970-luvulta saakka, mutta toistaiseksi olemme siltä säästyneet. Tämä on todennäköistä jatkossakin, teknologisesta kehityksestä seuraa työn tuottavuuden kasvua ja työn määrän vähenemistä.

Vuosikausia työvoimapulan kerrottiin alkavan suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Nyt eläköityminen on pääosin jo tapahtunut eikä työvoimapulaa ole näköpiirissä.

Väestön vanhenemisen myötä Suomen taloudellinen huoltosuhde, eli työssäkäyvien suhde työelämän ulkopuolella oleviin (eläkeläiset, lapset, työttömät) toki heikkenee. Huoltosuhdetta voi parantaa maahanmuutolla, muttei millaisella maahanmuutolla tahansa. Maahanmuuttajaryhmät, joilla on suomalaisia heikompi taloudellinen huoltosuhde heikentävät tilannetta entisestään. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi monet islamilaisista maista tulevat maahanmuuttajat, joilla on paljon lapsia, joiden naiset ovat usein kotiäiteinä ja joiden työikäiset miehet ovat usein työttöminä. Sitä vastoin maahanmuuttajat jotka työllistyvät viemättä samalla työpaikkoja suomalaisilta ovat eduksi taloudelliselle huoltosuhteelle.

Maassa olevista työttömistä voidaan kouluttaa työvoimaa sitä tarvitseville aloille helpommin ja nopeammin kuin kouluttamattomista, kielitaidottomista ja suomalaiseen kulttuuriin tottumattomista maahanmuuttajista. Kouluttamattomia maahanmuuttajia tulee olemaan tarjolla jatkossakin, reservin kerääminen ei ole tarpeellista.

Missä argumentti on esiintynyt?

Argumenttia on esitetty niin usein ja niin pitkään, että kaikki ovat varmasti törmänneet siihen. Erityisen suosittu argumentti oli ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa. Esim.

Jyrki Katainen:

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia. Meidän on vain yhdessä huolehdittava, että monikulttuurisemman Suomen rakentaminen sujuu ongelmitta.

Väestömme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekijöitä tulevina vuosikymmeninä. Suomeen saa ja pitääkin tulla muualta töitä tekemään samoilla reiluilla pelisäännöillä kuin suomalaisten. Monikulttuurisuutemme kasvaa myös humaanin vastuunkannon myötä. Otamme Suomeen osuuden maailman sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamista pakolaisista. Myös turvapaikkaa saa täältä hakea. Autamme niitä, joiden henki tai turvallisuus on uhattuna vainon takia.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/monikulttuurinen-suomi/1035184

[Miniluv]

(...)

[Miniluv]

Sampo Terhon artikkeli: Työvoimapulaa ei tule koskaan

http://hommaforum.org/index.php/topic,17966.0.html

[Emperor]

Jussilta löytyy hyvää juttua tähän liittyen:

http://www.halla-aho.com/scripta/yltyvasta_tyovoimapulasta.html

http://www.halla-aho.com/scripta/suomalainen_ruotsalainen_ja_lappilainen_tyovoimapula.html

http://www.halla-aho.com/scripta/tyovoimapulasta_ja_sen_paikkaamisesta.html

1) Nyky-Suomessa työvoimapulasta kärsivät korkeaa osaamista vaativat alat. Nyky-Suomeen saapuvilla maahanmuuttajilla, poislukien marginaaliset tietokoneintialaiset, ei pääsääntöisesti ole tällaista korkeaa osaamista. Nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ei siis voi perustella työelämän nykyisillä tarpeilla.

2) Tulevaisuuden työvoimapulaa ei voida ratkaista nykyisellä maahanmuutolla, koska maahanmuuttajat ehtivät suvaitsevaisuusfanaatikkojen suosiollisella myötävaikutuksella syrjäytyä ennen kuin työmarkkinat tarvitsevat heitä.

3) Tulevaisuuden työvoimapula voidaan ratkaista tulevaisuudessa tapahtuvalla maahanmuutolla, jos hyväksytään, että huonosti palkatuista töistä tulee maahanmuuttajien töitä.

4) Jos edellistä ei hyväksytä vaan tarjotaan maahanmuuttajille korkeampaa koulutusta, matalapalkka-alojen työvoimapula säilyy ennallaan ja alkuperäinen perustelu maahanmuuttajien tuonnille katoaa.

Olisi hyvä muistaa mainita myös se, että työperäisessä maahanmuutossa pitää ottaa huomioon se, että se työpaikka oikeasti on olemassa. Eli ei niin, että tullaan norkoilemaan ja katsomaan jos töitä löytyisi. Eli ei näin:

"Lappiin halutaan lisää työperusteisia maahanmuuttajia mutta vähintään yhtä tärkeää on löytää työpaikka Lapissa jo asuville maahanmuuttajille. Heidän työttömyysasteensa on valtakunnan korkein eli noin 32 prosenttia."

a) Maahanmuuttajien työttömyysaste on Lapissa valtakunnan korkein.
b) On tärkeää löytää Lapin maahanmuuttajille työpaikka.
c) Lappiin tarvitaan lisää maahanmuuttajia.

Hyvä vaihtoehto on se, että yritys itse rekrytoi työntekijän.


Huoltosuhdekin voidaan mainita:

* Huoltosuhteessa on kyse huollettavien (= eläkeläiset, lapset, vammaiset, muuten työelämän ulkopuolella olevat) ja huoltajien (= työssäkäyvät eli järjestelmän rahoitukseen osallistuvat) suhteellisista osuuksista kokonaisväestössä. Heikentyvä huoltosuhde tarkoittaa sitä, että huoltajien määrä suhteessa huollettaviin laskee. Sana "suhteessa" on keskeinen. Huoltajien absoluuttinen lukumäärä ei ole oleellinen, kunhan heitä on enemmän kuin huollettavia.

* Edellisestä seuraa, että maahanmuutolla on ylipäänsä vaikutusta huoltosuhteeseen vain, jos huoltosuhde maahanmuuttajien keskuudessa poikkeaa huoltosuhteesta, joka vallitsee maassa jo olevan väestön keskuudessa. Samasta syystä lasissa olevan vodkan alkolipitoisuus on aina vain 40%, vaikka lasiin kaadettaisiin vodkaa useasta eri vodkapullosta. Jos vodkaan sekoitetaan pirtua, kokonaisuuden alkoholipitoisuus kohoaa. Jos siihen sekoitetaan vettä, kokonaisuuden alkoholipitoisuus laskee.

* Maahanmuutto parantaa väestön huoltosuhdetta vain, jos maahanmuuttajien (kokonaisuutena) työllisyysaste (eli huoltajien osuus) on suurempi kuin maassa jo olevan väestön. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste on sama kuin maassa jo olevan väestön, epäedullinen huoltosuhde säilyy muuttumattomana, vaikka maahanmuuttajien absoluuttinen lukumäärä olisi sata miljoonaa.

* Jos sen sijaan maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi kuin maassa jo olevan väestön, he heikentävät kokonaisväestön huoltosuhdetta. Mitä enemmän kantaväestöä heikommin työllistyvää väestöä maahan muuttaa, sitä huonommaksi huoltosuhde muuttuu. Jos maahanmuuton tavoitteena ja perusteluna on väestön ikääntymisestä johtuvan heikon huoltosuhteen parantaminen, on ensiarvoisen tärkeää valikoida vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka työllistyvät. Muunlaista maahanmuuttoa, esim. humanitaarista, voidaan perustella muin argumentein, mutta väestön ikääntymisellä ja heikentyvällä huoltosuhteella sitä ei voida perustella.

Lainasin aivan surutta nuo Jussin teksteistä 

[Octavius]

Jyrki Katainen, Kokoomuksen pj:

Väestömme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekijöitä tulevina vuosikymmeninä. Suomeen saa ja pitääkin tulla muualta töitä tekemään samoilla reiluilla pelisäännöillä kuin suomalaisten. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia. Meidän on vain yhdessä huolehdittava, että monikulttuurisemman Suomen rakentaminen sujuu ongelmitta.

Miten kuutamolla voi kaveri olla?

Ok - Suomeen on nyt roudattu toistaiseksi öpaut 150000 työvoimapulan poistajaa, ja tulva jatkuu yhä kiihtyvänä.

Kokoomus on ilmoittanut puheenjohtajansa linjauksessa tavoitteena olevan sellaisen 1,8 miljoonan moniosaajan saamisen Suomeen.

Näistä luku-, kirjoitus- ja ammattitaidottomista huippusaajista noin 15 % työllistyy. He ovat tyypillisissä Itellalla, siivoojina tai muussa alipalkatussa ammatissa.

Mitä sitten, kun tuo huimaava 15  % moniosaajista päätyy eläkeikään ilman elämiseen tarvittavaa eläkettä? Ai niin, moniosaajista jäi vielä 85 %, joilla ei ole sentin hyrrää työeläkekertymää. Mutta hei, takuueläke!

Ehkäpä yksi sadasta työvoimapulan poistajasta voi eläkkeellä ruokkia itsensä? Huoltosuhde, Jyrki, näin sitä siis parannetaan?

Jos pahasti sanoisi, niin höpinät työurien pidentämistä ja eläkeiän nostamisesta johtuvat siitä, että juuri Sinä maksat moniosaajien takuueläkkeet, asunnot ja maahanmuuttajien erityistuet sekä heidän elättämisensä vanhuuden päivillä.

Mutta hei, Kokoomuksella on korvat ja valtiolla on varaa. Ja hei – me puhutaan maahanmuutosta! Annetaan lopuksi puheenvuoro Alexander Stubbille, jolla on muuten ältsin hieno nimi.

Stubb kertoo tukevansa maahanmuuttoasioista vastaavaa ministeriä Astrid Thorsia (r). Stubbin mukaan Thorsilla on poliittisesti yksi hallituksen sensitiivisimmistä ja vaikeimmista tehtävistä. "Välttämättä kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta Thors on hoitanut tehtävänsä ihan mallikkaasti", Stubb sanoo.

Jos näillä linjauksella Kokoomus ei saa äänivyöryä ensi kevään vaaleissa, niin ei sitten millään. Monikulttuurinen Suomi! Onnea Kokoomus, paljon onnea!

[MikkoAP]

Jos pahasti sanoisi, niin höpinät työurien pidentämistä ja eläkeiän nostamisesta johtuvat siitä, että juuri Sinä maksat moniosaajien takuueläkkeet, asunnot ja maahanmuuttajien erityistuet sekä heidän elättämisensä vanhuuden päivillä.

Eipä ihme, että nuorisotyöttömyyden räjähtäessä käsiin, nuoremmat sukupolvet alkavat nuivistella.

He kun ovat joutuneet koko ikänsä kokemaan, mitä se rikastaminen oikeasti on.

Ja siltikään hallitus ei tee mitään suomalaisnuorten tulevaisuuden näkymien eteen.

Tulee kyllä (/on jo tullutkin) yllätyksenä kaiken maailman  Sinnemäelle, ynnä muille wwwanhentuneille "radikaaleille" se, kuinka nuoremmat ikäluokat hylkäävät heidän politiikansa.

[mikkoellila]

Työvoimapulamantran hokeminen on aivan erityisen irvokasta nyt keskellä lamaa, bruttokansantuotteen romahdettua kymmenen prosenttia vuodessa ja työttömyysasteen ollessa yli kymmenen prosenttia, monissa kaupungeissa jopa kaksikymmentä prosenttia.

Miten joku kehtaa tässä tilanteessa puhua jostain työvoimapulasta?

Kaikki löpinä työvoimapulasta perusteluna "työperäiselle maahanmuutolle" oli lähtökohtaisesti järjetöntä jo nousukauden aikana, mutta aivan erikoisen sairasta ja irvokasta se on nyt laman aikana.

Työttömyyskortistossa on satojatuhansia suomalaisia, mutta monikulttuurisuuspropagandistit perustelevat "työvoimapulalla" satojentuhansien Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen rahdattujen, kouluttamattomien, jopa luku- ja kirjoitustaidottomien työkyvyttömien ja -haluttomien ihmisten välttämättömyyttä suomalaiselle yhteiskunnalle.

[mikkoellila]

Maahanmuuttoa on perusteltu sillä, että suomalaiset yritykset muka tarvitsevat lisää työvoimaa.

Todellisuudessa n. 70% maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella, joten useimmat maahanmuuttajat eivät todellakaan ole suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta tyydyttäviä vierastyöläisiä eli ns. työperäisiä maahanmuuttajia. Suurin osa maahanmuuttajista on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, jotka eivät todellakaan paikkaa suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta.

Nämä työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat päinvastoin kasvattavat suomalaisten työtaakkaa julkisessa terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa, lastentarhoissa, kouluissa ja yliopistoissa. Maahanmuutto ei siis mitenkään poista "työvoimapulaa", vaan päinvastoin kasvattavaa työvoiman tarvetta julkisella sektorilla maahanmuuttajien käyttäessä suomalaisia julkisia palveluita. Tällöin julkiset menot ja kansalaisten verotaakka kasvavat entisestään ja yksityisen sektorin toimintavaikeudet pahenevat entisestään nimenomaan maahanmuutosta johtuvan julkisen sektorin kasvun vuoksi.

Edes työssäkäyviä maahanmuuttajia ei tarvita, jos suomalaiset yritykset voivat hankkia tarvittavan työvoiman ulkomailta yksinkertaisesti siirtämällä tuotannollista toimintaa Suomesta ulkomaille. On huomattavasti halvempaa perustaa tehtaita esim. Venäjälle ja palkata sikäläisiä työntekijöitä kuin tuoda satojatuhansia venäläisiä Suomeen tekemään töitä suomalaisissa tehtaissa suomalaisilla palkoilla.

[mikkoellila]

Jos työvoimapulalla tarkoitetaan tarjolla olevien työpaikkojen suurta määrä eli työvoiman suurta kysyntää, tämäkään ei voi olla perustelu nykyisenkaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Valtaenemmistö Suomessa nykyisin asuvasta vierasperäisestä väestöstä on tullut tänne aivan muista syistä kuin työn perässä.

Tyypillisimmin maahanmuuttajat ovat tulleet tänne suomalaisen parisuhdekumppanin takia, opiskelupaikan takia tai sosiaalietuuksien takia (tähän ryhmään kuuluvat mm. somalit, jotka tulivat Neuvostoliitosta Suomeen 1990-luvun alussa Neuvostoliiton valtion lakattua kustantamasta heidän asumistaan ja täysihoitoaan Leningradissa ja Moskovassa) tai tienatakseen rahaa varastelemalla tai kerjäämällä (ks. mm. Romanian mustalaiset, joita kuhisee laumoittain Helsingin ydinkeskustassa kerjäämässä rahaa jalkakäytävillä ja varastamassa ihmisten lompakkoja ja käsilaukkuja). Nämä maahanmuuttajaryhmät eivät välttämättä edes pyri koskaan tekemään mitään töitä Suomessa.

Vaikka Suomeen suuntautuisi jatkossa paljonkin ns. työperäistä maahanmuuttoa eli aidosti töitä haluavia maahanmuuttajia, tämäkään ei vielä mitenkään takaa heidän työllistymistään. Halu ja kyky ovat kaksi eri asiaa. Vaikka maahanmuuttajat kuinka haluaisivat töitä, tämä ei vielä auta yhtään. Suomelle ei ole mitään hyötyä työtä haluavista maahanmuuttajista, jos he eivät tee töitä. Työtä haluava ihminen ja työtä tekevä ihminen eivät ole sama asia.

Työikäiset ja periaatteessa työkykyiset maahanmuuttajat eivät Suomessa välttämättä työllisty, koskaa) he voivat olla kielitaidottomia, kouluttamattomia, ammattitaidottomia, jopa lukutaidottomia, länsimaiseen kulttuuriin sopeutumattomia primitiivisiä muslimifanaatikkoja yms. assimiloitumis- ja integroitumiskyvyttömiä ihmisiä, b) Suomen työmarkkinoilla ei välttämättä ole kysyntää edes heidän relevantille osaamiselleen nykyisin vallitsevalla työvoimakustannus- eli palkkatasolla.

[mikkoellila]

Suomessa nykyisin asuvista maahanmuuttajista vain noin kolmasosa on työssäkäyviä. Todennäköisesti alle kymmenesosa on nettoveronmaksajia. Maahanmuuttajien tulo Suomeen ei siis mitenkään korjaa Suomen väestön ikääntymisestä aiheutuvia huoltosuhdeongelmia, vaan pahentaa niitä.

Edes töitä tekevät ja veroja maksavat maahanmuuttajat eivät välttämättä ole Suomelle hyvä asia. Työssäkäyviinkin maahanmuuttajiin liittyviä ongelmia ovat ainakin:

    * rikollisuus; maahanmuuttajat tekevät esim. raiskauksia n. 20 kertaa enemmän per capita kuin suomalaiset (lähde: oikeusministeriö), somalit tekevät esim. ryöstöjä yli 100 kertaa enemmän per capita kuin suomalaiset (lähde: oikeusministeriö),

    * kulttuurikonfliktit maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä; ks. esim. Jussi Halla-ahon kolumni Monikulttuurisuuden ongelmia,

    * kieliongelmat suomea osaamattomien ulkomaalaisten ilmaantuessa oppilaiksi suomalaisiin kouluihin, työntekijöiksi suomalaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille ja suomalaisten viranomaisten asiakkaiksi mm. sosiaali- ja terveydenhoitoalalla,

    * islamilaisen terrorismin rantautuminen Suomeen; muslimit ovat jo tehneet terrori-iskuja mm. Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Britanniassa, joten he voivat aivan yhtä hyvin tehdä niitä koska tahansa myös Suomessa; kun maassa asuu riittävä joukko muslimeja, muutamien heistä rupeaminen aktiivisiksi terroristeiksi on matemaattinen väistämättömyys; on aivan turha lässyttää, että useimmat muslimit eivät ole terroristeja - vaikka vain yksi muslimi tuhannesta kuuluisi terroristijärjestöön, Suomessa on jo nyt n. 30.000 muslimia, Ruotsissa n. 500.000, Saksassa n. 4 miljoonaa ja Ranskassa n. 6 miljoonaa,

    * islamilaisten maahanmuuttajien pyrkimys perustaa Suomeen Iranin mallin mukainen islamilainen teokratia; ks. esim. Jussi Halla-ahon analyysi Suomeen perustetusta islamilaisesta puolueesta,

    * maahanmuuttajien ghettoutuminen omiin lähiöihinsä ja näiden muukalaisslummien totaalinen sosiokulturaalinen eristäytyminen suomalaisesta yhteiskunnasta.

[mikkoellila]

Työvoimapulaa ei ole. Työvoimapulaa ei koskaan voi olla. Markkinataloudessa työvoiman hinta asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työvoiman tarjonta ei voi olla pienempää kuin kysyntä, koska kysynnän hetkellisesti ylittäessä tarjonnan työvoiman hinta (=palkka+sivukulut) nousee kysynnän ja tarjonnan tasapainottavalle tasolle.

Työikäiset ja periaatteessa työkykyiset maahanmuuttajat eivät Suomessa välttämättä työllisty, koska

a) he voivat olla kielitaidottomia, kouluttamattomia, ammattitaidottomia, jopa lukutaidottomia, länsimaiseen kulttuuriin sopeutumattomia primitiivisiä muslimifanaatikkoja yms. assimiloitumis- ja integroitumiskyvyttömiä ihmisiä,

b) Suomen työmarkkinoilla ei välttämättä ole kysyntää edes heidän relevantille osaamiselleen nykyisin vallitsevalla työvoimakustannus- eli palkkatasolla.

Suomessa nykyisin asuvista maahanmuuttajista vain noin kolmasosa on työssäkäyviä. Todennäköisesti alle kymmenesosa on nettoveronmaksajia. Maahanmuuttajien tulo Suomeen ei siis mitenkään korjaa Suomen väestön ikääntymisestä aiheutuvia huoltosuhdeongelmia, vaan pahentaa niitä.

[Zngr]

Eilen (28/4) nettilehti Uusi Suomi julkaisi näyttävästi uutisen, jonka mukaan EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mielestä "nykyisen huoltosuhteen ylläpitäminen edellyttäisi 70 000 työikäisen maahanmuuttajan vuotuista maahanmuuttoa".  Hurja väite piti tarkistaa EK:n nettisivuilta. Kyllä, myös siellä eiliseksi päivätyn uutisen mukaan Fagernäs sanoi näin:

"Vuonna 2025 joka neljäs suomalainen on eläkeiässä. Jos työurat eivät pitene, nykyisen huoltosuhteen (työssä olevat/työvoiman ulkopuolella olevat) edellyttäisi 70 000 työikäisen ulkomaalaisen maahanmuuttoa vuosittain."

Fagernäs ei ole ainoa, jolla huoltosuhteen muutoksessa puurot ja vellit menevät sekaisin...

Syytä huoleen olisi, jos työikäisen väestön määrä alkaisi jyrkästi laskea. Samaisen väestöennusteen mukaan näin ei tule tapahtumaan – minkä osittain selittää jo tähän mennessä toteutunut maahanmuutto. Tänä vuonna 15–64 -vuotiaita on Suomessa 3,6 miljoonaa, josta se laskee 3,4 miljoonaan vuonna 2020, pysyy sillä tasolla vuoteen 2030 ja vuoteen 2060 on kääntynyt hienoiseen kasvuun eli 3,5 miljoonaan.

Ennätysvuonna 2008 työllisiä oli Suomessa hiukan yli 2,5 miljoonaa. Nykylama on pudottanut luvun 2,4 miljoonaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tänäisen (29/4) tiedotteen mukaan työttömyyden kasvu on nyt pysähtynyt, mutta käänne takaisin kasvun suuntaan vie vuosia. Laman aikana on tiedotteen mukaan kadonnut 125 000 työpaikkaa. 1990-luvun lama opetti, kuinka vaikea ja pitkällisen prosessi kadonneiden työpaikkojen palauttaminen on.  Ja vaikka työllisyys kasvaisikin ennakoitua nopeammin, ennusteen mukaiset lähivuosikymmenien 3,4 miljoonaa työikäistä pystyisivät tulevat työpaikat kyllä täyttämään.

2010-luvun suurin uhka ei ole työvoimapula vaan pysyväksi jäävä massatyöttömyys.

Tietokirjailija Ari Ojapelto: Maahanmuuttajistako ratkaisu työvoimapulaan?

Ulkomaalaiset ovat työttömänä kolme kertaa suomalaisia useammin. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli 27 prosenttia vuonna 2003, kun koko väestöstä luku oli 9,2 prosenttia. Todellisuudessa maahanmuuttajen työttömyysaste on jopa 60 prosenttia, kun tukityöllistetyt ja koulutuksessa olevat luetaan pois.

Maahanmuuttajista vain murto-osa on Nokian kaipaamia hyvinkoulutettuja erikoisosaajia. Heistäkin suuri osa joutuu tekemään koulutustaan vastaamattomia töitä, mikäli mitään töitä Suomesta yleensä saa. Osa korkeakoulututkinnon suorittaneista kulkee erilaisten myyjän, siivoojan ja lähihoitajan ammatilliseen tutkintoon valmistavien koulutusten läpi. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan esimerkiksi venäläisten keskimääräinen koulutustaso on muita tutkittuja kansallisuuksia selvästi korkeampi, mutta silti heidän työttömyytensä nousi 40 prosenttiin.

Suurin osa maahanmuuttajista on melko heikon ja naisten osalta heikon peruskoulutuksen saaneita, joita suomalainen työelämä ei enää tarvitse.

Uusien työpaikkojen lukumääräkin on vain tilastollista kikkailua, koska ne ovat pääosin epätyypillisiä osa- ja määräaikaisia projekti- tai vuokratyöpaikkoja, joilla työntekijä ei enää elä Suomessa. Kaikki valtakunnassa tehdyt työtunnit ovat vähentyneet ja ovat alhaisemmalla tasolla kuin 15 vuotta sitten.

Käytännössä maahanmuuttajat kilpailevat huonosti koulutettujen suomalaisten kanssa niistä hupenevista vähän osaamista vaativista työtehtävistä. Automatisoitunut teollisuustuotanto ei enää tarvitse huonosti koulutettuja suomalaisia vaihetyöntekijöitä. Teknologian vaikutuksista kertoo hyvin se, että vuodesta 1990 teollisuustuotannon määrä on 1,9-kertaistunut, vaikka työvoiman määrä on vähentynyt 556.000:sta 470.000:een työntekijään.

Lisääntyvä internet-pohjainen itsepalvelutuotantokaan ei enää tarvitse palvelualan työntekijöitä. Työelämästä on siirretty varastoon lähes puoli miljoonaa epäkuranttia suomalaista.

Tietoenatorin toimitusjohtaja Matti Lehti on kirjoittanut palvelujen teollistumisesta. Hän ennusti, että digitalisointi etenee kaikille toimialoille ja vähentää tietointensiivisten palvelutehtävien automatisoinnin avulla palvelusektorin työpaikoista 160.000 työpaikkaa. Määrä on sama kuin 2010-luvulla eläkkeelle siirtymisestä johtuva työvoimapoistuma.

varastossa on lähes puoli miljoonaa epäkuranttia suomalaista työntekijää. Heitä ei haluta kouluttaa uudelleen, vaan vaaditaan maahanmuuton tehostamista. Työnantajat haikailevat maahanmuuttajia, koska heidän avullaan voidaan ay-liike painostaa alentamaan suomalaisten palkkatasoa ja työehtoja, kuten Saksassa on jo tapahtunut.

Maahanmuuttajille täytyy verovaroilla opettaa ensin vaikea suomen kielen taito. Monen heistä täytyy saada jopa alkeellinen peruskoulutus omalla kielellään ja lopuksi ainakin ammatillinen koulutus.

Sen lisäksi heidän täytyy sopeutua kulttuuriseen muutokseen ja valitettavasti kokea usein vielä muukalaisvihaa. Heistä tulee yhteiskunnan nettomaksajia vasta 5-10 vuoden työrupeaman jälkeen. Näistä kustannuksista työnantajat ei välitä, koska nehän ovat vain yhteiskunnan menoeriä.

Kokemukset useimmista maista osoittavat, että siirolaisten kohdalle muodostuvat helposti b-luokan markkinat, ja heistä tulee muutenkin b-luokan kansalaisia. Heistä tulee halpoja työntekijöitä matalapalkka-aloille ja pimeille markkinoille suomalaisten b-kansalaisten jatkoksi.

Toisinsanoen ihmiset jotka jauhavat demografiasta ja ikääntymisestä (työikäisten määrä todellisuudessa vähenee vain muutamia prosentteja 2050 mennessä) ja siitä kuinka maahanmuuttajat pelastavat Suomen työvoimapulalta, työvoimapulalta jota ei ole, koska huolena on lähinnä massatyöttömyys ja pysyvä sellainen, eivät yksinkertaisesti tiedä ollenkaan mistä he, jumalauta, puhuvat. Suomessa työpaikat ja työtunnit vähenevät, eivät kasva, eli se jos suurempi osa väestöstä siirtyy eläkkeelle ainostaan tarkoittaa sitä, että muuten työtttömäksi jäävät nuoret voivat työllistyä.

On itsekästä haihattelua yrittää tuoda Suomeen tarkoituksella kilpailemaan valtavia määriä jotain geneerisiä "maahanmuuttajia" näistä vähenevistä työpakoista.


He toistelevat outoa myyttistä käsitystä siitä, että maahanmuutto on joku loitsu tai taikakeino ratkaista ongelma, jota ei ole edes olemassa!

Olisi mielenkiintoista jäljittää kuka on alunperin Suomessa alkanut muuta maailmaa seuraten levittämään tätä uhkakuvaa ja ketkä ovat olleet mukana luomassa sellaista ilmapiiriä että se pitää muka paikkaansa ja miksi. Mikä motivoi ihmisiä joiden agenda tämä on? Aito HUOLI Suomesta? Uskallan epäillä.

[Oluttikka]

Ei ole heittää hienoja tutkimustilastoja mutta kerronpa arkisin esimerkin täältä Helsingistä, ja avaudun samalla vähän. Olkoon vaikka sitten mallia tapaustutkimus.

Hain niin sanotusti "tavallista työtä" viime viikolla. (ei mitään seksikästä alaa siis)
Äsken tuli sähköpostiin vastaus:
"Hakemuksia on tullut jo yli 200 kappaletta. Emme enää lue uusia hakemuksia.
kiitos mielenkiinnosta".

Ilmoitus työpaikasta on ollut esillä muutaman päivän.

klassikkovideo aiheesta:
http://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s

[Jouko]

Työvoimapula, se Oikea, ei ole ollenkaan huono asia palkansaajan kannalta mutta saattaa olla sitä työnantajan kannalta. Eli riippuu katselukulmasta. Mutta en ole koskaan kuullut että jokin firma olisi kaatunut työvoimapulan vuoksi. Mutta olen kuullut että joskus ennen muinoin ovat työnantajat huutaneet liittoaan apuun kun ammattilaiset vaihtavat työpaikkaa aina saadessaan paremman tarjouksen toisesta firmasta. Se on todellinen työvoimapulatilanne.

[antero]

Työvoimapula vs Eläköityminen vs
Jos jo olemissa olevista työttömistä saadaan työllistettyä ~16 000 vuodessa, niin se riittää korvaamaan suurten ikiäluokkien eläköitymisestä seuraavan työvoiman tarpeen.

Eläkepomminhan on laskettu kestävän noin 20-25 vuotta joten tarvitaan 320 000 - 400 000 työtöntä/ tempputyöllistettyä purkamaan tuo pommi.

Luullakseni suomella on varaa tuohon. 

[kolki]

Löytyisiköhän jostain tietoa Vanhasen hallituksen kortiston siivoamispäätöksestä?
Taisi olla Vanhasen I -hallitus, jonka aikana työttömyyskortistoa "siivottiin" poistamalla tilastoista ne työttömät, jotka ovat työvoimapoliittisessa koulutuksessa sekä byrokratian paisuttamista ja työttömien kyykyttämistä varten perustettuissa ohjelmissa. Joten todellinen työttömyys on ilmoitettuja lukuja suurempi.

[Kipling]

Ehdotan, että Suomen tulevalta sukupolvelta poistetaan terveydenhuolto, koulutus ja lapsilisät. Aikustumisen jälkeen he ovat yhtä suuri plussa valtiollemme kuin maahanmuuttajatkin. Ajatelkaa mitä rikkautta ja loistavaa työvoimaa saisimme, jos muuttaisimme valtiomuotomme afrikkalaiseksi !?

[verbum]

Lukasin tämän ketjun ja en oikein nähnyt siinä kriittisesti tarkasteltuna mitään järkeä. Voisiko joku järkevä perustellä minun kantani vääriksi jos ne ovat vääriä.

http://hommaforum.org/index.php/topic,17966.msg558469.html#msg558469


Milloin työvoimapula ja sen kasvu sitten alkaa niin about 2013 ellei eläkeikä kasva jotenkin mystisesti. Toki meillä on nyt lama niin se "tavallaan" myöhästyttää työvoimapulaa, mutta se taas ei myöhästytä merkittävästi huoltosuhteen muutosta ja sen rajuutta.

http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html

[Oho]

Milloin työvoimapula ja sen kasvu sitten alkaa niin about 2013 ellei eläkeikä kasva jotenkin mystisesti.

No ei, ne suuret ikäluokat (1945 - 1950) joiden eläköitymistä kieli pitkällä odotetaan työvoimapulan laukaisijana ovat jo eläkkeellä. Lakiin kirjattu eläkeikä on kait sitten se 63 mutta suomalaiset laista huolimatta jäävät eläkkeelle keskimäärin noin 60 vuotiaina.

Suomessa ei ole eikä ihan äkkiä tule työvoimapulaa, sen sijaan maassa on aika huutava pula yksityisen sektorin, etenkin vientiteollisuuden, työpaikoista (tai ainakin palkanmaksajista), joilla sitten muun muassa julkisen sektorin työpaikat ja kaikki julkiset palvelut pitäisi rahoittaa.

Huoltosuhteen muutos ja sen rajuus ei ikävä kyllä luo työvoimapulaa, se vain köyhdyttävää kansantalouden. Lisäväestön raahaaminen ei hyödytä rahtuakaan, jos reaalitalous ei kasva suhteessa eikä moista kasvua taida olla näköpiirissä muualla kuin suurten populistipuolueiden Kepu, SDP ja Kok dystopiaan johtavissa utopiakaavailuissa.

Toki keinoksihan VM ja eläkevakuutusyhtiöt ovat enemmän tai vähemmän esittänyt de fakto asuntovarallisuuden sosialisointia lisäeläkkeiksi naamioituna.

Toki nää mun aivotukset ovat kovin naiveja mutta luulisi etteivät oikeat asianlaatijat sentään sortuisi väittämään, kuinka julkisen talouden rahoitusvaje tai -krsiisi synnyttää työvoimapulan mikä väittämä oleellisesti on koko huoltosuhde argumentin takana.

[Tuija]

Kuinkas tässä ketjussa se varsinainen standardiargumentti kuuluu, johon vastausta etsitään? Tähän aiheeseen onkin jo valtavasti kirjoitettu vankkaa asiaa kuten Terhon ja Halla-ahon tekstit ja mm. Ellilän viestit tässä ketjussa. Kukaan ei ole vielä tainnut tehdä mitään tiivistettyä vastausehdotelmaa tähän?

[ämpee]

Jos on satojatuhansia omia työttömiä työvoimapula ei voi tulla niin yllättäen, että tänne tarvitaan tänään odotushuoneita pulan ulkomaalaisille paikkaajille, ja paimenista tulee pulaa tuskin koskaan, lukutaidottomista puhumattakaan.

[Rebane]

Tässä kirjoituksessa on mielenkiintoista tietoa mm. työttömien todellisesta määrästä, tilastokikkailusta, tempputyöllistämisestä jne. Eli jälleen: työvoimapulaa ei ole, eikä tule.

http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23

[Anti-Utopisti]

Kuinkas tässä ketjussa se varsinainen standardiargumentti kuuluu, johon vastausta etsitään?

Ainakin pyytämäsi standardiargumentin syntyajankohta saattaa selvitä kirjan Mansikkamaan vartijat sivuilta 66-67:

"Keskustelu työvoimapulasta oli käynnistynyt edellisenä syksynä tehdystä selvityksestä, jonka mukaan Suomen talouselämä tulee tarvitsemaan maahanmuuttajia.
...
HS 3. ja 6.9.1987"

Lähde: http://www.migri.fi/download.asp?id=Mansikkamaan+vartijat+-historiikki;2039;%7B307E2A5C-B0BA-4D54-BB3A-5F76BFFE16B4%7D

Jonkun Hommalaisen kannattaisi selvittää mahdollisimman pikaisesti, mikä oli yllä viitatun vuonna 1986 tai 1987 julkaistun työvoimatarveselvityksen nimi sekä kuka poliittinen toimija oli nimittänyt kyseisen selvityksen laatineen työryhmän ja millä motiivilla. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, oliko kyseisen selvityksen tarkoituksena aidosti kartoittaa Suomen tulevaa työvoimatarvetta vai oliko selvityksen tarkoituksena toimia pelkkänä kumileimasimena maahanmuuton lisäämiseksi muista syistä. Myös kyseisestä selvityksestä löytyvät sanamuodot kannattaa kirjata muistiin, jotta voisimme verrata, missä määrin niitä löytyy myöhemmin ilmestyneestä työvoimapula-propagandasta.

Kirjan Mansikkamaan Vartijat pohjalta vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että nykymuotoiset työvoimapula-pohdinnat olisivat käynnistyneet Suomessa toden teolla vuosina 1986-1987, vaikka toki jo muutamia kertoja aikaisemmin suomalaiset poliitikot olivat satunnaisesti pohtineet työvoimapulan mahdollisuutta.

Suomen ja Ruotsin eliittipiirit olivat ilmeisesti pyrkineet koordinoimaan näkemyksiään työvoiman maahanmuutosta jo pitkään. Näitä asioita oli pohdittu 1970- ja 1980-luvuilla mm. sellaisissa siirtolaisuustutkijoiden seminaareissa kuten Nordic Conference on Labour Migration Research. Näistä seminaariraporteista voisi löytyä vihjeitä siitä, millaisen kehityspolun kautta Suomessa päädyttiin vuonna 1986 arvelemaan työvoimapulan häämöttävän näköpiirissä ja siirtolaisuuden tarjoavan ratkaisua tähän ongelmaan.

Kuitenkin siinä yksityiskohdassa, että juuri vuosina 1986-1987 ruvettiin Suomessa puhumaan häämöttävästä työvoimapulasta ja siirtolaisuuden mahdollisesta roolista tämän työvoimapulan paikkaajana on jotain valtavan epäilyttävää. Ruotsissa oli nimittäin juuri edellisenä vuonna ilmestynyt raportti siitä, että siirtolaisten aiemmin täyttämiä työtehtäviä oltiin rationalisoitu ja lakkautettu! Olisikin kiinnostavaa tietää, eikö tämä Ruotsissa juuri tehty havainto vaikuttanut lainkaan Suomen tulevaa työvoimatarvetta kartoittavan työryhmän selvitykseen vuodelta 1986.

"I den efterföljande propositionen 1985/86:98 konstaterade minister Anita Gradin att arbetsmarknadens strukturella förändringar hade lett till att arbeten lämpliga för nykomna invandrare rationaliserats bort."

Lähde: Ingrid Björkman, Jan Elfverson, Jonathan Friedman, Åke Wedin: Exit Folkhemssverige

http://preview.tinyurl.com/4laezjz

Olipa 1980-luvun loppuvuosina Suomessa tapahtuneen maahanmuuton lobbaamisen todellinen motiivi mikä hyvänsä, niin ilmeisesti nämä lobbarit onnistuivat menestyksekkäästi myymään Suomen talouseliitille idean maahanmuuton lisäämisestä käyttäen työvoimapula-veruketta sekä muita vastaavia talouselämän tervehdyttämistä lupaavia verukkeita:

"Sulkeutunut Suomi muuttuu 1990-luvulla maahanmuuttomaaksi. Ulkomaalaisia tarvitaan, jotta työt saadaan tehtyä eikä väestö kuihdu.
...
Laakkonen sanoo, että Suomen teollisuus sai kauan työvoimaa maataloudesta, mutta se ei ole enää mahdollista. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun.
...
Laakkonen tietää hyvin, mitä suomalaiset ihmettelevät: Miksi haalia tänne ulkomaalaisia, kun omaakin väkeä kulkee työttömänä?

"Ei pidä puhua työvoimapulasta, se on liian väljä käsite. Meitä koettelee todellisuudessa ammattitaitopula. Tiettyjen alojen osaamista ei ole siellä missä sitä tarvitaan, eikä työvoima liiku riittävästi. Hyvä esimerkki on hoito- ja hoivatyö. Meidän täytyy tottua siihen, että työttömyyden rinnalla on myös pulaa osaamisesta, etenkin suurissa keskuksissa."

Siirtolaisuudelle on muitakin perusteluja kuin välttää väestön hupeneminen ja sen myötä Suomea uhkaava kurjistuminen. Siirtolaiset tuovat tullessaan sellaista osaamista, mitä Suomessa ei ole tai sitä on hyvin vähän. Suomalaisten kielitaito on yhä huono, eräiden erikoisalojen ihmisiä on maassa tuskin lainkaan.
...
Vasta noin pari vuotta sitten keskeiset poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat ja vuorineuvokset heräsivät huomaamaan, mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta on muuttumassa.
...
Laakkosen mielestä Suomessa on toimittava Ruotsin tapaan."

Lähde: Helsingin Sanomat: Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa 16.12.1990

http://mediaseuranta.blogspot.com/1990/12/hs-siirtolaisten-tulolle-ei-ole-enaa.html

Seuraava lähde samalta vuodelta viittaa myös siihen, että Suomessa oltaisiin ehkäpä pyritty kopioimaan Ruotsin mallia sellaisenaan - ehkäpä mukaan lukien työvoimapula-propaganda:

"Maahanmuuttopolitiikaile asetettavat vaatimukset ovat kuitenkin monimutkaistuneet. Syynä on ensinnäkin Suomen väestökehitys, jonka voi katsoa puoltavan ulkomaalaisten lisääntyvää maahanmuuttoa, jotta työikäisten osuus ei romahda.
...
KANSAINVÄLISIÄ KOKEMUKSIA - ESIMERKKINÄ RUOTSIN TILANNE

Suomella on mahdollisuus oppia muilta vastaavantyyppisiltä mailta, miten suurehkojen ulkomaalais- ja pakolaisryhmien vastaanotossa tulee toimia. Kokemuksien käytön mahdollistamiseksi tarvittaisiin selvitys erityisesti Länsi-Euroopan maiden tilanteesta. Etnisten vähemmistöjen oikeudet, syrjintää koskeva lainsäädäntö ja muut toimenpiteet, joilla etnisten ryhmien hyviä suhteita on pyritty edistämään, tulisi selvittää. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kokemuksiin on syytä perehtyä. Norja on etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäinen maa, johon viime vuosina on muuttanut paljon muiden kulttuurien edustajia.

Tällä työryhmällä ei kuitenkaan ole ollut käytettävissään resursseja laajan selvityksen tekemiseen. Seuraavassa käsitellään vain lyhyesti Ruotsin tilannetta."

Lähde: Monikulttuuriseen Suomeen: Oikeusministeriön asettaman kansanryhmän jäsenyyteen perustuvaa syrjintää selvittävän työryhmän muistio

http://kirjasto.kuntaliitto.fi/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=4377&SQS=1:FIN:1::0:50::HTML&PL=0&TITLEID=35065&SMLR=1

Vuonna 1991 nämä visiot maahanmuuton edistämisestä Suomeen olivat ehtineet itse asiassa jo niin pitkälle, että arvovaltaisille julkisen sektorin edustajille esitettiin kaikkien aikojen propagandapläjäys - unohtamatta työvoimapula-argumenttia lukemattomien muiden argumenttien joukossa:

"... Suomessa tulee olemaan pysyvästi ja määräaikaisesti jo keskipitkällä aikavälillä nykyistä enemmän ulkomaalaisia. Työllisyysvaikeuksista huolimatta työmarkkinoilla tulee esiintymään kohtaanto-ongelmia. Lisäksi erityisosaamista tarvitaan. Monikansallisten yritysten ja tuotantoketjujen sisällä avainhenkilöt yksin tai perheineen liikkuvat luoduista rajoista välittämättä. Suomella on nyt edellytykset kehittää siirtolaisuuspolitiikkaa tietoisena siitä, että paluuta menneisyyteen ei ole olemassa. ..."

Lähde: Risto Laakkonen: Kansallisen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan suuntaviivoja, esitetty seminaarissa Migrationen och det framtida Norden. VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, Esbo. Slutrapport. Åbo, 1991

http://www.amazon.com/Migrationen-framtida-Norden-migrationsforskarseminariet-Migrationsstudier/dp/9519266429

Kts. myös referaattiani Laakkosen puheesta http://hommaforum.org/index.php/topic,33321.msg442050.html#msg442050

Itse asiassa myös siirtolaisuustutkija Ismo Söderling, joka äskettäin kannusti suomalaisia puoluejohtajia maahanmuuttoaiheiseen "Korpilampi-tapaamiseen", oli jo tuolloin vuonna 1990 kyseisen seminaarin puhujien joukossa. Niinpä epäilen, että jostain Korpilampi-tapaamisen kaltaisesta sopimuksesta Suomen rahaoikeiston ja monietnisyyttä ajavan vasemmiston välillä saattoi olla kyse myös siinä, kun työvoimapula-propaganda sai Suomen tiedostavassa lehdistössä niin paljon tilaa 1990-luvulta alkaen.

Olen pohtinut myös sitä, voisikohan seuraava vuonna 1984 Yhdysvalloissa ilmestynyt Wall Street Journal -lehdessä julkaistu ylikansallisen rahaoikeiston tulevaisuusvisio selittää myös Ruotsissa ja Suomessa 1980-luvun loppupuoliskolla tapahtuneen talouseliitin hurahtamisen siirtolaisuuden edistämisen kannalle:

"The editorial page of the Journal summarizes its philosophy as being in favor of free markets and free people. It is typically viewed as adhering to American conservatism and economic liberalism. The page takes a free-market view of economic issues and an often neoconservative view of American foreign policy.
...
The editorial board has long argued for a less-restrictive immigration policy. In a July 3, 1984 editorial, the board wrote: If Washington still wants to 'do something' about immigration, we propose a five-word constitutional amendment: There shall be open borders."

Lähde: http://www.newworldencyclopedia.org/entry/The_Wall_Street_Journal

Kukaan ei ole vielä tainnut tehdä mitään tiivistettyä vastausehdotelmaa tähän?

Koska vaikuttaa siltä, että päätös siirtolaisvirtojen houkuttelemisesta Suomeen tehtiin puolue-eliittien vaivihkaisissa keskusteluissa 1980-luvun edetessä ja että kaikkien julkisuudessa esitettyjen argumenttien todellinen tarkoitus oli vain käännyttää mahdollisimman monet sinisilmäiset sidosryhmät tämän päätöksen tukijoiksi kunkin sidosryhmän arvomaailmaa mielistelevillä argumenteilla, niin siksi on jo lähtökohtaisesti mahdotonta keksiä mitään todella järkevää vastausta työvoimapula-argumenttiin, jos kerran aitoa julkista keskustelua kyseisestä päätöksestä ei edes aiota käydä sen oikeilla nimillä.

Sitä paitsi eliittipiirithän saattoivat tehdä päätöksen siirtolaisuuden lisäämisestä Suomeen eräänlaisena kokonaispakettina, jota olisi vaikea purkaa työvoimapula-kysymyksen kaltaisiin osiin, mikäli päätyisimme käymään keskustelua suoraan heidän kanssaan julkisen keskustelun sijasta.

Silti on toki Hommalaisten kannalta järkevää ihan varmuuden vuoksi etsiä jonkinlainen vasta-argumentti työvoimapula-argumenttiin, vaikka eliittipiirit eivät ehkä tätä argumenttia tarkoittaneetkaan vakavastiotettavaksi keskustelunaiheeksi.

työvoimapulalta jota ei ole, koska huolena on lähinnä massatyöttömyys ja pysyvä sellainen

Minulle suositeltiin seuraavaa kirjaa, joka antaa sellaisen kuvan tulevaisuudesta, että työvoimapulan sijasta suuri osa nykyisistäkin työtehtävistä olisi katoamassa mm. automaation myötä:

Martin Ford: The Lights in the Tunnel: Automation, Accelerating Technology and the Economy of the Future

http://www.amazon.com/Lights-Tunnel-Automation-Accelerating-Technology/dp/1448659817

Vaikka tällaisiin liian pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin teknologiavisioihin kannattaa suhtautua varauksella, niin vähintäänkin tämä skenaario täytyisi ottaa huomioon tulevaisuuden työvoimatarvetta arvioitaessa - ainakin mikäli pyritään aidosti pohtimaan siirtolaisuuden roolia työvoimapulan paikkaajana.

Työvoimapula-propagandassa itseäni ihmetyttää eniten se piirre, että tämä propaganda ei ole juurikaan muuttunut alkuvaiheensa jälkeen 1980-luvun lopusta. Mikäli olisi kysymys vilpittömästä hankkeesta, niin kaipa työperäistä maahanmuuttoa puolustelevat eliittipiirien argumentit olisivat muuttuneet suhdanteiden ja uusien innovaatioiden tahdissa. Näiden argumenttien pysyminen muuttumattomina taas antaa sellaisen vaikutelman, että ne toimivatkin toisto-periaatteella propagandatarkoituksessa aivan muiden tarkoitusperien ajamiseksi, jotta hyväuskoiset ruohonjuuritason talousihmiset saataisiin höynäytettyä näiden muiden tarkoitusperien hyödyllisiksi idiooteiksi.


[email protected]

[timouti]

Minulla on oikein kirja käsissäni. Western Civilization, A Brief History kirjoittaja on amerikkalainen M.Perry ja painos vuodelta 2008.

Kirja kertoo sen, minkä tiedämme muutenkin. (sivu 509)
EU:n alueelle saapuu laittomia maahanmuuttajia, joihinkin maihin enemmän kuin toisiin. EU toivoo, että luotaisiin yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka.
The EU is urging members to view immigrants as an opportunity, not as threat, because Europe needs to attract legal immigrants to boost economic growth and counter the effects of low birthrates and, as a consequence, an aging population. By 2030, the EU workforce will have fallen by twenty million, creating a serious labor gap.
Tuossa on vielä omituinen ajatus, että jos tulijoille annettaisiin mahdollisuus saapua EU alueelle laillisesti, se vähentäisi epätoivoisten laittomien siirtolaisten virtaa. (Nerokasta, jos laittomasta tehdään laillista, se ei enää ole laitonta.)

Eli suoraan EU:stahan ne näyttävät yllättävät työvoiman tarpeet saapuneen. Ja maahanmuuttajat on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana.

Onko tämä nyt tieteellisesti todistettu, kun se lukee yliopiston oppikirjassa?

Edit. Epäileville yritän painottaa sitä, että tämä on nyt kirjatietoa, ei Wikipediasta, mutu-tietoa eikä epätieteellistä googlausta.

[Janne J. M. Muhonen]

Vieläköhän näihin argumenttiketjuihin passaa vastata, kun niin ei olla ainakaan 120 päivään tehty? Tämä voi olla tosin jo aiemmin toistettu, mutta antaa mennä.

Laskelmassa, joka suurien ikäluokkien eläköitymisestä on tehty, ollaan tuskin otettu huomioon teollisuuden mekanisointia, tuotantoyksiköiden alasajon vauhtia ja jatkuvaa irtisanomisuhkaa. Tosiasiassa meillä ei tule olemaan työvoimapulaa, koska nykyäänkin tekee tiukkaa saada mitään työtä. Entäs sinä päivänä, kun talouden kehitys meillä ja muualla EU:ssa on ajanut yritykset entistä ahtaammalle?

Ei tarvitse olla talousnero ja osata plärätä diagrammeja. Lomautukset, irtisanomiset, eläkeputkeen laittaminen, konkurssit (niin yritysten kuin kotitalouksienkin) ja lopulta tyhjänä häämöttävät kiinteistöt huomaa kuuntelemalla tuttavapiiriä, seuraamalla uutisia ja pyörähtämällä toisinaan kaupungilla. Jatkuvasti menee firmoja nurin, eikä kukaan uskalla enää perustaa uusia. Velkasaneeraus ja selvitystila joka puolella. Ilman tukiaisia ja avustuksia moni firma tuskin pysyisi kannattavana. Maataloudessa tämä vielä tietääkseni korostuu.

Olemassa olevat yritykset joutuvat supistamaan työvoimaansa ennen viimeistä niittiä, koska kauppa ei käy. Ihmiset sen sijaan ovat työttömiä, eikä ole varaakaan ostaa, vaikka haluaisi. Meillä on siis noidankehä. Työntekijöitä vituttaa, mutta yrittäjääkään ei voi moittia, koska hän ei ole hyväntekijä. Mielellään moni yrittäjä kuitenkin tekee sen - kenties työvoimapoliittisen - päätöksen x, jos sillä saa todistetusti enemmän profiittia.

En myöskään ymmärrä sitä, että kielitaidoton maahanmuuttaja, joka pitää laittaa ensi töikseen kielikurssille ja hankkimaan jonkunlainen koulutus, tuntuu olevan mokuttajien prioriteettilistalla mieluisin työllistettävä sen sijaan, että nämäkin resurssit kohdennettaisiin uudelleenkoulutettavissa oleviin ja työikäisiin pitkäaikaistyöttömiin supisuomalaisiin.

[kolki]

Milloin työvoimapula ja sen kasvu sitten alkaa niin about 2013 ellei eläkeikä kasva jotenkin mystisesti. Toki meillä on nyt lama niin se "tavallaan" myöhästyttää työvoimapulaa, mutta se taas ei myöhästytä merkittävästi huoltosuhteen muutosta ja sen rajuutta.

Näköjään mainitsin aiemmin "kortiston putsauksesta", jonka ansiosta todellinen työttömyys luku on virallista totuutta suurempi, muistaakseni puolen miljoonan luokkaa. Lisäksi asiantuntijat ovat arvioineet, että nykyinen työttömyys riittää kattamaan tulevan työvoiman tarpeen.
Työvoiman tarvetta vähentää se, että osa eläkkeelle siirtyvistä on työttöminä ja monia töitä automatisoidaan ja siirretään ulkomaille. Lisäksi meillä on työvoimaa massiivisessa byrokratiassa (sis. suojatyöpaikat), jota keventämällä saataisiin paljon lisää työvoimaa vapautettua.

Yhdyn Chimeran ja LJT49/62n mielipiteisiin.

[Ant.]

Nostetaan tätäkin ketjua ylöspäin. Kahteen ensimmäiseen standardiargumenttiin meillä onkin jo vastaus, joten seuraavaksi tietenkin haemme vastausta tähän kolmanteen.

Vastauksen tulee olla maksimissaan 15 riviä pitkä, kuten aikaisemmin olemme sopineet. Samoin olisi hyvä löytää linkkejä tapauksiin, joissa argumentti on esitetty, jottei tule vaikutelmaa, että kumoamme olkiukkoja. Tämän väittämän suhteen materiaaliongelmaa ei tosin pitäisi olla.

Ehdotelmia kehiin. Yhden rivin onelinerit tyyliä "työvoimapula on puppua" eivät auta, vaan ainoastaan vierittävät ketjua. Koitetaan löytää kattava vastaus, jota kelpaa käyttää.

[ike60]

Kahteen ensimmäiseen standardiargumenttiin meillä onkin jo vastaus, joten seuraavaksi tietenkin haemme vastausta tähän kolmanteen.

Olen aikanaan kirjoitellut Maahanmuuton FAQ:iin asiasta useammankin kysymyksen verran. Mielestäni näitä vastauksia voisi käyttää pohjana työstettäessä vastausta tämän ketjun standardiargumenttiin. Seuraavassa näistä yksi:

Tarvitseeko Suomi tarvitsee maahanmuuttajia paikkaamaan työvoimapulaa?

Usean edellytyksen pitäisi täyttyä, jotta tarvitsisi. Ensinnäkin täällä pitäisi vallita työvoimapula. Toiseksi tänne tulevien maahanmuuttajien pitäisi pystyä kilpailukykyisesti tekemään tekemään töitä niissä työtehtävissä, joissa työvoimapula vallitsee. Kolmas edellytys on, että maassa jo olevasta väestöstä ei löydy riittävästi väkeä paikkaamaan oletettua työvoimapulaa.

Sampo Terho on kirjoittanut artikkelin "Työvoimapulaa ei tule koskaan"[10], joka kannattaa lukea. Työvoimapulaa on ennustettu ainakin 30 vuoden ajan, mutta sitä ei ole vieläkään näkyvissä. Kun otetaan huomioon työvoiman ulkopuolella olevat (esimerkiksi vapaaehtoisesti kotiäideiksi jääneet), vajaatyöllistetyt, erilaisilla kursseilla olevat ja muut, Suomessa on jo näistä yli 500 000 ihmisen työvoimareservi, joka voi vastata useimpien alojen työvoimapulaan.

Nykyisenkaltainen humanitaarinen maahanmuutto tuottaa Suomeen enimmäkseen ihmisiä, joiden työllistyminen on ylipäätään todettu keskimäärin vaikeaksi. Jos he työllistyvät, he usein työllistyvät

• matalan tuottavuuden suorittaviin tehtäviin, joihin on Suomessa jo valmiiksi riittävästi tekijöitä. Joskus on väitetty että nämä työtehtävät eivät kelpaa kantasuomalaisille, mutta tämä perustunee siihen että niistä ei saa paljoa enempää palkkaa kuin mitä saa työttömyyskorvauksena ja/tai toimeentulotukena. Nostamalla kyseisten töiden palkkoja ja parantamalla työoloja niiden houkuttelevuus lisääntyy.
• tehtäviin joita ilman maahanmuuttajia ei olisi olemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tulkkien, monikulttuurikoordinaattorien ja monien julkisen sektorin projektipäälliköiden tehtävät. Nämä ovat tietenkin maahanmuuttajien takia tai kannalta yleensä hyödyllisiä tai tarpeellisiakin tehtäviä, mutta verrattuna tilanteeseen jossa maahanmuuttajaväestöä ei olisi, ne ovat kantaväestölle taloudellinen taakka.

Kommentteja tähän? Onko vastaus (ja sitä seuraavat vastaukset FAQ:ssa) kattava? Onko siinä loogisia puutteita? Olisiko sitä syytä vahvistaa faktojen avulla, ja jos, niin minkälaisten faktojen?

[Nikomakhos]

Minulle suositeltiin seuraavaa kirjaa, joka antaa sellaisen kuvan tulevaisuudesta, että työvoimapulan sijasta suuri osa nykyisistäkin työtehtävistä olisi katoamassa mm. automaation myötä:

Martin Ford: The Lights in the Tunnel: Automation, Accelerating Technology and the Economy of the Future

http://www.amazon.com/Lights-Tunnel-Automation-Accelerating-Technology/dp/1448659817

Vaikka tällaisiin liian pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin teknologiavisioihin kannattaa suhtautua varauksella, niin vähintäänkin tämä skenaario täytyisi ottaa huomioon tulevaisuuden työvoimatarvetta arvioitaessa - ainakin mikäli pyritään aidosti pohtimaan siirtolaisuuden roolia työvoimapulan paikkaajana.

http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

Juttelin ^tästä Oxfordin tutkijoiden Frey and Osborne tuoreesta raportista erään tuntemani fyysikon ja tulevaisuudentutkijan kanssa. Hän sanoi, että se on todennäköisesti totta. Mooren laki http://fi.wikipedia.org/wiki/Mooren_laki on pitänyt kutinsa, ja tietotekniikan kehitys sen kuin kiihtyy yhä isommin eksponentein. Jo nyt alkaa esimerkiksi olla kasassa teknologia, jolla voidaan automatisoida autot. Automaattimetro on siis vasta alkua. Kun taksit, bussit, raitiovaunut ja rekat vielä meidän aikanamme automatisoidaan, montako työpaikkaa siinä menee alta?

"Ilman maahanmuuttajia Suomen bussit pysähtyisivät..."

Autonominen auto: http://autohullut.fi/etusivu/autovideo-volvo-itsepysakointi/

Uusia työpaikkoja syntyy, mutta ei samoille tyypeille.

Esimerkiksi McKinseyn tutkimus ennustaa, että uudet työpaikat syntyvät aivan muille aloille kuin niille, joille tulee paljon työttömyyttä.

- Valitettavasti työpaikat ovat sellaisia, että ne eivät istu sellaisille, jotka tulevat teknologian syrjäyttämiksi. Data-analytiikan paikat lisääntyvät, mutta varastotyöntekijä tai kaupan kassa, joka korvataan... Heistä ei tule analyytikkoja, Kosonen sanoo.

Toisaalta hyvä puoli on se, että uusia työpaikkoja arvellaan syntyvän myös alalle:

4. Mielenterveyden ja huumaavien aineiden väärinkäytön parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät

Sinne sitten lisää kielitaitoista väkeä tulevaisuudessa.

[John Doe]

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/11/27/47-tyotonta-avoin-tyopaikka-tamako-tyovoimapula/201316500/139

"4,7 työtöntä / avoin työpaikka – tämäkö työvoimapula?
Suomessa oli tämän vuoden huhtikuussa työttömänä noin kaksi siivoojaa jokaista vapaana olevaa siivoojan työpaikkaa kohti. Kokkeja ja keittäjiä oli tuolloin työttömänä 4,7 hakijaa paikkaa kohti, perushoitajia sekä hammashoitajia kaksi, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tänään julkistettu Onko työvoimapula totta? -tutkimus
– Tilastojen mukaan useampi kuin joka viides Suomessa asuva, työvoimaan kuuluva ulkomaalainen on työtön. Minusta pitäisi kiinnittää huomioita siihen, miten he saisivat nyt työtä, sanoi Selin."