2010-08-23 yle.fi Yksityiskoulut lisääntyvät Ruotsissa

[Lentomestari]

Katsoin ylen uutiset ja silmiinpistävän vähän oli opiskelijoiden seassa "rikkautta". Aivan alussa näkyi yksi "kultis" koulun pihalla. Nämä yksityiskoulut ei voi merkitä kun yhtä asiaa, opiskelu siirtyy vähitellen kahteen leiriin, niihin joilla on rahaa ja niihin joilla on rikkautta.

Areenan linkki ei vielä näy.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/08/yksityiskoulut_lisaantyvat_ruotsissa_1921916.html?origin=rss

Ruotsissa yksityiskoulut lisääntyvät reipasta tahtia. Ruotsissa on jo toistatuhatta yksityistä lukiota ja yläastetta. Syyskuun valtiopäivävaalien alla kouluyritysten voitot ovat alkaneet kiinnostaa myös poliitikkoja vaikka harva kyseenalaistaa vapaakoulun nimellä kulkevan järjestelyn.

Tukholmalaisen Enskeden lähiön yläaste löytyy entisestä konttorirakennuksesta. Täällä käy koulua 500 lasta. Koulua pyörittää kymmenen tuhannen oppilaan Kunskapsskolan osakeyhtiö, jonka liikevaihto lähentelee jo sataa miljoonaa euroa.

Ruotsissa yksityiskoulut olivat alussa ensisijaisesti kokeilukouluja ja uskonnollisten vähemmistöjen opinahjoja, mutta nyt kyse on isoista rahoista. Alan liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa ja tänä vuonnakin on anottu perustamislupaa sadoille yksityisille kouluille. Vajaa kuudesosa kaikista lukioiden ja peruskoulujen oppilaista käy jo yksityistä koulua.
Voitot säästöillä

Yksityinen koulu ei rahasta oppilaitaan vaan saa kunnalta yhtä paljon rahaa oppilasta kohden kuin julkinen koulu. Säästämällä kustannuksista saadaan voittoa ja osa verokruunuista muuttuukin osingoiksi.

Ruotsin syyskuun vaalien kampanjoinnissa on myös keskusteltu kouluista. Opetusministeri Jan Björklund Kansanpuolueesta on ehdottanut, ettei kouluyhtiö saisi maksaa osinkoa jos oppimistulokset jäävät heikoiksi.

Vasemmiston piirissä voitontavoitteluun suhtaudutaan vielä nihkeämmin ja Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly haluaa kieltää voitontavoittelun kokonaan. Kunskapsskolanin perustaja ja pääomistaja Peje Emilsson ei ole huolissaan keskustelusta.

- Eräs johtava demari sanoi minulle kerran, kuule Peje miksei koulujen pyörittämisellä saisi tehdä voittoa, kun niitä rakentavat firmatkin tekevät voittoa. Ehtona on vain laadun ylläpitäminen, Peje Emilsson sanoo Enskeden koulun edustalla.

Emilsson mukaan yhtenä motiivina Kunskapsskolanin perustamiselle oli se, että lapset eivät joutuisi käymään samanlaista koulua kuin hän aikoinaan itse kävi.

Yksityiset koulut säästävät toimimalla ahtaamissa tiloissa kuin kunnalliset koulut, monista yksityiskouluista puuttuvat kirjastot ja jopa voimistelusalit. Merkittävää säästöä saadaan myös siitä, että opettajia on vähemmän, mutta heillä on enemmän opetustunteja. Valmisteluun kuluu ilmeisesti vähemmän aikaa, koska opetus on enemmän kanssakäymistä oppilaiden kanssa kuin suoranaista opettajanpöydän takaa opettamista.
Yksilöllisyyttä ja itsenäistä opiskelua

Kunskapsskolanissakin korostetaan oppilaiden yksilöllistä opiskelua ja suoraa kontaktia opettajan. Luokkahuoneissa pänttäämistä arvostellaan ja yhdistetään herkästi kunnallisiin kouluihin. Martin Norin opettaa tai pikemminkin opastaa oppilaita neljässä eri aineessa; historiassa, maantiedossa ja uskonnossa.

- Minä halusin tulla tänne, koska nämä työskentelytavat miellyttävät minua. Täällä saan työskennellä lähellä oppilaita, yhdessä oppilaiden kanssa, Martin Norin kertoo.

Hän kiertelee ryhmätyöhuoneessa, jossa oppilaat tekevät tehtäviään ja välillä kyselevät opettajalta neuvoa. Kahdeksasluokkalainen Julia Zsiga pitää myös koulustaan.

- Täällä minä päätän kaiken – tai no joo, ainakin melkein. En istuskele luokkahuoneessa, vaan voin keskittyä omiin opintoihini ja voin työskennellä omaan tahtiini, Julia Zsiga sanoo.
Koulutuksen uusi Nokia

Enskeden koulu on pärjännyt oppimistulosten valossa. Kunskapsskolankin on jo vientituote, kahdella Britanniassa käynnistyvällä koululla. Peje Emilsson vertaa tulevaisuudennäkymiä Nokiaan. Nokian menestys liittyy hänen mielestään Pohjoismaiden etulyöntiasemaan telealan vapauttamisessa. Yrittämisen vapaus synnytti suuryrityksen.

- Ruotsi on edelläkävijä sallimalla vapaan kilpailun koulutuksessa. Hoitoala on toinen esimerkki tästä. 20 vuoden kuluttua suurimmat vientiyrityksemme löytyvät koulutuksesta sekä hoito- ja hoiva-alalta, Kunskapsskolanin perustaja ja pääomistaja Peje Emilsson visioi.

YLE Uutiset / Tom Kankkonen, Tukholma

[Viinankylväjä]

Nämä yksityiskoulut ei voi merkitä kun yhtä asiaa, opiskelu siirtyy vähitellen kahteen leiriin, niihin joilla on rahaa ja niihin joilla on rikkautta.

Eiii välttämättä:

Yksityinen koulu ei rahasta oppilaitaan vaan saa kunnalta yhtä paljon rahaa oppilasta kohden kuin julkinen koulu.

[Viinankylväjä]

Nämä yksityiskoulut ei voi merkitä kun yhtä asiaa, opiskelu siirtyy vähitellen kahteen leiriin, niihin joilla on rahaa ja niihin joilla on rikkautta.

Eiii välttämättä:

Yksityinen koulu ei rahasta oppilaitaan vaan saa kunnalta yhtä paljon rahaa oppilasta kohden kuin julkinen koulu.

[Lemmy]

Kuulostaa kyllä aika paljon hieman vesitetyltä steinerin "pienryhmä" - ideologialta,

[Lentomestari]

Kuulostaa kyllä aika paljon hieman vesitetyltä steinerin "pienryhmä" - ideologialta,

Niinpä, mutta mikä on pointti tässä touhussa, En edes lukenut tuota tekstiä, katsoin uutiseen ja ajatukseni kiinnittyi heti siihen millaisilta oppilaat mahtaa näyttää. Uutisesta selvisi pari asiaa,

Emilsson mukaan yhtenä motiivina Kunskapsskolanin perustamiselle oli se, että lapset eivät joutuisi käymään samanlaista koulua kuin hän aikoinaan itse kävi.

Millaista koulua Emilsson kävi ?

Seuraavaksi mietin tätä kohtaa, kaikki tätä foorumia lukeneet tietävät mitä nykyinen monikulttuurikoulu on, kouluavustajat/ tulkit, kohta oppilaitten vanhemmatkin vahtimassa kersojaan, kuinka se onnistuisi ahtaamassa koulussa? Kyllä näihin kouluihin oppilaat valitaan jollain kriteerillä, ei se muuten toimisi?

Yksityiset koulut säästävät toimimalla ahtaamissa tiloissa kuin kunnalliset koulut, monista yksityiskouluista puuttuvat kirjastot ja jopa voimistelusalit. Merkittävää säästöä saadaan myös siitä, että opettajia on vähemmän, mutta heillä on enemmän opetustunteja. Valmisteluun kuluu ilmeisesti vähemmän aikaa, koska opetus on enemmän kanssakäymistä oppilaiden kanssa kuin suoranaista opettajanpöydän takaa opettamista.
Yksilöllisyyttä ja itsenäistä opiskelua

[Ahmatti]

Yksityiskoululla varmaankin on oikeus määritellä, että opetus tapahtuu vain ruotsiksi ja tulkkipalveluita ei tarjota. Tulkkauspalvelut leikkaisivat aimo palan voittomarginaalista...

[OTU]

Toivon, ettei Suomessa mennä vastaavaan. Kaikkien (no, melkein kaikkien) käymä peruskoulu ja sitten miesten käymä armeija ovat mielestäni yhteiskuntaa lujittavia ja hyvällä tavalla yhteen nitovia tekijöitä. Oikeata tasa-arvoa.
En tiedä, mitä monille oppimisongelmaisille mamuille pitäisi tehdä. Olisi aikoinaan pitänyt mokuhurmoksen sijaan valita tulijat paremmin. Nyt voidaan vain tilkitä vuotavaa laivaa.

[Lemmy]

Niinpä, mutta mikä on pointti tässä touhussa,

Voittomarginaali?

[MW]

Niinpä, mutta mikä on pointti tässä touhussa,

Voittomarginaali?

Win-win. Monikulttuurin raskauttamille suvaitsevaisille opettajille avautuu markkinoita yksityisellä sektorilla, eikä rikkaiden ja puolue-eliitin tarvitse laittaa lapsosiaan luomaansa koululaitokseen. Vain medel-svensson ja sen alle häviää, eikä niitä lasketa, sillä sehän olisi populismia.

[Roope]

Toivon, ettei Suomessa mennä vastaavaan. [...] Olisi aikoinaan pitänyt mokuhurmoksen sijaan valita tulijat paremmin. Nyt voidaan vain tilkitä vuotavaa laivaa.

Mitenkäs teet, liian nopea muutos tuhoaa yhteisöllisyyttä. Koulut ovat tässä muutoksessa ensimmäisenä tulilinjalla.

Ritva Viljasen mukaan Helsinkiin muuttaa seuraavan 20 vuoden aikana 130 000 ihmistä, joista 100 000 on maahanmuuttajia. Toisaalta apulaiskaupunginjohtaja Haataisen mukaan Helsinki vastaanottaa jo nyt "varovasti arvioiden" kolmanneksen Suomeen saapuvista pakolaisista. Kun otetaan vielä huomioon maahanmuuttajien kantaväestöä korkeampi syntyvyys, niin monet Helsingin koulut muuttuvat nopeasti maahanmuuttajaenemmistöisiksi. Vanhemmat alkavat ennen pitkää etsimään yhdessä ratkaisuja monikulttuuristen koulujen ongelmiin, ja eiköhän yksi sellainen huomata yksityiskouluista, ellei sitä sitten jotenkin lainsäädännöllisesti estetä.

Onko joku nähnyt ennusteita nimenomaan koulujen demografisen muutoksen ennusteista? Kiinnostaisi kovasti tuolla 20 vuoden aikajänteellä. Vaikka maahanmuuttajien osuus koko maan väestöstä ei ehkä näyttäisi kasvavan kovin suureksi, niin muutos on todella nopeaa tietyissä kaupungeissa ja niiden tietyissä osissa. Etenkin sitten, kun koko maan tilastoissa täysin näkymätön white flight alkaa kiihtymään.

[ike60]

Niinpä, mutta mikä on pointti tässä touhussa,

Taidat osua hyvin lähelle pointtia itse kun sanot:

Kyllä näihin kouluihin oppilaat valitaan jollain kriteerillä, ei se muuten toimisi?

Niinpä valitaan. Uskonnollisiin yksityiskouluihin kriteerinä on tietysti se, että kuuluu kyseiseen uskonnolliseen yhteisöön.

Mielenkiintoisempaa onkin miettiä, mikä saa tavalliset svenssonit laittamaan lapsensa kouluihin, joissa on ahtaampaa, voimistelusali puuttuu jne.

Entä mikä saa opettajat hakeutumaan kouluun jossa on enemmän työtunteja? Korkeampaa palkkaa koulussa ei luultavasti saa, muutenhan sitä voittomarginaalia ei koululle jäisi enemmistä työtunneista huolimatta.

Arvoituksen vastaus on luultavasti juurikin tuossa oppilasvalinnassa. Entäpä jos noihin medelsvenssonien suosimiin yksityiskouluihin valitaan pääasiassa vain kantaruotsalaisia?

Monikulttuurisuus on tietenkin rikkautta, mutta entäpä jos siitä seuraa myös pienempien kiusaamista, kova meteli tunneilla, opettajan ajan kuluminen kurinpidon nimellä kulkevan Sisyfoksen taakan kantamiseen ja niin edelleen?

Etnisesti tylsässä medelsvenssonien täyttämässä koulussa ehkä voivat opiskeluhaluiset paremmin opiskella ja opettajat keskittyä opettamiseen. Voisiko tämä houkutella sekä kantaruotsalaisia oppilaita että opettajia? Sven Svensson ei välttämättä osaa arvostaa etnisen rikkauden kaltaista abstraktia asiaa, mutta kylläkin lapsensa turvallista ja tuloksekasta koulunkäyntiä.

Tällainen kehitys tietenkin johtaa pidemmällä tähtäimellä eri väestöryhmien entistä suurempaan eristyneisyyteen toisistaan. Julkisiin kouluihin saattaa jäädä enimmäkseen kahdenlaisten svenssonien jälkikasvua: hardcore-mokuttajien ja niiden, joille ei ole niin nuukaa millaisessa koulussa heidän lapsensa käyvät. Heidän lapsensa voivat nauttia väljistä tiloista, voimistelusaleista, kirjastoista ja etnisestä värinästä. Kaikki saavat lapsilleen paremmin mitä halusivatkin.

[Ääriuskomaton]

Tämä on mielenkiintoinen kehityskulku. Itse ajattelen valitettavan rassistisesti niin, että kun muksuni on kouluikäisiä niin tarvittaessa koulua katsotaan sen mukaan mikä on rikastuksen aste.
Opettaja ystäväni kanssa keskustellessa on tullut ilmi että ainakin Helsingin seudulla opettajat kisaavat paikoista joissa rikkausaste on vielä matalalla. Samoin tekevät myös oppilaiden vanhemmat enenevissä määrin.

[Atte Saarela]

Minusta yksityiskouluille voisi antaa oikeuden periä myös lukukausimaksua halutessaan. Eihän se ole keneltäkään pois jos joku haluaa laittaa lapsensa tasokkaampaan kouluun.

[Paholaisen asianajaja]

Minusta yksityiskouluille voisi antaa oikeuden periä myös lukukausimaksua halutessaan. Eihän se ole keneltäkään pois jos joku haluaa laittaa lapsensa tasokkaampaan kouluun.

On se pois kaikilta niiltä, joiden vanhemmilla ei ole moiseen varaa. Vaikka siitähän tietysti saadaan kätevästi sosiaalinen segregaatio aikaiseksi, kun ylä- ja keskiluokan lapset pakenevat julkisista kouluista ja köyhät jäävät mamukouluihin, joista ei tule olemaan mitään mahdollisuutta päästä kunnollisiin jatko-opintoihin. Tämä tietysti sopii hyvin parinkin suomalaisen hallituspuolueen ideologiaan ja kunhan hinnat ovat tarpeeksi korkeat, saadaan tänne kätevästi loputkin amerikkalaisen koulujärjestelmän ongelmista ja kouluyrittäjille muhkeat tienestit. Lainsäätäjä pitänee huolen siitä, että vapaata kilpailua ei synny vaan luodaan jonkinlaisia paikallisia oligopoleja.

P.S. suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus. Kyllä omalle kullannupulle voi palkata vaikka yksityisopettajan jo nyt.

[Tommi Korhonen]

White trash alaluokan syntyminen yhdistettynä niihin (siltä osaltaan ongelmallisiin mitä heitä on) mamu-yhteisöihin lieneisi aika varma tapa tuottaa slummialueita. Kyseisten alueiden koulujen haasteilla olisi myös aika suuri todennäköisyys että nämä alaluokat myös pysyisivät sellaisina?

Tai jotain. En tiedä miten tuo mekanismi menee, mutta ainakin on syytä olla varovainen. Minusta olisi parempi taistella slummiutumista ja luokkajakoa vastaan kuin hyväksyä se ja yrittää selvitä.

Kyllähän se valkoinen alaluokka nytkin on jo iso haaste Suomelle, eikä varmasti ole mihinkään menossa, torjutaan sitten haitallista maahanmuuttoa tai ei. Mutta niinhän se on aina ollut, ja sitä vastaan ollaan mm. yleisellä koulutuksella jossain määrin onnistuneesti taisteltu?

[Atte Saarela]

Minusta yksityiskouluille voisi antaa oikeuden periä myös lukukausimaksua halutessaan. Eihän se ole keneltäkään pois jos joku haluaa laittaa lapsensa tasokkaampaan kouluun.

On se pois kaikilta niiltä, joiden vanhemmilla ei ole moiseen varaa. Vaikka siitähän tietysti saadaan kätevästi sosiaalinen segregaatio aikaiseksi, kun ylä- ja keskiluokan lapset pakenevat julkisista kouluista ja köyhät jäävät mamukouluihin, joista ei tule olemaan mitään mahdollisuutta päästä kunnollisiin jatko-opintoihin.

Samalla perusteella voisi vastustaa vaikka sitä, että joillakin yliopisto-opiskelijoilla on varaa ostaa enemmän kirjoja opiskelua varten ja tästä seuraa koulutuksen eriarvoistumista.

Oletko myös sitä mieltä, että Suomen ei edes tulisi pyrkiä kehittämään samanlaisia huippuyliopistoja kuin Yhdysvalloissa ja Englannissa, koska ne sortavat opiskelijoita jotka eivät niihin pääse?

[Roope]

En tiedä miten tuo mekanismi menee, mutta ainakin on syytä olla varovainen. Minusta olisi parempi taistella slummiutumista ja luokkajakoa vastaan kuin hyväksyä se ja yrittää selvitä.

Niinhän se yleisellä tasolla olisi, mutta ainoa esitetty keino on tähän asti ollut maahanmuuttajien parempi hajasijoitus (joka oli kallista jo silloin, kun vielä puhuttiin kantaväestön sosiaalisesta hajauttamisesta, eikä se edes ole nykykeinoilla kovin tehokasta) ja lisämäärärahat maahanmuuttajatiheiden alueiden kouluille. Esimerkiksi oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden oikeutta muuttaa Helsingin kaupungin palveluiden piiriin pelkän poste restante -osoitteen turvin ei näköjään voida kyseenalaistaa. Koko nykyisen kaupunkeihin keskittyvän humanitaarisen maahanmuuton mielekkyyden kyseenalaistamisesta puhumattakaan.

Muiden kuin maahanmuuttajalasten vaikeuksista ei enää puhuta kuin sivulauseessa. Resurssien lisääminenkään ei voi kuin korkeintaan hieman viivästyttää white flightin alkamista. Ne jotka pystyvät, äänestävät lopulta jaloillaan ja/tai rahoillaan, eikä heitä voi siitä moittia.

[Paholaisen asianajaja]

Samalla perusteella voisi vastustaa vaikka sitä, että joillakin yliopisto-opiskelijoilla on varaa ostaa enemmän kirjoja opiskelua varten ja tästä seuraa koulutuksen eriarvoistumista.

Sitä varten on olemassa kirjastot. Opiskelijakirjastoja tulisi tosiaan kehittää. Valtaosa niistä on surkeita. Kurssikirjoja ei löydy tai ne ovat vuosi(kymmeni)en takaa.

Oletko myös sitä mieltä, että Suomen ei edes tulisi pyrkiä kehittämään samanlaisia huippuyliopistoja kuin Yhdysvalloissa ja Englannissa, koska ne sortavat opiskelijoita jotka eivät niihin pääse?

Olen sitä mieltä, että Suomeen ei ole mahdollista kehittää samanlaisia huippuyliopistoja, koska rahoituspohjaa ei ole. Noilla yliopistoilla on vuosisatojen aikana kertynyttä omaisuutta sen verran, että niiden toiminta on mahdollista, minkä lisäksi ne toimivat paljon suuremmalla väestöpohjalla. Ja jos pitäisi valita suomalainen, hieman nuhjaantunut ja tasapäistävä yliopistojärjestelmä tai amerikkalainen, ihmiset elinikäiseen velkavankeuteen ajava järjestelmä, joka tarjoaa muutamalle huippuyksilölle mahdollisuuden supermenestymiseen, valitsen ensimmäisen silmääkään räpäyttämättä.

Aalto-yliopisto taas on surullisen huono vitsi ja esimerkki oikeistolaisesta umpisokeasta sanelupolitiikasta (ja sanon tämän kyseisen laitoksen opiskelijana ja työntekijänä), jossa olemassaoleva ja toimiva rakenne yritetään väkisin tunkea oman vision mukaiseen laatikkoon uhreista ja aiheutetusta vahingosta välittämättä. Sen satoa tullaan korjaamaan vielä vuosikymmenienkin päästä, mutta ei norsunluutornista kuikuilevien poliitiikkojen toivomalla tavalla.

[Mursu]

Toivon, ettei Suomessa mennä vastaavaan.

Suomessa on yksityiskouluja ollut iät ajat. Moni varmaan on käynyt moisen tajuamatta edes asiaa. Esimerkiksi Maunulan yhteiskoulu on yksityinen. Tosin kyse ei ole voittoa tuottavasta yrityksestä.

Minä en oikein ymmärrä missä on ongelma. Toki vasureille se, että joku tekee voittoa on kauhistus, mutta jos asiat toimivat tehokkaammin, niin mikä tosinaan on se ongelma?

[Mursu]

Niinpä valitaan. Uskonnollisiin yksityiskouluihin kriteerinä on tietysti se, että kuuluu kyseiseen uskonnolliseen yhteisöön.

Keksitkö tuon nyt itse?

Eräs vaatimus voi olla, että oppilaat ovat innokkaita oppimaan ja tekemään työtä. Tämä voi rajoittaa tiettyjen ryhmien hakeutumista kouluun.

[Tommi Korhonen]

En tiedä miten tuo mekanismi menee, mutta ainakin on syytä olla varovainen. Minusta olisi parempi taistella slummiutumista ja luokkajakoa vastaan kuin hyväksyä se ja yrittää selvitä.

Niinhän se yleisellä tasolla olisi, mutta ainoa esitetty keino on tähän asti ollut maahanmuuttajien parempi hajasijoitus (joka oli kallista jo silloin, kun vielä puhuttiin kantaväestön sosiaalisesta hajauttamisesta, eikä se edes ole nykykeinoilla kovin tehokasta) ja lisämäärärahat maahanmuuttajatiheiden alueiden kouluille.

No olemme molemmat lukeneet tätä foorumia riittävän pitkään että tiedämme mikä olisi mahdollinen ratkaisu maahanmuuttajien tuomiin ongelmiin.
Mahdollisille tietämättömille ja toimittajille helpotukseksi: olla ottamatta kyseisiä pitkäaikaisia ongelmia tuottavia ihmisiä niin paljoa.

[ike60]

Niinpä valitaan. Uskonnollisiin yksityiskouluihin kriteerinä on tietysti se, että kuuluu kyseiseen uskonnolliseen yhteisöön.

Keksitkö tuon nyt itse?

Täsmällisempää on tietenkin sanoa, että tiettyä uskonnollista vakaumusta edustavaan kouluun hakeutuvat lähinnä vain kyseistä vakaumusta tunnustavien ihmisten lapset.

Eräs vaatimus voi olla, että oppilaat ovat innokkaita oppimaan ja tekemään työtä. Tämä voi rajoittaa tiettyjen ryhmien hakeutumista kouluun.

Yksityisiin kouluihin voi hyvin olla esimerkiksi hakijan todistuksen keskiarvoon perustuva karsinta tai mahdollisesti pääsykoe. Tämä luonnollisesti suosii kantaruotsalaisia, koska 1) he hallitsevat opetuskielen äidinkielenään, ja 2) he ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin varsinaisten maahanmuuttajien jälkeläiset (jos Lynniä ja Vanhasta on uskominen).

Voi myös olla että mamut eivät laita lapsiaan yksityiskouluihin koska asia ei heitä kiinnosta, koska se vaatii erillistä hakemista, koska he eivät tiedä sellaisten olemassaolosta, tai monesta muusta syystä. Mikäli on olemassa joihinkin maahanmuuttajaryhmiin vetoavia kouluja, esim. islamilaisia kouluja, se on asia erikseen.

Melko varmaa kuitenkin on, että mikään ruotsalainen koulu ei voi asettaa pääsyvaatimukseksi kantaruotsalaisuutta. Koulun oppilasaineksen painotus kantaruotsalaisiin hoituu muilla tavoin.

[Juha J.]

Ruotsi on rikas valtio ja siellä on varaa rikkautteen sekä kaikenlaiseen pelleilyyn sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Toivon, että Suomessa ei tingittäisi enää piirunkaan vertaa lasten peruskoulutuksesta.