Monikulttuurinen Helsinki jo 1900-luvulla!

[Lemmy]

HS 100 vuotta sitten:

Tatarit tylsine kasvoineen ja patalakkeineen, juutalaiset kauppamiessilmineen ja suurine vaatemyttyineen, viluiset italialaiset kipsitavaroineen ja hedelmäryssät kehuvine huutoineen antavat ensi vaikutelman, joka ei vastaa oikein kotimaista. Tähän tulevat vielä lisäksi venäläisten jäätelön myyjäin käheät huudot ja posetiivin kuluneet sävelet"

Kuvaus Hämeentiestä 1910, lieneekö paljon muuttunut 100 vuodessa?

[Rafael K.]

Oliko tämä nyt retorinen kysymys?

Suomessa oli paljon ulkomaalaisia 1920-luvulla. Suurin osa häipyi jonnekin tai sulautui kantaväestöön. Tataarit, juutalaiset ja venäläiset olivat vähemmistöinä lähes näkymättömiä, koska olivat niin pieniä (muutama tuhat kutakin).

Kaikki tuossa lehtiartikkelissa mainitut ulkomaalaiset ovat tulleet Suomeen myymään jotakin. Tuskinpa maahanmuutto olisi Suomessakaan mikään poliittinen kysymys, jos tänne tulisi vain turkkilaisia paistamaan kebabpizzaa. Kebabin tai pitsan kysyntä on kuitenkin rajattua, mutta verovaroin kustannetun kulttuurisen rikastuksen kysyntä on ilmeisesti johtavien poliitikkojemme mielestä rajaton.

[Jouko]

Oliko tämä nyt retorinen kysymys?

Suomessa oli paljon ulkomaalaisia 1920-luvulla. Suurin osa häipyi jonnekin tai sulautui kantaväestöön. Tataarit, juutalaiset ja venäläiset olivat vähemmistöinä lähes näkymättömiä, koska olivat niin pieniä (muutama tuhat kutakin).

Kaikki tuossa lehtiartikkelissa mainitut ulkomaalaiset ovat tulleet Suomeen myymään jotakin. Tuskinpa maahanmuutto olisi Suomessakaan mikään poliittinen kysymys, jos tänne tulisi vain turkkilaisia paistamaan kebabpizzaa. Kebabin tai pitsan kysyntä on kuitenkin rajattua, mutta verovaroin kustannetun kulttuurisen rikastuksen kysyntä on ilmeisesti johtavien poliitikkojemme mielestä rajaton.

Tunnen yhden laukkuryssän jälkeläisen kolmannessa polvessa. Nimi on Suomalainen. En muista alkuperäistä venäläistä sukunimeä. Äijä on kyllä ihan venäläisen pajarin tai kasakan näköinen mustine partoineen ja tuuheinen kulmakarvoineen mutta aitona suomalaisena häntä pidän. Puhuu Varsinais-Suomen murretta. Kova hihittelijä.
Olisi hauska tavata aitoa Itä-Suomen murretta puhuva musta(nainen).

[kapa.]

Olisi hauska tavata aitoa Itä-Suomen murretta puhuva musta(nainen).

Ai vähän niin kuin tähän tyyliin:
http://www.youtube.com/watch?v=YcdCwKq9I44

[Phantasticum]

Tatarit tylsine kasvoineen ja patalakkeineen, juutalaiset kauppamiessilmineen ja suurine vaatemyttyineen, viluiset italialaiset kipsitavaroineen ja hedelmäryssät kehuvine huutoineen antavat ensi vaikutelman, joka ei vastaa oikein kotimaista. Tähän tulevat vielä lisäksi venäläisten jäätelön myyjäin käheät huudot ja posetiivin kuluneet sävelet"

Mitä eroa mahtaa olla hedelmäryssällä ja venäläisellä jäätelön myyjällä?

[acc]

Oliko tämä nyt retorinen kysymys?

Suomessa oli paljon ulkomaalaisia 1920-luvulla. Suurin osa häipyi jonnekin tai sulautui kantaväestöön. Tataarit, juutalaiset ja venäläiset olivat vähemmistöinä lähes näkymättömiä, koska olivat niin pieniä (muutama tuhat kutakin).

Kaikki tuossa lehtiartikkelissa mainitut ulkomaalaiset ovat tulleet Suomeen myymään jotakin. Tuskinpa maahanmuutto olisi Suomessakaan mikään poliittinen kysymys, jos tänne tulisi vain turkkilaisia paistamaan kebabpizzaa. Kebabin tai pitsan kysyntä on kuitenkin rajattua, mutta verovaroin kustannetun kulttuurisen rikastuksen kysyntä on ilmeisesti johtavien poliitikkojemme mielestä rajaton.

Tunnen yhden laukkuryssän jälkeläisen kolmannessa polvessa. Nimi on Suomalainen. En muista alkuperäistä venäläistä sukunimeä. Äijä on kyllä ihan venäläisen pajarin tai kasakan näköinen mustine partoineen ja tuuheinen kulmakarvoineen mutta aitona suomalaisena häntä pidän. Puhuu Varsinais-Suomen murretta. Kova hihittelijä.
Olisi hauska tavata aitoa Itä-Suomen murretta puhuva musta(nainen).

Laukkuryssiksi sanottiin Vienan Karjalasta tulleita suomalaisia kiertäviä kauppiaita. He eivät siis olleet välttämättä etnisiä venäläisiä vaan aitoja suomalaisia Kalevalan laulumailta.

Suomen heimoja on erottanut historian aikana Ruotsin ja Venäjän välinen raja.  Tietysti on luonnollista, että länsipuolella asuvat ovat kutsuneet rajantakaisia ryssänmaalaisiksi ja ryssiksi, jotka nimitykset eivät olleet ainakaan autonomian alkuvuosina kielteisiä. Rajan itäpuoliset saattoivat kutsua länsipuolisia ruotseiksi. Vielä 1920-luvulla jopa Suomen tasavallan alueella Suojärvellä käytettiin luterilaisista suomalaisista sanaa "ruotsi".

Toisen maailmansodan jälkeen esimerkiksi Karjalan kannakselta tulleita luterilaisia evakkoja saatettiin Helsingissä loukata käyttämällä heistä nimitystä "Karjalan ryssä". Tämä oli erityisen katkeraa ihmisille, jotka olivat menettäneet kotinsa "ryssille". Sanalla ryssä oli tuolloin jo kielteinen merkitys.