2010-08-09 HBL:Världens lyckligaste är rädda

[Kommeli]

HBL sanomalehti julkaisi Hannu Olkinuoran ([email protected]) pääkirjoituksen 9.8.2010. Yöpuhteina kääntelen sen huvikseni tänne.

Danmark är ett bra exempel på hur främlingsrädslan växer till en politisk rörelse och tar över samhällsdebatten.

De högerpopulistiska partiernas paradfråga i våra skandinaviska grannländer är främlingsfientlighet. I Norge och Danmark har dessa partier fått mer understöd med en bred agenda. Sverigedemokraterna är på kommande men är kvar i marginalen med sin enbart rasistiska framtoning. Danmark har en intressant närhistoria, som började med Morgen Glistrup och har fortsatt med Pia Kjaersgaards framgångar. I Danmark har man skapat ett politisk mikroklimat som är av intresse för de nordiska grannarna. Dansk Folkparti har kunnat få stort inflytande över politiken som stödparti. De gamlapartierna har gått med på samma retorik och invandrarfrågor  har helt tagit över den politiska debatten. Välfärd, skatter och ekonomi är helt underordnade ämnen i dansk politik.  Dessutom har landets renommé skadats av att Muhammedbilderna genererade en klar islamofobi.

Tanska on loistava esimerkki kuinka ulkomaalaispelko kasvaa poliittiseksi liikkeeksi ja valtaa yhteiskuntadebatin.

Oikeistopopulististen puolueiden paraatikysymys skandinaavisissa naapurimaissamme on ulkomaalaisvihamielisyys. Norjassa ja Tanskassa  nämä puolueet ovat saaneet kannatusta laajalla agendalla. Ruotsidemokraatit tekevät tuloaan mutta ovat vielä marginaalissa yksinkertaisesti rasistisilla virityksillään. Taskalla on mielenkiintoinen lähihistoria, joka alkoi Morgen Glistrupilla ja on jatkunut Pia Kjaersgaardin etenemisellä. Tanskassa on luotu poliittinen mikroilmasto, joka on pohjoismaisille naapureille mielenkiintoinen. Tanskalainen Kansanpuolue on kyennyt saamaan suurta vaikutusvaltaa politiikassa tukipuolueena. Vanhat puolueet ovat menneet mukaan retoriikkaan ja maahamuuttokysymykset ovat totaalisesti vallanneet poliittisen debatin. Hyvinvointi, verot ja ekonomia on aliarvioituja aiheita tanskalaisessa politiikassa. Sen lisäksi on maan maine vahingoittunut Muhammed-kuvien nostattamassa selvässä islamofobiassa.

I Sverige har man hunnit forska tillräckligt länge vad stambefolkningen tycker om invandrarna för att dra trovärdiga slotsatser. Andelen av dem som svarar negativt på frågan hur man skulle förhålla sig om en invandrare from en annan del av världen skulle gifta sig in i familjen har halverats på 15 år. Integreringen har således lyckats någorlunda om man ser på attityderna i ett land där inflyttningen har varit massiv. I dag har nästan var femte svensk en utländsk bakgrund. Varför är danskarna , som är världens lyckligaste folk, så rädda för sina invandrare? Lycklighetsindexet uppställt av samhällsvetenskapliga forkarsamfundet World Values som samlar parametrar från alla länder till indexet.

Ruotsissa on ehditty tutkia riittävän pitkään mitä normikansalaiset tykkäävät maahamuuttajista, jotta voitaisiin tehdä uskottavia johtopäätöksiä. Se osa, joka vastasi negatiivisesti kysymykseen kuinka suhtautua jos maahanmuuttaja toisesta osasta maailmaa vihkisi itsensä perheeseen on puolittunut 15 vuodessa. Integrointi on siten onnistunut jokseenkin, jos tutkitaan asenteita maassa, jossa maahamuutto on ollut massiivista. Tänään on vähintään joka viidennellä ruotsalaisella ulkomaalainen tausta. Miksi sitten ovat tanskalaiset, jotka ovat maailman onnellisinta kansaa, niin peloissaan maahanmuuttajistaan? Onnellisuusindeksiä ylläpitää yhteskuntatietoinen tutkijajärjestö World Values, joka on kerännyt tilastoja kaikista maista indeksiin.

Pia Kjaersgaard har mest understöd på områden där invandrartätheten är lägst. Rädslan fär det okända har en stor roll i invandrardebatten. Att odla hotbilder om främlingar som dessutom blir dyra för skattebetalarna får lätt utrymme på politiska arenor. Steget från dessa argument till rasism är kort, som vi har sett i grannländerna. Det nationella självförtroendet är en dimension som spelar en synlig roll i invandrardebatten. Den svenska journalisten och författaren Leena Sundström har gett sig in i det danska samhället i sin bok med den aktuella titeln Världens lyckligaste folk. Efter att ha utvistats i Danmark ger hon en bild av stolta danskar som är enastående jämfört med de fremmende. Detta är särskilt intressant gentemot Sverige. Den svenska självkänslan saknar inte heller dimensioner men ändå ser det ut att svenskarna har lyckats bra i att skapa ett mer respektfullt samhällsklimat.

Pia Kjaersgaardilla on kannatusta eniten alueilla, jossa maahamuuttajatiheys on matalinta. Pelolla tuntematonta kohtaan on suuri rooli maahamuuttajadebatissa. Uhkakuvien viljely ulkomaalaisista, jotka sitä paitsi tulevat kalliksi veronmaksajalle, saa helposti tilaa poliittisilla areenoilla. Askel tästä argumentoinnista rasismiin on lyhyt, kuten olemme nähneet naapurimaissamme. Kansallinen itsetunto on ulottuvuus, jolla näkyvä rooli maahanmuuttajadebatissa. Ruotsalainen journalisti ja kirjailija Leena Sundström on saanut itsensä sisään tanskalaiseen kirjassaan, jonka otsikko todellakin on Maailman onnelisin kansa. Asuttuaan Tanskassa antaa hän kuvan ylpeistä tanskalaisista, jotka ovat ylivaltaisia verrattuna ulkolaisiin. Tämä on erityisen mielenkiintoista verratuna Ruotsiin. Ruotsalaisesta itsetunnosta ei pelkästään  puutu ulottuvuuksia mutta vieläpä näyttää siltä, että ruotsalaiset ovat onnistuneet hyvin luomaan kunnioittavan yhteiskunnallisen ilmaston

En annan dimension som kan förklara mycket av det som försakar intolerans är den s.k. sosiala tilliten. I undersökningen som sammanställs i samma World Values regi finns ett förnenklat index som mäter individens tro på medmänniskor. Norge, Sverige och Finland toppar dessa listor med mycket stark social tillit. Danmark ligger litet efter och länder som ligger  riktigt lågt är Frankrike och Ungern. I Danmark har forskare märkt att Dansk Folkepartis  anhängare har mycket lågt index för social tillit. Där kan man dra den enkla slutsatten att människor som litar mindre på andra än normalt har mindre tolerans även för invandrare.

Toinen ulottuvuus, joka osaltaan voi selkiinnyttää hylättyä suvaitsevaisuutta on ns. sosiaalinen luottamus.  Tutkimuksessa jonka kokosi sama Wolrd Values järjestö löytyy yksinkertaistettu  indeksi, joka mittaa yksilön uskoa kanssaihmisiin. Norja, Ruotsi ja Suomi ovat listan kärjessä vahvalla sosiaalisella luottamuksella. Tanska makaa hieman perässä ja maat, jotka ovat erittäin alhaalla ovat Ranska ja Unkari. Tanskassa tutkijat ovat huomanneet, että Tanskalainen Kansanpuolueen kannattajat ovat matalalla indexissä sosiaalisesta luottamuksesta. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että ihmisillä, joilla pienempi luottamus toisiin kuin normaalisti, on pienempi toleranssi maahamuuttajia kohtaan.

För Finland ger dessa studier mycket att tänka på. Första invandrargenerationerna kom till Sverige på 60-talet. Finland var i samma läge 30 år senare. Är det frågan om en nationellt självförtroende, en politisk beställning av förenklade problem eller en inbyggd samhällskraft i form av social tillit, är frågor som vi måste få svar på. Danmark är ett levande bevis för hur en hel nation med en beundrad kosmopolitisk historia helt själv kan skapa alla problem som intoleransen för med sig. Välfärden skapar inte automatisk social tillit. Rädslan och avsaknaden at respekt för medmänniskor gynnar hat och segregering. Politikernas ansvar är att ge utrymme för tolerans. Attityden gentemot invandring är inte en ekonomisk utan en samhällsmoralisk fråga.

Suomelle näissä tutkimuksissa on paljon ajateltavaa. Ensimmäinen maahamuuttajasukupolvi tuli Ruotsiin 60-luvulla. Suomi oli samassa tilanteessa 30 vuotta jälkeenpäin. On kyse sitten kansallisesta itsetunnosta, poliittisesta asemasta yksinkertaiseen kysymykseen tai sisäisestä yhteiskunnalisesta voimasta sosiaalisen luottamuksen muodossa, on kysymys jotain mihin pitää saada vastaus. Tanska on elävä todiste siitä miten koko maa ihailtavalla kosmopoliittisella historialla itsessään voi luoda kaikki ne ongelmat, joita suvaitsemattomuus tuo mukanaan. Hyvinvointi ei luo automaattisesti sosiaalista luottamusta. Pelko ja kunnioituksen puute kanssaihmisiä kohtaan synnyttävät vihaa ja segregaatiota. Poliitikkojen vastuulla on tehdä tilaa suvaitsevaisuudelle. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan eivät ole ekonomisia vaan yhteiskuntamoraalisia kysymyksiä.

Tästä voi jokainen tehdä omat päätelmänsä.

[rähmis]

Tanska vain tuntee kosmopoliittisen vastuunsa ja haluaa että erikoistyöntekijöitä riittää muillekin maille.

[Maisterinna]

Mukavasti sivuutettiin Black Cobra ja muut maahanmuuton lieveilmiöt, joista postimerkin kokoinen hyvinvointivaltio lienee nyt kurkkuaan myöten täynnä. Ruotsalaislehtien kommenttiosastojen perusteella sosiaalinen luottamus on laskusuunnassa myös krannissa. Ruotsissahan on Euroopan suurimmat raiskausluvut ja maahanmuuttajat tunnetusti ovat kunnostautuneet tuossa raiskauspuolessa. Mietin vain, olisivatko luvut pienemmät, jos sosiaalinen luotto olisi matalammalla tietyistä maista tulleita kohtaan.

[Tuomas2]

Pia Kjaersgaardilla on kannatusta eniten alueilla, jossa maahamuuttajatiheys on matalinta.

Onko tälle vaitteelle loydettävissä viitettä Internetin ihmeellisestä maailmasta? Tähän asti olen ollut luulossa että Kansanpuolue (kuten SD Ruotsissa) saa enemmiston äänistään ns. rikastuneilta alueilta jossa pelon syy ei todellakaan ole tuntematon.

[Lemmy]

Tanskassa on luotu poliittinen mikroilmasto, joka on pohjoismaisille naapureille mielenkiintoinen. Tanskalainen Kansanpuolue on kyennyt saamaan suurta vaikutusvaltaa politiikassa tukipuolueena. Vanhat puolueet ovat menneet mukaan retoriikkaan ja maahamuuttokysymykset ovat totaalisesti vallanneet poliittisen debatin. Hyvinvointi, verot ja ekonomia on aliarvioituja aiheita tanskalaisessa politiikassa.

Jaa?

Suomessa on luotu poliittinen mikroilmasto, joka on pohjoismaisille naapureille mielenkiintoinen. Ruotsalainen kansanpuolue on kyennyt saamaan suurta vaikutusvaltaa politiikassa tukipuolueena. Vanhat puolueet ovat menneet mukaan retoriikkaan ja kielikysymykset ovat totaalisesti vallanneet poliittisen debatin. Hyvinvointi, verot ja ekonomia on aliarvioituja aiheita Suomalaisessa politiikassa.

[rähmis]

Pia Kjaersgaardilla on kannatusta eniten alueilla, jossa maahamuuttajatiheys on matalinta.

Onko tälle vaitteelle loydettävissä viitettä Internetin ihmeellisestä maailmasta? Tähän asti olen ollut luulossa että Kansanpuolue (kuten SD Ruotsissa) saa enemmiston äänistään ns. rikastuneilta alueilta jossa pelon syy ei todellakaan ole tuntematon.

Tuosta pääsee katsomaan edellisten kunnallisvaalien tulokset alueittain.

[Roope2]

"Tanska on elävä todiste siitä miten koko maa ihailtavalla kosmopoliittisella historialla itsessään voi luoda kaikki ne ongelmat, joita suvaitsemattomuus tuo mukanaan."


Mitä ovat nämä Tanskan "suvaitsemattomuusongelmat" ?

[Tommi Korhonen]

No tietysti nuorison riehuminen, jengisodat, kansalaisten turvattomuuden tunne ja maahanmuuttajien huono työllistyminen? Mistä muusta se muka johtuisi kuin tanskalaisten VHMien ylemmyydentunteesta ja kolonialismiajan jäänteistä?

Tai sitten tuo kirjoitus on jotakuinkin nuiva ja todetaan että suvaitsevaisuus on tuottanut kompostoinnin lopputuloksena suvaitsemattomuutta?

[flammee]

Pia Kjaersgaardilla on kannatusta eniten alueilla, jossa maahamuuttajatiheys on matalinta.

Onko tälle vaitteelle loydettävissä viitettä Internetin ihmeellisestä maailmasta? Tähän asti olen ollut luulossa että Kansanpuolue (kuten SD Ruotsissa) saa enemmiston äänistään ns. rikastuneilta alueilta jossa pelon syy ei todellakaan ole tuntematon.

Itellä mieleen tulis että jos alueen mamupitoisuus on yli 50% niin tuskin ne mamut Piaa kannattaa eli sitä kautta vähemmän kannatusta. Eli jos on valikoitu alueita joista vertailua on tehty, eikä otettu kokonaiskuvaa, niin sillä tavalla varmaan saadaan tuollaisia tuloksia.

Se että Suomessa osattaisiin ottaa oppia muiden maiden kokemuksista - jos tuon lehtiartikkelin tavalla tulkitsee syy ja seuraus -kuvioita niin homma taitaa mennä vielä enemmän pieleen.

[M.]

Hyvinvointi ei luo automaattisesti sosiaalista luottamusta. Pelko ja kunnioituksen puute kanssaihmisiä kohtaan synnyttävät vihaa ja segregaatiota.

Sosiaalisen luottamuksen puuttuminen tarkoittaa alhaista sosiaalista pääomaa, joka on perinteisesti ollut Tanskassa hyvin korkea. (Itseasiassa hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma kulkenevat pitkälti käsi kädessä ilman, että voisi yksiselitteisesti sanoa kummankaan varsinaisesti aiheuttavan kumpaakaan.) Robert Putnam taas osoitti, että monikulttuurisuus nimenomaan laskee sosiaalista pääomaa. Olkinuoran kuvaamat ilmiöt johtuvat siis monikulttuurisuudesta itsestään. Ihmisten välinen luottamus rapautuu, kun käy itsestään selväksi, että mitään perusteita tällaiselle luottamukselle ei ole.

[Roope]

Världens lyckligaste är rädda

Jopas on. Ilman tuota Olkinuoran paheksumaa maahanmuuttopolitiikan uhkakuvien esilleottamista Tanskan maahanmuutto olisi määrältään ja laadultaan Ruotsin luokkaa. Mitkä olisivat olleet sen seuraukset? Olisivatko tanskalaiset nyt onnellisempia?

Tanskassa tutkijat ovat huomanneet, että Tanskalainen Kansanpuolueen kannattajat ovat matalalla indexissä sosiaalisesta luottamuksesta. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että ihmisillä, joilla pienempi luottamus toisiin kuin normaalisti, on pienempi toleranssi maahamuuttajia kohtaan.
[...]
Hyvinvointi ei luo automaattisesti sosiaalista luottamusta. Pelko ja kunnioituksen puute kanssaihmisiä kohtaan synnyttävät vihaa ja segregaatiota. Poliitikkojen vastuulla on tehdä tilaa suvaitsevaisuudelle. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan eivät ole ekonomisia vaan yhteiskuntamoraalisia kysymyksiä.

Tämähän on ihan klassikkoainesta. Avainsana on tosiaankin luottamus, mutta luottamusta ei voi lisätä saarnaamalla suvaitsevaisuudesta. Luottamus on ansaittava. Ihmisten käsitystä todellisuudesta voi vääristää liioittelemalla tai vähättelemällä maahanmuuton vaikutuksia. Juuri siksi välittömistä ja välillisistä ekonomisista kysymyksistä puhuminen onkin kohtuullisen hyvä tapa välttää pelkkiä moralistisia - rasistisia tai monikultturistisia - arvoasetelmia.

Ruotsalaisesta itsetunnosta ei pelkästään puutu ulottuvuuksia mutta vieläpä näyttää siltä, että ruotsalaiset ovat onnistuneet hyvin luomaan kunnioittavan yhteiskunnallisen ilmaston.

Suhtautuminen maahanmuuton vaikutuksista puhumiseen ja esimerkiksi ruotsalaisen kulttuurin itseinho on todellakin mielenkiintoista. Yhteiskunnallinen ilmasto, jossa yhden puolueen jäsenten pahoinpitelyillä ja puolueen järjestelmällisellä poissulkemisella on valtakoneiston siunaus, ei ole mikään tavoiteltava esikuva, vaan tässä suhteessa demokratian irvikuva. Pidän enemmän tanskalaisten itsetunnosta ja itsekäsityksestä.

Sen lisäksi on maan maine vahingoittunut Muhammed-kuvien nostattamassa selvässä islamofobiassa.

Riippuu varmaan katsantokannasta, mutta minkähän maiden ja uskontojen maine niissä oikeastaan vahingoittui?

[ämpee]

"Sen lisäksi on maan maine vahingoittunut Muhammed-kuvien nostattamassa selvässä islamofobiassa."

Tässä on nähtävästi "hieman" oiottu syyn ja seurauksen suhdetta, tavalla jota voisi väittää jopa selväksi valehteluksi.
Kuvat itsessään eivät taatusti nostattaneet minkäänlaista fobiaa, mutta kun kuvien esittämisen jälkeen masinoitiin levottomuuksia, joiden nostattamiseen eivät kuvien uskoneet riittävän edes masinoijat, joten kuvia lisättiin hieman, niin nämä levottomuudet melko varmasti nostivat fobioita.

"Hieman ihmetyttää sellaisen ajatuksen tai asian moraali, jota valehtelemalla joudutaan ajamaan; mainitsi muistaakseni Mestarikin aikoinaan.

[Lemmy]

Muhammed-kuvien nostattamassa selvässä islamofobiassa

Eikös sitä islamofobiaa lähinnä nostattaneet ne hullut jotka poltteli suurlähetystöjä?

[KphS]

"Tanska on elävä todiste siitä miten koko maa ihailtavalla kosmopoliittisella historialla itsessään voi luoda kaikki ne ongelmat, joita suvaitsemattomuus tuo mukanaan."


Mitä ovat nämä Tanskan "suvaitsemattomuusongelmat" ?

Arvelisin tällä tarkoitettavan suvaitsemattomuutta ei-länsimaisen maahanmuuton mukanaan tuomia lieveilmiöitä kohtaan. Täällä Tanskassa on poliittisessa retoriikassa muuten jo käytössä tuo oma käsite: ei-länsimainen maahanmuutto.

[KphS]

Hyviä tilastoja Tanskasta löytyy muuten tästä:

http://www.statistikbanken.dk/statbank5a/default.asp?w=1280

[Roope]

Kirjatutka: Oikeistopopulismin yliote

Lena Sundström: Världens lyckligaste folk. En bok om Danmark. Pocketförlaget 2009, 342 s.

Kaisa Korhonen

Ruotsalainen kolumnisti ja toimittaja Lena Sundström matkusti keväällä 2009 naapurimaa Tanskaan elääkseen joitakin kuukausia mahdollisessa tulevaisuuden Ruotsissa. Tanskan oikeistopopulistinen ja maahanmuuttokriittinen eduskuntapuolue Dansk Folkeparti oli jo tuolloin maan kolmanneksi suurin. Vaa'ankieliasemassa puolue oli onnistunut radikalisoimaan ulkomaalaiskysymyksissä koko Tanskan poliittisen kentän.

Sundström halusi selvittää, mitä Ruotsi – tai muut oikeistopopulismin nosteessa painiskelevat (Pohjois)maat – voivat oppia naapurinsa lähimenneisyydestä? Kirjassa Världens lyckligaste folk Lena Sundström raportoi Tanskan maahanmuuttopolitiikan nykytilasta hyväksymättä helppoja vastauksia.
[...]
Maahanmuuttokritiikin yliote juontuu kansanpuolueen kyvystä määrittää poliittiset keskustelunaiheet. Sen johtohahmot pelaavat mediapeliä taitavasti: maahanmuutto esitetään hyvinvointiyhteiskunnan uhkatekijänä. Syyllistävä sormi osoittaa samaan suuntaan puhuttiinpa järjestysongelmista peruskouluissa, kriminaalipolitiikan löyhyydestä tai monikansallisista avioliitoista.

Syntipukkiretoriikassa piilee paradoksi, johon myös kirjan nimi viittaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa tanskalaiset luokitellaan maailman onnellisimpien kansojen joukkoon. Silti Tanskassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana säädetty Euroopan tiukimpia maahanmuuttolakeja, ja pelko yhteiskunnan muuttumisesta on kaventanut solidaarisuutta.

Pelko tulevaisuudesta kasvoi Tanskassa pitkän aikaa samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Köyhyys tai puute ei muukalaisvihaa selitä. Sen sijaan Sundström esittää epäsuorasti, ettei talouskasvu ole lisännyt taloudellista tasa-arvoa, vaan tuloerot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä.

Tanskan kansanpuolue iski nähtävästi juuri tähän kolikon kääntöpuoleen yhdistämällä työnväenluokkaisen retoriikan muukalaisvihaan. Näkyvä tulos on työväenluokan yliedustus puolueessa: puolueen kannattajat kuuluvat maan alimpaan tuloluokkaan.
[...]
Sundströmin mukaan esimerkiksi talouskehityksen varsinaiset syyt jäävät varjoon, kun kaikki huomio kiinnitetään maahanmuuton ongelmiin. On ristiriitaista, että kaksi ryhmää, joilla olisi eniten yhteisiä intressejä – maahanmuuttajat ja työväenluokka – on nyt ajettu toisiaan vastaan.

Sundströmin teos vihjaa, että tehokkain ase ulkomaalaisvastaisten puolueiden pelkoa lietsovia kannanottoja vastaan on poliittinen vuoropuhelu, jossa suvaitsevaisuutta kannattavat eduskuntapuolueet uskaltavat olla eri mieltä oikeistopopulististen puolueiden kanssa.

Suvaitsevaisen ulkomaalaispolitiikan mahdollisuuksista ikääntyvässä, korkean sosiaaliturvan pohjolassa on puhuttava yhtä konkreettisella tasolla kuin sen väitetyistä haitoista. Rohkea irtiotto äärioikeiston puheista on välttämätöntä, sillä edustuksellisessa demokratiassa puolueiden olemassaolon peruste on yhä edelleen erimielisyys.

Ulkopolitiikka 4/2010

[antero]

Hyviä tilastoja Tanskasta löytyy muuten tästä:

http://www.statistikbanken.dk/statbank5a/default.asp?w=1280

Ja kannattaa painaa sitä brittilipun kuvaa, jos ei toi tanska väänny.

[Tommi Korhonen]

Syntipukkiretoriikassa piilee paradoksi, johon myös kirjan nimi viittaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa tanskalaiset luokitellaan maailman onnellisimpien kansojen joukkoon. Silti Tanskassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana säädetty Euroopan tiukimpia maahanmuuttolakeja, ja pelko yhteiskunnan muuttumisesta on kaventanut solidaarisuutta.

Toisaalta voisi tehdä myös sen taustaolettamuksen että "maailman parhaiten onnistuneilla" (joksi käännän tuon lyckligaste:n tässä tapauksessa) ja noilla toimenpiteillä voi olla itse asiassa ihan järkevä seuraus-syy-korrelaatio...

Sundströmin mukaan esimerkiksi talouskehityksen varsinaiset syyt jäävät varjoon, kun kaikki huomio kiinnitetään maahanmuuton ongelmiin. On ristiriitaista, että kaksi ryhmää, joilla olisi eniten yhteisiä intressejä – maahanmuuttajat ja työväenluokka – on nyt ajettu toisiaan vastaan.

Ehhehe, no tietysti, voihan tuo olla totta että "on ajettu" toisiaan vasten. Se ajaja vaan ei taida olla se taho mitä Kaisa Korhonen kuvittelee.

Sundströmin teos vihjaa, että tehokkain ase ulkomaalaisvastaisten puolueiden pelkoa lietsovia kannanottoja vastaan on poliittinen vuoropuhelu, jossa suvaitsevaisuutta kannattavat eduskuntapuolueet uskaltavat olla eri mieltä oikeistopopulististen puolueiden kanssa

Kiitos! Olkaa niin hyvät.
Jos joku, vaikkapa Kaisa Korhonen, esittäisi että mitkä ovat ne maahanmuuton siunaukselliset ominaisuudet jotka tekevät tilastoista löytyvistä tosiasioista sietämisen arvoisia? Ymmärrän että muutosvastarinta on aina jäykkä ominaisuus, ja ihmiset pullikoivat jos jokin tuttu muuttuu, vaikka hyväänkin suuntaan. Ja että muutosvastarinta voisi olla turhaa ja älytöntä jos mahdollisten koettujen epäkohtien lisäksi saadaan myös enemmän hyvää kokonaisuudessa.
Joten, ei se vaadi paljoa, hyödyt vaan pöytään niin minäkin alan valistamaan muutosvastarintalaisia suvaitsevaiston puolesta!

Suvaitsevaisen ulkomaalaispolitiikan mahdollisuuksista ikääntyvässä, korkean sosiaaliturvan pohjolassa on puhuttava yhtä konkreettisella tasolla kuin sen väitetyistä haitoista. Rohkea irtiotto äärioikeiston puheista on välttämätöntä, sillä edustuksellisessa demokratiassa puolueiden olemassaolon peruste on yhä edelleen erimielisyys.

Mahtavaa. Tehkää tuo, tehkää tuo! Minäkn haluan kuulla.
Suvaitsevaiston olisi NIIN HELPPO kertaiskulla tuhota koko Hommafoorumi ja ehkä jopa Perussuomalaisten kannatus. Iskette vain ne konkreettiset (todistettavat) mahdollisuudet ja hyödyt pöytään. Niin helppoa se on. Ei kannata pantata tuota tietoa joka tuo paraatiisin Eurooppaan!

Maahanmuuttokritiikin yliote juontuu kansanpuolueen kyvystä määrittää poliittiset keskustelunaiheet. Sen johtohahmot pelaavat mediapeliä taitavasti: maahanmuutto esitetään hyvinvointiyhteiskunnan uhkatekijänä. Syyllistävä sormi osoittaa samaan suuntaan puhuttiinpa järjestysongelmista peruskouluissa, kriminaalipolitiikan löyhyydestä tai monikansallisista avioliitoista.

Voi Jeesus, tule jo noutamaan! Päähän tässä räjähtää.

[gloaming]

Suvaitsevaisen ulkomaalaispolitiikan mahdollisuuksista ikääntyvässä, korkean sosiaaliturvan pohjolassa on puhuttava yhtä konkreettisella tasolla kuin sen väitetyistä haitoista.

No voi mutta, tämähän on erinomainen ajatus. Mutta ei viitsi puhua "mahdollisuuksista", niistä puhuttiin koko viime vuosikymmen, vaan puhutaan toteutumista ja normaaliin älylliseen tapaan toteutumien perusteella todetaan nykytilanne, tehdään ennusteet ja katsotaan, mitä viivan alle jää, ja toimitaan tämän perusteella. Lupaan omalta osaltani hyväksyä tulokset ja näiden implikoimat, toimintaa koskevat johtopäätökset. Veikkaan kuitenkin, että kun tulokset ovat käytettävissä ja johtopäätösten teon hetki tulee, Kaisa Korhosen alahuuli mutristuu, leuka alkaa väpättää ja naama vääntyy katkeraan ihmisoikeusitkuun: "K-k-kyllä abdizahralla on o-o-oikeush!".

[MaisteriT]

Kiitos Tommille hyvästä analyysistä. Haluan itsekin sanoa pari sanaa.

Sundströmin teos vihjaa, että tehokkain ase ulkomaalaisvastaisten puolueiden pelkoa lietsovia kannanottoja vastaan on poliittinen vuoropuhelu, jossa suvaitsevaisuutta kannattavat eduskuntapuolueet uskaltavat olla eri mieltä oikeistopopulististen puolueiden kanssa

Kaisa Korhosen voidaan ymmärtää esittävän hätähuuto - "löytäkää nyt niitä positiivisia asioita". Toinen osa hätähuutoa on leimaaminen - suvaitsevaiset vastaan "oikeistopopulistit", "pelon lietsonta" - moneskohan kerta tämä on.

Maltillinen maahanmuutto ei tarkoita, etteikö maahan muuteta ollenkaan. Se tarkoittaa, että ongelmiin puututaan nopeammin kuin tähän mennessä, myös ennaltaehkäisevästi.

Mielestäni termit "maltillinen maahanmuutto", "maahanmuuttopolitiikan uudistaminen" ja "maahanmuuttoromantikko" ovat hyviä käsitteitä kamppailtaessa diskurssin suunnasta.

[gloaming]

Mielestäni termit "maltillinen maahanmuutto", "maahanmuuttopolitiikan uudistaminen" ja "maahanmuuttoromantikko" ovat hyviä käsitteitä kamppailtaessa diskurssin suunnasta.

Komppaan. "Maahanmuuttoromantiikasta" tulee käytettyä nykyisin ehkä turhan helposti pejoratiivisia fraaseja "maailmantuska", "Hyvä Ihminen" ja "jatkuva henkinen teini-ikä".

[Defend Finland!]

Jos Olkinuora saisi kommentoida maahanmuuttopolitiikkaa luottamuksellisesti, vaikkapa USA:n suurlähetystön kaverille, sanoisiko hän samat asiat? Wikileaks on paljastanut, että kunnallispomo Göteborgissa on vastaavassa tilanteessa sanonut mitä hän oikeasti ajattelee eli totuuden:http://www.expressen.se/1.2248455

Poliitikko, joka julkisesti kehuu kaupungin rikastumista ja maahanmuuton - varsinkin muslimien - tuomia siunauksia on puhunut aivan päinvastaista lähetystösihteeri Robert Silvermanille. Bill Werngren on sanonut suoraan, että maahanmuutto on katastrofi ja fiasko! Varsinkin somaleita ei voida millään kotouttaa! Eli mediassa on pakko sanoa yhtä ja lähetystösihteerille voi sitten sanoa aivan muuta.

[M.K.Korpela]

Ruotsalainen journalisti ja kirjailija Leena Sundström on saanut itsensä sisään tanskalaiseen kirjassaan, jonka otsikko todellakin on Maailman onnelisin kansa. Asuttuaan Tanskassa antaa hän kuvan ylpeistä tanskalaisista, jotka ovat ylivaltaisia verrattuna ulkolaisiin. Tämä on erityisen mielenkiintoista verratuna Ruotsiin. Ruotsalaisesta itsetunnosta ei pelkästään  puutu ulottuvuuksia mutta vieläpä näyttää siltä, että ruotsalaiset ovat onnistuneet hyvin luomaan kunnioittavan yhteiskunnallisen ilmaston

Nuo Sundströmin p***apuheet tuotu sitten Suomeenkin. "Asunut Tanskassa" .... Sundström vietti Tanskassa kokonaiset 3 kuukautta.

Sundströmin hack job teki tietysti akasta ison nimen Ruotsin PK-piireissä.

[Vasarahammer]

En ole erityisen yllättynyt, että Hbl yrittää samanlaista "Danmarksbaskia" kuin Ruotsin media.

Sundströmin jutut on kuitenkin jo käsitelty ja köykäiseksi todettu. Itsensä esittely tuntui kyseiselle korealaissyntyiselle ottolapselle olevan tärkeämpää kuin totuus.

Toisaalta Ruotsikin saa joissakin tanskalaismedioissa kuulla kunniansa.

[Maastamuuttaja]

Ruotsissa on ilmestynyt myös kaksi salanimellä "Julia Caesar" kirjoitettua kirjaa. Olen lukenut sen uudemman, "Världsmästrarna". Nimi viittaa ruotsalaisten saavuttamaan "hyvyysennätykseen" ja sen katastrofaalisiin seurauksiin. Kirja on tehty tutkivan journalistin otteella ja sisältää runsaasti tosiasia-aineistoa Julian teesien tueksi. Julia haluaa välttyä julkiselta ruoskimiselta ja kivitystuomioilta ja kirjoittaa siksi nimimerkillä.

Odotetusti kirja-arvioita ei ole esiintynyt johtavissa ruotsalaislehdissä eikä edes Suomessa.

[tarhuri]

Ei tuollaista Höplärin julkaisemaa ideologista puuroa kannata kovin yksityiskohtaisesti ruveta käsittelemään.  Erityisesti alkuperäisellä kielellä luettuna se paljastuu nopeasti sisällöltään, ei sisällä oikeastaan mitään.

Ja muistettakoon, että Olkinuorahan oli vielä joku vuosi sitten Ruotsissa töissä propagandistina, kunnes Höpläri hänet osti.  Muutenkin edustaa tavallista suomalaista, asuukin Kauniaisissa, tosi vaatimattomissa oloissa.