Standardiargumentit: 2) Sotalapset - VASTAUS ON

[MikkoAP]

Itse käytin sotalapsiargumenttia tuossa HäSan haastattelussa juuri perheenyhdistämisessä. Että sotalapset yhdistettiin perheensä luokse, eikä perhettä yhdistetty sotalapsen luokse.

Juuri niin. Kannattaisikin aina korostaa, kun sotalapsi-argumentti otetaan esille, että suomalaiset lähettivät lapset sodan jaloista turvaan, eivät lähteneet itse karkuun ja jättäneet lapsia hyökkääjien armoille.

Aikuiset jäivät Suomeen torjumaan hyökkäystä ja pitämään yhteiskuntaa koossa äärimmäisen vaikeissa oloissa.

Tuota eroa ei mielestäni voi korostaa liikaa.

[Ilmatar]

Argumentti:

Suomesta lähetettiin talvi- ja jatkosodan aikana lähes 80 000 lasta Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sotaa pakoon. Monet lapsista jäivät vastaanottomaihinsa pysyvästi. Nyt on meidän moraalinen velvollisuutemme auttaa muiden maiden sotalapsia. Sotalapsia ei kuitenkaan tule Suomeen 80 000 vaan ainoastaan muutamia satoja vuodessa, joten maahanmuuttokriittisten jupinaa voidaan pitää kummallisena ja itsekkäänä.

Tähän liittyy tämänpäiväinen artikkeli Iltasanomilta, joka kertoo tuoreen väitöskirjan osoittavan, että sotalapsien lähettämisen olleen iso virhe Suomelta. 62-vuotias Marja toteaa artikkelin kommenteissa näin:

Sotalasten kohtaloista on vaiettu kahdella kielellä maassamme. "Kissa on vihdoin nostettava pöydälle" ja asiasta kerrottava nykypolvillekin niin eiköhän kulttuurinrikastuttajienkin hyysääminen saa hieman toista perspektiiviä. Medialla on tuhansia kuvia tapahtumista, miksi niitä ei esitellä?Miksi ei haastatella sotalapsia ennen kuin on liian myöhäistä?

Juttu löytyy täältä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Iso%20virhe%20Suomelta%20-%20arvostelijat%20vaiennettiin/art-1288356250649.html

Kaiken kaikkiaan itse olen sitä mieltä, että myös adoptoiminen muista maista on lapsen henkisen hyvinvoinnin kannalta iso virhe.

[junakohtaus]

Jonkin verran OT, mutta faija oli sotalapsena Ruotsissa eikä sillä ole kuin hyvää sanottavaa, sitä tosin vastaavasti enemmän.

Asiaa tietysti auttaa, että faija on hurri ja niin ollen pärjäsi kielen puolesta.

[Ilmatar]

Jonkin verran OT, mutta faija oli sotalapsena Ruotsissa eikä sillä ole kuin hyvää sanottavaa, sitä tosin vastaavasti enemmän.

Asiaa tietysti auttaa, että faija on hurri ja niin ollen pärjäsi kielen puolesta.

Kieli varmasti auttoi, mutta ihan tavattoman paljon on niitä, joilla koko elämä on mennyt sotalapsiajan solmujen avaamiseen, monille se ei onnistunut ikinä. Iloitse isäsi puolesta, hän ei kuitenkaan tee itse asiaa oikeaksi, vaikka kuuluukin niihin, joiden henkiset arvet jäivät pieniksi.

[junakohtaus]

Joo kyllä. Kokonainen maailmansota on järjettömän iso häiriö Voimassa. Sen kaiut kantavat vielä tänne 60 vuoden päähän; pari vuotta sitten Riiassa kävin joutessani katselemassa venäläisten pystyttämää betonista sotaneulaa ja sen juurella oli tuoreita kukkia sekä tuoreita käsinmaalattuja kylttejä "Slava sovjetskam tankistam" so. "Kunnia neuvostolaisille tankkimiehille", yli 60 vuotta sodasta.

[Ilmatar]

No, minä kunnioita suuresti Suomelle itsenäisyyden sotineita veteraaneja, ja yhden haudalle vien tuoreita kukkiakin vuosittain. Silti olen sitä mieltä, että Suomessa tajutaan - kuten tuo väitöskirjakin toteaa . aivan liian vähän siitä, miten vahingollinen ratkaisu sotalasten vieminen Ruotsiin oli.

Sen vuoksi sitä on täysin typerää käyttää myös sen perusteluna, että meille pitäisi myös tuoda ihmisiä "turvaan". Ei pidä.

Tämä ei tarkoita, ettei pitäisi ollenkaan auttaa, mutta lasten tai parrakkaan nuorison siirtäminen maapallon - tai edes Pohjanlahden - toiselle puolle on väärä tapa auttaa. Se vammauttaa henkisesti enemmän kuin auttaa fyysisesti.

[E.P.L]

No, minä kunnioita suuresti Suomelle itsenäisyyden sotineita veteraaneja, ja yhden haudalle vien tuoreita kukkiakin vuosittain. Silti olen sitä mieltä, että Suomessa tajutaan - kuten tuo väitöskirjakin toteaa . aivan liian vähän siitä, miten vahingollinen ratkaisu sotalasten vieminen Ruotsiin oli.

Helppohan tuo on nyt tuomita. Tuolloin ei ehkä pidetty Suomen säilymistä itsenäisenä kovin realistisena ajatuksena, jolloin lasten lähettämisellä muualle oli muukin tarkoitus kuin pommituksilta pakoon pääsy.

[Ilmatar]

Jos nykyaika ei tuomitsisi mitään menneisyydessä tehtyjä, puutteellisiin tietoihin perustuneita ratkaisuja, maailma ei kehittyisi lainkaan.

Tuore väitöskirja vain vahvistaa sen, että että sotalapsia ei voi käyttää argumenttina turvapaikanhakijoiden sijoittamisen puolesta, koska sekin oli virhe.

[Ilmatar]

Helppohan tuo on nyt tuomita. Tuolloin ei ehkä pidetty Suomen säilymistä itsenäisenä kovin realistisena ajatuksena, jolloin lasten lähettämisellä muualle oli muukin tarkoitus kuin pommituksilta pakoon pääsy.

Ja jos ajattelet sitä naurettavaa teoriaa, että Suomen itsenäisyyden mahdollisesti menetettyämme nämä lapset aikuistuttuaan olisivat ryhtyneet rakentamaan uutta Suomea, niin vilkaisepa niitä Somaleja, joiden pitäisi palata kotimaahan rakentamaan uudelleen sodan runtelemaa kotimaataan...

Huono idea silloin, vielä huonompi idea nyt, kun jo tiedetään, että ei vaan toimi.

[junakohtaus]

Joo siis en mäkään ole sitä mieltä, että sotalapsia voisi käyttää perusteluna karvisten ottamiselle Suomeen. Ainoastaan huomautan, että sotalapsia ei myöskään mitenkään välttämättä voi käyttää kontra-argumenttina.

Lähinnä mä olen sitä mieltä, että nämä asiat eivät ylipäätään liity toisiinsa.

[E.P.L]

Helppohan tuo on nyt tuomita. Tuolloin ei ehkä pidetty Suomen säilymistä itsenäisenä kovin realistisena ajatuksena, jolloin lasten lähettämisellä muualle oli muukin tarkoitus kuin pommituksilta pakoon pääsy.

Ja jos ajattelet sitä naurettavaa teoriaa, että Suomen itsenäisyyden mahdollisesti menetettyämme nämä lapset aikuistuttuaan olisivat ryhtyneet rakentamaan uutta Suomea, niin vilkaisepa niitä Somaleja, joiden pitäisi palata kotimaahan rakentamaan uudelleen sodan runtelemaa kotimaataan...

Tuskin tuotakaan ajateltiin. Vaan sitä, että parempi heille elää Ruotsissa kuin Neuvosto-Suomessa.

[junakohtaus]

Mikäli sukuni perimätieto mitään sanoo, ei noin, vaan että elämä silloisessa Suomessa oli lähes mahdotonta puhtaan aineellisen puutteen johdosta. Maalla saattoi olla toisin, koska ruokaa kuitenkin oli omasta takaa, mutta elämä Helsingin Punavuoressa oli sillä mallilla, että isäni äiti lähetti lapsensa Ruotsiin pelastaakseen edes pojan hengen ja koska muutakaan ei voinut.

[pelle12]

Työskentelin vuosina 2008 ja 2009 yökkönä tämmöisessä parrakkaille lapsille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa. Muilta osin ketjun kritiikki pitää paikkansa, mutta ko. laitos ei ollut hotelli keskellä Helsinkiä, vaan entinen mielisairaala 18 kilometrin päässä Kotkan keskustasta.

Ja hieno paikka olikin. Kelpaisi vaikka kylpyläksi Venäjän uusrikkaille, mikäli ei jo olekin. Liian hieno ja kallis Suomen hulluille, ja siksi kai pistetiinkin lappu luukulle odottamaan parempaa väkeä.

[Maastamuuttaja]

Ensimmäinen maastamuuttoni tapahtui v. 1944. Homma toimi, palasin Suomeen vuotta myöhemmin. Sijaisvanhemmat olivat todella rakastettavia. Oli samanikäinen veli - aika vekkuli - ja vähän nuorempi systeri - olin liian nuori esi-esi-varhaiseen ensirakkauteen, joskin läheltä piti.

Ja paikka? No Malmö, kaikista Ruotsin kaupungeista. Kaupunki jäi mieleen turvallisena, vihreänä ja rauhallisena seutuna. Mielessä on joskus käynyt käydä katsomassa vanhoja paikkoja. En kuitenkaan uskalla.  

[Ilmatar]

Helppohan tuo on nyt tuomita. Tuolloin ei ehkä pidetty Suomen säilymistä itsenäisenä kovin realistisena ajatuksena, jolloin lasten lähettämisellä muualle oli muukin tarkoitus kuin pommituksilta pakoon pääsy.

Ja jos ajattelet sitä naurettavaa teoriaa, että Suomen itsenäisyyden mahdollisesti menetettyämme nämä lapset aikuistuttuaan olisivat ryhtyneet rakentamaan uutta Suomea, niin vilkaisepa niitä Somaleja, joiden pitäisi palata kotimaahan rakentamaan uudelleen sodan runtelemaa kotimaataan...

Tuskin tuotakaan ajateltiin. Vaan sitä, että parempi heille elää Ruotsissa kuin Neuvosto-Suomessa.

Sotalapset.fi -sivuilla ei mainita lainkaan tuollaista perustelua, vaan merkittävimpiä syitä oli helpottaa takaisin vallatun Karjalan jälleenrakentamista. Ruokapula oli myös tärkeä syy.

Lastensiirtokomitean pöytäkirjassa 3.9.1941 mainitaan jatkosodan lastensiirtojen aloittamisen syiksi:
–    takaisinvallatun Karjalan jälleenrakentamisessa tarvittavat karjalaisäidit eivät voi viedä mukanaan
      pieniä lapsiaan. Tavoitteena oli Karjalaan paluun helpottaminen.
-    elintarvikepula. Tavoitteena oli elintarvikepulan lievittäminen ja lasten saaminen   
     paremman ruokahuollon piiriin.

http://www.sotalapset.fi/78

[Ilmatar]

Joo siis en mäkään ole sitä mieltä, että sotalapsia voisi käyttää perusteluna karvisten ottamiselle Suomeen. Ainoastaan huomautan, että sotalapsia ei myöskään mitenkään välttämättä voi käyttää kontra-argumenttina.

Lähinnä mä olen sitä mieltä, että nämä asiat eivät ylipäätään liity toisiinsa.

Olen tässä kanssasi eri mieltä. Suomi ei vain vielä ole valmis myöntämään sitä, miten iso virhe tehtiin. Saattaa jopa olla, että omaa, kollektiivista  huonoa omatuntoa helpotellaan vastaavilla, yhtä tyhmillä toimenpiteillä hankkimalla lapsia muista maista niin turvapaikanhakijoiksi, ankkureiksi kuin adoptioonkin.

[Ilmatar]

Mikäli sukuni perimätieto mitään sanoo, ei noin, vaan että elämä silloisessa Suomessa oli lähes mahdotonta puhtaan aineellisen puutteen johdosta. Maalla saattoi olla toisin, koska ruokaa kuitenkin oli omasta takaa, mutta elämä Helsingin Punavuoressa oli sillä mallilla, että isäni äiti lähetti lapsensa Ruotsiin pelastaakseen edes pojan hengen ja koska muutakaan ei voinut.

Edelleen lainaus Sotalasten omilta sivuilta:

Perimmäinen syy väestöpoliittinen: nousevan sukupolven hengen ja terveyden turvaaminen. Siirrot ajateltiin pienimuotoisiksi ja lyhytaikaisiksi (6 kk).Sosiaaliministeri Fagerholm laajensi "siirtokelpoisten" lasten ryhmää niin,
että loppujen lopuksi kaikki, jotka halusivat lapsensa Ruotsiin lähettää, voivat sen tehdä.
Perusteluja ei kontrolloitu, ratkaisevaa oli perheen äidin mielipide isän rintamallaolon vuoksi.

Asiasta syntyi eräänlainen "muotivirtaus", jota kiihdytti valtion tiedotuslaitoksen siirtoja suosiva propaganda ja
kaiken kritiikin kieltävä sensuuripäätös tammikuussa 1942. N.25 %:n sotalapsen kohdalla ei ole
ilmoitettu syytä Ruotsiin lähettämiseen.

Jokaisessa perheessä päätös on ollut yksilöllinen ja kaikki on vaikuttanut kaikkeen. Tuoreen väitöskirjan tekijä väittää kuitenkin kokonaisuutta pahaksi virheeksi ja toteaa mm. näin:

–Suomen valtion kannalta katsoen se menetti enemmän kuin sai. Lasten siirroille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja syynä siihen olivat silloiset käsitykset lapsesta. Emotionaaliset seikat olivat aivan toisarvoisia taloudellisten ja fyysisten seikkojen, kuten ravinnon rinnalla.

[junakohtaus]

En tahdo väittää vastaan. Ainoa oma tietoni on yhdestä onnellisesta tapauksesta, joita toki täytyy niitäkin suureen massaan mahtua mukaan.

[Ilmatar]

Onneksi niin on.

[Aldaron]

Juuri alkuvuodesta 1942 elintarviketilanne oli pahimmillaan. Kaupungeissa nähtiin jo suoranaista nälkää. Tilanne parani jonkin verran, kun Saksa toimitti Suomeen elintarvikkeita, mutta huomattava osa väestöstä kärsi aliravitsemuksesta aina sodan loppuun saakka. Tämä oli varmasti se tekijä joka eniten vaikutti sotalapsipäätökseen: haluttiin pelastaa mahdollisimman suuri määrä lapsia aliravitsemukselta.

[Ilmatar]

Jep. Uskon, että suurin osa tuolloin uskoi tekevänsä oikein. Historia vain on sitten todistanut toista.

Ja siis edelleenkin vaadin, että samoilla perusteilla ei saa lähettää ankkurilapsia Suomeen.

[junakohtaus]

Eipä niitä karviksia *samoilla* perusteilla kyllä ole tänne ollut tulossakaan.

[Malla]

Eipä niitä karviksia *samoilla* perusteilla kyllä ole tänne ollut tulossakaan.

No, ei todellakaan. Siksi koko argumentti on absurdi.
Jos tilanne olisi vähänkään vastaava, tänne tulisi X-määrä lapsia (laput kaulassa tai kourassa), joille olisi tiedossa sijaisperhe. Varmasti joku sellaisen (aidosti alaikäisen) ottaisi, jos ei olisi riskiä, että klaani seuraa mukana.
 

[junakohtaus]

Mäkin voisin ottaa yhden jos sellainen tilanne olisi.

[tsuomi]

Argumentti:

Suomesta lähetettiin talvi- ja jatkosodan aikana lähes 80 000 lasta Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sotaa pakoon. Monet lapsista jäivät vastaanottomaihinsa pysyvästi. Nyt on meidän moraalinen velvollisuutemme auttaa muiden maiden sotalapsia. Sotalapsia ei kuitenkaan tule Suomeen 80 000 vaan ainoastaan muutamia satoja vuodessa, joten maahanmuuttokriittisten jupinaa voidaan pitää kummallisena ja itsekkäänä.

Näiden kahden asian vertailussa on useita ratkaisevia eroja:
-suomalaislapset lähetettiin naapurimaahan, eri naapurimaanosaan
-selkeänä aikomuksena palata kotimaahan
-lapset sopeutuivat kulttuurisesti hyvin Ruotsin oloihin
-lapset sopeutuivat uskonnollisesti Ruotsin oloihin
-ruotsalaiset halusivat ottaa sotalapsia turvaan
-suomalaisilta ei ole kysytty haluammeko ryhtyä yhä laajenevassa määrin ottamaan "ankkurilapsia" (hyväkin bisnes ihmiskauppiaille?) jotka perheenyhdistämisen kautta tuovat koko sukunsa (kylänsä?) mukanaan Suomeen

[Ammadeus]

Suomalaiset sotalapset

• olivat oikeasti lapsia
• menivät naapurimaahan
• tulivat Ruotsin aloitteesta
• elivät vastaanottoon halukkaissa perheissä
• eivät käyttäneet perheenyhdistystä
• eivät aiheuttaneet mitään haittaa ruotsalaisille
• suurimmaksi osaksi palasivat Suomeen sodan päätyttyä

Somalialaiset sotalapset

• ovat parrakkaita
• lennätettiin suomalaisen veronmaksajan piikkiin maapallon toiselle puolen
• tulivat Throsin/Halosen-mafian aloitteesta
• elävät hotellissa keskellä Helsinkiä
• yhdistivät koko 20 henkisen perheen + ottolapsia
• ovat yliedustettuina väkivalta ja seksuaalirikoksissa
• eivät koskaan palaa Somaliaan. Kokemusta jo vuodesta 1990 lähtien

Sääliksi käy poloisia,eivät koskaan enää pääse kotomaahansa.

[Oho]

Jokaisessa perheessä päätös on ollut yksilöllinen ja kaikki on vaikuttanut kaikkeen. Tuoreen väitöskirjan tekijä väittää kuitenkin kokonaisuutta pahaksi virheeksi ja toteaa mm. näin:

–Suomen valtion kannalta katsoen se menetti enemmän kuin sai. Lasten siirroille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja syynä siihen olivat silloiset käsitykset lapsesta. Emotionaaliset seikat olivat aivan toisarvoisia taloudellisten ja fyysisten seikkojen, kuten ravinnon rinnalla.

Tuota, entäs jos Suomi olisi kaatunut, liitetty osaksi Neuvostoliittoa ja saanut osansa Stalinin terrorista jne. Se, että niin ei känyt, ei kyllä ollut mikään itsestään selvyys kuten väitöskirjassa tunnutaan olettavan.

[MaisteriT]

-ruotsalaiset halusivat ottaa sotalapsia turvaan

Siis nimenomaan tästä oli kyse. Ruotsissa haluttiin söpöjä valkoisia lapsia hoitoon pikemmin kuin yrittää auttaa niitä lähtömaassa, mikä oli viime metreille realistinen vaihtoehto.

Sotalapsien piti palata, mutta lapsia loppujen lopuksi adoptoitiin runsaasti, mm. sillä perusteella että pieni lapsi unohtaa hyvin nopeasti kielensä ja vanhempansa. Näin ollen palautuksesta olisi tullut epäonnistuneen adoptiokokemuksen toisinnus.

Tämä oli yllätys suomalaiselle osapuolelle mutta ei nykytiedon valossa mitenkään erikoista.

Adoptiona ajateltuna sotalapsioperaatio oli hirveä episodi, sekä absoluuttisesti että kun sitä vertaa nykyiseen hyvin huolelliseen kansainväliseen adoptioon.

Uskon että julkisuudessa esitetty väite Carl Enckellin ulkopolitiikasta on ainakin todellinen osasyy sotalapsiepisodiin. Sotalapsien avulla "ostettiin" myötätuntoa ja tukea Ruotsista koska Neuvostoliitto oli liittoutunut länsivaltojen kanssa.

[Tuija]

Somalialaiset sotalapset

• eivät koskaan palaa Somaliaan. Kokemusta jo vuodesta 1990 lähtien

Eipä siellä ole vielä turvalliset olotkaan.

Kyllin turvalliset lomailuun, kulttuurin ja uskonnon oppimiseen ja nyt myös suomalaisten veronmaksajien kustantamaan työharjoiteluun.

Mikä siellä Somaliassa tilanne tällä hetkellä oikeasti on? Mokuttajat kun sanovat, että sotalapsia ei voida palauttaa sodan keskelle ennen kuin rauha palaa. Ja koska rauha ei ole palannut vuosikausiin, on mokuttajien mielestä perusteltua ja inhimillistä kutsua myös äitimuori ja muutama muu perheenjäsen sotalasta hoivaamaan tänne Suomeen.

Onko todisteita siitä, että tällä hetkellä Suomen somalit lähettäisivät kotimaahansa lapsiaan lomailemaan ja uskontoa ja kulttuuria oppimaan? Muistelen, että Scriptassa oli joskus kirjoitus mm. Zahran lomailusta Somaliassa. Ja mikä hiivatti siinä on, ettei sotalapsia ohjata kuulemma täysin rauhalliseen Pohjois-Somaliaan?

Tuleeko Suomeen muuten sotalapsia muista maista, esim. Irakista tai Afganistanista? Siis niitä karva-ankkureita, joiden avulla saadaan perhe yhdistettyä vai onko tämä vain somalien kansallinen erityispiirre?

[etnis]

Onko todisteita siitä, että tällä hetkellä Suomen somalit lähettäisivät kotimaahansa lapsiaan lomailemaan ja uskontoa ja kulttuuria oppimaan? Muistelen, että Scriptassa oli joskus kirjoitus mm. Zahran lomailusta Somaliassa. Ja mikä hiivatti siinä on, ettei sotalapsia ohjata kuulemma täysin rauhalliseen Pohjois-Somaliaan?

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Zahra+Abdulla+Mogadishussa+Kukaan+ei+tied%C3%A4+kenell%C3%A4+on+valta/1135223948928

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Kymmeni%C3%A4%20suomalaisia%20loukussa%20Mogadishussa/art-1288336537947.html