2010-09-10 VU: Kansanedustajat antavat Thorsille kuukauden aikaa

[Kimmo Pirkkala]

Toki juge on Kokoomus-myyrä, kuten joku asian ilmaisi, mutta niin olen minäkin.

Ette te ole mitään myyriä tai agentteja, sillä te ette salaile väärässä olemistanne, vaan teette sen täysin avoimesti.

[Melbac]

En minäkään jatkuvana maksanaja halua olla, mutta tärkein kysymys lienee
"mitkä ihmeen velvoitteet ??"  

No ne Kansainväliset velvoitteet.

[DRT]

Jottei kenenkään nyt vahingossakaan tulisi perusteettomasti syytettyä ketään valehtelusta, niin...

...niin laitetaan tähän vielä varmuuden vuoksi näkyviin vähän perusteita:

...

Suomeen muuttaneiden työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneiden 10 vuoden aikana. Maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllisyydessä ovat hävinneet.

Tämä sai minut putoamaan kirjaimellisesti tuoliltani. Ministeriö siis väittää, että "maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllisyydessä ovat hävinneet". Ministeriö siis väittää eduskunnalle, että kaikkien Suomessa oleskelevien maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste on (keskenään) samalla tasolla.

...

En nyt jaksanut tarkistaa, mitä Astrid tarkalleen väittää, mutta maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllistymisessä ovat kadonneet vain Astridin päiväunissa. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteissa on suuria eroja:
virolaiset 69%
irakilaiet 20%
somalit 22%.

Vertailun vuoksi suomalaisten työllisyysaste on 71%.

Työllisyys/työttömyys kansalaisuuden mukaan 31.12.2008:
http://www.stat.fi/til/tyokay/2008/01/tyokay_2008_01_2010-04-20_tau_001_fi.html

HS:n grafiikka somaleista:
http://www.hs.fi/grafiikka/1135256372712?orientation=horizontal

[-gentilhommehki-]

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/havl_40_2010_p.shtml

HaVL 40/2010 vp - MINS 8/2010 vp
Valtioneuvoston selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta

Sisäasiainministeriölle
JOHDANTO
Vireilletulo

Hallintovaliokunta on 11 päivänä toukokuuta 2010 mietinnössään HaVM 5/2010 vp - HE 240/2009 vp pyytänyt valtioneuvostolta perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Sisäasiainministeriö on 22 päivänä lokakuuta 2010 toimittanut valiokunnalle asiassa selvityksen (HAO 5/2010 vp).
Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

    * maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
    * neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola ja ylitarkastaja Sonja Hämäläinen, sisäasiainministeriö
    * johtaja Kari Ilmonen ja hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, sosiaali- ja terveysministeriö
    * ylijohtaja Jorma Vuorio, Maahanmuuttovirasto
    * yhteyspäällikkö Essi Rentola, Kansaneläkelaitos
    * erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen, Suomen Kuntaliitto
    * professori Juha Raitio


Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

    * valtiovarainministeriö
    * opetus- ja kulttuuriministeriö
    * työ- ja elinkeinoministeriö.

SISÄASIAINMINISTERIÖN SELVITYS

1. Perheenyhdistämiskäytäntöjen Eurooppalainen vertailu

Sisäasianministeriö on hallintovaliokunnalle antamassaan selvityksessä käynyt yleisluonteisesti läpi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin (2003/86/EY) sisältöä sekä selvittänyt Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan maakohtaisesti soveltamiakäytäntöjä perheenyhdistämisedellytysten osalta. Tämän jälkeen esitetyssä yhteenvedossa on käyty läpi kunkin perheenyhdistämisdirektiivin mainitseman edellytyksenosalta, mitkä vertailumaista kutakin niistä soveltavat.

2. Oleskeluluvan myöntämisedellytykset perheenjäsenille ja niiden arviointi

Selvityksessä on kuvattu, mitä direktiivin mukaisia perheenyhdistämisedellytyksiä sovelletaan toisaalta ydinperheen jäsenten osalta ja toisaalta ydinperheen ulkopuolistenomaisten osalta eri maahantulijaryhmiin, kun perheenkokoaja on Suomessa joko pysyväisluontoisesti tai tilapäisesti taikka kun perhettä ollaan muodostamassa. Lopuksi on esitetty arviointia Suomen säännöksistä.

3. Maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset tekijät ja kustannukset

Otsikon alla on selostettu kuntien saamia korvauksia, perusopetuksen valmistavaa opetusta, vieraskielisten lasten ja nuorten suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen, heidänoman äidinkielensä opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen tarkoitettuja valtionavustuksia, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta, perheenjäsentenSuomeen muuttomatkojen korvaamista sekä maahanmuuttajien työllistymistä.

4. Arvioita kotoutumista tukevien edellytysten kuten asuntoedellytyksen ja asumisaikaedellytyksen tarpeesta

Tässä yhteydessä on perusteltu verrattain lyhykäisesti, miksi direktiivin sallimia perheenyhdistämisedellytyksiä ei tulisi ottaa Suomessa nykyistä laajemmin käyttöön.

5. Arvioita Suomen perheenyhdistämispolitiikan mahdollisista vetovoimavaikutuksista humanitääriselle maahanmuutolle

Otsikon alla tullaan sen kummemmitta perusteluitta siihen johtopäätökseen, että "perheiden yhdistämiseen liittyvä politiikka verrattuna muihin valtioihin ei Suomessa olemuita maita houkuttelevampaa" ja että "tarvetta muihin muutoksiin", kuin niihin, jotka jo on tehty, "ei ole ilmennyt".
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut

Yleisarvioita Suomen perheenyhdistämissäännösten ja niiden soveltamiskäytäntöjen toimivuudesta.

Hallintovaliokunta antoi 11 päivänä toukokuuta 2010 mietintönsä (HaVM 5/2010) hallituksen esityksestä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 240/2009). Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa edellytettiin, että valtioneuvosto antaa hallintovaliokunnalle ennen 16 päivää lokakuuta 2010 kokonaisvaltaisen ja systemaattisen selvityksen voimassa olevista ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta. Selvityksen piti 1) kattaa oleskeluluvan myöntämisedellytysten arvioinnin lisäksi Suomeen muuttoon ja kotouttamiseen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset tekijät sekä erilaisiin etuuksiin ja toimenpiteisiin liittyvät kustannukset. Siinä tuli 2) arvioida, olisiko perheenyhdistämiselle tarpeen asettaa kotoutumista tukevia edellytyksiä, kuten asuntoedellytys ja perheenkokoajan asumisaikaedellytys ja siinä tuli 3) verrata Suomen nykyistä perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä ja käytäntöjä muiden EU- ja Pohjoismaiden vastaaviin sen arvioimiseksi, muodostavatko Suomen säännökset vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiselle ja humanitaariselle maahanmuutolle.

Hallintovaliokunta toteaa, että sen saama selvitys koski Suomen lisäksi vain viittä Euroopan unionin jäsenmaista vertailukohteiksi valittua maata sekä Norjaa. Selvitys on osittain pintapuolisesti laadittu eikä siinä ole pureuduttu niiden ongelmien syihin, joita Suomella varsinkin perheenyhdistämishakemusten määrään ja hakemusten käsittelyaikoihin nähden on viime vuosina ollut. Selvityksessä ei myöskään ole tarjottu vaihtoehtoja nykyisin sovellettaville säännöksille tai käytännöille, vaan on lähdetty siitä, että muuttamisen tarvetta ei ole. Osaltaan selvityksen tekoa on ilmeisesti vaikeuttanut se, että monia maahanmuuttajiin liittyviä seikkoja ei tilastoida ja selvityksen tekeminen maahanmuuttoon liittyvien taloudellisten vetovoimatekijöiden osalta on haastavaa, koska maahanmuuttajat saavat palveluita ja tukea myös osana yleistä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää.

Oleskelulupaa haetaan eri perusteilla. Tavallisimpia perusteita ovat työ, opiskelu tai perheside. Viime vuonna oleskelulupahakemuksia tuli lokakuun loppuun mennessä vireille kaikkiaan 19 600 ja niitä pystyttiin ratkaisemaan samana aikana kaikkiaan 17 405. Hakemusten kokonaismääristä perhesideperusteisten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Niiden osuus on noussut kaikista hakemuksista 33-42 %:iin. Työntekoperusteisten hakemusten määrä on puolestaan ollut laskeva 44-31 %, kun opiskeluperusteisia hakemuksia on tullut reilut 20 % vuosittain. Viime marraskuussa pelkästään perheenyhdistämishakemuksia oli käsittelemättä kaikkiaan noin 9000.

Hallintovaliokunta pitää käsittelemättä olevien perheenyhdistämishakemusten määrää ongelmana, koska hakemusten käsittelylle on EU:n perheenyhdistämisdirektiivin 5 artiklassa ja ulkomaalaislaissa (301/2004 ) asetettu enintään 9 kuukauden määräaika, joka tosin poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan ylittää. Jos perheenyhdistämishakemusten määrää ei kyetä ratkaisevasti alentamaan, tulee viranomaisresursseja valiokunnan käsityksen mukaan kasvattaa Maahanmuuttovirastossa, Addis Abeban ja Nairobin suurlähetystöissä sekä poliisissa ja rajavartiolaitoksessa sellaiseksi, että lain edellyttämää 9 kuukauden käsittelyaikaa ei pysyväisluonteisesti ylitetä. Toisaalta, jos perusteettomien hakemusten määrä saataisiin pienenemään, voitaisiin näin säästyviä voimavaroja kohdentaa kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen.

Ministeriön selvityksen puutteista huolimatta valiokunta pitää asiassa saamansa ja hankkimansa aineiston pohjalta ilmeisenä, että maamme perheenyhdistämissäännösten ja niiden soveltamiskäytäntöjen toimivuudessa on korjaamisen varaa. Jo verrattaessa Suomessa sovellettavia EU:n perheenyhdistämisdirektiivin ja sisäasiainministeriön selvitykseen valittujen verrokkimaiden käytäntöjä asunto- ja asumisaikavaatimuksen, kotoutumiseen liittyvien edellytysten tai vaikkapa aviopuolisoiden vähimmäisikävaatimuksen osalta, ei voi päätyä muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että Suomen perheenyhdistämissäännökset ja niiden soveltaminen ovat vertailun kohteeksi valittuja maita oleellisesti sallivampia. Lisäksi valiokunta toteaa, että lainsäädäntöömme on viime vuosina omaksuttu niin sanottu humanitaarisen suojelun käsite, jota perheenyhdistämisdirektiivi ei tunne ja jollaista ei kaikissa Euroopan maissa ole käytössä.

Ulkomaalaislakiin ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin tehtyjä muutoksia

Hallintovaliokunta on hyväksynyt viimeisen vuoden aikana ulkomaalaislakiin ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (1387/2010 ) useita muutoksia, joiden tarkoituksena on ollut vähentää Suomen vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiselle ja humanitaariselle maahanmuutolle.

Valiokunta antoi 3.6.2010 mietintönsä (HaVM 9/2010 vp ) hallituksen esityksestä (HE 25/2010 vp ) laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 ja 19 c §:n muuttamisesta, jolla säädettiin, että turvapaikanhakija, joka on Euroopan unionin, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen, ei kuulu vastaanoton piiriin enää sen jälkeen, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa.

Valiokunta antoi 30.11.2010 mietintönsä (HaVM 26/2010 vp ) hallituksen esityksestä (HE 185/2010 vp ) laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Kotoutumisen edistämisestä annetun uuden lain 86 §:n osalta muutettiin perheenjäsenten maahantulomatkasta aiheutuneiden kustannusten aiempaa korvauskäytäntöä siten, että matkakustannusten korvaaminen koskee nyt pääsääntöisesti ainoastaan pakolaiskiintiössä Suomeen otettuja henkilöitä ja näiden perheenjäseniä.

Samassa yhteydessä hallintovaliokunta muutti hallituksen esityksen 45 §:ää siten, että laskennallista korvausta kuntaan osoitetusta henkilöstä maksetaan ehdotetun kolmen vuoden asemasta nyt neljältä vuodelta.

Valiokunnalla on myös käsiteltävänään hallituksen esitys (HE 104/2010 vp ) laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaisrekisteristä annetun lain ja löytötavaralain muuttamisesta. Mainittuihin lakeihin on tarkoitus tehdä ne muutokset, joita biometristen tunnisteiden käyttöönotto oleskeluluvissa edellyttää. Ulkomaalaislain 62 §:n mukainen perheenkokoajan mahdollisuus panna oleskelulupahakemus vireille ulkomailla olevan hakijan puolesta on tässä yhteydessä tarkoitus poistaa.

Toimenpide-ehdotukset

1. Asuntoedellytys

Perheenyhdistämisdirektiivin 7 artiklan 1.a kohdan mukaan perheenyhdistämisen edellytyksenä voidaan vaatia, että perheenkokoajalla on riittävä asunto perheelleen. Asuntoedellytystä sisäasiainministeriön verrokkimaista soveltavat Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa. Ruotsissa alle neljä vuotta maassa asuneen perheenkokoajan tulisi voida tarjota perheelleen asianmukainen asunto. Edellytystä ei kuitenkaan sovelleta pakolaisaseman tai toissijaista suojelua saaneisiin. Norjassa, jota EU:n perheenyhdistämisdirektiivi ei velvoita, asuntoedellytystä ei sovelleta ydinperheen jäseniin, pakolaisaseman saaneisiin tai palautuskiellon nojalla maassa olevien perheenyhdistämiseen. Tanskassa edellytystä ei pääsääntöisesti sovelleta vainon vaarassa olevaan suojeluperusteisesti maassa oleskelevaan perheenkokoajaan. Saksassa edellytystä ei käytännössä sovelleta pakolaisaseman saaneisiin, mikäli suhteet olivat olemassa ennen perheenkokoajan maahantuloa.

Suomessa asuntoedellytystä ei ole. Ministeriö on valiokunnalle antamassaan selvityksessä perustellut valittua linjaa muun muassa sillä, että meille vieraan asuntoedellytyksen käyttöön ottaminen voisi aiheuttaa lisää byrokratiaa ja edellyttää uudenlaista viranomaisvalvontaa.

Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että asuntoedellytyksen käyttöön ottoa ryhdytään valmistelemaan. Perheenkokoajan tulee voida tarjota perheelleen asianmukainen asunto ennen kuin perheenyhdistämistä voi hakea.

2. Toimeentuloedellytys

Direktiivin 7 artiklan 1.c kohdan mukaan oleskeluluvan myöntämiseksi perhesiteen perusteella perheenkokoajalta voidaan vaatia turvattua toimeentuloa. Toimeentuloedellytystä soveltavat kaikki ministeriön vertailun kohteeksi valitsemat maat, myös Suomi. Toimeentuloedellytyksiin liitetään Norjassa, Tanskassa ja Saksassa lisävaatimus, jonka mukaan perheenkokoaja ei ole saanut turvautua sosiaalitukiin lähimenneisyydessä.

Suomessa toimeentuloedellytystä ei sovelleta kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneiden perheenjäseniin, jos perhesuhde oli olemassa ennen perheenkokoajan maahantuloa. Ruotsissa edellytystä ei sovelleta pakolaisaseman tai toissijaista suojelua saaneisiin. Norjassa edellytystä ei sovelleta pakolaisaseman saaneisiin ja palautuskiellon nojalla maassa oleviin. Tanskassa edellytystä ei sovelleta kansainvälistä suojelua saaneeseen, vainon uhan alla olevaan perheenkokoajaan. Saksassa edellytystä ei käytännössä sovelleta pakolaisaseman saaneeseen, mikäli suhteet olivat olemassa ennen perheenkokoajan maahantuloa. Alankomaissa edellytystä ei sovelleta suojeluperusteisesti maassa olevaan, mikäli perheenyhdistämistä haetaan kolmen kuukauden kuluessa perheenkokoajan maahantulosta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa edellytystä ei sovelleta suojeluperusteisesti maassa oleskelevaan, mikäli perhesuhteet olivat olemassa ennen perheenkokoajan maahantuloa.

Hallintovaliokunta katsoo, että toimeentuloedellytys tulee ottaa käyttöön nykyistä laajempana. Vaadittava toimeentulon taso tulee lähtökohtaisesti voida saavuttaa ansiotuloilla. Perheenkokoajalta olisi mahdollista edellyttää, että hän ei ole turvautunut Suomen sosiaalihuoltojärjestelmään viimeksi kuluneen vuoden tai kahden aikana ennen perheenyhdistämishakemuksen jättämistä.

3. Kotoutumiseen liittyvät edellytykset

Direktiivin 7 artiklan 2. kohdan mukaan jäsenmaat voivat vaatia myös kotouttamisedellytysten täyttymistä. Verrokkimaista näitä edellytyksiä on asetettu Saksassa, Alankomaissa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nämä maat edellyttävät puolisoilta auttavaa vastaanottavan maan kielitaitoa. Alankomaat edellyttää lisäksi perustietoutta yhteiskunnasta. Saksassa edellytystä ei käytännössä sovelleta pakolaisaseman saaneeseen, mikäli suhteet olivat olemassa ennen perheenkokoajan maahantuloa. Alankomaissa edellytystä ei sovelleta suojelua saaneeseen, mikäli perheenyhdistämistä haetaan kolmen kuukauden kuluessa perheenkokoajan maahantulosta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa edellytystä ei sovelleta suojeluperusteisesti maassa olevaan, mikäli perhesuhteet olivat olemassa ennen perheenkokoajan maahantuloa.

Suomessa kotouttamisedellytyksiä ei ole käytössä. Ministeriö ei ole selvityksessään perustellut tätä valintaa.

Hallintovaliokunta on kotoutumisen edistämisestä annettua lakia koskevassa mietinnössään todennut, että kotoutumista tukeva politiikka vaatii lisää taloudellisia voimavaroja ja henkilöstöresursseja. Samalla on kuitenkin edellytetty, että hallitus antaa vuoden 2011 loppuun mennessä hallintovaliokunnalle selvityksen, jossa arvioidaan, asetetaanko kotoutumisen edistämisestä annettavassa laissa tarkoitetun perustietoaineiston omaksuminen Suomen kansalaisuuden saamisen edellytykseksi hakijoille tehtävässä testissä.

Hallintovaliokunta katsoo, että kotouttamisedellytysten käyttöönottoa on ryhdyttävä valmistelemaan. Kotouttamisedellytyksinä voisivat tulla kyseeseen kotoutumiskoulutukseen osallistuminen, tietyn tasoinen kielitaito ja perustietouden omaksuminen suomalaisesta yhteiskunnasta.

4. Asumisaikaedellytys

Direktiivin 8 artikla mahdollistaa enintään kahden vuoden asumisaikavaatimuksen käytön muiden kuin pakolaisten osalta. Perheenkokoajan asumisaikaedellytystä soveltavat verrokkimaista Norja ja Tanska. Norjassa kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saaneelta edellytetään neljän vuoden opiskelu- tai työskentelyhistoriaa maassa, mikäli perhesuhde on syntynyt perheenkokoajan maahantulon jälkeen. Tanskassa edellytetään perheenkokoajalta kolmen vuoden oleskelua maassa jatkuvalla oleskeluluvalla. Edellytystä ei sovelleta suojeluperusteisesti maassa oleskelevaan, jota uhkaisi vaino lähtömaassaan.

Suomessa asumisaikaedellytys ei ole käytössä, vaan perheenkokoaja voi panna perheenyhdistämishakemuksen vireille oleskeluluvan saatuaan. Ministeriö on selvityksessään perustellut valittua linjaa sillä, että asia on koettu monella tapaa ongelmalliseksi. Ongelmina on mainittu yhdenvertaisuuskysymykset, perhe-elämän suoja ja valitustuomioistuimen ruuhkautuminen.

Hallintovaliokunta katsoo, että asumisaikaedellytyksen käyttöönottoa ryhdytään valmistelemaan. Perheenkokoajalta voitaisiin vaatia, että hän on asunut maassa tietyn ajan ennen perheenyhdistämishakemusten vireille panoa.

5. Kasvattilapset

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa lähes kaikissa perheenyhdistämistä hakevissa perheissä on ilmoitettu useita henkilöitä kasvattilapsiksi. Perheenyhdistämisdirektiivin 4 artikla, joka määrittelee perheenjäsenet, ei kuitenkaan tunne kasvattilapsia. Kasvattilapsien hyväksyminen perheenjäseniksi vaikuttaakin olevan yksinomaan suomalainen ratkaisu, koska esimerkiksi vertailuun valitut maat näyttävät sisäasianministeriön selvityksen mukaan kaikki hyväksyvän lapsiksi vain biologiset ja adoptiolapset. Kasvattilapsien todellinen kuuluminen perheeseen on vaikeasti todennettavissa oleva kysymys, varsinkin kun perhekäsitys esimerkiksi Afrikassa on hyvin erilainen kuin Suomessa.

Hallintovaliokunta katsoo, että kasvattilapseksi hyväksymisen edellytyksiä tulee yhdenmukaistaa suhteessa muissa EU:n jäsenvaltioissa noudatettuun käytäntöön.

6. Perheenkokoajan täysi-ikäisyysvaatimus

Perheenyhdistämisdirektiivin 4 artiklan 5. kohdan mukaan jäsenmaat voivat edellyttää perheenkokoajalta ja hänen puolisoltaan enintään 21 vuoden vähimmäisikää ennen perheenyhdistämistä.

Hallintovaliokunta katsoo, että on perusteltua selvittää, tulisiko perheenkokoajalle ja hänen puolisolleen asettaa vähimmäisikä ennen kuin perheenyhdistämistä voi hakea.

7. Oleskelulupien ja DNA-testien maksullisuus

Suomessa oleskeluluvan hakeminen perhesiteen perusteella on maksutonta kaikille kansainvälistä suojelua saaneiden perheenkokoajien perheenjäsenille niin kauan kuin perheenkokoajalle ei ole myönnetty pysyvää oleskelulupaa. Monissa EU:n jäsenmaissa hakijat maksavat itse ainakin osan kustannuksista.

Hallintovaliokunta katsoo, että Suomessakin tulee omaksua ainakin osaksi maksullinen käytäntö.

Suomessa DNA-testien suorittaminen maksetaan käytännössä aina valtion varoista.

Hallintovaliokunta katsoo, että testien kustannukset tulee periä hakijalta itseltään, jos testin tulos on hänen kannaltaan negatiivinen.

8. Laskennallinen korvaus kuntaan ositetusta henkilöstä

Hallintovaliokunta muutti hallituksen esitystä laiksi kotoutumisen edistämisestä siten, että laskennallista korvauksen maksuaikaa pidennettiin kolmesta neljään vuoteen kotouttamistoimien tehostamiseksi. Eduskunta edellytti hyväksyessään valiokunnan esityksestä antaman mietinnön, että hallitus varaa valtion talousarvioesityksiin riittävän rahoituksen kotoutumisen edistämisestä annettavan lain tehokkaaseen ja kattavaan toimeenpanoon kuntakorvausten korottaminen mukaan lukien.

Valiokunta korostaa, että riittävän rahoituksen varaaminen on kotoutumistoimien onnistumisen kannalta kaikkein keskeisin kysymys.

9. Tilastointi

Työministeriö on arvioinut vuonna 2003 asettamassaan työryhmässä maahanmuuttajien vastaanotosta kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tällöin todettiin, että maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia ei tilastoida erikseen muiden asukkaiden kustannuksista. Tämän vuoksi myöskään kunnille aiheutuvia lisäkustannuksia ja räätälöityjen palvelujen kustannuksia ei pystytty selvittämään ja työryhmä totesi, että sen johtopäätöksissä on epävarmuutta.

Hallintovaliokunta toteaa, että kaikkia maahanmuuttoon liittyviä olennaisia seikkoja ei nähtävästi tilastoida lainkaan. Vertailu muiden EU-maiden kanssa sisältää lisäksi epävarmuustekijöitä sekä erilaisten säädösten että erilaisen oikeus- ja hallintokäytännön vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että mahdollisuuksia Suomen sisäisen tilastoinnin parantamiseksi ryhdytään välittömästi selvittämään. Pitkällä aikavälillä on lisäksi pyrittävä siihen, että EU-maat ryhtyvät yhtenäistämään tilastointijärjestelmiään niin, että ne mahdollistavat ainakin nykyistä paremman maakohtaisen vertailun.

10. Kehitysyhteistyövarojen kohdentaminen lähtömaihin

Hallintovaliokunta toteaa, että monilla Euroopan unionin jäsenmailla on erilaisia käytäntöjä, joilla ne pyrkivät vaikuttamaan maahanmuuttoon parantamalla elinolosuhteita lähtömaissa esimerkiksi rakentamalla asuntoja, kouluja, lasten päiväkoteja, lastenkoteja, parantamalla lähtömaan infrastruktuuria tai panostamalla koulutukseen.

Hallintovaliokunta esittääkin arvioitavaksi, olisiko kehitysyhteistyövaroja kohdennettaessa mahdollista ottaa painopistealueina huomioon erityisesti niitä alueita, joilta maahanmuuttoa Suomeen eniten kohdistuu.

Valiokunnan kannanotot

1. Valiokunta pitää myönteisenä, että eduskunta on viimeisen vuoden aikana saanut käsiteltäväkseen useita lakiesityksiä, joilla Suomen ulkomaalaispolitiikkaa on selkeytetty ja maamme vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiselle ja humanitaariselle maahanmuutolle on pyritty vähentämään.

2. Valiokunta edellyttää, että sisäasiainministeriö valmistelee tulevien hallitusohjelmaneuvottelujen tueksi toimenpideohjelman, jolla Suomen perheenyhdistämislainsäädäntö saatetaan lähemmäksi yleiseurooppalaisia käytäntöjä.

3. Valiokunta edellyttää, että hallitus varaa valtiontalouden menokehyksiin ja valtion talousarvioesityksiin riittävän rahoituksen Maahanmuuttovirastolle, ulkoministeriölle, poliisille ja rajavartiolaitokselle ulkomaalaisasioiden käsittelyyn sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain tehokkaaseen ja kattavaan toimeenpanoon kuntakorvausten korottaminen mukaan lukien.

4. Valiokunta edellyttää, että hallitus pyrkii määrätietoisesti vaikuttamaan Euroopan unionin yhteisten pelisääntöjen aikaan saamiseksi maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Lausunto

Lausuntonaan hallintovaliokunta esittää,

    että sisäasiainministeriö ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Antti Rantakangas /kesk
vpj. Tapani Mäkinen /kok
jäs. Marko Asell /sd
Thomas Blomqvist /r
Maarit Feldt-Ranta /sd
Juha Hakola /kok
Heli Järvinen /vihr
Pietari Jääskeläinen /ps
Oiva Kaltiokumpu /kesk
Timo V. Korhonen /kesk
Outi Mäkelä /kok
Petri Pihlajaniemi /kok
Raimo Piirainen /sd
Lenita Toivakka /kok
Unto Valpas /vas
vjäs. Markku Pakkanen /kesk
Veijo Puhjo /vas


Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Sivonen

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1
Perustelut

Oikeus perhe-elämään on perusoikeus. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Tähän Suomi on sitoutunut muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kautta.

Perheenyhdistämishakemusten määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana. Oleskelulupahakemusten kokonaismäärä kääntyi kuitenkin vuoden 2008 aikana laskuun. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 myönnettyjen oleskelulupien määrä laski 20 %. Turvapaikkahakemusten määrä on myös selvässä laskussa.

Jaamme valiokunnan enemmistön huolen perheenyhdistämishakemusten käsittelyjonosta. Ylipitkät käsittelyajat rikkovat Suomessa asuvien henkilöiden oikeutta perheisiinsä.

EU:n perheenyhdistämisdirektiivi saatettiin edellisellä hallituskaudella voimaan Suomessa lailla 19.5.2006/380. Lainmuutosta koskevassa mietinnössään (HaVM 3/2006 vp ) hallintovaliokunta totesi voimassa olevan lain vastaavan varsin pitkälle direktiiviä ja olevan monelta osin direktiiviä suotuisampi ulkomaalaisen kannalta. Valiokunta totesi myös, että lakiehdotuksella parannetaan kolmansien maiden kansalaisten edellytyksiä perhe-elämän ylläpitämiseen ja perheenyhdistämiseen. Valiokunta piti tärkeänä esityksen lähtökohtaa edistää perheen suojelua ja perhe-elämän kunnioittamista.

Direktiivi on minimitason direktiivi joka antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden käyttää hyvin erilaisia oleskeluluvan ehtoja, kuten asunto- ja asumisaikavaatimusta, toimeentulovaatimusta ja puolisoiden vähimmäisikävaatimusta. Direktiivin sallimat menettelyt eivät kuitenkaan muodosta mitään yhtenäistä eurooppalaista linjaa vaan EU:n jäsenmaat noudattavat edelleen erilaisia toisistaan poikkeavia käytäntöjä, joten mitään eurooppalaista linjaa josta Suomi poikkeaisi ei ole olemassa. On vain joukko erilaisia menettelyjä jotka direktiivi sallii. Kaikki maat esimerkiksi eivät salli DNA-testien käytän perheenyhdistämisissä. Suomessa niitä käytetään rutiininomaisesti.

Eri maiden hakijamääriä verratessa voi tehdä johtopäätöksen, että Suomeen ei tule perhesiteen perusteella enemmän maahanmuuttoa kuin verrokkimaihin. Esimerkiksi Belgia myönsi vuonna 2008 perhesiteen perusteella 9 993 oleskelulupaa ja Norja 20 766. Vastaava luku Suomessa oli samana vuonna 6 847. Ruotsin vastaavaan lukuun 33 687 sisältyy sekä perhesideoleskeluluvat että EU-kansalaisten perhesiteeseen perustuvat oleskeluoikeudet.

Valiokunta haluaa selvityttää joukon perheenyhdistämisdirektiivin sallimia rajoituksia perheenyhdistämisoikeuteen. Emme vastusta selvittämistä. Valiokunta on kuitenkin valinnut ainoastaan rajoittavia selvityksen kohteita. Samalla voisi selvittää niitä kohtia joissa Suomen käytännöt ovat eurooppalaisittain tiukkoja. Esimerkkinä mainittakoon muun omaisen kuin ydinperheen jäsenen mahdollisuus saada oleskelulupaa jossa Suomi edustaa moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna hyvin paljon tiukempaa linjaa.

Pidämme myös tapaa, jolla asia valiokunnassa käsiteltiin, huomiota herättävänä. Kun tänään, 9.2. pidetyssä valiokunnan kokouksessa, päätettiin panna asia pöydälle suoritettiin äänestys seuraavan kokouksen ajankohdasta. Äänestyksen lopputuloksen mukaan päätettiin pitää seuraava kokous viiden minuutin päästä. Me olisimme halunneet että seuraava kokous olisi pidetty seuraavana päivänä, jolloin olisi jäänyt aikaa keskusteluihin niistä asioista joista valiokunnassa oltiin eri mieltä.

Tarkasteltaessa perheenyhdistämispolitiikkaa, on huomioitava että muutoksilla voi olla vaikutuksia sekä työperusteiseen maahanmuuttoon että muuhun maahanmuuttoon. Esimerkiksi yritysten sisällä tapahtuu asiantuntijoiden liikkuvuutta joka johtaa Suomessa verrattain lyhyeen asumiseen. Asumisaikavaatimuksen asettaminen voisi siinä yhteydessä heikentää mahdollisuuksia saada tarvittavaa asiantuntemusta suomalaisen työelämän käyttöön.

Arvioitaessa perheenyhdistämispolitiikkaa on myös huomioitava toisaalta kansainväliset velvoitteemme ja toisaalta myös tarvittavia muita toimenpiteitä. Todettakoon että alaikäisenä Suomeen muuttaneella nuorella ei ole oikeutta niin sanottuun jälkihuollon toimenpiteisiin jotka vastaavat niitä tukitoimenpiteitä joihin esimerkiksi lastensuojelussa on suunnattu täysikäisyyttä saavuttaneille.

Tällä hallituskaudella on tehty monia lainmuutoksia joilla on ja tulee olemaan vähentävä vaikutus hakemusten määrään. Näiden muutosten vaikutuksia tulisi ensin seurata ja arvioida ennen kuin kiirehditään tekemään uusia muutoksia.

Pidämme myös yleisesti valiokunnan kannanottoja asiantuntijalausunnot huomioon ottaen liian pitkälle menevinä.
Ehdotus

Edellä olevan perusteella katsomme,

    että hallintovaliokunnan olisi tullut lausunnossaan huomioida yllä mainitut asiat.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011

Thomas Blomqvist /r
Heli Järvinen /vihr

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2
Perustelut

Toteamme hallintovaliokunnan lausunnosta koskien valtioneuvoston selvitystä ulkomaalaislain per-heenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta, että emme voi hyväksyä sitä. Perustelemme tätä seuraavasti:

   1.

      Valiokunta ei ole kuullut riittävästi asiantuntijoita lausunnossa mainituista asian yksityiskohdista ja vertailumaiksi on otettu vain viisi valtiota, joten maavertailu on mielestämme liian suppea.
   2.

      Ministerille ei annettu mahdollisuutta esittää näkemystään lopullisesta lausunnosta, vaikka pyysimme sitä valiokunnassa.
   3.

      Asia käsiteltiin mielestämme hätäisesti. Kun asia pyydettiin pöydälle, niin se jätettiin pöydälle vain 10 minuutin ajaksi, jonka jälkeen asian käsittelyä jatkettiin välittömästi. Tämän vuoksi valiokunnan jäsenillä ei ollut aikaa perehtyä laadittuun lausuntoluonnokseen riittävästi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella katsomme,

    että hallintovaliokunnan ei olisi tullut hyväksyä edellä olevaa lausuntoa.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011

Unto Valpas /vas
Veijo Puhjo /vas

[Lentomestari]

Jälleen kerran typerä väittämä "Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia".

Tuohonhan pitää vastata kyllä, jos katsoo Suomen tarivtsevan esim. kaksi saksalaista insinööriä suunnittelemaan hilavitkuttimia firmalle X, vaikka samaan aikaan ei haluaisi ketään muuta maahanmuuttajaa.

Minusta Suomeen saa tulla tekemään duunia ja maksamaan veroja, mutta ei hakemaan sosiaaliturvapaikkaa.

Asia ei ole mielestäni aivan noin suoraviivainen, täällä eteläkrjalassa on työttömiä rakennusmiehiä ja niitä löytyy varmasti muualtakin Suomea, kuten myös metallimiehiä, siivoojia ym. Joutsenon rannoille Rauhan kaupunginosaan rakennetaan voissapaistetuille kylpylä/lomaosakekompleksia lähes ulkomaalaisin voimin alehintaan, siellä on ilmeisesti tälläkin hetkellä saarrossa yrityksiä palkkaepäselvyyksien vuoksi.

Tämäkö on sitä työperäistä tervettä maahanmuuttoa, väliaikasta toki, sillä lähteehän nämä moniosaajat takaisin Viroon ja Venäjälle työt tehtyään, no onhan täällä vielä metalliyrityksiä, jotka on palkannut myös Venälisiä ja Virolaisia työläisiä ohi Suomalaisten. Tämä ei ole tervettä työperäistä maahanmuuttoa vaan oman työväen riistoa. Suomalainen rakennusmies ja metallimies on työttömänä kelan korvauksilla, kun samaan aikaan ulkolainen tekee työt, Tuota mökkikylää tehdään käytännössä venäläisille, venäläisin voimin Suomen maaperälle. tarkkaan en ole perehtynyt yrityskarttaan alueelta, kuitenkin oletan Pääurakoiden olevan kotimaisin voimin, aliurakat tekee ulkolainen toimija.

Likit rakentajaan:
SVR
SRV rakentaa kylpylähotellin Lappeenrantaan

[Enni]

.... Tarkasteltaessa perheenyhdistämispolitiikkaa, on huomioitava että muutoksilla voi olla vaikutuksia sekä työperusteiseen maahanmuuttoon että muuhun maahanmuuttoon. Esimerkiksi yritysten sisällä tapahtuu asiantuntijoiden liikkuvuutta joka johtaa Suomessa verrattain lyhyeen asumiseen. Asumisaikavaatimuksen asettaminen voisi siinä yhteydessä heikentää mahdollisuuksia saada tarvittavaa asiantuntemusta suomalaisen työelämän käyttöön.

Arvioitaessa perheenyhdistämispolitiikkaa on myös huomioitava toisaalta kansainväliset velvoitteemme ja toisaalta myös tarvittavia muita toimenpiteitä. Todettakoon että alaikäisenä Suomeen muuttaneella nuorella ei ole oikeutta niin sanottuun jälkihuollon toimenpiteisiin jotka vastaavat niitä tukitoimenpiteitä joihin esimerkiksi lastensuojelussa on suunnattu täysikäisyyttä saavuttaneille. ....

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011

Thomas Blomqvist /r
Heli Järvinen /vihr

Voi olla vaikutuksia sekä työperäiseen maahanmuuttoon että muuhun maahanmuuttoon? Mitä on tämä muu maahanmuutto? Tarkoittaako se nyt muun muassa juuri tätä sosiaaliturvapaikanhakua, mihin olisi juuri tarkoituskin vaikuttaa? 

Aika heiveröinen argumentti myös tuo, että perheenyhdistämiskäytäntöjen tiukentamisella olisi huonoja vaikutuksia työperäiseen maahanmuuttoon. He viittaavat siihen, että yritysten sisällä tapahtuu asiantuntijoiden liikkuvuutta. En tiedä kuvittelenko nyt ihan omiani, mutta jos esimerkiksi teknologia-alan diplomi-insinööritasoinen henkilö Saksasta saa vaikkapa vuoden mittaisen pestin Helsingistä, ja hän haluaa ottaa mukaan tuon vuoden ajaksi myös perheensä, ainakaan minä en ole huolissani siitä, pystyykö henkilö tarjoamaan perheelleen riittävän asunnon ja toimeentulon ilman sosiaaliavustuksia.

On ihan puppua väittää, että nimenomaan sosiaaliturvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiskäytäntöjen tiukentamisella olisi mitään vaikutusta oikeaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Lisäksi, mitkä tarkalleen ottaen ovat nuo kansainväliset velvoitteemme, jotka velvoittavat meitä kustantamaan myös tänne yhdistettävien perheenjäsenten lennot, ja miksi Suomi on ainoa, joita nuo kansainväliset velvoitteet sitovat? Ja vielä, Biaudet, mikä on tuo paketti, milloin siitä on sovittu, ja kuka siitä on sopinut ja kenen kanssa? Kuuluuko tuohon pakettiin muutakin?

[juge]

Asia ei ole mielestäni aivan noin suoraviivainen, täällä eteläkrjalassa on työttömiä rakennusmiehiä ja niitä löytyy varmasti muualtakin Suomea, kuten myös metallimiehiä, siivoojia ym. Joutsenon rannoille Rauhan kaupunginosaan rakennetaan voissapaistetuille kylpylä/lomaosakekompleksia lähes ulkomaalaisin voimin alehintaan, siellä on ilmeisesti tälläkin hetkellä saarrossa yrityksiä palkkaepäselvyyksien vuoksi.

Sanomattakin on selvää, että vaadin Suomen lakien ja työehtosopimusten noudattamista myös ulkomaalaisten työntekijöiden osalta. Rikolliset saa heivata takaisin rajan yli saman tien.

[Rekku]

Asia ei ole mielestäni aivan noin suoraviivainen, täällä eteläkrjalassa on työttömiä rakennusmiehiä ja niitä löytyy varmasti muualtakin Suomea, kuten myös metallimiehiä, siivoojia ym. Joutsenon rannoille Rauhan kaupunginosaan rakennetaan voissapaistetuille kylpylä/lomaosakekompleksia lähes ulkomaalaisin voimin alehintaan, siellä on ilmeisesti tälläkin hetkellä saarrossa yrityksiä palkkaepäselvyyksien vuoksi.

Sanomattakin on selvää, että vaadin Suomen lakien ja työehtosopimusten noudattamista myös ulkomaalaisten työntekijöiden osalta. Rikolliset saa heivata takaisin rajan yli saman tien.

Käännetty ALV tulee tänä vuonna, se vähän kitkee tätä, toivottavasti vähän enemmän. Ainakin vähentää tuota ulkomaisten verotonta työskentelyä

[Roope]

MTV3/Seitsemän Uutiset: Hallitusryhmät vastakkain ulkomaalaisasiassa 9.2.2011

Studiotoimittaja
Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämispolitiikasta syntyi tänään eduskunnassa lähes ilmiriita. Eduskunnan hallintovaliokunnassa oppositio- ja hallitusrajat kaatuivat, kun tiukennuksia toivova enemmistö äänesti vastustajat nurin. Tapaus tulkittiin myös kritiikiksi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille.

Toimittaja
Hallitus sai tänään eduskunnalta odotetun luottamuslauseen muun muassa tuloerojen kasvua koskevassa välikysymysäänestyksessä. Vain minuutteja aikaisemmin hallintovaliokunnassa nähtiin ilmiriita myös hallituspuolueiden välillä. Sekä Vihreät että RKP vastustivat valiokunnan ulkomaalaispolitiikan tiukentamista vaativaa lausuntoa. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten äänin valiokunta päätyi esittämään muun muassa ulkomaalaisten perheenyhdistämisehtojen kiristämistä.

Antti Rantakangas, hallintovaliokunnan puheenjohtaja (Kesk.)
Minä itse pidin puheenjohtajana tärkeänä, että me saatamme päätökseen pitkään valiokunnan pöydällä olleen asian ja teemme myös johtopäätöksiä seuraavalle hallitukselle ja tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Heli Järvinen, kansanedustaja (Vihr.)
Sisällössä on omasta mielestäni turhaa kritiikkiä ministeriä kohtaan, mikä ei vaan kuulu hallituksen tapoihin. Ja se toinen asia on sitten se, että siellä edellytetään toimenpiteitä ilman minkäänlaista selvitystä.

Toimittaja [Thors ryntää Antti Rantakankaan puheille ja takaisin]
Eduskunnan istuntosalissa nähtiin pillastuneen oloinen maahanmuuttoministeri.

Toimittaja
Kävitte eduskuntasalissa antamassa hallintovaliokunnan puheenjohtajalle palautetta. Mitä sanoitte?

Astrid Thors, maahanmuuttoministeri (RKP) [änkyttää aluksi]
No, se on, se on tuota tietysti kahden henkilön välinen keskustelu...

Toimittaja
Ette kiittänyt kuitenkaan?

Astrid Thors
No, en todellakaan kiittänyt.

Toimittaja
Oliko tämä kritiikkiä ministerille?

Antti Rantakangas
Me annoimme, niin kuin sanoin, myönteistä palautetta hallitukselle aktiivisuudesta. Monia asioita on viety eteenpäin. Mutta emme ole tästä johtopäätöksestä ihan samaa mieltä.

Toimittaja
Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämispolitiikasta ollaan silti selvästi eri mieltä.

Toimittaja
Onko tämä Suomen perheenyhdistämispolitiikka liian löperöä?

Tapani Mäkinen, hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja (Kok.)
Kyllä se selvästi kuitenkin tämän selvityksen perusteella voidaan todeta, että se moneltakin osin poikkeaa muista EU-maista, tai niistä vertailu-EU-maista. Näin ollen tiukentamisen varaa kyllä löytyy.

Antti Rantakangas
Meillä on tällä hetkellä 9 000 hakemusta odottamassa käsittelyä ja niitten määrä on kasvanut voimakkaasti.

Astrid Thors
Haluavatko he todella, että esimerkiksi ihmiset asuttavat sitten - jotka tulevat tänne Pohjoismaihin tai tänne alueille tekemään työtä - että he mieluummin esimerkiksi asettuisivat Viroon?

Toimittaja
Valiokunnan lausunto ei johda mihinkään äkkitoimiin, vaan se on lähinnä kannanotto seuraavia hallitusneuvotteluja varten.

Studiotoimittaja
Eurooppalaisten päättäjien äänenpainot ovat koventuneet monikulttuurisuudesta puhuttaessa. Nettisivuillamme kerromme, miten maahanmuuttopolitiikan tiukentamisella on monissa Euroopan maissa poliittista tilausta.

MTV3/Katsomo

[Iloveallpeople]

Astrid Thors
Haluavatko he todella, että esimerkiksi ihmiset asuttavat sitten - jotka tulevat tänne Pohjoismaihin tai tänne alueille tekemään työtä - että he mieluummin esimerkiksi asettuisivat Viroon?

No jos vaihtoehtoina somalien sijoittamiselle on Viro ja Suomi, niin menköön sitten "töihin" Viroon, todella.

[cgm]

Heli Järvinen, kansanedustaja (Vihr.)
Sisällössä on omasta mielestäni turhaa kritiikkiä ministeriä kohtaan, mikä ei vaan kuulu hallituksen tapoihin.

Siis ilmiselvästi epäpätevää ministeriä ei saa kritisoida, koska se ei kuulu "tapoihin"?

[hammerzeit]

– Tämä on itsetarkoituksellista turvapaikanhakijoiden kyykyttämistä. Sitä tehdään toisaalta kansan suosion toivossa ja toisaalta siinä kuvitelmassa, että tällaisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa, että turvapaikanhakijat eivät ainakaan meille tule.

Ja jumalauta ihan 100% varmasti voidaankin! Jos perheenyhdistämiset järkeistettäisiin ja tuet hinattaisiin alemmas, somaleista katoaisi välittömästi suurin osa jonosta muille maille.

[Melbac]

Missä maailmassa toi thors oikein elää?.Siis luuleko se oikeasti että ne on tulossa töihin tänne?.

[Lehtola]

Haluavatko he todella, että esimerkiksi ihmiset asuttavat sitten - jotka tulevat tänne Pohjoismaihin tai tänne alueille tekemään työtä - että he mieluummin esimerkiksi asettuisivat Viroon?

Perheenyhdistämisten kautta porukka tulossa tänne töihin? Joo.

Ihan oikeesti, kuka tuota on menny ikinä koskaan missään äänestämään? Ja kuka helvata tällasen on ministeriksi päästänyt?

[Roope]

YLE: Perheenyhdistämisen ehtoja halutaan tiukentaa 9.2.2010

Studiotoimittaja
Eduskunnan hallintovaliokunta haluaa kiristää säännöksiä, jotka koskevat perheenyhdistämistä. Valiokunta vaatisi vastedes perheenkokoajalta esimerkiksi riittävää toimeentuloa. Valiokunnan mielestä nykysäädökset ovat liian houkuttelevia maahanmuuttajille. Asiantuntijat ovat eri mieltä.

Toimittaja
Tällä hetkellä perheenyhdistämispäätöstä odottaa 9 000 hakemusta, joista suurin osa koskee somalitaustaisia perheitä. Usein päätös kestää vuosia.

Abdirashid Awad Dirie, puheenjohtaja Suomen somaliliitto ry
Tiedetään Somaliassa on varsinkin, että siellä on sota. Eli kun joku on jättänyt perheenjäsenen taakse ja hän on täällä odottanut pitkään, ehkä kaksi kolme vuotta varmaan. Kyllä se on, näyttää, on tosi vaikea heille.

Toimittaja
Eduskunnan hallintovaliokunta tilasi keväällä sisäministeriötä selvityksen Suomen perheenyhdistämissäädöksistä. Selvityksen mukaan perheenyhdistämispolitiikka ei ole Suomessa sen houkuttelevampaa kuin muuallakaan Euroopassa. Silti valiokunnan enemmistö ilmoitti tänään, että säädöksiä on kiristettävä jatkossa.

Antti Rantakangas, puheenjohtaja, hallintovaliokunta, Kesk.
Siellä on asumisedellytystä, toimeentuloedellytystä, dna-kustannusten maksamista ja kotouttamistoimenpiteitä.

Toimittaja
Valiokunnan mielestä 9 000 perheenyhdistämishakemusta osoittaa, että Suomen politiikka on maahanmuuttajille houkuttelevaa. Pakolaisneuvonnasta huomautetaan, että jo nykyinen hallitus on kiristänyt perheenyhdistämissäädöksiä. Tutkimustietoa ei ole siitä, vähentääkö politiikan kiristäminen hakemusmääriä.

Sanna Rummakko, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry
Päätöksentekijät tekee tällaisia näperteleviä kiristyksiä siellä ja täällä turvapaikkapolitiikassa tai perheenyhdistämissäännöksissä. Mielestäni niillä on erittäin marginaalinen vaikutus. Me nähdään tämä hyvin naapurimaissa, joissa on tehty näitä kiristyksiä jo aiemmin, ja Ruotsissa ja Norjassa on edelleen moninkertaiset turvapaikanhakijamäärät verrattuna Suomeen.

Toimittaja
Valiokunnan kannanotolla ei ole käytännön merkitystä, sillä maahanmuuttoasiat siirtyvät joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle. Opposition mielestä kyse onkin lähinnä suurten puolueiden vaalipolitikoinnista maahanmuuttokysymyksillä.

YLE Areena

Epäselväksi jäi, keitä toimittaja tarkoitti perheenyhdistämisten kiristämisestä eri mieltä olevilla asiantuntijoilla. Ei kai nyt sentään Somaliliiton puheenjohtajaa ja Pakolaisneuvonnan puolisokeaa tiedottajaa? Pakolaisneuvonnan Rummakolla täytyy olla näössä vikaa, jos hän ei ole huomannut esimerkiksi Tanskan maahanmuuttopolitiikkaansa tekemien kiristysten vaikutuksia turvapaikanhakijamääriin. Siinä Rummakko on oikeassa, että poliitikot ovat tehneet vain näperteleviä kiristyksiä. Pitäisi asettaa hakijamäärien pienentämiselle kunnon tavoitteet ja tehdä sellaisia lakimuutoksia, jotka varmasti vaikuttavat.

[Melbac]

Eli ne kiristykset ovat riittämättömiä pakolaisneuvonnan mukaan jos eivät vaikuta niihin hakijamääriin?.Eikös niitä sitten pidä kiristää vieläkin enemmän että saadaan ne hakijamäärät laskuun?.

[Late]

YLE: Perheenyhdistämisen ehtoja halutaan tiukentaa 9.2.2010

Studiotoimittaja
Eduskunnan hallintovaliokunta haluaa kiristää säännöksiä, jotka koskevat perheenyhdistämistä. Valiokunta vaatisi vastedes perheenkokoajalta esimerkiksi riittävää toimeentuloa. Valiokunnan mielestä nykysäädökset ovat liian houkuttelevia maahanmuuttajille. Asiantuntijat ovat eri mieltä.

Minkälainen toimittaja sanoo näin? Ei somaliliiton pj tai pakolaisneuvonnan tiedottaja ole mitään asiantuntijoita. He ovat täysin puolueellisia toimijoita, oma lehmä syvällä siellä ojassa. Yhtä hyvin oltaisiin voitu pitää asiantuntijana vaikka Halla-ahoa. Miksiköhän nämä "asiantuntijat" ovat aina juuri tämänkaltaisia?

Toimittaja
Valiokunnan mielestä 9 000 perheenyhdistämishakemusta osoittaa, että Suomen politiikka on maahanmuuttajille houkuttelevaa. Pakolaisneuvonnasta huomautetaan, että jo nykyinen hallitus on kiristänyt perheenyhdistämissäädöksiä. Tutkimustietoa ei ole siitä, vähentääkö politiikan kiristäminen hakemusmääriä.

Sanna Rummakko, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry
Päätöksentekijät tekee tällaisia näperteleviä kiristyksiä siellä ja täällä turvapaikkapolitiikassa tai perheenyhdistämissäännöksissä. Mielestäni niillä on erittäin marginaalinen vaikutus. Me nähdään tämä hyvin naapurimaissa, joissa on tehty näitä kiristyksiä jo aiemmin, ja Ruotsissa ja Norjassa on edelleen moninkertaiset turvapaikanhakijamäärät verrattuna Suomeen.

Aikamoista pokkaa pakolaisneuvon eukolta valehdella noin suoraan ihan valtakunnallisessa mediassa. Voin kuvitella hänen tuntemuksensa: tosiasiat ovat kyllä tiedossa mutta työn puolesta on valehdeltava pokalla naamalla katkeraan loppuun saakka. Tunne taitaa olla erityisen tuttu Thorsille. Käyköhän hän koutsaamassa näitä muita?

Ja toimittaja ei tietenkään kyseenalaista mitenkään. Riittää kun pakolaisneuvonnan tiedottajan mielestä asia on jollain tavalla.

Toimittaja
Valiokunnan kannanotolla ei ole käytännön merkitystä, sillä maahanmuuttoasiat siirtyvät joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle. Opposition mielestä kyse onkin lähinnä suurten puolueiden vaalipolitikoinnista maahanmuuttokysymyksillä.

Juuri tällaisten asioiden kimppuun persujen on syytä hyökätä heti kun seuraava eduskunta aloittaa toimintansa, oltiin sitten hallituksessa tai oppositiossa. Edustajien määrä kasvaa kuitenkin niin voimakkaasti että eri valiokuntapaikkoja tulee ihan väkisin. Kunhan vaan jätetään Veltto ynnä muut turhuudet taka-alalle häiritsemästä.

[matkamasentaja]

Astrid Thors
Haluavatko he todella, että esimerkiksi ihmiset asuttavat sitten - jotka tulevat tänne Pohjoismaihin tai tänne alueille tekemään työtä - että he mieluummin esimerkiksi asettuisivat Viroon?

No jos vaihtoehtoina somalien sijoittamiselle on Viro ja Suomi, niin menköön sitten "töihin" Viroon, todella.

Voihan niitä sinne tarjota, vaan eivät taida Virolaiset huolia vaivoikseen eivätkä somput halua pois taikaseinän kyljestä.

[Roope]

Opposition mielestä kyse onkin lähinnä suurten puolueiden vaalipolitikoinnista maahanmuuttokysymyksillä.

Juuri tällaisten asioiden kimppuun persujen on syytä hyökätä heti kun seuraava eduskunta aloittaa toimintansa, oltiin sitten hallituksessa tai oppositiossa.

Tämäkin oli kummallinen kohta jutussa. Oppositiosta vain Vasemmistoliitto esitti lausuntoon eriävän mielipiteen vihreiden ja RKP:n lisäksi. Sekä demarit että persut olivat lausunnon takana.

Edit:
Demarit eivät yhtyneet eriäviin mielipiteisiin, mutta arvostelivat tiedotustilaisuudessa valiokunnan toimintatapoja.

[gloaming]

Tiedetään Somaliassa on varsinkin, että siellä on sota. Eli kun joku on jättänyt perheenjäsenen taakse...

1) Somalimaassa ja Punt-maassa ei vallitse sotatila. Etelä-Somaliassa vallitsee pikemminkin anarkia kuin perinteisessä mielessä sotatila. Suomeen (perheenyhdistämisen perusteella) tulevat somalit eivät yleensä tule suoraan Etelä-Somaliasta, vaan he ovat oleilleet edeltävästi pidempään jossain muualla, esim. Etiopiassa (jossa ulkomaalaisvirasto heidät haastatteleekin).

2) Sosiaaliturvapaikanhaun asetelma on seuraava: Perhe/suku/klaani hankkii varat yhden jäsenensä lähettämiseksi sosiaaliturvamaahan. Sinne saavuttuaan tämä jäsen hakee perheenyhdistämisoikeutta muiden projektiin osallistuneiden, joka joukko kulkee täällä kulttuurirelativismin mikä-mikä-maassa nimellä "afrikkalainen perhekäsitys", saamiseksi sosiaaliturvamaahan, ts. hän toimii ankkurina.

3) Suku siis ottaa taloudellisen riskin. Mikäli perheenyhdistämishakemus hylätään, riski ei vielä välttämättä realisoidu, vaan ankkurina toimiva jäsen voi yrittää siirtyä oleskelulupansa turvin muuhun EU-maahan yrittämään uudelleen.

4) Ankkurina toimiva henkilö on luopunut omasta vapaasta tahdostaan aiemmasta perhe-elämästään ryhtyessään sosiaaliturvapaikanhakijaksi. Turvapaikkapäätöstilastojen perusteella on ilmeistä, että häneen kohdistuu hyvin, hyvin harvoin henkilökohtainen vaino, joka olisi pakottanut hänet lähtemään yksin.

5) Ylipäätään tuntuisi hyvin oudolta menettelyltä, että esimerkiksi perheen elättäjä jättäisi perheensä yleensä alaikäisine lapsineen vaara-alueelle, eikä ottaisi heitä mukaan matkalle.

6) Vaikka sosiaaliturvapaikkana toimiva maa epäisi hakijan perheenyhdistämishakemuksen, tämä ei ole ristiriidassa hakijan oikeuden perhe-elämään kanssa. Hakijalla on edelleen mahdollisuus tuottaa perheensä tänne normaalien käytäntöjen mukaisesti hankkimalla tähän tarvittavat varat. Lisäksi hän on vapaa halutessaan perustamaan uuden perheen.

7) Kyse on siitä, koemmeko, että meillä on jonkinlainen kollektiivinen (= verorahoitteinen) velvollisuus näiden henkilöiden sosioekonomisen aseman parantamiseksi (mikä on koko turvapaikanhakuprosessin ja -järjestelmän nykyinen pääsisältö). En näe, että tällaista velvollisuutta olisi olemassa kollektiivisella tasolla. Itse en koe myöskään henkilökohtaisella tasolla tällaista velvollisuutta. Jos joku haluaa parantaa sosioekonomista asemaansa, ensisijainen ja pääasiallinen instrumentti tämän toteuttamiseksi on oltava oma työ.

[gloaming]

Sari Rummakolle seuraavaa:

Perheenyhdistämissääntöjen tiukentamisen tavoitteenaa on minimoida yhteiskunnallisesti haitallinen turvapaikkamaahanmuutto. Syy, miksi toissijaista suojelua nauttivien perheenyhdistämisoikeuden heikentäminen (sosiaaliturvariippumattomuuden ja elatuskyvyn edellyttäminen, eli se, mitä muiltakin edellytetään) toimii hyvin, voi lukea yllä olevasta postauksestani. Tämä tiedetään Tanskan ja Irlannin kokemuksista.

Kaikki toimenpiteet, jotka heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeuksia, vähäntävät vetotekijöitä ja siten turvapaikanhakijoiden ja positiivisten päätösten määrää.

[juge]

"Maahanmuutto mitoitettava Suomen valmiuksien mukaan"

Eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok.) vaatii perheenyhdistämislainsäädännön yhdenmukaistamista sekä maahanmuuton mitoittamista Suomen kotouttamisvalmiuksien mukaan.

Hallintovaliokunta hyväksyi keskiviikkona lausunnon sisäministeriön selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Kokoomuksen Tapani Mäkinen pitää myönteisenä, että nykyhallituksen esityksestä eduskunta on hyväksynyt tukun lakimuutoksia, joilla Suomen ulkomaalaispolitiikkaa on selkeytetty ja maamme vetovoimaa hakea turvapaikkaa muutoin kuin aidon suojelun tarpeesta on vähennetty.

Hänen mukaansa suurimpana haasteena on kuitenkin edelleen turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen.

- Tällä hetkellä perheenyhdistämisjonossa on noin 9500 hakemusta. On aivan selvää, että hakemusten suuri määrä on huomattava taakka viranomaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle, Mäkinen toteaa.

- Näin ollen, hallintovaliokunnan edellyttämään kokonaisvaltaiseen ja systemaattiseen selvitykseen voimassa olevista ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta on ollut suuri tarve, Mäkinen jatkaa.

Hänen mukaansa asiasta tehty selvitys osoittaa, että Suomen perheenyhdistämissäännökset ja niiden soveltaminen ovat kaikkia vertailun kohteeksi valittuja maita olennaisesti sallivampia ja muodostavat vetovoimatekijän verrattuna muihin Pohjois- ja EU-maihin.

- Tämän johdosta on perusteltua, että sisäasiainministeriö valmistelee tulevien hallitusohjelmaneuvottelujen tueksi toimenpideohjelman, jolla Suomen perheenyhdistämislainsäädäntöä yhdenmukaistetaan lähemmäksi yleiseurooppalaisia käytäntöjä muiden pohjoismaiden kanssa, Mäkinen vaatii.

-´Maahanmuutto tulee mitoittaa Suomen valmiuksiin kotouttaa tulijat huolella eli maahantulijoiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tehdä työtä, saada asunto ja yleensä kohtuullisesti pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa ilman pysyvää rasitetta kunnille. Mäkinen sanoo.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48329:qmaahanmuutto-mitoitettava-suomen-valmiuksien-mukaanq&catid=2:kotimaa&Itemid=31

[TeemuT]

Kun Kokoomus haluaa EU:n päättävän Suomen tp-politiikasta niin tuollaiset lausunnot ovat puhdasta sanahelinää. Näin se vain on. Turhaa valehdella itselleen, jos Kokoomuksen linjaa kannattaa. Itsekin edellisissä EK-vaaleissa äänestin nykyään eduskunnassa istuvaa Kokoomuksen edustajaa. Sen jälkeen tulin järkiini ja ymmärsin realiteetit.

[juge]

Kun Kokoomus haluaa EU:n päättävän Suomen tp-politiikasta niin tuollaiset lausunnot ovat puhdasta sanahelinää. Näin se vain on. Turhaa valehdella itselleen, jos Kokoomuksen linjaa kannattaa. Itsekin edellisissä EK-vaaleissa äänestin nykyään eduskunnassa istuvaa Kokoomuksen edustajaa. Sen jälkeen tulin järkiini ja ymmärsin realiteetit.

Lienet kuitenkin huomannut, että Kokoomus on oikeastaan ainoa puolue (persujen ohella), josta kuuluu näitä järjen ääniä. Pääministeripuolue kepussa ja punaviherruotsalaisten jengissä kukaan ei ymmärrä maahanmuuton ongelmia.

Persut eivät saa yksinään 50 % kannatusta, joten muitakin puolueita tarvitaan uusien lakien säätämiseen. Toivoa sopii, että muissa puolueissa on Wille Rydmanin kaltaisia järjen ääniä.

[TeemuT]

Kun Kokoomus haluaa EU:n päättävän Suomen tp-politiikasta niin tuollaiset lausunnot ovat puhdasta sanahelinää. Näin se vain on. Turhaa valehdella itselleen, jos Kokoomuksen linjaa kannattaa. Itsekin edellisissä EK-vaaleissa äänestin nykyään eduskunnassa istuvaa Kokoomuksen edustajaa. Sen jälkeen tulin järkiini ja ymmärsin realiteetit.

Lienet kuitenkin huomannut, että Kokoomus on oikeastaan ainoa puolue (persujen ohella), josta kuuluu näitä järjen ääniä. Pääministeripuolue kepussa ja punaviherruotsalaisten jengissä kukaan ei ymmärrä maahanmuuton ongelmia.

Persut eivät saa yksinään 50 % kannatusta, joten muitakin puolueita tarvitaan uusien lakien säätämiseen. Toivoa sopii, että muissa puolueissa on Wille Rydmanin kaltaisia järjen ääniä.

Jos perussuomalaiset vaivaisen 3-4% lisäkannatuksella pääsee muodostamaan hallitusneuvotteluja niin ollaan jo aika lähellä ideaalitilannetta. Ei sinne mitään 50% kannatusta tarvita. Toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät tämän.

[juge]

Jos perussuomalaiset vaivaisen 3-4% lisäkannatuksella pääsee muodostamaan hallitusneuvotteluja niin ollaan jo aika lähellä ideaalitilannetta. Ei sinne mitään 50% kannatusta tarvita. Toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät tämän.

Yksikään puolue ei yksinään päätä hallitusohjelmasta. Siinä vaiheessa homma-aate kaipaa laajaa kannatusta persujen lisäksi Kokoomuksesta ja Kepusta. Toivottavasti asiat ymmärtäviä hallitusneuvottelijoita löytyy... muuten ei tule kunnollista ohjelmaa, vaan vesitettyjä kompromisseja.

[Melbac]

Kun Kokoomus haluaa EU:n päättävän Suomen tp-politiikasta niin tuollaiset lausunnot ovat puhdasta sanahelinää. Näin se vain on. Turhaa valehdella itselleen, jos Kokoomuksen linjaa kannattaa. Itsekin edellisissä EK-vaaleissa äänestin nykyään eduskunnassa istuvaa Kokoomuksen edustajaa. Sen jälkeen tulin järkiini ja ymmärsin realiteetit.

Lienet kuitenkin huomannut, että Kokoomus on oikeastaan ainoa puolue (persujen ohella), josta kuuluu näitä järjen ääniä. Pääministeripuolue kepussa ja punaviherruotsalaisten jengissä kukaan ei ymmärrä maahanmuuton ongelmia.

Persut eivät saa yksinään 50 % kannatusta, joten muitakin puolueita tarvitaan uusien lakien säätämiseen. Toivoa sopii, että muissa puolueissa on Wille Rydmanin kaltaisia järjen ääniä.

Eikös kokoomus ollut 100% noiden takana?.

[juge]

Eikös kokoomus ollut 100% noiden takana?.

Hallituspuolueessa on kova ryhmäkuri. Kyse on siitä, että pitää saada eduskuntaan vähän erilainen kokoomusryhmä; silloin ryhmäkuri toimii nuivuuden eduksi.

[Kimmo Pirkkala]

Kokoomuksesta kuuluu järjen ääniä, mutta vielä enemmän sieltä kuuluu toivottoman typeryyden ääniä. Siinä mielessä Kepun tase on kyllä positiivisempi, sieltä tulee merkittävästi vähemmän toivottomia mokutusaivopieruja. Luulen että kepulaisten linja pitää vähän matalampaa profiilia mamukeskusteluissa tulee vielä pitkällä tähtäimellä toimimaan paremmin kuin Kokoomuksen vauhko tempoilu, joka voi jopa repiä puolueen.

Mitäs Juge muuten olet mieltä; Kokoomuksessa on havaittavissa syvä ja ilmeisen pysyvä arvokuilu liberaali- ja konservatiivisiiven välillä. Minusta se on paljon rajumpi viilto kuin erot eri puolueiden välillä. Hajoaako Kokoomus?

[matkamasentaja]

Tuon "saatte kuukauden aikaa" sijaan olisin halunnut kuulla "Ministeri Thors!. Teillä on viisi (5) minuuttia aikaa kerätä omat tavaranne huoneestanne, jättäkää avainkortti ja muut ministeriön esineet pöydälle, vahtimestarit saattavat ulko-ovelle jossa siirrytte poliisin huomaan .