Suomen Amnesty - millä tavoin se tukee monikulttuuria?

[Tuomas2]

Hah! Kuka netseistä tunnustaa? Jos orjalaivaterva olisi saatu mukaan, niin vuoden kirjotuskilpailun voittaja-ainesta!

Olen pettynyt jos tuo ei olekaan aito kommentti. Gunillan teorian mukaan 25-vuotiaalta näyttävä tp-hakija voi todellisuudessa olla 10-vuotias. Olen sanaton.

Internet keskustelut menevät vaikeiksi kun ei tiedä kuka vedättää ja ketä, mutta minä en uskonut tuota Gunillan tekstiä aidoksi hetkeäkää.

Lue tämä ääneen ja mieti sanomaa:

Kiitos Jukka Lindstedt, Frank Johansson, ja muut humaanit ihmiset. Totisesti, teidän nimenne ovat kaikuva uuden monikulttuurisen Suomen saleissa kun tekojenne koko autuus selviää.

[Tuija]

Täytyykin perehtyä tuohon Kiva-mikrolainaan, vaikuttaa loistavalta idealta.

[valkobandiitti]

Ja millä tavoin suomen punainen risti tukee monikulttuuria? Älkää nyt hyvät ihmiset antako rahaa kummallekaan.

[ukdoesntwork]

Aviomieheni isä, Kalevi Haikara, perusti Suomen Amnestyn, hän kuoli pari vuotta sitten. Kalevin aikoina kyse oli ihmisoikeuksista, nyt vallassa on jotkut päättömät aktivistit ,jotka ajavat vaan pakolaisten ja islamistien asiaa. Katselemme kauhulla vierestä.

[aprelina]

Täytyykin perehtyä tuohon Kiva-mikrolainaan, vaikuttaa loistavalta idealta.

Saman teen minäkin. Loistojuttu. Homma on laaja ja monipuolinen, etten ollut törmännyt Kivaan vaikka lukenut ja osallistunut noin kuukauden verran. Liityin jo huhtikuussa, mutten oikein osannut käyttää sivuston hienouksia, en ollut vielä keksinyt edes sitä, että nettiartikkeleiden perässä jatkuu keskusteluosio.

Kiitos Tuija aiheen aloituksesta. Elin siinä käsityksessä, että Amnesty on todellakin ihmisoikeusjärjestö. Tässähän pitää kääntää kaikki päälaelleen. Vihreätkään eivät puolusta vihreitä arvoja.

Kiva-mikrolaina homma on mahtava löytö! Menen tästä tutkimaan osaanko käyttää järjestelmää.

[Oluttikka]

jne. jne. jne.

Jotkut uskovat, että maailma pelastuu maksamalla. Jotkut ovat hölmöjä.

[Kimmo Pirkkala]

Mikä tahansa yritys/järjestö/yhdistys joka on perustettu ajamaan jotain tiettyjä etuja tai hyväntekeväisyyttä muuttuu hyvin nopeasti omaa etuaan ajavaksi. Se pätee niin hyväntekeväisyysjärjestöihin kuin mm. ay-liikkeeseenkin. Ajatelkaapa sitä että siellä on töissä kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä. Kuka muka oikeasti uskoo että heidän ainut motiivinsa työskennellä on ko. yhdistystä perustettaessa asetetut päämäärät? Höpsis. Suurin osa työsuhteessa olevista ihmisistä on kiinnostunut ennenkaikkea oman työsuhteensa laadusta ja jatkuvuudesta. Ja tästä seuraa kaikkien järjestöjen byrokratisoituminen, institutionalisoituminen ja oman edun ajaminen.

Kaikki järjestöt ovat "eläviä" organismeja jotka ovat ensisijaisesti kiinnostuneita omasta selviämisestään ja vasta toissijaisesti siitä nimellisestä tarkoituksestaan.

Joka tätä epäilee, voi tarkkailla, miten vaikeaa veteraanijärjestöjen on lopettaa toimintansa. Ne kyllä keksivät olemassaololleen uusia tarkoituksia sittenkin kun viimeinenkin veteraani on mullan alla.

[Oluttikka]

Wekkuli kirjoittaa täyttä asiaa. Järjestöjen ja organisaatioiden ensisijainen tarkoitus on todellakin turvata oma jatkuvuutensa.

Veteraaniasiaa varmaan jatketaan hoitamalla jotain mystistä veteraanien perintöä vielä vuosisatoja rahavirtojen toivossa.

[Reich]

Se jamppa sitten kertoi, että Amnesty ajaa esimerkiksi kovempia rangaistuksia raiskaajille, jotka ovat selvinneet pienellä tuomiolla. Hitto kun vasta jälkeenpäin keksii parhaimmat vastaukset; Amnestyhän on ensimmäisenä vinkumassa, jos raiskaajaa yritetään karkoittaa maasta!

Muistutin tänään Amnestyn feissaajaa tästä. Tähän hän väitti ettei Amnestyllä ole kantaa raiskaajien karkotuksiin.

[Kimmo Pirkkala]

Se jamppa sitten kertoi, että Amnesty ajaa esimerkiksi kovempia rangaistuksia raiskaajille, jotka ovat selvinneet pienellä tuomiolla. Hitto kun vasta jälkeenpäin keksii parhaimmat vastaukset; Amnestyhän on ensimmäisenä vinkumassa, jos raiskaajaa yritetään karkoittaa maasta!

Muistutin tänään Amnestyn feissaajaa tästä. Tähän hän väitti ettei Amnestyllä ole kantaa raiskaajien karkotuksiin.

Siihen heti vastakysmys
"Onko Amnesty kiinnostunut raiskaajien uhrien ihmisoikeuksista?".

[etnis]

http://www.amnesty.fi/mita-teemme/teemat/pakolaiset-ja-siirtolaiset/kannanotto-turvapaikkapoliittisesta-selvityksesta

Amnestyn kannanotto turvapaikkapoliittiseen selvitykseen

[Oluttikka]

http://www.amnesty.fi/mita-teemme/teemat/pakolaiset-ja-siirtolaiset/kannanotto-turvapaikkapoliittisesta-selvityksesta

Amnestyn kannanotto turvapaikkapoliittiseen selvitykseen

"Suomi on antanut lähes kaikille turvapaikkaa hakeneille afganistanilaisille, irakilaisille ja somalialaisille myönteisen päätöksen, mikä osoittaa, että näistä maista pakenevilla on aidosti kansainvälisen suojelun tarve."

siinä sitä on niin aukotonta logiikkaa, ettei pysty edes kommentoimaan.
Vaan sainpahan tietää mikä määrä hakemuksista hyväksytään: kaikki.
Väestöä vaihdetaan kiihtyvää vauhtia.

[etnis]

http://www.amnesty.fi/mita-teemme/teemat/pakolaiset-ja-siirtolaiset/kannanotto-ulkomaalaisten-sailoonotosta

Jos olet antanut rahaa, lopeta nyt.

Haluamme muistuttaa, että säilöönotto on loukkaus perustavanlaatuista ihmisoikeutta, liikkumisen vapautta, kohtaan. Toimenpide on äärimmäinen ottaen huomioon, että säilöön otetut henkilöt eivät ole syyllistyneet rikokseen. Kantamme on, että säilöönottoa tulee välttää ja siihen tulee turvautua vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.

[Jepulister]

Olipa hyvä muistutus järjestöpomojen palkoista. Seuraava Amnestyn feissari saa vastata kysymykseeni, tietääkö hän Frankin vuosipalkan ja onko laskenut, kauanko hän saa ojennella mukiaan ennen kuin se on koossa.

Greenpeacen feissaajat ne vasta hauskoja ovat. Yleensä heille riittää toteamus "Sähän varmaan vastustat ydinvoimaa". Kerran sanoin eräälle GP-feissaajalle, että olen vapaaehtoinen ydinvoimalobbari. Tyttelin naama meni aivan valkoiseksi.

[Uljanov]

Kannattaa muistaa sekin, että ei esim. Amnestyn feissaajat todellakaan aina ole itse mitään erityisiä kannattajia, palkan takia sitä tehdään. Feissaaminen on yksi harvoja pestejä, joita on realistisia mahdollisuuksia saada ilman koulutusta tai kymmenen vuoden työkokemusta.

[Kalle]

Amnesty perustettiin tosiaan toimimaan ihmisoikeuksien puolesta. Käsittääkseni erityisesti mielipidevankien puolustamiseksi ja poliittisten ihmisoikeuksien puolesta kampanjointiin.

Noista vanhoista epätrendikkäiksi käyneistä tavoitteista on kuitenkin etäännytty aika kauas. Monikulttuuri kun on paljon ihqumpaa. Amnesty on ainakin kansainvälisesti mm. kampanjoinut Belgiassa ja Ranskassa kasvot peittävien musliminaisten asujen kieltoa vastaan. Eli sanoisin järjestön nykyisin toimivan enemmän ihmisoikeuksia vastaan kuin niitten puolesta.

[desperaato]

Sanokaas jotain WWF:stä (ympäristöjärjestö ei painiliitto.) Sinne oon muutaman vuoden lahjoittanut kuukausittain pienen summan rahaa.
Feissaus on WWF:n sivujen mukaan ulkoistettu jollekin Oy:lle ja feissarit saavat tuntipalkkaa 10 euroo tunti. Tuntipalkka on kyllä väärin näissä hommissa mun mielestäni, pitäisi olla provikka. Keväällä -08 joku mulle soitteli ja pyyteli feissariksi (ilmeisesti palkattomaksi mutta en oo varma kun ei ollut mahkuja lähteä ollenkaan). -09 ei soiteltu vaan feissaus oli muuttunut palkkatyöksi. Ilmeisesti palkkafeissarit olivat sitten arvoisiaan kun kassaa tuli -09 yli milli enemmän kuin -08.

"Bruttotulot olivat yhteensä 5.439.564 euroa (ed. v. 4.332.600)."

http://www.wwf.fi/tietoja/suomi/toimintakertomus/vuosi_2009.html

[Roope]

http://www.amnesty.fi/mita-teemme/teemat/pakolaiset-ja-siirtolaiset/kannanotto-turvapaikkapoliittisesta-selvityksesta

Amnestyn kannanotto turvapaikkapoliittiseen selvitykseen

Selvityksessä ehdotetaan Dublin-menettelyn nopeuttamista siten, että hakijaa kuultaisiin "vain Dublin-päätöksenteossa tarvittavilta osin". Tämä ehdotus on täysin vastoin Dublin-järjestelmää kohtaan esitettyä kritiikkiä ja ajankohtaisia muutosehdotuksia. EU:n komissio on esittänyt, että myös Dublin-palautuspäätöksistä pitäisi olla valitusoikeus, jolla tulisi olla täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus.

Muutosehdotuksia ja suunnitelmia on paljonkin, mutta Suomen politiikan pitää perustua voimassaoleviin sopimuksiin ja muiden maiden olemassaoleviin käytäntöihin. Monet komission viimeaikaiset esitykset on torjuttu suurissa EU-maissa, joten ne eivät ole realistinen pohja maahanmuuttopolitiikan muutoksille.

Dublin-palautukset eivät koske ainoastaan henkilöitä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa toisesta jäsenmaasta, vaan myös niitä, jotka ovat saapuneet EU:n alueelle tietyn jäsenmaan kautta hakematta sieltä turvapaikkaa. Dublin-järjestelmää kritisoidaankin aiheellisesti siitä, että se aiheuttaa kohtuuttoman painolastin niille jäsenvaltioille, joiden kautta EU:n alueelle saavutaan. EU:n sisä- ja oikeusasiain komissaari Jacques Barrot onkin ehdottanut juuri eilen, 4.6. kokoontuneelle ministerineuvostolle toimenpiteitä tasapuolisemmaksi taakanjaoksi jäsenmaiden kesken.

Tästä on puhuttu iät ja ajat. Edes EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa kannattava maahanmuuttoministeri Thors ei ole uskaltanut avoimesti tukea "taakanjaon tasapuolistamista" Dublin-käännytyksistä luopumalla. Puheet ovat puheita ja siihen asti humanitaarista maahanmuuttoa pitää käsitellä olemassaolevien sopimusten mukaan.

Väkilukuun suhteutettuna eniten turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna Maltalle (6350 / milj.as), Kyprokselle (4370 / milj.as), Ruotsiin (2710 / milj.as) ja Kreikkaan (1755 / milj.as). Suomen vastaava suhdeluku oli 800. Suomi kuuluukin niihin maihin, joiden kuuluisi kantaa suurempi vastuu EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista sen sijaan, että se pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käännyttämään turvapaikanhakijoita muihin EU:n jäsenmaihin.

Amnesty "unohtaa", että Suomen suhdeluku on reilusti EU:n keskiarvoa (520) suurempi, joten Amnestyn logiikalla meillä on "suurempi vastuu" käännyttää enemmän turvapaikanhakijoita takaisin. Myös Amnestyn matematiikka on outoa, sillä minä saan Suomen viime vuoden suhdeluvuksi 1 100.

Suomi on antanut lähes kaikille turvapaikkaa hakeneille afganistanilaisille, irakilaisille ja somalialaisille myönteisen päätöksen, mikä osoittaa, että näistä maista pakenevilla on aidosti kansainvälisen suojelun tarve. Varsinaisia kielteisiä päätöksiä (pois lukien Dublin-palautukset) on tehty vuonna 2008 irakilaisille vain 2, afganistanilaisille 5 ja somalialaisille 12. Tilapäisiä oleskelulupapäätöksiä ei viime vuonna tehty kuin irakilaisille, 37 kappaletta. Mahdollisten käännytettävien joukko on siis varsin pieni.

Eikö Amnesty ole saanut vielä vuoden 2009 lukuja? Kielteisiä päätöksiä irakilaisille 58, afganistanilaisille 32 ja somalialaisille 23. Aikamoinen ero (19 ja 113) Amnestyn valitsemiin lukuihin.

Selvityksessä ehdotetaan perheenyhdistämisoikeuteen säädettävän eroja sen perusteella, onko henkilölle myönnetty turvapaikka eli pakolaisasema vai oleskelulupa toissijaisen, humanitaarisen tai tilapäisen suojelun perusteella. Viimeistä ryhmää lukuun ottamatta muut ryhmät ovat Suomessa perinteisesti olleet samassa asemassa perheenyhdistämisoikeuden sekä useimpien muiden oikeuksien ja etujen suhteen. Tällä on perusteltu myös sitä, ettei Suomessa olisi niin olennaista, myönnetäänkö hakijalle varsinainen turvapaikka vai oleskelulupa. Suomessa onkin kautta aikojen myönnetty huomattavan vähän turvapaikkoja.

No, onhan se aika olennaista annetaanko 100 turvapaikkaa vai 1 000 oleskelulupaa, kun nyt oleskeluluvalla saa täsmälleen samat oikeudet ja esimerkiksi maailmanlaajuisesti poikkeuksellisesti ilmaiset perheenyhdistämismatkat. Tämä ero on tärkeä useimmissa EU-maissa ja EU-direktiiveissä.


Miksi nämä Amnestyt, Pakolaisneuvonnat ja vähemmistövaltuutetut viitsivät edelleen valehdella jopa numerotiedoissa? Kuka tahansa voi pienellä vaivalla tarkistaa todellisen tilanteen Maahanmuuttoviraston ja Eurostatin tilastoista. Pankaa edes luvut oikein ja yrittäkää huijata vasta argumentoinnissa.

Edit: Ei mutta tämä Amnestyn lausuntohan on viime vuodelta. Silti sama päti tuohon turvapaikanhakijoiden vastaanottomaiden suhdelukujekutukseen jo viime vuonna, eikä Amnesty voi enää uusien tilastojen valossa vedota siihen, että kielteisten päätösten pieni määrä olisi todiste aidosta suojelun tarpeesta. Kielteisiä päätöksiä on tehty tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä jo 277.

[Maastamuuttaja]

"Kansalaisjärjestöjen" rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kaipaa perusteellista analyysia. Jo nimitys "kansalaisjärjestö" on harhaanjohtava, koska ne edustavat vain erilaisia vähemmistöjä, ei kansakuntaa kokonaisuudessaan. Niiden vaikutusvalta kansallisen politiikan teossa on kuitenkin demokraattisessa katsannossa ylimitoitettu.

Lähes kaikkien kansalaisjärjestöjen ideologinen tausta on vihervasemmistolainen. Ne saavat rahallista tukea erityisesti kehitysyhteistyövaroista. Varat käytetään enimmältä osaltaan organisaation työntekijöiden palkkaukseen, matkoihin eksoottisiin kohteisiin ja rikkiviisaiden julkaisutoimintojen tukemiseen. Niiden toimintaan usein liitetty altruistinen motiivi ei riitä oman lompakon käyttöön köyhien auttamiseksi; valtiolta on saatava tukea. Tämä on myös muiden eurooppalaisten sandaalivaeltajien toimintastrategia. Britit ovat muodostaneet poikkeuksen: monet järjestöt eivät nimenomaan halua valtion rahoitusta; jäsenten aito motivaatio riittää toiminnan rahoittamiseen ilman ulkopuolista tukea.

Suomessa kansalaisjärjestöt ovatkin itse asiassa painostusryhmiä. Valtio on lypsylehmä, joka rahoittaa järjestöjen toimintaa. Poliitikot puolestaan kosiskelevat järjestöjä, jotka muodostavat varteenotettavan aktiivisen kannattajakunnan.

Kehitysyhteistyöbudjetin "kansalaisjärjestötoiminnan" osio onkin voimakkaasti latautunut jakoautomaatti, josta sekä puolueet että kaikkea hyvää - myös omaansa - ajavat järjestöt ovat erityisen kiinnostuneita. Jakotuloksesta ja siihen liittyvästä safarimatkailun lisääntymisestä huolimatta Afrikka ei näytä lähtevän nousuun.