D.E.M.L.A.

[Kristiina]

Demlan seminaarimatka Turkkiin:

http://www.demla.fi/Turkki2008.htm

[Kristiina]

Demlan 50-vuotishistoriikista:

Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi.

Ulkomaalaisprojekti? Vai Demlalla on oikein ulkomaalaisprojekti...

Äärimmäisen huolestuttavaa, että Suomessa voi toimia tällainen asianajajien vasemmistolaisverkosto, joka on soluttunut merkittäviin yhteiskunnallisiin asemiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitään oikeutta tuolta klikiltä ei voi saada, vasemmistolaisaate ja verkoston etu painaa vaakakupissa enemmän.

Suomi ei todellakaan ole mikään demokratia.

[Turjalainen]

Demlaan on käsittääkseni linkittynyt Suomen Pakolaisapu Ry, joka taas omaa hyvät suhteet toimittajiin (mm. kouluttaa ja järjestää seminaareja toimittajille), eli yksi mokutuskanava...

Onko tosiaan noin vai sekoitatko Demlan alulle panemaan Pakolaisneuvontaan, joka nykyisin pyörittää yksin turvapaikanhakijoiden oikeuspalveluja ja oikeuksista tiedottamista?

Demlan 50-vuotishistoriikista:

Demla oli perustamassa Pakolaisneuvontapistettä, josta sittemmin kehittyi  Pakolaisneuvonta r.y. Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi.

Ok korjaus, tuota tarkoitin.

[Roope]

Ulkomaalaisprojekti? Vai Demlalla on oikein ulkomaalaisprojekti...

Heillä on ollut ja siihen oli aikoinaan ihan hyvät syyt. Ulkomaalaisten oli 70-80-luvulla hyvin vaikea päästä Suomeen. Oleskelulupahakemusten käsittely oli hidasta ja päätökset sattumanvaraisia. Ja minä puhun nyt ihan normaalista maahanmuutosta, työluvista ja avioliitoista. Pakolaisilla oli vieläkin vaikeampaa, etenkin poliittisilla sellaisilla.

2000-luvulla on heilahdettu toiseen äärimmäisyyteen. Pakolaisneuvonnan oikeusapu ja ulkomaalaislain soveltamiskäytännön muuttaminen on johtanut siihen, että varmimmin Suomeen pääsee hukkaamalla paperinsa ja ilmoittamalla olevansa tietystä maasta kotoisin. Työtä hakemaan tuleva tai toisesta Dublin-maasta saapuva pakolainen joutuu paljon kovemman prosessin läpi ja usein käännytetään. Edes ihan normaali avioliitto suomalaisen kanssa ei välttämättä riitä oleskeluluvan saamiseen, ennen kuin valitusten jälkeen.

[o_O]

Jaha, näkyy olevan eräs sukulainenkin Demlassa - pitänee urkkia että mitä vittua siellä tapahtuu..

[Golimar]

X

Kaikissa demokratioissa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten tehtävä on rajoittaa lainsäätäjän päätösvaltaa niin, että tämä ei voi pelkän enemmistövallan perusteella säätää mitä tahansa – esimerkiksi syrjiä vähemmistöjä.

Viime aikoina maailmalla on aktivoiduttu keskustelemaan siitä, millaisia rajoitteita kussakin maassa tarvitaan perustuslain säätäjän toimivaltaan muuttaa perustuslakia. Rajoitteet voisi joko kirjata suoraan lakitekstiin tai ne voisi johtaa tulkintaperiaatteina kansainvälisistä velvoitteista.

Eurooppalaisen keskustelun taustalla on oikeusvaltion tunnetusti huono tilanne Unkarissa ja Puolassa, missä vallanpitäjät ovat pyrkineet muuttamaan perustuslakeja mieleisikseen ja raivaamaan eri keinoin oikeusistuimista vastaan hangoittelevia tuomareita.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi muistuttaa, että vallanpitäjät pitävät tuomioistuimia tärkeinä vallankäyttäjinä, joiden haltuunotto houkuttaa.

Esimerkiksi Puolassa yritettiin vuonna 2018 päästä eroon vanhoista korkeimman oikeuden tuomareista laskemalla heidän eläkeikäänsä. Unkarissa puolestaan syrjäytettiin vuonna 2016 hallituksen lakiuudistuksia kritisoinut korkeimman oikeuden presidentti. Molemmat hankkeet tyrmättiin eurooppalaisissa oikeusistuimissa.

Jos tuomioistuinten riippumattomuutta ja vallan kolmijakoa ei kunnioiteta, hillikkeettömälle vallankäytölle ei ole esteitä.
Jaa
Kuusiniemen mielestä myös meillä voisi olla mahdollista, että jokin ryhmä lähtisi parlamenttienemmistönsä voimalla kehittämään yhteiskuntaa johonkin muuhun suuntaan kuin mitä edellytetään Euroopan unionin perustamissopimuksessa ja perustuslaissa: että olemme demokratia, jossa toimii vallan kolmijako ja jossa kunnioitetaan perusoikeuksia.

– Jos tuomioistuinten riippumattomuutta ja vallan kolmijakoa ei kunnioiteta, hillikkeettömälle vallankäytölle ei ole esteitä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei tosin mitenkään ole nähtävissä tällaista kehityssuuntaa. Ruotsissa, joka on järjestelmänä hyvin samankaltainen kuin Suomi, on kuitenkin jo käynnistetty selvitykset siitä, pitäisikö asialle tehdä jotain.

Instituutiot ovat kaapattavissa
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta sanoo, että Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa keskustelu perustuslain säätäjän toimivallan rajoittamisesta on loistanut poissaolollaan.

– Meillä lähdetään siitä, että jos määräenemmistö- ja muut vaatimukset toteutuvat, perustuslainsäätäjä voi tehdä, mitä parhaaksi katsoo.

Jos vain on riittävästi poliittista voimaa ja halua, riittävän enemmistövallan saanut ryhmä voi yrittää lähteä jyräämään haluamaansa politiikkaa ja lainsäädäntöä.

X

https://lakimiesuutiset.fi/aariliikkeen-vietavissa/

[Kallan]

Eurooppalaisen keskustelun taustalla on oikeusvaltion tunnetusti huono tilanne Unkarissa ja Puolassa, missä vallanpitäjät ovat pyrkineet muuttamaan perustuslakeja mieleisikseen ja raivaamaan eri keinoin oikeusistuimista vastaan hangoittelevia tuomareita.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi muistuttaa, että vallanpitäjät pitävät tuomioistuimia tärkeinä vallankäyttäjinä, joiden haltuunotto houkuttaa.

Esimerkiksi Puolassa yritettiin vuonna 2018 päästä eroon vanhoista korkeimman oikeuden tuomareista laskemalla heidän eläkeikäänsä. Unkarissa puolestaan syrjäytettiin vuonna 2016 hallituksen lakiuudistuksia kritisoinut korkeimman oikeuden presidentti. Molemmat hankkeet tyrmättiin eurooppalaisissa oikeusistuimissa.

https://lakimiesuutiset.fi/aariliikkeen-vietavissa/

Kummallista, DEMLAn lehti unohtaa mainita syyt sille, miksi tätä "tuomioistuinten haltuunottoa" tapahtuu. Mahdollisista Puolan KKO:n tuomareiden puoluesidonnaisuuksista yms. ei mainita sanaakaan.

[starsailor]

Nykyinen Yhdenvertaisuusvaltuutettu on myös Demlan jäsen. Ja SETAn entinen pääsihteeri ja ilmeisesti Halosen tuttava. Piiri pieni pyörii... Afrosuomalaisten rasismikokemuksia siitä kerätään ja luodaan uutta Suomea.

[Paju]

Eurooppalaisen keskustelun taustalla on oikeusvaltion tunnetusti huono tilanne Unkarissa ja Puolassa, missä vallanpitäjät ovat pyrkineet muuttamaan perustuslakeja mieleisikseen ja raivaamaan eri keinoin oikeusistuimista vastaan hangoittelevia tuomareita.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi muistuttaa, että vallanpitäjät pitävät tuomioistuimia tärkeinä vallankäyttäjinä, joiden haltuunotto houkuttaa.

Esimerkiksi Puolassa yritettiin vuonna 2018 päästä eroon vanhoista korkeimman oikeuden tuomareista laskemalla heidän eläkeikäänsä. Unkarissa puolestaan syrjäytettiin vuonna 2016 hallituksen lakiuudistuksia kritisoinut korkeimman oikeuden presidentti. Molemmat hankkeet tyrmättiin eurooppalaisissa oikeusistuimissa.

https://lakimiesuutiset.fi/aariliikkeen-vietavissa/

Kummallista, DEMLAn lehti unohtaa mainita syyt sille, miksi tätä "tuomioistuinten haltuunottoa" tapahtuu. Mahdollisista Puolan KKO:n tuomareiden puoluesidonnaisuuksista yms. ei mainita sanaakaan.

Sivuhuomiona, Demlan julkaisu on Oikeus-lehti.

Lakimiesuutiset on juristien yhteisjärjestön, Lakimiesliiton, lehti. Eri asia toki, jos pitää lakimiehiä laajemminkin Demlan kätyreinä.

[Roope2]

Demlan toimintakertomuksesta 2019-2020...
Selvä tuntuu olevan suunta.

...Seminaarissa tarjottiin ympäristö- ja eettisistä syistä vain vegaanista kasvisruokaa...

...Yhdistys lahjoitti Pakolaisneuvonnalle 500 euroa varainhankintakoordinaattorin palkkaamiseen...


http://demla.fi/wp-content/uploads/2020/03/Toimintakertomus2019-2020.pdf

[K. Martel]

Demokraattisten juristien yhdistys herättää kysymyksiä.

Suomen Demokraattiset Lakimiehet ry:n toimintaa dokumentoivaa materiaalia vuosilta 1989-2004 – pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja tilinpäätökset – ovat kateissa. Tämän havaitsi tohtori Markku Salomaa tutkiessaan presidentti Tarja Halosen toiminnan ristiriitaisuuksia kirjassaan Tarza.

Demlan puheenjohtajina on ollut puoluepoliittisesti aktiiveja juristeja, muun muassa Jorma Uitto, K.J. Lång, Jacob Söderman, Paavo Nikula, Jukka Kekkonen, Anneli Jäätteenmäki ja Martin Scheinin.

Suomen Demokraattiset Lakimiehet ry – nykyisin Suomen Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry – perustettiin vuonna 1954 lujittamaan kansandemokraattisen ja kommunistisen oikeustieteen asiantuntijoiden vaikutusvaltaa. Perustettaessa Demla määritteli tarkoituksekseen: "Edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, toimia oikeusturva-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä ja pitää yhteyksiä eri kansalaisjärjestöihin". Se oli Suomi-Neuvostoliitto-Seuran ja Rauhanpuolustajien jäsen.

Demlan vaikutus suomalaiseen oikeuskäytäntöön on arvailun peitossa. Markku Salomaa luonnehtii yhdistystä: "Olemassaolo ja tarkoitus pohjautui kylmän sodan aikana syntyneen vanhan maailmanjärjestyksen konseptiin 'kansandemokratiasta' erotuksena liberaalista maailmanjärjestyksestä ja läntisestä valistusfilosofiasta. Yhdistys pyrki 'demokratisoimaan' maan oikeus- ja yhteiskuntapolitiikan".

Demlan vuoden 1972 ohjelma perustuu kapitalistisen talousjärjestelmän kritisoimiseen Karl Marxin ja Friedrich Engelsin tavoin. "Taloudellinen valta on keskittynyt vientikapitalistien käsiin" ja että "valtiovalta kokonaisuudessaankin on muuttunut elinkeinoelämän välineeksi." Yksityisen kansalaisen asema nähtiin seurauksena luokkasuhteista:

"Suomalainen yhteiskunta ei ole kansanvaltainen yhteiskunta. Omistava vähemmistö kykenee nykyisessä Suomessa määräämään tärkeimmistä ratkaisuista. Omistavan vähemmistön välikappaleina toimivat ne yhteiskuntaryhmät, jotka eivät tiedosta omaa asemaansa työtä tekevän väestön piirissä. Kehitys on kulkenut epäkansanvaltaiseen suuntaan. Päätösvalta on tärkeiltä osilta keskittynyt kansainvälisille taloudellisille vallankäyttäjille, sekä valtion sisällä kotimaisen vientiteollisuuden käsiin ja laajenneelle hallintokoneistolle."

Lukuisat Demlan jäsenet olivat aikoinaan EEC:n eli EU:n edeltäjän näkyviä vastustajia: "Ei EEC, kyllä YYA".

Yhdistys alkoi Urho Kekkosen valtakauden jälkeen muuntautua houkuttelemalla riveihinsä myös keskustalaisia ja sosialidemokraattisia juristeja.

Demlan menneisyyttä tutkaillut Salomaa luonnehtii yhdistyksen henkistä ja poliittista nykytilaa: "DemLa on dramaattinen muinaisjäänne ajalta, jolloin tosiasiallista diktatuuria ajettiin demokratian nimessä, jolle olen antanut nimitykseksi demokratuuri. Toimii edelleen oikeuspoliittisena ja puolueisiin sitoutumattomana yhdistyksenä eikä sen nykyisellä johdolla ole täyttä käsitystä järjestön historiasta".

Vain arvata voi, mitä yhdistyksen jäsenistö on voinut aiheuttaa maamme oikeuskäytäntöjen poliittiselle riippumattomuudelle etenkin silloin, kun vasemmistolaiset ovat pitäneet valtaa Suomessa ja oikeusministeriössä. Kriittisen informaation kasvu on pakottanut äärivasemmistolaiset menneisyytensä valvojat varovaisiksi. Esimerkiksi Kulttuurityöntekijäin Liiton arkistot ovat visusti säveltäjä Kaj Chydeniuksen suojeluksessa, turvassa sopimattomilta uteliailta.

"DemLa on dramaattinen muinaisjäänne ajalta, jolloin diktatuuria ajettiin demokratian nimessä"