Pankit hyötyvät asuntokuplasta ja sen puhkeamisesta

[Roope Luhtala]

Olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä blogikirjoituksestani, jossa käsitellään sitä miten pankit hyötyvät asuntokuplasta ja sen puhkeamisesta.

Suomen velkarahalla rahoitettu asuntokupla puhkeaa pian. Kuplan ovat luoneet suomalaiset kuluttajat luullessaan asuntojen hintojen nousevan loputtomiin. Pankit ovat avustaneet kuplan luomisessa holtittomalla lainapolitiikallaan, sillä ne hyötyvät kuplan syntymisestä ja sen puhkeamisesta.

Kun asunnon ostaja hakee pankista asuntolainan, luo pankki lainattavan rahan tyhjästä asunnon vakuusarvoa vastaan. Lainanottaja maksaa rahoilla asunnon ja asunnon myyjä tallettaa rahansa pankkiin. Pankki edelleenlainaa nämäkin rahat, ja näin syntyy luottoekspansio. Pankeilla on fyysistä rahaa vain murto-osa talletusten määrästä, joten pienikin määrä tallettajia, jotka nostavat rahansa seteleinä pankista, voivat aiheuttaa pankille rahapulan ja tätä kautta aloittaa luottoekspansion purkautumisen.

Pankit hyötyvät asuntojen hinnannoususta ja sitä seuraavasta kuplan puhkeamisesta, sillä ne saavat itselleen lainanottajien vakuuksiksi asettamat asunnot edullisesti kuplan puhjetessa. Ohessa esimerkkilaskelma aiheesta:

1. Ostat asunnon 200 000 eurolla. Maksat asunnon säästöilläsi, joita sinulla on 30 000 euroa, ja ottamalla asuntoa vastaan 170 000 euron lainan pankista.

2. Maksat pankille 50 000 euroa lainanlyhennystä sekä 20 000 euroa korkoja muutaman vuoden kuluessa.

3. Jossain vaiheessa asuntokupla puhkeaa ja asuntosi markkinahinta puolittuu 100 000 euroon. Sinulla on edelleen lainaa 120 000 euroa, mutta asuntosi arvo on enää 100 000 euroa. Koska lainan vakuusarvo ei kata jäljellä olevaa lainasummaa, pankki irtisanoo lainasi.

4. Jos et saa jostain 120 000 euroa, jonka tarvit lainan maksaaksesi, menetät asuntosi pankille. Pankki hyvittää asunnostasi sen markkina-arvon 100 000 euroa, ja jäät vielä 20 000 euroa velkaa pankille.

Lopputulos:

- Maksoit muutaman vuoden asumisestasi 100 000 euroa, ja jäit pankille velkaa vielä 20 000 euroa.

- Hyötyjiä olivat asunnon myyjä, joka sai asunnostaan hyvän hinnan, sekä pankki joka sai 20 000 euroa korkotuloja sekä asuntosi 100 000 euron hintaan, eli puoleen hintaan siitä mitä itse siitä maksoit. Pankki todennäköisesti myy asuntosi pois seuraavan nousukauden aikana tätä kalliimmalla.

Pankki voi irtisanoa lainan myös mikäli jäät kuplan puhkeamisen seurauksena työttömäksi, etkä selviä lainanlyhennyksistä.

Miten kannattaa toimia?

1. Myy asuntosi ja muu omaisuutesi ennen kuplan puhkeamista, sillä kuplan puhkeamisen jälkeen kaikki on halvempaa.

2. Kun olet saanut omaisuutesi myytyä, tee rahoillasi jotain seuraavaa:

- Nosta rahat pankista ja laita ne tallelokeroon. Tämä nopeuttaa kuplan puhkeamista sillä käteiseksi muutettu raha on pois luotonlaajentumisprosessista. Pankkikohtainen talletussuoja on Suomessa 50 000 euroa joten tämän summan ylimenevät rahat kannattaa muuttaa käteiseksi tai siirtää toiseen pankkiin.

- Osta defensiivisten yritysten osakkeita, eli yrityksiä jotka menestyvät kun BKT laskee.

- Osta syklisten ja kasvuyhtiöiden myyntioptioita tai -warrantteja.

3. Levitä sanaa asuntokuplan puhkeamisesta, jolloin kupla puhkeaa nopeammin ja pääset ostamaan asuntosi ja omaisuutesi edullisesti takaisin nopeammin.

[Lasisti]

Eihän se kupla pelkästä löysästä lainarahasta johdu, vaan tarjonnan rajoittamisesta.

"Nosta rahat pankista ja laita ne tallelokeroon"

Melko vaarallinen vihje kun nykyistä rahapolitiikkaa katselee. Mitä sitten kun inflaatio on nakertanut puolet kätkösi ostovoimasta?

[RP]

Viime laman yhteydessä jotain tuonkaltaista (nimellisarvoltaan pienemmillä summilla) kai tapahtukin, nyt kuitenkin:

1. Ostat asunnon 200 000 eurolla. Maksat asunnon säästöilläsi, joita sinulla on 30 000 euroa, ja ottamalla asuntoa vastaan 170 000 euron lainan pankista.

2. Maksat pankille 50 000 euroa lainanlyhennystä sekä 20 000 euroa korkoja muutaman vuoden kuluessa.

Nykyisellä korkotasolla tarvitaan kyllä vähän enemmän kuin muutama vuosi että 170 000€:lla saisi 20 000 euron korot generoitua.

3. Jossain vaiheessa asuntokupla puhkeaa ja asuntosi markkinahinta puolittuu 100 000 euroon. Sinulla on edelleen lainaa 120 000 euroa, mutta asuntosi arvo on enää 100 000 euroa. Koska lainan vakuusarvo ei kata jäljellä olevaa lainasummaa, pankki irtisanoo lainasi.

Eivät voi. Laman jälkeen lakeja muutettiin niin, että asuntolainaa ei voi irtisanoa vain laskeneen vakuusarvon takia.

- Hyötyjiä olivat asunnon myyjä, joka sai asunnostaan hyvän hinnan, sekä pankki joka sai 20 000 euroa korkotuloja sekä asuntosi 100 000 euron hintaan, eli puoleen hintaan siitä mitä itse siitä maksoit.

Jos kerran oletat, että 200 000 oli kuplahinta ja 100 000 todellinen arvo, pankki ei tietysti hyödy saadessaan asunnon todellista arvoa vastaavaan hintaan. Korkokaan ei ole pankin "tuloa" kokonaisuudessaan. Marginaali (+ muut maksut) kai on pankin voitolle parempi arvio.

Asuminen X vuotta vuokrallakaan ei ole aivan ilmaista.

Pankki voi irtisanoa lainan myös mikäli jäät kuplan puhkeamisen seurauksena työttömäksi, etkä selviä lainanlyhennyksistä.

tämä toki pitää paikkansa

[CaptainNuiva]

Pankki luo rahan tyhjästä ja tienaa 20000 jöröä korkoja?
Eihän se niin mene...Pankkia voi tarkastella vaikka rahan jälleenmyyjän ominaisuudessa, ostaa rahaa ja myy sitä katteella eli eihän vaikkapa autoliike saa voittoa 30000 jöröä jos myy 30000 jörön auton.

Kerroppas milloin ja missä taloudellisessa tilanteessa asuntojen hinnat "Puolittuvat"?
Meinaatko että sitten uusiakin rakennetaan innolla tappiolla?
On nimittäin niin että jos hinnat puolittautuisivat jostain ihmeellisestä syystä, uusien rakentaminen loppuisi ihan saman tien, tuskin kaikkia aloitettujakaan vietäsiin loppuun ja kukaan ei myisi jos ei olisi todella hätä kädessä...Ja tämä taas vaikuttaisi kysyntään hintoja nostavasti.

Muutoinkin juttu on aikamoista skenaariota ja luuloa siitä että yleistä taloutta voisivat paikalliset pankit perähuoneistaan tarkoistushakuisesti ohjailla jonkun salatun ja pirullisen suunnitelman mukaan.

[Oluttikka]

3. Jossain vaiheessa asuntokupla puhkeaa ja asuntosi markkinahinta puolittuu

Tuota kuplan puhkeamista on nyt odoteltu täällä Helsingissä joitakin vuosikymmeniä.
Asuntojen hinnat on sinä aikana.... no kyllä te tiedätte.

Termi "rommari" ei ole ihan tyhjästä syntynyt.

Ennustan: asuntojen hinnat rrromahtavat karrmealla metelillä, somalit lähtevät Somaliaan ja monikulttuurisuus todetaan huonoksi kokeiluksi, kaikki tämä heti ensi keväänä. On se mahdollista, on.

[antero]

Pankit hyötyvät hyödyllisistä idiooteista. Nämä idiootit luovat ja ylläpitävät asuntokuplaa. Edellinen pikkukupla puhkesi loppuvuodesta 2008.
https://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2010/02/ashi_2010_02_2010-07-30_tie_001_fi.html

Minä olen yksi näistä idiooteista?

Otin lainan, johon minulla on varaa. Ostin asunnon, johon minulla on varaa. Minulla on varaa, vaikka menisi vähän huonomminkin. Joten osuuteni kuplassa on minimaalinen.
Toki jos suomella, ja sitä myöten minulla, oikein huonosti menee, niin sitten osuuteni kuplasta kasvaa.

Mitä noihin sinun neuvoihisi tulee, niin ne ovat aika utopistisia, infantiilejä, ja unohtavat todellisuuden ja realiteetit normaalin elämän suhteen.
Toki jos raha on se ykkösjuttu elämässä, niin sitten neuvosi ovat ihan asiallisia.

Mutu:
Suomaliset pankit ovat jo vuosia (-90 laman jälkeen) pitäneet asuntolainoihin liittyvät riskit pieninä, joten se pitää myöskin suomalaisten asuntojen hintakuplat pieninä.

[CaptainNuiva]

Sen verran vielä aiheesta että asuntojen hinnat nousevat ja laskevat
yleisen talouden mukana siinä missä kaikkien muidenkin ostettavien tuotteiden hinnat.
Se mikä voi vaikuttaa hintoihin jossain määrin, on väen vanheneminen ja tätä kautta tarjonta lisääntyy....Mutta sitten taas toisaalta, uudisrakentaminen sen kautta taas vähenee, eli kaikki vaikuttaa aina kaikkeen tavalla tai toisella.

Suurin pointti on kuitenkin se että eivät ihmiset pääsääntöisesti osta asuntoa saadakseen hurjaa tuottoa rahoilleen vaan saadakseen oman kodin josta ei potkaista ulos.
Tämä ainekin oli minulle syynä ostaa oma ja itse asiassa minua ei kiinnosta pätkääkään että onko asuntoni arvo milloinkin nousussa tai laskussa, meininki kun on vaan asua,puuhastella ja elää.

[Mika.H]

Otin lainan, johon minulla on varaa. Ostin asunnon, johon minulla on varaa. Minulla on varaa, vaikka menisi vähän huonomminkin. Joten osuuteni kuplassa on minimaalinen.
Toki jos suomella, ja sitä myöten minulla, oikein huonosti menee, niin sitten osuuteni kuplasta kasvaa.

Tuo asuntojen hinnoittelumekanismi on edelleen hauska. Viestissäsi tulee hyvin esiin periaatteet.

Käytännössähän asunto on kasa lautoja ja muita rakennustarvikkeita, jotka hajoavat, kuten kaikki muukin tavara. Nyt kuitenkin on jossain keksitty, että tuosta kasasta pitää maksaa juuri niin paljon kuin on varaa... Miksi? Ostaisitko autonkin sillä perusteella, että sinulla on varaa maksaa siitä enemmän? Kukaan ei kai niin tee ja jos tekeekin niin häntä pidetään brassailevana idioottina. Kuitenkin ihmisten suurin elämänaikainen sijoitus voi maksaa juuri sen verran kuin on varaa?! Hullua, eikös juu!

Asuntojen pitäisi maksaa tontti+rakennuskustannukset. Vanhoissa taloissa ja paikoissa tietysti paikka/alue maksaa joskus enemmänkin, mutta kun suhtautetaan sekin siihen, että stadin kalleimmat tontit (eiranranta) ovat maksaneet 2500e rak.oikeus m2 niin yli 5000 euron hintoja maksava on hullu. Ns yksilöitähän aina on joukossa mukana, joista pitääkin maksaa kysynnän mukaan, mutta normitaloista nyt puhunkin.

Suomi on edelleenkin niin nuori maa omistamisen suhteessa, joten harjoittelua on tämä asuntojen arvostuskin.



Meillä on asunnoissa selkeä kuplahinnoittelumalli. Koko asenne, että "maksan niin paljon kuin on varaa" on mielipuolinen ja tulee VARMASTI pitkällä aikavälillä ihmisten syliin. Se on varma se. Koska ajatusmalli muuttuu, sitä en tiedä mutta mielipuolisuudet eivät yleensä kauaa kestä. Markkinat sen korjaavat kyllä.

[antero]

Otin lainan, johon minulla on varaa. Ostin asunnon, johon minulla on varaa. Minulla on varaa, vaikka menisi vähän huonomminkin. Joten osuuteni kuplassa on minimaalinen.
Toki jos suomella, ja sitä myöten minulla, oikein huonosti menee, niin sitten osuuteni kuplasta kasvaa.

Tuo asuntojen hinnoittelumekanismi on edelleen hauska. Viestissäsi tulee hyvin esiin periaatteet.

Käytännössähän asunto on kasa lautoja ja muita rakennustarvikkeita, jotka hajoavat, kuten kaikki muukin tavara. Nyt kuitenkin on jossain keksitty, että tuosta kasasta pitää maksaa juuri niin paljon kuin on varaa... Miksi? Ostaisitko autonkin sillä perusteella, että sinulla on varaa maksaa siitä enemmän? Kukaan ei kai niin tee ja jos tekeekin niin häntä pidetään brassailevana idioottina. Kuitenkin ihmisten suurin elämänaikainen sijoitus voi maksaa juuri sen verran kuin on varaa?! Hullua, eikös juu!

Asuntojen pitäisi maksaa tontti+rakennuskustannukset. Vanhoissa taloissa ja paikoissa tietysti paikka/alue maksaa joskus enemmänkin, mutta kun suhtautetaan sekin siihen, että stadin kalleimmat tontit (eiranranta) ovat maksaneet 2500e rak.oikeus m2 niin yli 5000 euron hintoja maksava on hullu. Ns yksilöitähän aina on joukossa mukana, joista pitääkin maksaa kysynnän mukaan, mutta normitaloista nyt puhunkin.

Suomi on edelleenkin niin nuori maa omistamisen suhteessa, joten harjoittelua on tämä asuntojen arvostuskin.



Meillä on asunnoissa selkeä kuplahinnoittelumalli. Koko asenne, että "maksan niin paljon kuin on varaa" on mielipuolinen ja tulee VARMASTI pitkällä aikavälillä ihmisten syliin. Se on varma se. Koska ajatusmalli muuttuu, sitä en tiedä mutta mielipuolisuudet eivät yleensä kauaa kestä. Markkinat sen korjaavat kyllä.

Kirveesi lensi täysin metsään, koska oletit että olen maksanut asunnostani "paljon"/ ostanut asunnon jonka hinta on maksimi mihin minulla on varaa.

[sr]

Kerroppas milloin ja missä taloudellisessa tilanteessa asuntojen hinnat "Puolittuvat"?

Suunnilleen tuon verran asuntojen hinnat romahtivat pääkaupunkiseudulla 1989-1993.

Meinaatko että sitten uusiakin rakennetaan innolla tappiolla?
On nimittäin niin että jos hinnat puolittautuisivat jostain ihmeellisestä syystä, uusien rakentaminen loppuisi ihan saman tien, tuskin kaikkia aloitettujakaan vietäsiin loppuun ja kukaan ei myisi jos ei olisi todella hätä kädessä...Ja tämä taas vaikuttaisi kysyntään hintoja nostavasti.

Uusien asuntojen kauppa on hyvin pieni osa koko asuntokaupan volyymistä. Juuri tästä syystä uustuotannolla on juuri asunnoissa paljon pienempi vaikutus hintatasoon kuin melkein missä muussa asiassa tahansa.

Muutoinkin juttu on aikamoista skenaariota ja luuloa siitä että yleistä taloutta voisivat paikalliset pankit perähuoneistaan tarkoistushakuisesti ohjailla jonkun salatun ja pirullisen suunnitelman mukaan.

Tästä olen samaa mieltä. Lisäksi minusta tuossa skenaariossa pankille jäi käteen asunto, jonka "oikea" arvo oli 100 000, lainasta, jota oli vielä maksamatta takaisin 120 000, eli luottotappiota syntyi 20 000. Ei kuulosta erityisen hyvältä bisnekseltä pankille. Ja ei se ollutkaan sen puoleen Suomessa 1990-luvun alussa kuin USA:ssa pari vuotta sitten, vaan pankkeja kaatui tai joutui yhteiskunnan syliin juuri näiden asuntokuplan puhkeamisesta syntyneiden luottotappioiden vuoksi.

[Roope Luhtala]

3. Jossain vaiheessa asuntokupla puhkeaa ja asuntosi markkinahinta puolittuu 100 000 euroon. Sinulla on edelleen lainaa 120 000 euroa, mutta asuntosi arvo on enää 100 000 euroa. Koska lainan vakuusarvo ei kata jäljellä olevaa lainasummaa, pankki irtisanoo lainasi.

Eivät voi. Laman jälkeen lakeja muutettiin niin, että asuntolainaa ei voi irtisanoa vain laskeneen vakuusarvon takia.

Tämä oli hyvä korjaus, kiitokset. Täytynee korjata alkuperäistä kirjoitusta siten että asunnonostajalla tulee olla myös maksuvaikeuksia jotta lainan irtisanominen onnistuisi.

Tässä mainitsemasi lakiteksti, omistusasunto velan vakuutena on näköjään oma poikkeuksensa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930057

- Hyötyjiä olivat asunnon myyjä, joka sai asunnostaan hyvän hinnan, sekä pankki joka sai 20 000 euroa korkotuloja sekä asuntosi 100 000 euron hintaan, eli puoleen hintaan siitä mitä itse siitä maksoit.

Jos kerran oletat, että 200 000 oli kuplahinta ja 100 000 todellinen arvo, pankki ei tietysti hyödy saadessaan asunnon todellista arvoa vastaavaan hintaan. Korkokaan ei ole pankin "tuloa" kokonaisuudessaan. Marginaali (+ muut maksut) kai on pankin voitolle parempi arvio.

Asuminen X vuotta vuokrallakaan ei ole aivan ilmaista.

Todellinen arvo voi olla vaikkapa 150 000 euroa, sillä todennäköisesti pankki saa asunnosta paremman hinnan kun talous on lähtenyt nousuun, kuin mikä asunnon arvo on romahduksen pohjalla.

"Nosta rahat pankista ja laita ne tallelokeroon"

Melko vaarallinen vihje kun nykyistä rahapolitiikkaa katselee. Mitä sitten kun inflaatio on nakertanut puolet kätkösi ostovoimasta?

Nykyisellä korkotasolla on aika sama pitääkö rahoja tallelokerossa vai pankkitilillä.

[CaptainNuiva]

Kerroppas milloin ja missä taloudellisessa tilanteessa asuntojen hinnat "Puolittuvat"?

Suunnilleen tuon verran asuntojen hinnat romahtivat pääkaupunkiseudulla 1989-1993.

Meinaatko että sitten uusiakin rakennetaan innolla tappiolla?
On nimittäin niin että jos hinnat puolittautuisivat jostain ihmeellisestä syystä, uusien rakentaminen loppuisi ihan saman tien, tuskin kaikkia aloitettujakaan vietäsiin loppuun ja kukaan ei myisi jos ei olisi todella hätä kädessä...Ja tämä taas vaikuttaisi kysyntään hintoja nostavasti.

Uusien asuntojen kauppa on hyvin pieni osa koko asuntokaupan volyymistä. Juuri tästä syystä uustuotannolla on juuri asunnoissa paljon pienempi vaikutus hintatasoon kuin melkein missä muussa asiassa tahansa.

Muutoinkin juttu on aikamoista skenaariota ja luuloa siitä että yleistä taloutta voisivat paikalliset pankit perähuoneistaan tarkoistushakuisesti ohjailla jonkun salatun ja pirullisen suunnitelman mukaan.

Tästä olen samaa mieltä. Lisäksi minusta tuossa skenaariossa pankille jäi käteen asunto, jonka "oikea" arvo oli 100 000, lainasta, jota oli vielä maksamatta takaisin 120 000, eli luottotappiota syntyi 20 000. Ei kuulosta erityisen hyvältä bisnekseltä pankille. Ja ei se ollutkaan sen puoleen Suomessa 1990-luvun alussa kuin USA:ssa pari vuotta sitten, vaan pankkeja kaatui tai joutui yhteiskunnan syliin juuri näiden asuntokuplan puhkeamisesta syntyneiden luottotappioiden vuoksi.

Minun muistini mukaan asuntojen hinnat notkahtivat 20-25 prossaa.
Konkurssipesistä ja pakkohuutokaupoista sekä hek.koht.sumpalausten kautta toki saattoi saada halvemallakin mutta eivät nämä sentään yleistä hintatasoa määritelleet.

Uusien asuntojen kauppa on toki pientä verrattuna käytettyjen kauppaan mutta kuitenkin riittävän suurta hintatason suunnan muutoksiin, eli jos uudisrakentaminen loppuu niin
silloin alkaa tasaisen varmasti tarjonta supistua ja sitä myöten hinnat nousta.
Asuntokauppassa, kuten missä tahansa muussakin kaupassa, pätee kysynnän ja tarjonnan laki.
Juurihan oli tilanne että rakentamien lähse käytännössä oli seis ja mitä tapahtuikaan...Hinnat lähtivät nousuun koska asunnoista alkoi tulemaan pulaa.

Jenkkien asuntokauppaan en lähtisi Suomessa käytävää kauppaa vertaamaan missään nimessä.
Siellä velallinen vapautuu asunnostaan ja velastaan vain sillä että lähtee asunnosta hiihtelemään....Siitähän jenkkien kriisi pitkälti lähtikin, myönnettiin lainaa ihmisille joilla ei ollut edes teoriassa mahdollisuutta maksaa velkojaan ja niinpä asunnot palautuivat pankeille jotka sitten sotkivat itsensä pakkoraossa suohon.

[Roope Luhtala]

Lisäksi minusta tuossa skenaariossa pankille jäi käteen asunto, jonka "oikea" arvo oli 100 000, lainasta, jota oli vielä maksamatta takaisin 120 000, eli luottotappiota syntyi 20 000. Ei kuulosta erityisen hyvältä bisnekseltä pankille. Ja ei se ollutkaan sen puoleen Suomessa 1990-luvun alussa kuin USA:ssa pari vuotta sitten, vaan pankkeja kaatui tai joutui yhteiskunnan syliin juuri näiden asuntokuplan puhkeamisesta syntyneiden luottotappioiden vuoksi.

Hyöty halvalla lunastetuista asunnoista ei realisoidu pankille heti vaan vasta kun pankki myy asuntonsa, oletettavasti vasta kun hinnat ovat nousseet romahduksen aikaisista pohjista.

Asunnon oikea arvo määrittyy siis myyntihinnan mukaan, jonka pankki saa kun lunastamansa asunnon myy.

Minun muistini mukaan asuntojen hinnat notkahtivat 20-25 prossaa.

Alkuperäisessä blogikirjoituksessa oli pari kuvaajaa tekstin lopussa, asuntojen hintakehitys oli näistä toinen:

(http://roopeluhtala.files.wordpress.com/2010/07/asuntojen_hinnat.gif)

Kuvaajasta voi päätellä itse asuntojen hinnan notkahduksen suuruuden 90-luvun alussa.

[sr]

Hyöty halvalla lunastetuista asunnoista ei realisoidu pankille heti vaan vasta kun pankki myy asuntonsa, oletettavasti vasta kun hinnat ovat nousseet romahduksen aikaisista pohjista.

Asunnon oikea arvo määrittyy siis myyntihinnan mukaan, jonka pankki saa kun lunastamansa asunnon myy.

Ei, vaan asunnon oikea arvo on sen markkina-arvo. Jos pankki (tai kuka hyvänsä) tietää asuntojen hintojen lähtevän huimaan nousuun, niin sen kannattaa haalia omistukseensa asuntoja markkinahinnalla aivan riippumatta siitä, onko sillä velallisilta saatuja asuntoja. Koska tämä pätee kaikkiin sijoittajiin, markkina-arvo tietenkin asettuu siihen, että mitään huimaa nousua ei ole odotettavissa. Tuosta sinun käyrästäsi voisi lukea, että jos pankki sai haltuunsa 1992 hinnan puolittumisen vuoksi asunnon, se nousi tuolta tasolta vasta 1997. Ellei pankki halua ryhtyä asuntobisnekseen rahanlainauksen sijaan, se ei todellakaan jaksa noin pitkään odottaa. Koko tuon ajan sen pääoma on sidottuna asuntoon.

Tuo kuvaajasi romahduksen syvyys samoin kuin romahdus USA:ssa pari vuotta sitten johtui pitkälti juuri siitä, että pankit eivät ole lainkaan kiinnostuneita hautomaan niitä asuntoja, vaan haluavat niistä rahat ulos niin pian kuin mahdollista. Tämä luonnollisesti dumppaa markkinoille entistä enemmän asuntoja myyntiin ja hinnat laskevat entisestään. Sanotaan, että pankki olisikin saanut asunnon haltuunsa silloin, kun se oli laskenut vasta 25% arvostaan (kuvaajallasi taso 150). Jos pankki jää asunnon kanssa odottelemaan sen heti myymisen sijaan, se menettää arvostaan toiset 25% vuoden sisällä ja palaa tuolle tasolle, jolla pankki sen itselleen sai, vasta kymmenen vuoden päästä.

Kuulisin mielelläni yhdenkin esimerkin siitä, että pankki on kärsivällisesti pitänyt omistuksessaan asuntoa 1991-2002 odotellessaan hintojen nousua alkuperäiselle tasolle. Lisäksi kuulisin mielelläni, miksi pankit olivat silloin 1990-luvulla niin kusessa, jos kerran koko asuntokuplan romahdus piti olla niille loistavaa bisnestä?

Jälkikäteen noista kuvaajista on tietenkin helppo lukea, milloin olisi kannattanut ostaa ja milloin myydä, mutta et sinä tuostakaan kuvaajasta nyt varmuudella näe, mikä on sen suunta seuraavat kaksi vuotta. Ja tämä koskee niin pankkeja kuin tavallisia ihmisiäkin.

[Roope Luhtala]

Kuulisin mielelläni yhdenkin esimerkin siitä, että pankki on kärsivällisesti pitänyt omistuksessaan asuntoa 1991-2002 odotellessaan hintojen nousua alkuperäiselle tasolle.

Nordealla (ent. MeritaNordbanken) oli vuoden 1998 vuosikertomuksen mukaan vielä runsaasti kiinteistöjä, ilmeisesti laman jäljiltä.

MeritaNordbankenin kiinteistöomaisuuden arvo on huomattava, ja siitä on suurin osa Suomessa. Kiinteistötoiminta ei kuitenkaan kuulu konsernin ydintoimintoihin, ja siksi kiinteistöistä, joita ei käytetä pankkitoimintaan, luovutaan.

Liikekiinteistöjen arvonnousu Suomen markkinoilla, lisääntynyt kysyntä, sekä korkea vuokrataso ja vuokrausaste loivat hyvät edellytykset konsernin kiinteistöomaisuuden jalostamiselle, kehittämiselle ja myymiselle.

Markkinakehityksen perusteella ja edellytysten analysoinnin jälkeen päätettiin vuoden 1998 joulukuussa konsernin suomalainen kiinteistöomaisuus jakaa osiin ja purkaa nopeammin kuin aiemmin oli suunniteltu. Tämä päätös noudattaa vuonna 1997 tehtyä linjausta, jonka mukaan MeritaNordbanken keskittyy pankkitoimintaan ja laajentaa sitä.

Supistamisohjelma, johon sisältyy joukko rakenteellisia toimenpiteitä, arvioidaan voitavan toteuttaa niin, että suurin osa kiinteistöomaisuudesta myydään vuosina 1999 - 2001. Koko ohjelman lasketaan olevan valmis vuonna 2003.

[Mika.H]

Kirveesi lensi täysin metsään, koska oletit että olen maksanut asunnostani "paljon"/ ostanut asunnon jonka hinta on maksimi mihin minulla on varaa.

hieno juttu, että lensi metsään. ostin muuten juuri äsken uuden (x25) joten ei hätää..

[CaptainNuiva]

Lisäksi minusta tuossa skenaariossa pankille jäi käteen asunto, jonka "oikea" arvo oli 100 000, lainasta, jota oli vielä maksamatta takaisin 120 000, eli luottotappiota syntyi 20 000. Ei kuulosta erityisen hyvältä bisnekseltä pankille. Ja ei se ollutkaan sen puoleen Suomessa 1990-luvun alussa kuin USA:ssa pari vuotta sitten, vaan pankkeja kaatui tai joutui yhteiskunnan syliin juuri näiden asuntokuplan puhkeamisesta syntyneiden luottotappioiden vuoksi.

Hyöty halvalla lunastetuista asunnoista ei realisoidu pankille heti vaan vasta kun pankki myy asuntonsa, oletettavasti vasta kun hinnat ovat nousseet romahduksen aikaisista pohjista.

Asunnon oikea arvo määrittyy siis myyntihinnan mukaan, jonka pankki saa kun lunastamansa asunnon myy.

Minun muistini mukaan asuntojen hinnat notkahtivat 20-25 prossaa.

Alkuperäisessä blogikirjoituksessa oli pari kuvaajaa tekstin lopussa, asuntojen hintakehitys oli näistä toinen:

(http://roopeluhtala.files.wordpress.com/2010/07/asuntojen_hinnat.gif)

Kuvaajasta voi päätellä itse asuntojen hinnan notkahduksen suuruuden 90-luvun alussa.

Tuo käppyrä näyttääkin oikein hyvin 80-luvun lopun ajat, tahaa kannettiin muovikasseissa pankeista ja kulutusjuhlan humalluttama kansa uskoi Suomen olevan "Pohjolan Japani".
Minä näen tuon käppyrän täysin luonnottomana, sen mukaan kämpät nousivat yhdessä vuodessa järjettömästi.
Alas tältä järjettömältä tasolta lähtötasolle on tultu lähes yhtä nopeasti....Eli itse "Kuoppa" ajottautuu noin viidelle vuodelle ja ei järjellisen nousun tasolta pudonnut pudonnut kovinkaan rajusti.
Eli jos käppyrästä katsoo vaikka että jos asunto on ostettu 88 ja katsotaan mikä sen arvo oli 98 niin huomataan että arvo on noussut.

Ihan oikeasti, tuo järjetön piikki ei ole kupla vaan markkinahäiriö, ei nyt sentään vuodessa asuntomarkkinoille isoja kuplia tehdä.
Kannattaa myös huomioda että tuolla piikillä ja sitä seuraavalla kuopalla ei käytännössä ollut mitään merkitystä suurimalle osalle ihmisiä jos asiaa tarkastellaan pitkäkestoisen omistamisen ja asumisen kannalta.

[sr]

Kuulisin mielelläni yhdenkin esimerkin siitä, että pankki on kärsivällisesti pitänyt omistuksessaan asuntoa 1991-2002 odotellessaan hintojen nousua alkuperäiselle tasolle.

Nordealla (ent. MeritaNordbanken) oli vuoden 1998 vuosikertomuksen mukaan vielä runsaasti kiinteistöjä, ilmeisesti laman jäljiltä.

Bzzzt. Ei osoittanut mitään. Pyysin esimerkkiä siitä, että asuntoa pidettiin pankin omistuksessa aika 1991-2002 (siis se aika, kun asunto oli ollut alle sen hinnan, joka sillä oli markkinoilla sillä hetkellä, kun se siirtyi pankin omistukseen). Tuossa ei ensinnäkään osoiteta mitään tuosta koko ajasta, ja toiseksi, kiinteistöt ovat eri juttu kuin asunnot, jotka yleensä ovat helpommin myytäviä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Kiinteistöt ovat todennäköisemmin pääosin liikekiinteistöjä, joita voi pyörittää paljon vähemmällä vaivalla vuokrabisneksenä kuin asuntoja.

[Octavius]

Puuttumatta pahemmin keskustelun kaikkiin aika laajalle levinneisiin nyansseihin, oma näkemykseni alkuperäiseen kysymykseen on tässä:

http://octavius1.wordpress.com/2009/12/04/asuntojen-hinnat-suomessa/

Linkki siksi, että jutun kopioiminen kestää liian kauan aikaa.

Jokainen voi tietysti miettiä sitä, onko oman bloginsa mainostaminen tällä foorumilla kaikkein paras idea vai ei. Minusta ei.