2010-07-20 Pohjalainen mielipide:Kehitysapu pohjautuu poliittiselle lobotomialle

[EL SID]

Kehitysapu pohjautuu poliittiselle lobotomialle

tiistai 20.07.2010


Kurikkalaissyntyinen Vesa-Matti Saarakkala on perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja ja Euroopan parlamentin jäsenen Timo Soinin kotimaan avustaja.

Suomen kehitysapumäärärahat on erikoinen uutisointikohde. Harvoin näkee kerrottavan, paljonko euroja tai montako prosenttia valtion budjetista oikeastaan käytetään kehitysapuun. Uutisissa kerrotaan vain, paljonko kehitysapumäärärahojen osuus on bruttokansantuotteesta.

BKT kuvastaa maan taloudellisen toiminnan laajuutta. Se käsittää sekä yksityisen että julkisen sektorin. Mitään muuta valtion budjettiin kuuluvaa menokohtaa ei uutisoida vertaamalla menokohtaa BKT:hen, koska sen vallapitäjät kokevat yleensä epäsopivaksi mittariksi. Onhan esimerkiksi kiusallista, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet länsimaiden nopeinta vauhtia, vaikka Suomi oli BKT:lla mitattuna ennen lamaa rikkaampi kuin koskaan.

Valtion varoista maksettavan kehitysavun vertaaminen BKT:hen eikä valtion kokonaisbudjettiin on siis poliittinen valinta, joka juontuu Suomen kansainvälisistä sitoumuksista. Suomi on sitoutunut maksamaan kehitysapua 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteessa korostuu se, että meillä olisi muka velvollisuus antaa kehitysapua, oli tilanne Suomessa mikä hyvänsä. Siksi apua ei suhteuteta budjettiin.

Kehitysapuun kuluu tänä vuonna huimat yli 965 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksi prosenttia alkuperäisestä kokonaisbudjetista. Valtion kehitysapumäärärahoja nostettiin tälle vuodelle 50 miljoonaa euroa, vaikka talouden taantuma on erittäin syvä ja BKT supistui viime vuonna 7,8 prosenttia. Kehitysavun osuus BKT:sta olisi noussut ilman sen korottamistakin.

Kehitysapua ei nähdä Suomen valtion tärkeimpinä tehtävinä, joten käytännössä kehitysapupolitiikka perustuu siihen, että koko summa otetaan lainana. Avun tavoitteeksi tulee ottaa 0,0 prosenttia bruttokansantuotteesta, sillä kehitysmaiden tilanne ei ole ratkaistavissa rahalla. Kehitysapumäärärahoja pitää leikata nykyisestä, eikä korottaa, kuten hallitus aikoo tehdä.

Kehitysmaiden ongelmat johtuvat maailmanpolitiikan epäoikeudenmukaisista rakenteista, korruptiosta ja myös paikallisista toimintatavoista.

Kehitysmaiden velkojat tuputtavat velallisilleen härskisti kapitalistista ideologiaa, jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi yrittäjyyden, vaan lähinnä sen näivettämisen, kanssa. Viime kädessä ylikansalliset pääomapiirit takaavat, että gebardihatut saavat rauhassa hääriä maissaan köyhän kansan kustannuksella. Me hoidamme laskun sekä rahalla että ottamalla vastaan pakolaisia.

Tuntuu siltä, että maailmanpolitiikassa vallitsee poliittinen lobotomia. Toinen aivopuolisko ei keskustele toisen kanssa: Toinen puolisko kehottaa tuhoamaan kehittymisen edellytykset ja toinen puolisko sitten paikkaa tämän käskyn noudattamisen aiheuttamia vahinkoja sen, minkä ehtii. Tästä yhdistelmästä hyötyvät diktaattorit ja ylikansalliset pääomapiirit, joille myös kansainvaellukset sopivat vallan mainiosti.

VESA-MATTI SAARAKKALA

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=511864

asiallinen kirjoitus. Saa kommentoida.

[intense]

Saarakkalan käsitys köyhyyden syistä on oikean suuntainen, mutta sitä voisi tarkentaa hieman. "Maailmanpolitiikan epäoikeudenmukaisista rakenteista" ylivoimaisesti tärkein on länsimaiden harjoittama maatalousprotektionismi tukineen. Jos maataloustuet lakkautettaisiin, suomalaisten veronmaksajien rahoja säästyisi huomattavasti enemmän kuin tuo kehitysapuun kuluva vajaa miljardi ja globaali eriarvoisuus vähentyisi. En vain usko, että tämä sopii Perussuomalaisille.

[Pliers]

Kansalaisen, joka tienaa 2000 e kuussa, bkt on 4000 euroa. Hän saa 2000 ja käyttää 2000 = 4000. Menot kuitenkin lasketaan tuloihin nähden, mikä oikein onkin.

[EL SID]

Saarakkalan käsitys köyhyyden syistä on oikean suuntainen, mutta sitä voisi tarkentaa hieman. "Maailmanpolitiikan epäoikeudenmukaisista rakenteista" ylivoimaisesti tärkein on länsimaiden harjoittama maatalousprotektionismi tukineen. Jos maataloustuet lakkautettaisiin, suomalaisten veronmaksajien rahoja säästyisi huomattavasti enemmän kuin tuo kehitysapuun kuluva vajaa miljardi ja globaali eriarvoisuus vähentyisi. En vain usko, että tämä sopii Perussuomalaisille.

tästä aiheesta on ollut jo kirjoittelua. Ilman tukia ruokahuoltomme olisi muun maailman armoilla. Toinen syy, miksi minä en vastusta maatalouden tukiaisia, on kytkös elintarviketeollisuuteen. Ilman tuettua maataloutta, suomen elintarviketeollisuus olisi huomattavasti nykyistä pienempi, ja nyt ei ole kyse nappikaupasta. tuossa on linkki:

Suomi antaa omaa rahaa maataloustukeen (kansallinen tuki) 1150 miljoonaa euroa. maatalouden johdannaisen, elintarviketeollisuuden vienti suomesta oli 2007 yli 1400 miljoonaa. Elintarviketeollisuuuden tuotteiden arvo oli 8,6 miljardia euroa, eli eiköhän sillä ole jo kuitettu maatalouteen upotetut rahat. Ja pelkkä ALV tuo valtion kassaan lähes maataloustuen verran.
kun ottaa huomioon, että maatalous työllistää suomessa suoraan n.144 000 henkeä ja elintarviketeollisuus suoraan n. 38 000 ynnä välilliset työpaikat (teollinen työpaikka tuo ympärilleen, paikasta riippuen, 3-4 muuta työpaikkaa) , niin minä puhuisin hyvästä sijoituksesta.

http://hommaforum.org/index.php/topic,19350.30.html

siltä varalta, ettet viitsi lukea, niin muistutan, että kannatan vain sellaisen maatalouden tukemista, jotka jatkojalostetaan sitten täällä elintarvikkeiksi. Kurkut syön mieluummin espanjalaisena kuin tukien varassa, tuontiöljyllä lämmitetyissä närpiöläisissä kasvihuoneissa kasvatettuina.

[Mika.H]

Tästä yhdistelmästä hyötyvät diktaattorit ja ylikansalliset pääomapiirit, joille myös kansainvaellukset sopivat vallan mainiosti.

VESA-MATTI SAARAKKALA

voi kun hölynpöly jäisi vielä pois noista muutoin asiallisista kirjoituksista.

[vilach]

Kansalaisen, joka tienaa 2000 e kuussa, bkt on 4000 euroa. Hän saa 2000 ja käyttää 2000 = 4000. Menot kuitenkin lasketaan tuloihin nähden, mikä oikein onkin.

Mitä tarkoittaa bkt on 4000 euroa?
BKT per työssä käyvä suomessa on noin 6000 kuussa, eikä 4000.
Keskimäärin työssä käyvä tuottaa BKT/työllisten määrä.

[EL SID]

ja pianhan Saarakkala sai RKPläisen vastauksen, tyyliin rahaa tulee taikaseinästä, ja meillä on velvollisuus hoitaa kolmatta maailmaa. Kuinkahan äkkiä "velvollisuus" unohtuisi, jos kehitysapurahat leikattaisiin suomenkielisen selkänahan sijaan jatkossa pakkoruotsista( huom, tämä ei ole pakkoruotsiketju, joten jatkot tähän väitteeseen tuonne:

http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.0.html

kiitos!!)

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=512486

Perussuomalaisten lobotomia

perjantai 23.07.2010


Mustasaaren kunnanvaltuuston puheenjohtaja, verisuonikirurgi Michael Luther (r.) on kummi- ja adoptiojärjestö Interpedian perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja.

Pohjalaisessa 20.7. Vesa-Matti Saarakkala ampuu kovilla, kohteena kehitysapu. Hänestä Suomen ei pitäisi antaa kehitysapua lainkaan. Syyksi hän mainitsee Suomen surkean taloustilanteen, maailmanpolitiikan epäoikeudenmukaiset rakenteet ja korruption. Valitettavasti Saarakkalan näkemykset ja kannanotot perustuvat poliittiselle lobotomialle, jossa kristinuskon ja humanismin arvomaailma on väkisin typistetty hyvin lyhyt- ja kapeakatseiseksi.

Huolimatta talouskriisistä ja bruttokansantuotteen laskusta viime vuonna Suomi on yhä maailman rikkaimpien maiden joukossa. Suomalaisena saan nauttia hyvinvointivaltion laajasta palvelu- ja turvaverkostosta, joka tekee jokapäiväisen elämän turvalliseksi tavalla, josta kehitysmaan kansalainen ei voi edes uneksia.

Nyt tätä hyvinvointia rahoitetaan suureksi osaksi velalla, jonka takaisinmaksusta ei ole tietoakaan. Näitten velkojen korkokulut pelkästään ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin Suomen ehitysapu. Onko velaksi rakennettu suomalainen hyvinvointi oikeudenmukainen ratkaisu maailmanlaajuisessa katsannossa? Kuka maksaa laskun?

Maailmanpolitiikassa on epäoikeudenmukaisia rakenteita ja korruptiota, jotka vaikeuttavat kehitysmaiden ihmisten elämää. Niihin olisi syytä puuttua kansainvälisessä yhteistyössä. Mutta tämä asia ei vapauta meitä vastuusta kanssaihmisistämme. Kuten valtaosa Suomen kansasta olen kasvanut kristinuskon ja länsimaisen humanismin arvomaailmassa, jossa minulla on vastuu, ei vain lähelläni asuvista kanssaihmisistä, vaan myös maailmanlaajuisesti hätää kärsivistä lähimmäisistä.

Olen elämäni aikana saanut nähdä ihmisten hätää ja kurjia elinoloja eri puolilla maailmaa, enkä voi sulkea silmiäni ja korviani ja kuvitella, että oma todellisuuteni ja vastuuni tai Suomen vastuu päättyy Suomen tai EU:n rajoihin. Suomi on osa yhteistä maapalloa, ja meillä on osavastuu hätää kärsivistä ihmisistä maailmanlaajuisesti. Siksi Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteisiin rikkaiden maiden kehitysavun määrästä, joka on 0,7 prosenttia BKT:sta.

Kehitysavun ensisijaiset kohteet ovat koulutus, terveydenhuolto ja peruselinehtojen parantaminen kehittämällä mm. infrastruktuuria. Ne ovat aivan samat perusrakenteet, joihin suomalainen hyvinvointivaltio nojaa. Olen nähnyt, mitä intialaiselle katulapselle merkitsee saada turvallinen elinympäristö, jossa asua, mitä hänelle merkitsee saada rakkautta ja huolenpitoa. Olen myös nähnyt, mitä slummin lapselle merkitsee oikeus käydä koulua, oikeus haaveilla mahdollisuudesta opiskella opettajaksi tai lääkäriksi. Näitä oikeuksia, unelmia ja tulevaisuutta kehitysapu pyrkii rakentamaan.

Elokuvassa "Slumdog millionaire" kuvataan realistisesti slummien lasten kurjia elinoloja ja toivottomuutta vastakohtana lasten unelmille ja toiveille. Heidän olojensa parantaminen ei voi olla kiinni lottovoiton mikroskooppisesta mahdollisuudesta. Siksi meidän ja Suomen velvollisuus on osallistua työhön, joka tähtää siihen, että myös näillä lapsilla olisi todellinen mahdollisuus toteuttaa unelmia ja haaveita ihmisarvoisesta elämästä. Velvollisuus rakentuu sekä kansainvälisiin sitoumuksiin YK:n jäsenenä että siihen arvomaailmaan, johon olemme rakentaneet oman suomalaisen hyvinvointivaltiomme.

MICHAEL LUTHER

[Jouko]

Tällä hetekellä on suurennuslasin alla mm. Afganistanin saama kehityapu. Amerikkalaiset ovat jos keskeyttäneet maksatuksen sinne. Syynä on maassa rehottava korruptio. Tässäkin tapauksessa apu ei mene sinne minne se on tarkoitettu. Ainoastaan paikallisen eliitin leveään elämään. Rakenetelevat palatseja, ostelevat autoja, mässäilevät ravintololoissa ja mikä pahinta: siirtelevät pääomia ulkomaisiin veroparatiiseihin turvaan. Resuinen kansa kärvistelee kaduilla nälissään. Ja tälle ei sitten muka mahdeta mitään. Siinä olisi paikka lopettaa "kehitysapu". Kehitysapu kaikissa muodoissaan on nykyajan anekauppaa. Sillä ostetaan hurskastellen hyvää omaatuntoa. Sen kritiikitön puolusteleminen tekee asianomaisesta pyhimksen ja saa osakseen samanhenkisten hyväksyvän hyminän. Sama koskee humanitaarista maahanmuuttoa. Todellisten ongelmien korjaajaksi näistä ei ole. Suurpääoman kannalta tilanne on toivottava; se pitää työvoiman ja raaka-aineiden hinnan alhaisena. Kannatan Saarakkalan ajatuksia.