2009-03-16 IL: Opetusministeri patistaa opiskelijoita ulkomaille

[Lemmy]

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) haluaa kaikkiin korkeakoulututkintoihin kansainvälisen osion.

Opiskelijoiden pitäisi osana tutkintoa suorittaa vaihtojakso tai harjoittelu ulkomailla. Osio on tarkoitus sisällyttää tutkintoihin vuoteen 2015 mennessä. Suomalaisopiskelijoiden vaihtoonlähtöhalukkuus on Virkkusen mukaan viime vuosina laskenut huolestuttavasti.

Myös opinnäytteen tekeminen kansainvälisessä hankkeessa tai vieraskielinen opintokokonaisuus voisivat käydä kansainvälistymisosiosta.

Virkkunen haluaa myös lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden määrää Suomen korkeakouluissa.

Hmmm... mikäköhän tähän olisi ollut syynä? Olisiko se, että EI OLE RAHNAA? Jos on löytänyt duunipaikan niin sitähän ei aina halua jättää. Varttuneempi opiskelija ei sitten välttämättä pysty lähtemään kun on puolisko ja lapsia, asuntolaina jne. Tuo vieraskielinen opintojakso nyt ei ole niinkään haastava, ja vieraskielisiä opinnäytetöitä nyt tehdään koko ajan tietyillä aloilla on helpompi päästä töihin kun on "luettavissa oleva" lopputyö.

Hyvä idea sinänsä, ja EU:n myötä vaihdot on helpottuneet. Kuitenkin tuossa on muutama tosielämän realiteetti vielä ratkaistavana miksi itse "vaihtoon lähtö" ei ole niin suosittua. Kannattaa myös muistaa, että muualla Euroopassa, eritoten "suurissa kielimaissa" ei järjestetä englanninkielistä opetusta siinä määrin kuin Suomessa, joten on vaikea löytää minnekään ellei sitten opettele jotain kreikkaa tai portugalia extempore parissa kuukaudessa...

[annepa]

Opiskelijoiden pitäisi osana tutkintoa suorittaa vaihtojakso tai harjoittelu ulkomailla.

Myös opinnäytteen tekeminen kansainvälisessä hankkeessa tai vieraskielinen opintokokonaisuus voisivat käydä kansainvälistymisosiosta.

Hmmm... mikäköhän tähän olisi ollut syynä? Olisiko se, että EI OLE RAHNAA? Jos on löytänyt duunipaikan niin sitähän ei aina halua jättää. Varttuneempi opiskelija ei sitten välttämättä pysty lähtemään kun on puolisko ja lapsia, asuntolaina jne.

Olosuhteet voi olla syynä, kyllä, mutta ...

Hyvä idea sinänsä, ja EU:n myötä vaihdot on helpottuneet. Kuitenkin tuossa on muutama tosielämän realiteetti vielä ratkaistavana.

...ihan hirveä idea, ei kaikki halua lähteä ulkomaille miksikään ajaksi. Heille se suotakoon, olkoot vaikka koko elämänsä Suomessa ilman yhtään ulkomaanmatkaa. EDES HAAPARANNALLE! Itse olisin lähtenyt vaihtoon opiskeluaikana jos olisi ollut rahnaa, mutta ihan vittuillessani en lähtisi jos olisi "pakko". Tuo jatko kuulostaa jo paremmalta, siis vieraskielinen opintokokonaisuus tai opinnäytetyö kv hankkeessa joilla voi korvata väliaikaisen pakkomuuton.

[VMJ]

Virkkunen haluaa myös lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden määrää Suomen korkeakouluissa.

Mielestäni opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto on ok. Sillä luodaan verkostoja ja kansainvälisiä suhteita. Parhaimmassa tapauksessa niin lähettävä korkeakoulu, vastaanottava korkeakoulu ja opiskelija voittavat, vaikka ainakin opiskelijoiden tapauksessa tuliaisena onkin usein vain punainen nenä.

Mikäli ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäys tarkoittaa tuhatmäärin kiinalaisia ja nigerialaisia perustutkinto-opiskelijoita, niin kansainvälisyydestä ei voida puhua nimeksikään ja siitä koituu vastaanottavan korkeakoulun (ja erityisesti yhteiskunnan) kannalta pelkkää haittaa. Tuskin Jakomäen, Varissuon, Myllypuron tai vastaavan alueen koulujakaan voidaan pitää 'kansainvälisinä', joten miksi kyseistä kansainvälisyyden määritelmää pitäisi käyttää korkeakouluista.

Opiskelijoiden pitäisi osana tutkintoa suorittaa vaihtojakso tai harjoittelu ulkomailla. Osio on tarkoitus sisällyttää tutkintoihin vuoteen 2015 mennessä. Suomalaisopiskelijoiden vaihtoonlähtöhalukkuus on Virkkusen mukaan viime vuosina laskenut huolestuttavasti.

Tämä menee jo vähän härskiksi, mutta eikös monikulttuuria ole joskus perusteltu silläkin argumentillä, että meidän ei tarvitse mennä Afrikkaan, kun Afrikka tulee meidän luoksemme. Norjaan kai haluttiin kameleita, että huippuosaajat saavat työtä ja norjalaisten ei tarvitse tehdä kalliita ulkomaanmatkoja saadakseen kansainvälisen tason kameliajelua. Halla-aho: Kuinka osaamispotentiaalia hyödynnetään.

Nyt kun ilmeisesti meno varsinkin pienempien paikkakuntien ammattikorkeakouluissa on käynyt aika rikkaaksi ja 'kansainväliseksi', niin sopii kysyä, että mihin sitä erillistä vaihtojaksoa tarvitaan kun saman voi suorittaa ilmaiseksi opintojen ohessa täällä kotimaassakin?

[Kazakstan]

Lähinnä kiinnostaisi, että joutuisiko oppilas maksamaan tämän pakollisen opintojakson ulkomailla omasta kukkarostaan? Ei vaihto-opiskelu nykyäänkään mitään ilmaista herkkua ole, johon jokaisella oppilaalla olisi varaa.

[Liero]

Kääntyisiköhän päättäjän naamari Suomen sisämaahan päin vuoteen 2015 mennessä? Jaa-a.

Alex Stubbilta kysyttiin:

Mitkä ovat jamaikalaissprintteri Usain Boltin maailmanennätysajat miesten satasella ja kahdellasadalla?

- 8.70...ja jotain... 19.70....

http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1663498

Kansainvälinen kundi, joka pärjää missä päin maailmaa vain melkein millä kielellä vain. Silti meni urheilumiehellä satanen alle yhdeksän sekunnin.  : Vähän sama on nähtävissä nyt opiskelijamaailmassa. Kovasti on papereita todistukseksi pätevyydestä(jotka tosin vaihtelevat sen mukaan, paljonko halutaan valmistuttaa porukkaa), mutta kulttuuria ja sisältöä vain kaipaa. Veikkaanpa, että tuo uudistus tulee palvelemaan vain opintoaikojen pitenemistä.

[VMJ]

Lähinnä kiinnostaisi, että joutuisiko oppilas maksamaan tämän pakollisen opintojakson ulkomailla omasta kukkarostaan? Ei vaihto-opiskelu nykyäänkään mitään ilmaista herkkua ole, johon jokaisella oppilaalla olisi varaa.

Ainakin Europan sisällä tapahtuvassa Erasmus-vaihto-ohjelmassa opiskelu on ilmaista. Luulisin, että se koskee myös muita vaihto-ohjelmia. Tietysti on eri asia, jos opiskelija lähtee ominpäin johonkin muuhun maahan opiskelemaan. Silloinkin voi hakea käsittääkseni jotain liikkuvuusapurahaa ja stipendejä.

Tietysti vaihtopaikat loppuvat äkkiseltään kesken, jos kaikki opiskelijat pistetään ulkomaille.

[Lemmy]

Useimmissa tapauksissa itse opiskelu on "vastavuoroisuusperiaatteella" ilmaista, mutta asuminen, ruoka etc. etc. tottakai maksaa. EU:n sisällä on omat järjestelmänsä, USA:n ja muutamalla muulla maalla on omat yleiset sopimuksensa joissa fiksut saavat stipendejä ja yliopistoilla on kahdenvälisiä sopimuksia. Sitten tulee ongelmia jos oma ala on jokseenkin harvinainen tai muuten rajoittunut segmentti niin ei välttämättä ole järkeä lähteä jos toisessa päässä olo menee "oleskeluksi". Pitää sitten muistaa, että jos opiskelijoita on per luokka joku 30 ja vaihtopaikkoja on jollakin yliopistolla kahhdenvälisesti 2-3 niin laskee matematiikalla kuinka moni todellisuudessa tulee lähtemään vaihtoon vs. käy sen vieraskielisen opintojakson...  

Mullakin olisi ollut tsänssit lähteä Kiinaan, mutta kun EI OLLUT RAHNAA...

[Lemmy]

Jotain statistiikkaa olen katsellut, niin toi suomesta vaihtoon lähtijöiden määrä tosissaankin on ollut laskusuunnassa. Mä en nyt muista mitä syitä siihen oli annettuna, mutta opiskelujen rytmitys ym. oli tietyissä tapauksissa tehty turhan vaikeaksi. Sitten oli nämä vanhat asunto- ym. ongelmat eli kun kämpän oli saanut niin siitä luopuminen ja kamojen roudaaminen jonnekin on hieman... haastavaa joskus. Tuollainen vaihto kyllä kannattaa, mutta sinne suositellaan lähdettäväksi yleensä vasta parin vuoden jälkeen, jolloin on kiire tehdä lopputyö ja jos on sattunut pääsemään työharjoitteluun (AMK:issa pakollinen) niin siinäpä on sitten dilemma kerrassan. Yliopistoissa joissa ei ole pakollista työharjoittelua tuo saattaisi onnistua helposti varsinkin humanistisilla aloilla.

[UralinViikinki]

Kannatan ajatusta, tuo ulkomailla oleskelu nimittäin nuivistaa ihan pirusti ja siellä oppii ummehtuneinkin vasuri kunnioittamaan kotimaataan.

[VMJ]

Useimmissa tapauksissa itse opiskelu on "vastavuoroisuusperiaatteella" ilmaista, mutta asuminen, ruoka etc. etc. tottakai maksaa.

No ei ne Suomessakaan ilmaisia ole   ja saa sitä opintotukea ulkomaillekkin. Itse asissa elinkustannukset ovat varsin monessa maassa pienemmät kuin Suomessa ja voihan vaihdossa ollessakin hakeutua esim. tarjoilijan töihin. (monet vaihtarit tekevät niin)

[Whatsername]

Opiskelen linjalla, jossa on pakko lahtea vaihtoon. Kaksi puolen vuoden jaksoa Englannissa ja mieluiten tyoharjoittelukin jossain ulkomailla (itse tulin takaisin tanne englantiin tyoharjoitteluun).

Pidan hyvana ideana opiskelijoiden kannustusta lahtea vaihtoon, mutta on tosiaan ihmisia jotka eivan halua tai henkilokohtaisista syista paase lahtemaan. Ei heita pida tahan pakottaa.

Ja tosiaan Erasmus-ohjelma takaa sen, etta paasee ilmaiseksi vaihtoon Euroopassa. Ruoka, asuminen ym pitaa tietenkin maksaa. En kylla itse vaihtaisi vahto-opiskelu jaksojani mihinkaan. Ja kylla kun saan opiskelut paatokseen niin jaan tanne Englantiin toivottavasti pysyvasti.

Tossa oli puhetta kanssa siita, etta halutaan lisaa vaihto-opiskelijoita Suomeen. Esimerkiksi englantilaiset ovat hyvin vastahakoisia lahtemaan vaihtoon, koska he joutuvat kotiyliopistoon kuitenkin maksamaan lukukausimaksun vaihto ajastaan ja joissain tapauksissa joutuvat kaymaan ylimaaraisen lukukauden taman takia.

[Kalervo]

Opetusministeriä voisi taas vaihtaa. Virkkunen on näyttänyt kyntensä.

Vaihtoon tulee kannustaa ja rohkaista, mutta pakko ei ole oikea keino. Vapaus ja akateemisuus ovat ainakin historiassa olleet vahvasti kytköksissä. Vaihto aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia, kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon (esim. perhesyistä) ja lisäksi joillakin aloilla vaihdosta saatava hyöty on pieni/kyseenalainen.

[Nikopol]

Opiskelijoiden "ulkoiluttaminen" on hyvä idea, mutta.

Itse hain ja sain oman alan vaihtaripaikan. Sitten laskeskelin ettei tule mitään. Ilman ulkopuolista rahoitusta olisin kuollut nälkään. Joten en mennyt. Menin sen sijaan töihin samaan maahan. Sama kans.väl. kokemus, mutta oikeista töistä ja oikeasta elämästä maassa, ei opiskelijakuplasta. Ei opintopisteitä.

Ei tuosta pakollisuudesta tule mitään ilman rahallista tukea. Tulisipa vain paluu aikoihin jolloin opiskelivat vain ne jotka syntyivät kultalusikka perseessä.

[Nissemand]

Kokonaisuudessaan

Kaikkiin korkeakoulututkintoihin ehdotettu kansainvälisyysosiota vuoteen 2015 mennessä

Opetusministeri Henna Virkkunen kannustaa suomalaisia korkeakouluja lisäämään kansainvälistä yhteistyötä.

Se on samalla keino parantaa opetuksen ja tutkimuksen laatua. Kansainvälistymisen vahvistaminen on nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi useissa Suomen
korkeakoululaitoksesta tehdyissä arvioinneissa.

"Suomalaisten opiskelijoiden kiinnostus vaihtoa kohtaan on laskenut huolestuttavasti. Tuoreessa korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa on asetettu tavoitteeksi opiskelijavaihdon kaksinkertaistaminen vuoteen
2015 mennessä", Virkkunen sanoi vieraillessaan Kuopion yliopistossa maanantaina.

Kaikkiin korkeakoulututkintoihin aiotaan sisällyttää vuoteen 2015 mennessä kansainvälistymistä tukeva osio.

Opintoalasta riippuen osion voisi suorittaa esimerkiksi opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun kautta.

Vaihtoehtoina voisivat olla myös opinnäytetyön tekeminen kansainvälisessä hankkeessa tai vieraskielisen opinto- kokonaisuuden suorittaminen.

"Aito kansainvälisyys tarkoittaa, että korkeakouluissa on nykyistä huomattavasti enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Nykyään suomalaisten korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoista alle 4 prosenttia on ulkomaalaisia. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2015 mennessä eurooppalainen keskiarvo, 7 prosenttia", Virkkunen sanoi.

Tutkijakouluissa ulkomaisten opiskelijoiden osuus halutaan nostaa 15 prosentista 20 prosenttiin. Myös opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus on tarkoitus kaksinkertaistaa.

Opetusministeri Virkkusen mukaan hyvistä tuloksista tullaan jatkossa palkitsemaan.

"Kansainvälistymiseen liittyvät laskentakriteerit tulevat olemaan keskeinen osa tulevaa yliopistojen rahoitusmallia ja
ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitusta", Virkkunen sanoo.

_ _ _

******??*?*?*?*?? ***?*??* *?*??*??

Korkeakoulujen kansainvälisyysstrategia löytyy verkko-osoitteesta:
http://www.kansainvalistymisstrategia.fi/files/download/Korkeakoulujenkansainvalistymisstrategia2009-2015-20090127.pdf

[VMJ]

Kiitos linkistä. Tässähän tämä seisoo... Älä mene Afrikkaan vaan Afrikka tulee luoksesi.

> Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen
Korkeakoulut toimivat aktiivisesti monikulttuurisen korkeakouluyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.
Maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkintoopiskelijat,
opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö ovat voimavara, joka tukee
kotikansainvälistymistä. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän
osuuttaan koko väestöstä.

Siis kotikansainvälisyyttä!? Siinä ei ole mitään kansainvälistä, että maahanmuuttajatutkinto-opiskelija opiskelee suomalaisessa korkeakoulussa.

Ahmedin pitämä lähiö-pizzeria ei ole kansainvälinen ruokapaikka. McDonald's on kansainvälinen pikaruokala. Varissuon ala-aste ei ole kansainvälinen koulu vaikka sen 1. luokan opiskelijoista 82% on maahanmuuttajia. Tämä 'kansainvälisyys' on kyllä aivan käsittämätöntä. Helsinki-Vantaa on kansainvälinen lentokenttä vaikka siellä ei työskentelisi ainoatakaan maahanmuuttajaa.

[Simo Hankaniemi]

Korkeakouluopiskelijoille voisi tehdä pakollisen kotimaahan tutustumisen opintojakson, missä esim. eteläsuomalaiset opiskelijat joutuisivat viettäämään ainakin pari kuukautta Lapissa tai Kainuussa. Vastaavasti pohjoissuomalaiset opiskelisivat Helsinkiä tai Turun saaristoa. Ruotsinkielisten sijoituspaikka olisi Lappeenranta tai Joensuu.