Pitäisikö ns. toissijaisesta suojelusta luopua kokonaan?

[gloaming]

En aio alustaa kysymyksen taustaa tarkemmin, koska pelkään johdattelevani huomaamattani äänestykseen mahdollisesti osallistuvia.

Kysymyksenä siis on, pitäisikö Geneven sopimuksen (-> EU-direktiivin) mukaisesta toissijaisesta, ts. henkilökohtaiseen vainoon perustumattomasta suojelusta luopua kokonaan tekemällä asiaa koskeva varaus kyseiseen sopimukseen/direktiiviin?

Ks. ulkomaalaislaki §88.

[siipisupi]

Ei, koska se olisi lähes mahdotonta johtuen siitä, että toissijaisesta suojelusta määrää EU direktiivi 2004/83/EY.

Muutenkaan kyseinen laki ei mielestäni olisi huono, jos siitä otettaisiin pois seuraava oleskelulupaan oikeuttava kohta:
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Sen sijaan humanitaarisesta suojelusta voisi mielestäni luopua.

[Roope]

Joidenkin mielestä suojelun käsitettä pitäisi laajentaa nykyisestä.

Suojelu sukupuolen ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella

Sukupuoleen liittyvistä syistä – esimerkiksi sukuelinten silpominen, sukupuoleen perustuva sorto ja uskonnollinen vaino, "kunniarikokset", raiskaus, pakkoabortti ja –sterilointi – tapahtuva pako alkuperämaasta on hyväksyttävä perusteeksi turvapaikan saamiselle kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, samoin kuin sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva vaino. Tunnetulla vaikeudella esittää todisteet edellä mainitusta vainosta sen paremmin kuin "turvallisten maiden" käsitteelläkään ei saisi olla kielteistä vaikutusta pakolaisaseman myöntämiseen Geneven yleissopimuksen mukaan.

Selkkausta pakenevien henkilöiden suojelu

Selkkausta pakeneville turvapaikanhakijoille pitäisi taata korkealaatuinen suojelu sekä vähimmäisoikeudet, kuten perheenyhdistäminen ja työmarkkinoille pääsy. Jos selkkaus, jota he pakenivat, jatkuu vielä kolmen vuoden kuluttua, heille pitäisi myöntää pysyvä oleskelulupa.

Ilmastonmuutospakolaiset

Nykyisin on maahanmuuttajia, asuinseudultaan siirtymään joutuneita henkilöitä ja heidän perheitään, joiden on lähdettävä kotimaastaan ympäristökatastrofin takia. Ympäristökatastrofit johtuvat sekä lisääntyvästä että nopeasta ekologisesta muutoksesta ja ilmastonmuutoksesta, johon liittyy merenpinnan kohoamista, rantaeroosiota, aavikoitumista, ekosysteemien romahtamista, veden saastumista ja sääilmiöitä, jotka tapahtuvat useammin ja ovat ennalta-arvaamattomampia. Tämän tuloksena asukkaat eivät voi elää rauhassa tai kestävää elämää lähiympäristössään. Jotkut saarivaltiot voivat kokonaan lakata olemasta. Sanaan 'pakolainen' on usein liitetty voimakkaita moraalisia mielleyhtymiä yhteiskunnallisesta suojelusta useimmissa maailman kulttuureissa. Nyt se pitäisi ulottaa myös heihin, jotka joutuvat jättämään kotimaansa ilmastonmuutoksen takia.

Euroopan vihreät: Eurooppa on muuttoliikkeen maanosa (pdf)

EU-tason dokumenteissa on esitetty suojelun ulottamista tulevaisuudessa esimerkiksi vanhuksiin, joiden kotimaassa ei ole kunnollista eläkejärjestelmää. Mutta askel kerrallaan.

[Sami Aario]

Ei, koska se olisi lähes mahdotonta johtuen siitä, että toissijaisesta suojelusta määrää EU direktiivi 2004/83/EY.

Muutenkaan kyseinen laki ei mielestäni olisi huono, jos siitä otettaisiin pois seuraava oleskelulupaan oikeuttava kohta:
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Hyvä pointti, mutta direktiiveistäkin on mahdollista luopua, jos löytyy tarvittava EU-laajuinen konsensus kannatus luopumiselle. Saattaa olla, että ilman tuota siteeraamaasi kohtaa laista tulisi parempi, mutta itse pelaisin varman päälle ja hylkäisin koko lain. Suvikset syyttäkööt itseään.

Sen sijaan humanitaarisesta suojelusta voisi mielestäni luopua.

Samaa mieltä tästä.

EDIT: Ruma sana korvattu.

[gloaming]

Ei, koska se olisi lähes mahdotonta johtuen siitä, että toissijaisesta suojelusta määrää EU direktiivi 2004/83/EY.

Viittasin ko. direktiiviin aloituspostauksessani. Suvereeni maa voi säätää sellaisia lakeja kuin haluaa. Muut maat voivat tietenkin halutessaan asettaa reaktiivisesti sanktioita, jos niin tarpeelliseksi katsovat. En tosin keksi, millä EU nettomaksajaa, esim. Suomea, sanktioisi; Jos EU pidättää rahoitusta, vastaava raha voidaan vastavuoroisesti pidättää EU:n suuntaan menevistä maksuposteista. Todellisuudessa viehervasemmiston vastalauseita lukuunottamatta tuskin mitään seuraisi. Jos varaus vaatisi perustuslain säädäntäjärjestystä, näin voitaisiin menetellä.

Tällainen prosessi on kuitenkin tarpeeton, koska huomattavasti vähäisemmät toimenpiteet riittäisivät koskien toissijaiseen suojeluun liittyvän perheenyhdistämisen olennaista vaikeuttamista (vaatimalla sosiaalitukiriippumatonta elatuskykyä) ja toissijaisen suojelun kriteereitä, joista pitäisi poistaa kaikki holtittoman väestönkasvun ja köyhyyden seurannaisvaikutukset. Kyseisiä ongelmia ei kuulu hoitaa (eivätkä ne ole hoidettavissa) juridisesti raskaan kansainvälisen suojelun piirissä, eikä niitä ole alun perin kansainvälisen suojelun piiriin tarkoitettukaan.

Halusin lähinnä kiinnittää huomiota, että nykymuotoinen toissijainen suojelu ja tähän liittyvä turvapaikkajärjestelmä ovat tulossa kolmannen maailman väestönkasvu- ja köyhyyspaineessa tiensä päähän.

[gloaming]

Joidenkin mielestä suojelun käsitettä pitäisi laajentaa nykyisestä.

Juridinen hirttäytyminen pakolliseen hyväntekeväisyyteen on vailla järkeä, kun kerran on mahdollista säilyttää tapauskohtainen joustavuus (koskien esim. lähialuekriisejä, joiden heijastumia on luonnollisesti mahdotonta välttää).

[Jaakko Sivonen]

Ei, koska se olisi lähes mahdotonta johtuen siitä, että toissijaisesta suojelusta määrää EU direktiivi

Eurostoliitosta voi erotakin.

[siipisupi]

Tällainen prosessi on kuitenkin tarpeeton, koska huomattavasti vähäisemmät toimenpiteet riittäisivät koskien toissijaiseen suojeluun liittyvän perheenyhdistämisen olennaista vaikeuttamista (vaatimalla sosiaalitukiriippumatonta elatuskykyä) ja toissijaisen suojelun kriteereitä, joista pitäisi poistaa kaikki holtittoman väestönkasvun ja köyhyyden seurannaisvaikutukset. Kyseisiä ongelmia ei kuulu hoitaa (eivätkä ne ole hoidettavissa) juridisesti raskaan kansainvälisen suojelun piirissä, eikä niitä ole alun perin kansainvälisen suojelun piiriin tarkoitettukaan.

Halusin lähinnä kiinnittää huomiota, että nykymuotoinen toissijainen suojelu ja tähän liittyvä turvapaikkajärjestelmä ovat tulossa kolmannen maailman väestönkasvu- ja köyhyyspaineessa tiensä päähän.

miten tuo toissijainen suojelu mielestäsi linkittyy boldaamiini asioihin? Mielestäni kidutuksella tai kuolemanrangaistuksella ei ole suoranaista yhteyttä väestönkasvuun tai köyhyyteen. USA:ssakin on käytössä kuolemanrangaistus.

Toissijaiseen suojeluun oikeuttavan asellisen selkkauksen aiheuttama vakava henkilökohtainen vaara on mielestäni ainoa kohta tuossa laissa, jonka voisi poistaa.

Oma ehdotukseni olisi seuraavanlaine:
1. Oikeus turvapaikkaan säilyy laissa
2. Oikeus toissijaiseen suojeluun säilyy laissa
3. Humanitaarinen suojelu poistuu laista
4. Oleskelulupia inhimillisen syyn takia ei myönnetä kuin väliaikaisena oleskelulupana (jos esim. on letkuissa kiinnni sairaalassa ja kuolisi siirrossa), jonka jälkeen henkilö poistetaan maasta.
5. Perheenyhdistämisiin vaaditaan sellaiset tulot, että voi perheensä elättää. Oma tarpeeksi suuri asunto. Lisäksi ei ole saanut käyttää mitään valtion tukia viimeisen parin vuoden aikana.
6. Sitten mielestäni eräs erittäin tärkeä asia: oleskeluluvan peruuttamisen kriteerejä tulee löysentää merkittävästi. Törkeästä rikoksesta oleskelulupa loppuu seinään, ja lievemmistä rikoksista oleskelulupa loppuu 3 rikoksen jälkeen. Sakkorangaistuksia (parkkisakot, ylinopeus yms) ei lasketa tällaisiin rikoksiin lainkaan.

[gloaming]

Tällainen prosessi on kuitenkin tarpeeton, koska huomattavasti vähäisemmät toimenpiteet riittäisivät koskien toissijaiseen suojeluun liittyvän perheenyhdistämisen olennaista vaikeuttamista (vaatimalla sosiaalitukiriippumatonta elatuskykyä) ja toissijaisen suojelun kriteereitä, joista pitäisi poistaa kaikki holtittoman väestönkasvun ja köyhyyden seurannaisvaikutukset. Kyseisiä ongelmia ei kuulu hoitaa (eivätkä ne ole hoidettavissa) juridisesti raskaan kansainvälisen suojelun piirissä, eikä niitä ole alun perin kansainvälisen suojelun piiriin tarkoitettukaan.

Halusin lähinnä kiinnittää huomiota, että nykymuotoinen toissijainen suojelu ja tähän liittyvä turvapaikkajärjestelmä ovat tulossa kolmannen maailman väestönkasvu- ja köyhyyspaineessa tiensä päähän.

Miten tuo toissijainen suojelu mielestäsi linkittyy boldaamiini asioihin?

Hyvinkin konkreettisesti. Köyhyys ja kehittymättömyyys yhdistettynä holtittomaan väestönkasvuun epästabiloivat yhteiskuntia ja johtavat konflikteihin, joihin jo määritelmällisesti kuuluu 1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta (tämän ei siis tarvitse olla mikään valtiotoimija, toisin kuin alunperin on tarkoitettu), 2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta ja 3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Olennaisesti toissijaisen (ei-henkilöperustaisen) suojelun kriteereitä tulkitaan nykyisin tyyliin "jossakin on jotakin", eli maaperustaisesti, ei hakijan todellisesta riskistä lähtien.

Oma ehdotukseni olisi seuraavanlaine:
1. Oikeus turvapaikkaan säilyy laissa
2. Oikeus toissijaiseen suojeluun säilyy laissa
3. Humanitaarinen suojelu poistuu laista
4. Oleskelulupia inhimillisen syyn takia ei myönnetä kuin väliaikaisena oleskelulupana (jos esim. on letkuissa kiinnni sairaalassa ja kuolisi siirrossa), jonka jälkeen henkilö poistetaan maasta.
5. Perheenyhdistämisiin vaaditaan sellaiset tulot, että voi perheensä elättää. Oma tarpeeksi suuri asunto. Lisäksi ei ole saanut käyttää mitään valtion tukia viimeisen parin vuoden aikana.
6. Sitten mielestäni eräs erittäin tärkeä asia: oleskeluluvan peruuttamisen kriteerejä tulee löysentää merkittävästi. Törkeästä rikoksesta oleskelulupa loppuu seinään, ja lievemmistä rikoksista oleskelulupa loppuu 3 rikoksen jälkeen. Sakkorangaistuksia (parkkisakot, ylinopeus yms) ei lasketa tällaisiin rikoksiin lainkaan.

Voin yhtyä listaasi. Eli olen yksi niistä kolmesta, joka äänesti toissijaisen suojelun poistamista vastaan. Toissijaisen suojelun muoto ja tulkinta kuitenkin tarvitsevat siis mielestäni perusteellista muokkausta.