2010-08-16 YLE: Opetus vieraalla kielellä yleistyy

[Iloveallpeople]

Opetus vieraalla kielellä yleistyy

Yhä useampi peruskoululainen saa opetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Vieraskielinen perusopetus keskittyy Etelä-Suomeen ja sen suuriin kouluihin. Helsingin Myllupurossa koulutiensä aloitti tänään muun muassa kymmenkunta venäläislasta.

Itähelsinkiläisen Myllypuron ala-asteella reilu neljännes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Jo viisitoista vuotta täällä on opiskeltu kaksikielisissä luokissa.

Tänään peruskoulu-urakkansa aloittanut venäjänkielinen Eleanoora Voinova vertailee kirjainten eroja venäjässä ja suomessa.

- Joskus tulee vähäsen semmoisia virheitä. Se on hauskaa ja myös tylsää, Voinova kertoo.

Tällä luokalla venäläislapsille annetaan viikossa viisi tuntia opetusta venäjäksi ja loppu muiden lasten kanssa suomeksi. Venäläisopettaja opettaa paitsi äidinkieltä, myös matematiikka ja ympäristötietoa.

Ylemmillä luokilla opetus painottuu edelleen äidinkieleen, mutta myös muiden oppiaineiden keskeiset asiat opetetaan osin venäjäksi. Myllypuron ala-asteen rehtorin mukaan oma äidinkieli tukee suomen kielen oppimista, mutta mukana on muitakin tavoitteita.

- Lapsen oman äidinkielen taito pystytään hyödyntämään maksimaalisesti sitten vanhempana eli nämä lapset tulevat olemaan kaksikielisiä. Venäjä kielenä on todella haluttu ja kysytty kieli työmarkkinoilla, rehtori Anna Hirvonen sanoo.

Venäläiskoulujen oppimateriaalista apua

Myllypurossa pelkkää äidinkieltä opetetaan oppituntien jälkeen vapaaehtoisena virolaisille, albaaneille ja somaleille. Pääkaupungin peruskouluissa opetetaan neljääkymmentä kieltä äidinkielenä.

Koko maan vieraskielisestä perusopetuksesta yli puolet on englanniksi. Rinnalle ovat kuitenkin kirimässä venäjä, somali ja viro.

Vieraskielisen äidinkielen opetuksen piirissä on reilu 10 000 lasta. Opetus on keskittynyt Etelä-Suomeen ja suurien kaupunkien suuriin kouluihin.

Venäjän opetuksen järjestäminen on helpoimmasta päästä, sillä päteviä opettajia on saatavilla.

- Venäläisissä kouluissa on hirveän hyvät oppimateriaalit ja tässä meidän opetuksessa käytetään soveltaen niitä, Myllypuron ala-asteen rehtori Anna Hirvonen sanoo.

Pätevistä opettajista pulaa

Valtio antaa kunnille lisärahaa vieraskielistä opetusta varten, mutta järjestelyt jäävät kunnan vastuulle. Opetushallituksen vinkkelistä rahaa suurempi ongelma harvinaisten kielten opetuksessa on pätevien opettajien puute ja Suomeen soveltumaton oppimateriaali.

Opetushallituksesta muistutetaan, että maahanmuuttajalasten kielitaidon vaaliminen olisi Suomelle kullanarvoista.

- Eihän kodeissa yleensä opita kirjoitettua kieltä, niin koululaitos on tässä hyvin tärkeä. Ja sitä kautta saadaan eri kielten osaajia, opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta sanoo.

YLE

[Oluttikka]

Suomeen soveltumaton oppimateriaali.

No mitähän se voisi olla... vieläkö ne Venäjällä opettavat, että Suomi hyökkäsi Neukkuihin? vai onko tässä kyse saharaneteläpuoleisenafrikanmuslimien opeista?

[Huhti]

Viisi tuntia venäjää viikossa, siis mihin ne oikeasti tarvitsee sitä venäjänkieltä Suomessa? Ei täälläkään päin nuo aasialaiset niitten kieliä opiskele, päinvastoin he käyvät suomenkielen-kursseilla ja töissä, Rassssismia?

[Lasisti]

Ilmeisesti Suomi tarvitsee kunnon venäläisvähemmistön Viron tapaan. Sinne se tuotiin pakolla, mutta Pöljälä tekee sen itse.

[antero]

- Lapsen oman äidinkielen taito pystytään hyödyntämään maksimaalisesti sitten vanhempana eli nämä lapset tulevat olemaan kaksikielisiä. Venäjä kielenä on todella haluttu ja kysytty kieli työmarkkinoilla, rehtori Anna Hirvonen sanoo.

Tyypillinen fasisti-rehtori; ei kysy lapsilta mitä nämä haluavat, vaan kasvattaa heistä tietyntyyppisiä ja taitoisia ihmisiä tähtäimessään tietyt työt. Kuulostaa jopa natsi-meiningiltä.

Ja siinä ohessa fasisti-rehtori tekee lapsille karhunpalveluksen; ei kasvata heistä suomalaisia, vaan suomenvenäläisiä. Joten lapset oppivat varhaisessa iässä olevansa suomenvenäläisiä, eivätkä suomalaisia.

Ihanaa, väistämätöntä, fasistinen rikkaus, rasisitinen välttämättömyys.

[Jepuli jee]

Viisi tuntia venäjää viikossa, siis mihin ne oikeasti tarvitsee sitä venäjänkieltä Suomessa? Ei täälläkään päin nuo aasialaiset niitten kieliä opiskele, päinvastoin he käyvät suomenkielen-kursseilla ja töissä, Rassssismia?

Itselläni on koko melkein 50v elämän aikana jokaisessa työpaikkahaastattelussa olisi ollut plussaa, jos venäjää olisi osannut. On naapurimaa ja iso kauppakumppani, kai kaikki ymmärtää yhtälön? Ja jos lapsi osaa täydellistä suomea, kuten monet venäläisten lapset Suomessa, olisi suurta tyhmyyttä antaa heidän unohtaa äidinkieli, mikä myös tapahtuu helposti. 5 tuntia viikossa ei ole paljon, voisi ennemmin ottaa sen #¤%&* pakkoruotsin pois. Ja kaikki Suomessa asuvat venäläisnuoret, jotka tunnen  ovat omaksuneet mielestäni hyvin suomalaiset arvot, ei ole kaipuuta Putinin maalle takasin, koska ovat nähneet eron sukulaisissa käydessä siinä mitä Venäjällä on tavallisten ihmisten arki ja mitä Suomessa...valtava ero.

[Jussi Halla-aho]

Opetushallituksesta muistutetaan, että maahanmuuttajalasten kielitaidon vaaliminen olisi Suomelle kullanarvoista.

- Eihän kodeissa yleensä opita kirjoitettua kieltä, niin koululaitos on tässä hyvin tärkeä. Ja sitä kautta saadaan eri kielten osaajia, opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta sanoo.

Kysymys on tietysti vanha, mutta somalien kielitaidon vaaliminen on Suomelle kullanarvoista?

Mihin Suomi tarvitsee somalin osaajia?

[cgm]

Kysymys on tietysti vanha, mutta somalien kielitaidon vaaliminen on Suomelle kullanarvoista?

Mihin Suomi tarvitsee somalin osaajia?

Ikiliikkujaan tietysti. Paljon tulkkeja -> ei tarvitse oppia paikallista kieltä -> tarvitaan paljon tulkkeja. Kalliiksi tulee mutta siksihän me suomalaiset käymme töissä.

[Riukulehto]

Eikö se pitänyt mennä niin että opettelemalla suomen kieltä kotoutuminen tähän yhteiskuntaan olisi silloin helpompaa, mutta nyt on ääni kellossa muuttunut.

[valkka]

Ranskalainen koulu oli aikanaan eliittikoulu. Enää ei. Pohjois-Afrikan rikastuttajat joiden toinen kieli lähtömaassaan on ranska ovat romahduttaneet koulun tason.

[Jari-Petri Heino]

http://yle.fi/alueet/teksti/helsinki/helsinki/2010/03/yhdeksaa_koulua_uhkaa_lakkautus_helsingissa_1508933.html

http://yle.fi/alueet/turku/2009/10/opettajien_lomautukset_tuskastuttavat_koululaisia_1099074.html

[IDA]

Kysymys on tietysti vanha, mutta somalien kielitaidon vaaliminen on Suomelle kullanarvoista?

Mihin Suomi tarvitsee somalin osaajia?

Pelkästään se, että Suomen julkiset koulut opettavat vieraita kieliä äidinkielenä on tietysti mielettömyyttä. Väittäisin, että yksikään asioista vastaava virkamies ei pysty valvomaan esimerkiksi juuri somaliankielisen opetuksen pätevyyttä. Eikä monen muunkaan kielisen.

Kaikki kansainväliset yhtiöt, jopa kiinalaiset, toimivat englanniksi aika näppärästi. Tarvitsemme tosiaan eri kielten osaajia ehkä juuri toistensa, valtion rahoittamiksi tulkeiksi, koska ilmeinen tarkoitus on, että kaikkien ei tarvitse oppia suomea.

[nimetönkeskustelija]

Vieraiden kielten opetus yleistyy. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Tulkkauspalveluiden määrä lisääntyy. Muslimien määrä lisääntyy, mutta onneksi kyse on marginaalisesta ilmiöstä, joka ei kosketa kantaväestöä millään tavalla.

[Riukulehto]

tv-uutisten juttu aiheesta: http://areena.yle.fi/video/1208178

[Oluttikka]

Mihin Suomi tarvitsee somalin osaajia?

Ehkä tulevaisuuden lingua franca on somali? Kunhan tässä vuosikymmenet vierivät on puhujia Euroopassa niin paljon, että kielen osaaminen on välttämätöntä arjessa selviytymiseksi.

[HDRisto]

"Opetushallituksesta muistutetaan, että maahanmuuttajalasten kielitaidon vaaliminen olisi Suomelle kullanarvoista".

Joku perverssi voisi tietenkin kuvitella että muutto takaisin Somaliaan on helpompaa jos osaa paikallista kieltä.
Mutta eihän ne oikeasti minnekään ole täältä menossa, koskaan. Sillä onhan Newsweek-lehti julistanut Suomen maailman parhaaksi maaksi.

[Astbury]

Opetushallituksesta muistutetaan, että maahanmuuttajalasten kielitaidon vaaliminen olisi Suomelle kullanarvoista.

- Eihän kodeissa yleensä opita kirjoitettua kieltä, niin koululaitos on tässä hyvin tärkeä. Ja sitä kautta saadaan eri kielten osaajia, opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta sanoo.

Kysymys on tietysti vanha, mutta somalien kielitaidon vaaliminen on Suomelle kullanarvoista?

Mihin Suomi tarvitsee somalin osaajia?

Tiukkoja voimavaroja he önn, kun homma pitää aloittaa heidän oman äidinkielensäö opettamisesta heille. Mutta mutta, YLE veti eilen ässän hihasta;  ensin puhuttiin somaliasta ja albaniasta, ja perään todettiin että vieraiden kieleten opetus on todellä tärkeää, koska tulevaisuudessa yhä useampi haluaa ulkomaille töihin....

Juuh, Somalialla ja Albanialla onkin varmaan ihan helvetinmoinen veto kansainvälisesti, opiskelijoita on noihin kultamunahautomoihin jonossa enempi ku nigerialaisia Heliaan.

Seuraavaksi kuitenkin näytettiin, todisteeksi siitä että väki haluaa äksoottisiin maihin duuniin, kuinka kaksi sosiaalialan opiskelijaa oli mennyt töihin kenialaiseen päiväkotiin...eli pitiäs vissiin opettaa swahilia, että useampi pääsee.

[Tommi Korhonen]

Tiukkoja voimavaroja he önn, kun homma pitää aloittaa heidän oman äidinkielensäö opettamisesta heille. Mutta mutta, YLE veti eilen ässän hihasta;  ensin puhuttiin somaliasta ja albaniasta, ja perään todettiin että vieraiden kieleten opetus on todellä tärkeää, koska tulevaisuudessa yhä useampi haluaa ulkomaille töihin....

Toki mokuttajat sotkevat tässä juuri tahallaan oikeasti merkittävän kielitaidon ja sitten nuo kolmansien maiden sosiaaliset elätit. Venäjä on tosiaan merkittävä kieli myös tulevaisuudessa, ja jotta kauppaa voitaisiin tosiaan tehdä, on kielitaito oltava hyvä. Parempi kuin mitä satunnainen venäjänlukija edes Itä-Suomessa onnistuu oppimaan. Toki se kouluvenäjä (tai ruotsi tai saksa tai espanja) kelpaa sellaiseen kaupan kassalle ja matkailuyrittäjälle, mutta isompia kauppoja tehdessä suomalaiset kyllä valitettavan usein nojaavat englantiin.

Albaanialla ja somalialla ei sitten tehdäkään mitään. Mutta noiden tärkeämpien kielien (lähinnä kai saksa, ranska, venäjä) osaaminen kunnolla olisi mahdollisestikin ihan merkittävää Suomelle jatkossa.

Nämä todelliset hyötykielet vain pitäisi saada jotenkin erotettua noista hyysäyskielistä.

[Jari-Petri Heino]

Ne rahat saisi aika äkkiä kokoon, jos pakkoruotsista luovuttaisiin. Sitä tarvii aniharva suomalainen.

[Miniluv]

Ei mennä pakkoruotsiin tässä ketjussa.

[Kommeli]

Mihin Suomi tarvitsee somalin osaajia?

Ehkä tulevaisuuden lingua franca on somali? Kunhan tässä vuosikymmenet vierivät on puhujia Euroopassa niin paljon, että kielen osaaminen on välttämätöntä arjessa selviytymiseksi.

Ei vaan siis ideahan on tämä. Me ensin siirrämme lennätämme meidän kustannuksellamme tänne väestöä ihmisiä, siis ihmisiä, "sotaa ja sortoa" pakoon tänne pohjolaan, palkintona "perheenjäsenen" sankarillisuudesta. Sitten järjestämme heille omalla kustannuksellamme koulutuksen, terveydenhuollon, psykiatriset palvelut ja rahaa sekä töitä jos rasismi parantuminen traumoista ja siitä johtuva tylsistyminen käy sietämättömäksi. Me sitten toivomme, että tämän ihmisen,humanitaarisen avun kohteen, lähtömaan elinolot paranevat, jotta voimme tulevaisuudessa siirtää lennättää hänet ja hänen perheensä (lisää väestöä) takaisin kotimaahansa, jossa he sitten kiitollisuudenvelasta spontaanisti ilman pakottavaa tarvetta vakauttavat maansa taloutta ja saavat kotimaansa kukoistamaan ja me voimme hurkastella tyytyväisyyttämme. Siksi tämä somalialaisten ja muiden kansojen perus yhteiskunnallisten toimintojen ulkoistaminen suomalaisille ilmaiseksi oman kulttuurin ja kielen säilyttäminen on niin tärkeää.

Ja sinä kysyt mitä me suomalaiset tästä hyödymme? No minä kerron, uuden suomalaisen siirtomaan kaukana Afrikan itäkärjessä. Näin.

[IDA]

, mutta isompia kauppoja tehdessä suomalaiset kyllä valitettavan usein nojaavat englantiin.

Toisaalta, vaikka mielihyvin myönnän kielitaidon hyödyllisyyden, niin kielitaitoa ei juuri voi myydä ainakaan niin, että se olisi kansantaloudellisesti merkittävää liiketoimintaa. Kaupoissa kuitenkin ihan keskeisesti ratkaisee se mitä on myytävänä ja mitä ostettavana, näiden rinnalla kielitaito on sivuseikka.

Tuskin Honkarankenteenkaan jannut ainakaan alkuun niin japania osasivat, mutta hirsitaloa menee kuulemma silti hyvin kaupaksi.