Perussuomalaiset: Valtapuolueet eivät eivät välitä hyvinvointivaltiosta

[Ministeri]

Perussuomalaiset: Valtapuolueet eivät eivät välitä hyvinvointivaltiosta

Sunnuntai 15.8.2010 klo 17.44 (päivitetty klo 17.46)

Perussuomalaiset perää eduskuntavaaliohjelman luonnoksessaan politiikan tekemistä arvojen pohjalta ja arvojen asettamista tärkeysjärjestykseen.

Ohjelmaluonnoksensa kärkeen puolue nostaa julkisen sektorin ylläpitämät palvelut ensisijaisesti vanhuksille, vammaisille ja erityisesti sotaveteraaneille sekä ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan.

Porissa sunnuntaina päättyneessä perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa ei vaaliohjelmaa lyöty vielä lukkoon, eikä kokoukselle edes esitelty kuin sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, kuntapolitiikkaa, EU-politiikkaa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat osat.

Perussuomalaiset julistautuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattajaksi. Ohjelmaluonnoksessa vaaditaan keskustelua siitä, mitkä palvelut ovat yhteiskunnan vastuulla ja mitkä ovat yksilön omat vastuut ja velvollisuudet.

Perussuomalaisen käsityksen mukaan tilanne on nyt sellainen, että "valtapuolueet sysäävät salamyhkäisesti omien kuntapäättäjiensä myötävaikutuksella kansalaisille yhä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, ilman että tätä suoranaisesti tuodaan edes julki".

Perussuomalaiset nostaa arvojärjestyksessä tärkeimmäksi vanhustenhoidon parantamisen ja vastustaa vanhusten laitoshoidon vähentämistä, koska puolue katsoo sen avulla luotavan vain kysyntää yksityisille palveluille. Oman vastuun lisäämistä tarkoittanee se, että vanhusten avustaminen muun muassa ulkoilussa kuuluu luonnoksen mukaan omaisten normaaleihin velvollisuuksiin.

Puoluehallituksella viimeinen sana

Puolueneuvoston keskustelun evästämänä lopullisen vaaliohjelman laatii perussuomalaisten puoluehallitus eduskuntavaaliohjelmaa laativan työryhmän työn pohjalta. Heidän kirjoitettavakseen jäävät muun muassa talous- ja energiapolitiikkaa koskevat osiot.

Puheenjohtaja Timo Soinin vetämän puoluehallituksen rooli perussuomalaisilla on keskeinen myös eduskuntavaaliehdokkaita asetettaessa sekä uusien sääntöjen mukaan puolueen jäsenien ja yhdistysten hyväksymisessä.

Perussuomalaisten toimintaan tuli varsinkin kunnallisvaaleissa paljon sitoutumattomia, jotka uusien sääntöjenkin jälkeen pysyvät paikallisyhdistysten jäseninä, mutta jatkossa sitoutumattomat pääsevät vain kannatusjäseniksi. Sitoutumattomia ei myöskään voida valita paikallisyhdistysten johtoelimiin.

Näiden toimien tarkoituksena on varmistaa se, että perussuomalaisten tuleva eduskuntaryhmä, koosta riippumatta, koostuu luotettavista henkilöstä. Kokouspaikan käytävillä entinen SMP:n kansanedustaja Mikko Vainio muistutti nuorempiaan siitä, kuinka puolue on kaksi kertaa aikaisemmin hajonnut suuren vaalivoiton jälkeen. 1970-luvulla hajottajana toimi hänen mukaansa presidentti Urho Kekkonen, mutta 1980-luvulla syyt olivat "kotikutoisia".

- Uhka on olemassa jälleen, jos ei oteta menneestä opiksi ja ymmärretä, että kyse on yhteistyöstä ja yhteisten etujen ajamisesta, 87-vuotias politiikan veteraani opasti.

STT

iltalehti...

Miten tuo SMP jaksetaan aina kaivaa haudastaan? En nyt ole ihan nuori mutten vanhakaan, mutta viime vuosituhannen politiikka ei nyt tähän oikein liity, tai edes tunnu mitenkään tutulta. Veikko Vennamo on nimeltä tuttu, SMP ei sano yhtään mitään. Varmasti vanhemat ikäpolvet muistavat entiset asiat ja sotkut mutta nuoremmille polville tuo on kivikautta.

Perussuomalaiset on nyt.

Joku smp lakkasi olemasta joskus...