Maahanmuuttajat kavahtavat "maassa maan tavalla" -puheita

[jam_mu]

Eduskuntaan pyrkii ensi keväänä nuoria maahanmuuttajia, jotka eivät aio rupatella maahanmuutosta lämpimikseen. He haluavat keskustella asiasta konkreettisin esimerkein sen sijaan, että lähtisivät mukaan valtavirran harhaanjohtavaan nokitteluun.

Fatbardhe Hetemaj, Mustafe Hagi ja Husein Muhammed ovat mukana tavoittelemassa kansanedustajan paikkoja, joita ei ole tähän mennessä juuri riittänyt ulkomaalaistaustaisille poliitikoille.

Kolmikko haluaa tuoda konkretiaa erityisesti maahanmuuttokeskusteluun, joka velloo heidän mielestään epäolennaisuuksien ympärillä. Asioiden sijaan keskustelussa on jämähdetty analysoimaan yksittäisiä sanoja ja lausahduksia, he sanovat.

Kaikkein vahvimmin poliitikkojen mieltä on jäänyt kaihertamaan SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen tekemä maahanmuuttolinjaus. Ikävintä "maassa maan tavalla" -lausahduksessa ei tosin ollut sanoma itse, vaan sen vaikutus keskustelun suuntaan.

- Keskustelu menee ihan älyttömäksi, jos on aikaa tapella sanoista. Populismia mikä populismia, valittelee kokoomuksen listoilta eduskuntaan pyrkivä Hetemaj.
Puolueiden ohjelmille huutia

Vihreiden kansanedustajaehdokkaan Husein Muhammedin mielestä keskustelua leimaa asioiden tahallinen vääristely. Eri osapuolet piirtävät toisistaan karrikoidun kuvan ja keskittyvät pikemminkin siihen kuin omien kantojensa esittelyyn.

Muhammed muistuttaa, että poliittinen keskustelu maahanmuuton määrästä on osittain turhaa. Suomen kädet ovat pitkälti sidotut Euroopan unionin jäsenyyden ja kansainvälisten sopimusten takia.

- Todellinen asia, mihin voidaan vaikuttaa on se, minkälaiset pelisäännöt luodaan yhteiskunnassa, Muhammed sanoo.

Keskustan riveistä eduskuntaan pyrkivä Mustafe Hagi kritisoi puolestaan puolueiden maahanmuutto-ohjelmia, jotka ovat karanneet kauas todellisuudesta.

- Ne on kirjoitettu kauniisti, mutta käytännössä ne eivät näy ollenkaan, Mustafe toteaa.

Hetemaj, Hagi ja Muhammed ovat kaikki samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ensi vaalikauden aikana. Samalla kolmikko kiinnittäisi enemmän huomiota jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen.

Muhammedin mielestä kohennusta tarvittaisiin myös turvapaikkaprosessiin, joka kestää aivan liian kauan.
Kovasta kritiikistä ei saa lannistua

Keskusteluun liittyy myös paljon tunteita, joille ei aina löydy järkiperusteita.

Suomessa asuvat Kosovon albaanit saivat osakseen paljon negatiivista huomiota vuodenvaihteessa Sellon tragedian yhteydessä. Kosovosta Suomeen muuttaneen ampujan motiiviksi on arvailtu hullua mustasukkaisuutta, mutta silti hänen syntyperänsä nostettiin voimakkaasti esiin varsinkin verkkokeskusteluissa.

Myös Hetemaj joutui kuulemaan karuja yleistyksiä Kosovon albaaneista.

- Olen päättänyt, että se (verkkokeskusteluiden) maailma ei kosketa minua.

Hetemaj kertoo saaneensa myös uhkauskirjeitä kotiinsa.

- Jos joku haukkuu minua, en ota siitä itseeni. Olen vähän sellainen teflonpannu, Hetemaj lausuu.

Hagin mielestä olisi tärkeää, että sekä kantaväestö että maahanmuuttajat antaisivat toisilleen mahdollisuuden.

- Kaipaan enemmän inhimillisyyttä. Se puuttuu nykyään melkein jokaisesta yhteiskunnasta, Hagi sanoo.

[Atte Suomalainen]

- Kaipaan enemmän inhimillisyyttä. Se puuttuu nykyään melkein jokaisesta yhteiskunnasta, Hagi sanoo.
Vai niin. Tänne (eurooppaan) tullaan valmiiseen pöytään ja kaikkien etuisuuksien piiriin, ja ei ole tarpeeksi inhimillistä. Voi Vee.

[vainukoira]

...epäolennaisuuksien ympärillä. Asioiden sijaan keskustelussa on jämähdetty analysoimaan yksittäisiä sanoja ja lausahduksia, he sanovat.
...
Keskustelu menee ihan älyttömäksi, jos on aikaa tapella sanoista.

Pitää paikkansa. Tähän syyllistyvät yleensä maahanmuuttoa vaativat tahot. Usein myös maahanmuuttokeskustelun sijaan käydään keskustelua maahanmuuttokeskustelijoista kuten Halla-Ahokin on kirjoittanut.

Muhammed muistuttaa, että poliittinen keskustelu maahanmuuton määrästä on osittain turhaa. Suomen kädet ovat pitkälti sidotut Euroopan unionin jäsenyyden ja kansainvälisten sopimusten takia.

No nimetköön ne kansainväliset sopimukset ja EU-direktiivit joissa on mainittu sekä velvollisuus, että määrä tulijoiden suhteen, niin tiedämme mistä pitää erota ja mitkä sopimukset pitää irtisanoa.

[Tommi Korhonen]

Muhammed muistuttaa, että poliittinen keskustelu maahanmuuton määrästä on osittain turhaa. Suomen kädet ovat pitkälti sidotut Euroopan unionin jäsenyyden ja kansainvälisten sopimusten takia.

No nimetköön ne kansainväliset sopimukset ja EU-direktiivit joissa on mainittu sekä velvollisuus, että määrä tulijoiden suhteen, niin tiedämme mistä pitää erota ja mitkä sopimukset pitää irtisanoa.

Ilman noin pitkällekin meneviä johtopäätöksiö tuo on hyvä kysymys. Tuosta kansainvälisten sopimusten velvoittavuudesta meille on mussutettu ihan ministeritasoltakin. Nyt voitaisiin jo katsoa kortit ja kysyä että mitkä ne sopimukset ovat. Konkretiaa pöytään.

Kuka tahansa nuiva ehdokas/poliitikko/aktiivi joka pääsee jossain merkittävässä tilaisuudessa tämän asian kanssa vastakkain voisi kysyä ihan rauhallisesti mutta päättäväisesti että mokuttaja kertoisi ne sopimukset. Tämä olisi ihan ideaali keskustelunaihe esimerkiksi television vaalitenteissä. Tuota väitettä nimittäin käytetään varsin häikäilemättä kansalaisten sumuttamiseen, ja jos sille ei löydy todellista vastinetta niin se olisi varsinainen vaaliase nuivien kädessä. Hommafoorumilta saamani käsityksen mukaan pakolaisten vastaanotto ei ole niin tarkkaan määritelyt, ja tarkoittaa vain todellisia pakolaisia, ei vääriä turvapaikanhakijoita. Voisimme siis supistaa näiden kansainvälisten sopimusten mukaan vastaanottomme noin 100 ihmiseen vuodessa. Onko näin? Jos ei ole, niin mitkä ovat ne rajat ja sopimukset?

EU ilmeisesti suunnittelee jonkinlaista "taakanjakoa", mutta se ei voi vielä tällä hetkellä olla voimassa, joten sellaiseen nojaaminen tietysti on myös kusetusta.

[Oami]

Sen lisäksi, että kysytään sopimusten olemassaolosta, voidaan myös kysyä, kuka ne on fyysisesti allekirjoittanut ja millä ehdoilla ja ajalla ne ovat irtisanottavissa. Tämän voi kysyä siinäkin tapauksessa, että sopimukset itse eivät satu olemaan keskustelussa mukana (mikä sinänsä on toki ymmärrettävää).

Ei kai vihervasemmistolainenkaan poliitikko allekirjoittaisi sopimusta, joka on voimassa ikuisesti, jos kerran ydinjätteistäkin tuli sellainen poru kuin tuli, ja ne sentään ovat vaarallisia vain rajallisen ajan?

[Topelius]

Kyseessä siis MTV3:n uutinen.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1169487

Uutisesta on poistettu kommentointimahdollisuus klo 9.20 asiattomien kommenttien vuoksi.

[Lemmy]

Suomessa päätöksen valtiosopimuksen solmimisesta tekee tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunnan suostumuksen tarvitsevat lainsäädännön  alaan luokiteltavat tai merkitykseltään tärkeät sopimukset. Eduskunnan suostumus tarvitaan esimerkiksi silloin, kun sopimus aiheuttaa pysyviä menoja tai koskee valtionrajojen muutoksia.

Suomen tekemät valtiosopimukset on saatettava erikseen valtionsisäisesti voimaan, jotta ne velvoittavat hallintoviranomaisia, tuomioistuimia ja yksittäisiä kansalaisia. Tähän käytetään blankettilakia, jos kyseessä on lainsäädännön alaan kuuluva sopimus. Muut valtiosopimukset saatetaan voimaan asetuksella. Asetus julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa ja valtiosopimus Suomen säädöskokoelman Sopimussarjassa.

Sitäpaitsi, sopimukseen liityttäessä voi tehdä erilaisia varaumia, kuten esim. Suomella oli 7 varaumaa vuoden 68 Geneven pakolaissopimukseen mitkä poistettiin 2004.

[Hob]

No nimetköön ne kansainväliset sopimukset ja EU-direktiivit joissa on mainittu sekä velvollisuus, että määrä tulijoiden suhteen, niin tiedämme mistä pitää erota ja mitkä sopimukset pitää irtisanoa.

Suurin on EU:n työvoiman vapaa liikkuvuus (ns. Lissabonin sopimus, 45 artikla).

Pakolaiset:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2

Sopimustekstiin oli alunperin liitetty varaumia jotka ovat sittemmin poistettuja.

Kansainvälinen oikeus säätelee diplomaattien oikeuksia.

Mitäs noita muita olisi vielä?

[Ammadeus]

- Kaipaan enemmän inhimillisyyttä. Se puuttuu nykyään melkein jokaisesta yhteiskunnasta, Hagi sanoo.
Vai niin. Tänne (eurooppaan) tullaan valmiiseen pöytään ja kaikkien etuisuuksien piiriin, ja ei ole tarpeeksi inhimillistä. Voi Vee.

Jesh Atte,mitä oikein vielä pitäisi antaa,että hienot vieraamme voisivat pitää Suomalaista yhteiskuntaa inhimillisenä?
Sinfonia orkesteri takapihalle soittamaan kainoja,hempeitä säveliä illan ratoksi?

[Servilia]

"maassa maan tavalla"

Tämähän se tässä onkin huvittavaa, että kun minä vierailen sirppimaassa, niin en käytä alkoholia, syö sikaa, kulje yksin enkä juttele miesten kanssa. Lisäksi julkisella paikalla kuljen pitkässä mekossa ja sidon päähäni huivin. Jos satun asumaankin maassa, niin muistan kyllä heidän tapansa enkä yritä tunkea omineni sinne. Näin tekee hirvittävän moni eli melkein kaikki sirppimaahan matkustavat.

Kun tänne tullaan, niin vaaditaan erioikeuksia, tuputetaan omaa päänsisältöä ja kun ei kaikki menekään kivasti, niin aletaan kiukutella. Maassa maan tavalla siis vain toimii heilläpäin?

Meillä tehdään näin ja jos ei maita niin mukavaan maahan saa varmasti lentolipun.