Homoliitot, koontiketju

[Goman]

Homoliittoihin kannattaa suhtautua niin, että sekä uskonnolliset ja biologiset faktat tulevat huomioon otetuiksi. Siis:
- Avioliitto on miehen ja naisen liitto, jonka yleisenä tarkoituksena on perustaa perhe, siis saada myös lapsia.  Homot ja lesbot eivät tähän kykene.
- Normaaliin lisääntymiseen tarvitaan siis miestä ja naista. Eloonjäämistaistelu ja evoluutio pitävät huolen siitä että vain vahvat ja terveet yksilöt pitävät yllä sukupolvien ketjua. Homot ja lesbot eivät tähän joukkoon kuulu. Ihminen on ainoa laji, joka pyrkii rikkomaan luonnollisen lisääntymisen sääntöjä. Miksi?. Sitä en tiedä.

Jumalalla tai Jumalilla ei ole em. seikkojen kanssa mitään tekemistä. Uskonnot ja seurakunnat on aikoinaan perustettu paljolti muiden syiden takia, kuin pelkästään lisääntymisen.

Homot ja lesbot saavat puolestani elää oman elämänsä haluamallaan tavalla. Kunhan eivät elämäntavoillaan pilaa muiden elämää. Eivätkä varsinkaan adoptoitujen lasten. On huutava vääryys, että jos homot ja lesbot saavat oikeuden adoptointiin, kun heteroaviopareillekin on vaikea löytää tarvittaessa adoptiolapsi.



 

[Mage]

Suunnilleen noin.

Olipa harvinaisen selvänäköinen kirjoitus - komppaan sen.

Sama täällä.

[Perttu Ahonen]

Avioliiton tarkoitus on perheen perustaminen ja lasten saaminen.   Ainahan lasten saaminen ei onnistu heteropareiltakaan kuten hyvin tunnettua.   Adoptio on silloin hyvä vaihtoehto. Tässä kohtaa tuleekin sitten kysymys siitä, että onko homopareillakin oikeus avioliittoon ja perheeseen, kuten hedelmättömillä heteropareilla?  Mielestäni on, jos kyse on tarkoituksesta perustaa perhe. Nyt asetan samalle viivalle homot ja hedelmättömät heteroparit.  Aika on muuttunut ja ihmiset ajan mukana - ainakin valtaosa ihmisistä elää tässä ajassa; amishit ja muutenvain vanhakantaiset ovat luku sinänsä. Heillä on toki oikeus olla omaa mieltään asioista.

Niin kauan, kuin Suomessa on valtion kirkko ja kirkoilla verotusoikeus on kirkkojen elettävä ajanhengen mukana.  Itse olen sitä mieltä, että kirkko - uskonnot ylipäätään - pitää erottaa valtiosta, jolloin kirkko voi sitten toimia avioliittoasioissakin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lopuksi vielä sanon, että ymmärrän vallan hyvin huolen yhteiskunnan perusyksikön, eli perheen käsityksen arvosta.   Postmodernismi ja siihen kuuluva feminismi on tunnetusti ollut murentamassa ehjää perhettä ja siten yhteiskunnan perusrakenteita.

Homoparien avioliitto perheen perustamisineen ja adoptiolapsineen ei kuitenkaan ole uhka perisnteisille heteroperheille, ei vaikka käsitys perheen koostumuksesta laajenisikin.  Homot tuskin kilpailevat samoilla parisuhdemarkkinoilla heteroiden kanssa, tai edes merkittävästi rikkovat heteroperheitä "puolison kaappauksilla".  Sen sijaan tarkoitushakuinen yksinhultajuus on jo selkeä ongelma perhekäsitykselle. Ei sillä, etteikö yksinhuoltaja olisi hyvä vanhempi lapsille, vaan sillä, että silloin tämä yksinhuoltaja todella on usein yksin vastaamassa lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Jokainen perheellinen kyllä tietää mitä lapsiperheen arjen pyörittäminen on.

Usein esitetty homoperheiden vastainen argumentti on myös ollut kysymys vanhempien rooleista. Mitä, jos on kaksi isää tai äitiä? Voiko silloin olla perhe? Asia on sama myös yksinhuoltajaperheissä ja kyse on yleensä isän puuttumisesta perheen arjesta.  Asiaa ei tee paremmaksi se, että esimerkiksi päiväkotien ja koulujen hoitajista ja opettajista valtaosa on naisia = missä on miehen rooli-ja malli kodin ulkopuolisessa maailmassa, jossa lasten kasvatustyötä myös tehdään ja kovasti tehdäänkin?  Toteutuuko moderni seksuaali sensitiivisyys myös kodin ulkopuolisessa lasten kasvuympäristössä, eli päiväkodeissa ja kouluissa? Ei tietenkään, eikä asia näytä huolettavan päättäjiäkään, sillä mitään mieskiintiöitä ei ole, vaan lasten kasvatusalat ovat selvästi sanottuna akkavaltaisia ja se näkyy jo koulujen kasvaneina oppimisviihtyisyys ongelmina ja erityisesti poikien kouluvastaisuuden lisääntymisinä = motivaation laskuna.

[Mika.H]

Homot tehkööt mitä tahansa. Jos kaikki harmittaa niin perustakoot oman homomyönteisen kirkonkin.

[James Hirvisaari]

Maahanmuuttokriittisyys on niin ylivoimaisen tärkeä ja niin laajalta ihmiselämän alueelta kansalaisia yhdistävä asia, että mikään sivuseikka ei saisi päästä hajottamaan nuivisten rivejä.

Valistuneet homot ymmärtävät islamin leviämisen olevan heille ehkä maailman pahin uhka. Islamia ihannoiva punaviherliete ei sitä asiaa homoille kerro.

Mielestäni homoparit voisivat ottaa paremmin huomioon kirkokansan tuntoja ja luopua vaatimasta liitolleen kirkollista vihkimystä.

[Axl]

Mielestäni homoparit voisivat ottaa paremmin huomioon kirkokansan tuntoja ja luopua vaatimasta liitolleen kirkollista vihkimystä.

Vaan kun ei. Homopari tuntee kuin tunteekin synnintuntoa koska moiset vaatimukset ilmassa, eihän sitä "jumalan siunausta" muuten vaadittaisi. Eikö virastollinen vihkiminen riitäkään? Mikä ihme se on että ei kykene näkemään eroa jumalan ja kirkon välillä?

No toisaalta tämä anteeksianto-automaattinen organisaatiomme l. valtioon kietoutunut kansankirkko niittää sitä mitä on kylvänytkin.

[Axl]

On se kyllä niinkin että jos tässä vapaassa maassa ei saada imaameja vihkimään homo/lesbo -pareja niin ei sitä tarvitse vaatia kirkoltakaan.

[ikuturso]

Tuhannes viestini...

Olen asettunut ehdolle paikallisiin kirkkovaaleihin. Ja ylläripylläri: Vaalikoneessa kysytään suhdetta homoliittoihin. Niin se kynnyskysymys leviää paikallisseurakuntiinkin kulovalkean tavoin.

Tässä oma vuodatukseni (ei vaalikoneessa...):

Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen. En voisi kuvitella kuuluvani kirkkoon, jossa Jumalan kasvojen edessä siunattaisiin muunlainen Avioliitto kuin miehen ja naisen välinen.

Maalliseen parisuhdelakiin:

Termistä "parisuhde" tulee ensinnäkin luopua, sillä siinä oletusarvoisesti määritellään tietty instituutio kahden ihmisen väliseksi. Lukumääräneutraali parisuhde on terminä paradoksaalinen.

Samassa Mooseksen kirjassa (3:18) jossa mm. miehen makaaminen miehen kanssa luokitellaan saastaiseksi, myös seksi eläimen ja lähisukulaisen kanssa (mukaanlukien ottolapset ja sisar/velipuolet) luokitellaan saastaiseksi. Oinosen hauvelivertaus on monista mauton, mutta entäs ottolapset ja sisar/velipuolet? Geneettisen sairauden esiintymisriskin kasvua ei ole enempää kuin ei-sukulaisten välisissä suhteissa. Mikä ne kieltää muu kuin tuo samainen Mooseksen kirja, johon nykylainsäädäntökin kenties pohjaa? Sitäpaitsi seksiä voi harrastaa tuottamatta jälkeläisiä, eikä sisäsiittoisuuskaan välttämättä nosta perinnöllisiä sairauksia sen enempää esiin, kuin saman geenin kantajien satunnainen kohtaaminen (esim kyläyhteisön/heimon keskuudessa), mikäli sisarusavioliitoista ei tulisi sääntöä vaan lähinnä harvinainen poikkeus.
-> mielestäni valtion lainsädännössä avioliitto/parisuhdeinstituutiota uudelleen määriteltäessä tulisi tässä vaiheessa UNOHTAA HOMOT KOKONAAN ja lähteä rakentamaan parisuhde/avioliittolakia puhtaalta pöydältä sukupuoli, -polvi, -laisuus ja lukumääräneutraaliksi.

Argumentaatiosta:
Olen kahdestakin eri blogista jo lukenut, kuinka samaisessa Mooseksen kirjassa saastaiseksi määriteltyjä ihmisiä kirkko siunaa, mutta ei homoja. Tässä on argumentaatiovirhe. Kirkko voi siunata synnintekijöitä heteroavioliittoon, vaikka nämä olisivat harrastaneet esiaviollista seksiä, seksiä vaikka hauvelin kanssa tai oman sisaren kanssa. Tai peräti masturbaatiota (sanoi blogisti Terävä). Jotta ylläoleva olisi verrannollinen homoliittojen kanssa, tulisi kirkon vastaavasti vihkiä yksi noista sisarensa, toinen hauvelinsa ja kolmas vasemman kätensä kanssa. Kyllä kirkko vihkii homoseksiä harrastaneenkin heteroavioliittoon, jos tämä alttarilla "tahtoo", joten siinä suhteessa homoseksiä harrastanut ei ole millään tavalla eriarvoisessa asemassa noiden muiden "syntisten" kanssa.

Vihkiminen vs. siunaus/rukoushetki
Kirkon ongelma on siinä, että kirkon sisällä ei vallitse täyttä konsensusta siitä onko homous tai sen harjoittaminen syntiä. Ja taas argumentaatiovirhe on, että kyllähän muitakin syntisiä siunataan. Kirkko tekee vankilatyötä ja rukoilee murhamiesten, pedofiilien ja varkaiden puolesta. Totta. Mutta rukoukset ovat poikkeuksetta syntien anteeksipyytämistä ja pyrkimystä parantumiseen taipumuksista synnintekoon. Jos siis homot toivovat vastaavaa rukousta kuin muillekin syntisille, eikö vastaavasti meidän tulisi rukoilla sen puolesta, että homot "paranisivat homoudestaan". Tässä siis se argumentaatiovirhe: Mikäli homous katsottaisiin synniksi, homoparin vihkiminen, siunaaminen tai heidän parisuhteensa puolesta rukoileminen olisi siis Jumalan siunauksen hakemista synnin jatkamiseen. Aivan kuin murhaajalle toivottaisiin siunausta murhien tekoon ja varkaalle varkauksien onnistumiseen ilman kiinnijäämistä.

Disclaimer:
Ylläoleva teksti sisältää rajuja rinnastuksia. Piispainkokous on ilmeisesti jo linjannut, että homous ei varsinaisesti ole syntiä. Mutta monelle uskovalle ja kirkonmiehelle se sitä on. Ylläolevat rinnastukset kuvaavat niitä ajatuksia, joiden parissa nämä kirkonmiehet joutuvat kamppailemaan, mikäli heidät velvoitetaan homopareja vihkimään.

-i-

EDIT, koska A2 Homoiltaa käsittelevä ketju oli sulautettu lukittuun homoliittokeskusteluun, liitän loppuun vielä pari ajatustani ko. ohjelmasta:
-----------------------------------
Ohjelman jälkeen en eronnut kirkosta, mutta kanava vaihtuu heti, kun Manne irvistää ruudussa.
Tämän ajan ongelma on se, että homot haluaisivat, että heihin suhtaudutaan normaaleina ihmisinä. Jos ihminen on syntymäsokea tai -kuuro, tai tältä puuttuu raajoja, tämä huomaa hyvin pian yhteiskunnassa, että hän ei ole normaali. Heitä kaikkia pitää kunnioittaa ja rakastaa ja tukea, mutta harva sokea muuttuu näkeväksi, kuuro kuulevaksi tai jalaton käveleväksi, vaikka heitä kuinka normaaleina pidettäisiin. Nyt homoillassa kuultiin totuus siitä, että homoilla on neljä kertaa suuremmat itsemurhaluvut kuin ei-homoilla. Kenen syy? No homopuolen mukaan suvaitsematon yhteiskunta ja homofoobikot ne tappavat homoja. Miksei kukaan tuonut esiin, että vaikka homoutta pidettäisiin kuinka arkipäiväisenä hyvänsä, monelle homolle jo havaitseminen, ettei kykene sellaisiin parisuhteisiin, joista syntyy lapsia, riittää siihen, että tuntee itsensä friikiksi ja ehkä päättää poistua tästä maailmasta. Miksi aina täytyy syyllistää muita?

Muutamaa kärjistettyä kommenttia lukuunottamatta komppaan Päivi Räsästä ohjelmassa hyvin paljon. Keskustelua seuratessa ja homojen nillitystä kuunnellessa tuli monta kertaa mieleen, että eikö kukaan nyt tajua vastata tuohon niin ja niin, ja seuraavassa puheenvuorossaaan Räsänen vastasi hyvin paljon samoilla argumenteilla, kuin itsekin olisin vastannut.

Sitten minulle oli uutta, että lomake voi olla syrjivä. Lomakkeessahan voi myös olla rastitettava kohta: "Avo- tai avioliitto tai siihen rinnastettava rekisteröity parisuhde". Lomakkeissa kysytään myös lasten lukumäärää ja sukupuolta (onko aviossa oleva lapseton nuori nainen jäämässä äitiyslomalle), ikää (kuinka pitkä matka on eläkeikään, onko edellytyksiä oppia uutta?) jne. Johanna Korhosen tapaus osoitti mihin asiat voivat mennä kun niistä ei puhuta avoimesti.  Sinänsä on täysin absurdia ajatella, että lomake olisi syrjivä. Ainoastaan lomaketta tulkitseva ja sen perusteella syrjiviä päätöksiä tekevä henkilö voi olla syrjivä. Eihän kiusattua lastakaan saanut syyllistää, vaan kiusaamiseen oli puututtava. Tässä lomakejupakassa "potentiaalisen kiusatun" ominaisuuksia koitetaan piilotella sen sijaan että puututtaisiin itse syrjintään.
-> Keskustelun perusteella aikuinen homo siis ei tahdo ehdoin tahdoin tulla syrjityksi, mutta adoptoisi mielellään lapsen, jonka koulussa tulisi avoimesti keskustella tämän vanhempien homosuhteesta. Oma homous piilotettaisiin työmarkkinoilla, mutta lapset altistetaisiin kiusaamiselle jollain nollatoleranssi-ihannoinnilla ja taas syyllistettäisiin ne opettajat ja kaikki lastensa asenteita muokkaavat homofobiset heterovanhemmat, jos homoparin lasta kiusataan. Kiusaaminen ja syrjintä ei ole hyväksyttävää, mutta tietäen yhteiskunnan nykytilan, onko pakko kaivaa verta nenästään ja tehdä se vielä omien lastensa kustannuksella kun itselle toivotaan samalla parempaa identiteettisuojaa?

Komppaan monia muita kirjoittajia siinä, että tämä homouden tuputtaminen, muiden syyllistäminen ja koko homobuumi vain lisää homovastaisuutta. Mikäs siinä jos haluavat sahata omaa oksaansa.

-i-

[risto]

Disclaimer:
Ylläoleva teksti sisältää rajuja rinnastuksia. Piispainkokous on ilmeisesti jo linjannut, että homous ei varsinaisesti ole syntiä. Mutta monelle uskovalle ja kirkonmiehelle se sitä on. Ylläolevat rinnastukset kuvaavat niitä ajatuksia, joiden parissa nämä kirkonmiehet joutuvat kamppailemaan, mikäli heidät velvoitetaan homopareja vihkimään.

Kyseessä ei ole keskusteluketju, mutta sillä uhallakin haluaisin vähän täsmentää ikiturson viestiä.

Eli homous (homoseksuaalisuus) on taipumus (kuten biseksuaalisuus, nekrofilia, pedofilia jne.), eikä siten itsessään syntiä, mutta homoseksuaalisuuden (ja kaikkien muidenkin seksuaalisuuden muotojen pl. avioliitossa tapahtuva) harjoittaminen on näkemyksestä riippuen syntiä tai ei. Raamattu on varsin yksiselitteinen tässä asiassa, mutta toisaaltan nykykirkko haluaa muutenkin pysytellä kaukana Raamatusta, joten kirkon kanta ei enää olekaan mitenkään yksiselitteinen.

Kirkon tehtävänä ei ole aikoihin ollut enää oman opetuksensa julistaminen vaan ainoastaan kirkollisverotulojen maksimoiminen, mikä onnistuu parhaiten siten, että koettaa olla mahdollisimman hys hys, ettei kukaan vain eroa kirkosta. Evankelis-luterilaisesta kirkosta on tullut evankelis-elämänkäpyläinen savienkeleitä siunaava elämyksentarjoamislaitos, jossa kaikki rikkaruohot kukkivat. Armosta ja totuudesta on pudonnut jälkimmäinen pois. Uskosta, toivosta ja rakkaudesta on jäljellä vain viimeinen ja siitäkin vain rippeet. Hajuton, mauton, väritön, kastroitu ja harmiton.

[Iloveallpeople]

Esitän loppulausuntoni uutisen muodossa.

Ortodoksinen kirkko ei käy homokeskustelua

Evankelis-luterilaista kirkkoa ravisuttanut homokeskustelu ei ole heijastunut ortodoksisen kirkon toimintaan. Arkkipiispa Leon mukaan ortodoksinen kirkko suhtautuu homoseksuaaleihin myötämielisesti, mutta pitää avioliittoa yksinomaan miehen ja naisen välisenä liittona.

Arkkipiispa sanoo, ettei homojen roolista ortodoksisessa kirkossa ole käyty virallista keskustelua.

- Tietenkin ihmiset kirkossa keskustelevat kaikista yhteiskunnassa esillä olevista asioista, mutta kirkon kysymyksenä se ei ole.

Arkkipiispa Leo sanoo, että ortodoksisessa kirkossa ei ole mahdollista vihkiä homoseksuaaleja avioliittoon.

- Meillä näkökanta moniin asioihin on hyvin erilainen kuin protestanttisissa kirkoissa. Esimerkiksi meillä avioliitto on sakramentti. Se on aina ollut, on tälläkin hetkellä ja tulee varmasti aina olemaan yksinomaan ja ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto. Muita mahdollisuuksia ei ole olemassa.

Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on alkanut tänään Uuden-Valamon luostarissa Heinävedellä. Kokouksessa suunnitellaan kirkon taloutta ja toimintaa ja pohditaan muun muassa hiippakuntien määrää. Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon ylin päättävä elin, johon kuuluu 36 jäsentä.

YLE

Hienoa, että ortodoksikirkko pysyy vakaumuksessaan, mutta mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että ortodoksit eivät saa vastaanottaa kirkollisveroa, koska eivät palvele yhteiskunnan kaikkia jäseniä tasa-arvoisesti. Hommatkoon rahoituksensa muuten, kuten esimerkiksi jäseniensä lahjoituksilla. Sama koskee luterilaistakin kirkkoa. Joko myyt vakaumuksesi tai lähdet kävelemään valtion suojeluksesta.

[vilach]

TV2 tänään:

19:10 Perheitä on moneksi
Isä, äiti ja lapset, siinä meillä on perhe. Mutta jos lapsella on vain äiti tai vaikkapa kaksi isää? Perheestä on silti kysymys, sillä kaikkia perheitä yhdistää yksi yhteinen tunnusmerkki: rakkaus. T: HBO.

[Tomi]

TV2 tänään:

19:10 Perheitä on moneksi
Isä, äiti ja lapset, siinä meillä on perhe. Mutta jos lapsella on vain äiti tai vaikkapa kaksi isää? Perheestä on silti kysymys, sillä kaikkia perheitä yhdistää yksi yhteinen tunnusmerkki: rakkaus. T: HBO.

Kanava on Yle Teema. Ylen propangandaa en katso.