2009-03-04 Pakolaisia Kyyjärvelle?

[Viimeinen suomalainen]

Pakolaisten vastaanottoa selvitetään Kyyjärvellä
4.3.2009 20:38 (Päivitetty 4.3.2009 21:31)
Maarit Vaaherkumpu
Kyyjärven kunnanvaltuusto valtuutti maanantain iltakoulussaan kunnanjohtaja Matti Muukkosen selvittämään, voisiko Kyyjärvi vastaanottaa pakolaisia. Muukkonen esitteli asiaa itse yhtenä keinona kunnan väkiluvun lisäämiseen.

Asia edennee päätöksentekoon kevään kuluessa.

Kunnanjohtaja sai valtuudet myös selvittää yhteistyökuvioita naapurikuntien kanssa. Valtuusto kannattaa seudun yhteisen elinkeinoyhtiön perustamista ja ainakin ympäristönsuojelun ja rakennustarkastusten yhdistämistä seudullisesti.

linkki: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/pakolaisten-vastaanottoa-selvitetään/377883

Näitä täydellisen valaistumisen tilan saavuttaneita kunnanjohtajia tuntuu riittävän...ei kiesus sentään

[Saippuakupla]

Näitä selvityksiä tehdään kuin sieniä sateella. Huvittavinta on, että perustelut vaihtelee taloudellisista syistä väkiluvun kasvattamiseen. Oikeastaan alkaa tuntumaan, että mikä tahansa syy on kelvollinen syy selvittää asiaa. Onko noille kunnanjohtajille luvattu jokin erillinen palkkio jos ne saa järjestettyä vastaanottokeskuksen kuntaansa?

[Samuel Kielosto]

Muukkonen esitteli asiaa itse yhtenä keinona kunnan väkiluvun lisäämiseen.

Näyttää niinkuin väkiluvun lisäämisellä olisi itseisarvo. Mutta mitä hyötyä kunnalle on tällaisesta väestönkasvusta? No valtiohan maksaa muutaman vuoden kulut. Sen jälkeen Kela työttömyyskorvaukset. Lasten koulumenoihin kunnat saavat luonnostaan valtionosuudet. Oppilasmäärä lisääntyy ja sitä myötä valtionavut, ehkä jotain koulua ei tarvitse sulkea. Parhaassa tapauksessa valtionapua saadaan yhteen tai useampaan hyysärin virkaan. Kunta ei välttämättä kärsi taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä, kun kulut siirretään kaikkien Suomalaisten maksettaviksi valtion kautta. Pidemmällä tähtäimellä ajatellen, tuskin moni pakolainen viihtyy syrjäisessä maaseutukunnassa kovin monta vuotta. Sitten kun he oppivat enenevässä määrin hakemaan lisätuloja sossun luukulta (siis kunnan rahoitettaviksi) he ovat jo siirtyneet suurten kaupunkien elätettäviksi.

[Hessu]

Kunnanjohtajan pesti on poliittinen. Käsky käy pääkallopaikalta ja toteltava on, jos haluaa säilyttää paikkansa ylöspäin kulkevassa hississä. Järkeä tai ei, siitä viis.
Maaseutupaikkakuntien kunnanjohtajat ovat useimmiten Keskustan talutusnuorassa. Ainoastaan asukkaiden eli äänestäjien aktiivinen vastarinta voi saada kunnanjohtajan/valtuuston pään kääntymään.
Tällä hetkellä tilanne on kelluva. Jos maahanmuuttokriittiset saavat murskavoiton EU-vaaleissa, päätöksentekoon alkaa varmaankin tulla uusia ulottuvuuksia.

Asiallisen informaation ja faktojen kertominen on aina hyödyllistä. Varsinkaan vanhempi väki ei lue nettiä, joten tietoa pitäisi tarjota muulla tavoin.

[pakruti2c263]

Kyyjärven naapuri on kaiketi Karstula?
(Linkkejä ei saa pitää absoluuttisena totuutena)

http://hikipedia.info/wiki/Karstula
http://hikipedia.info/wiki/Kyyj%C3%A4rvi#Kyyj.C3.A4rvi

vai mikä se oli:
http://hikipedia.info/wiki/Nurmij%C3%A4rvi

Fakta juttu että ollaan Karva-ankkureiden kanssa lirissä ellei suunta muutu.

[Roope]

- Totta kai tässä on riskejä meille. Mahdollisesti henkilöt eivät kotoudu sen kolmen vuoden aikana. Tai mahdollisesti he lähtevät muualle. Mutta tämä on yksi niitä viimeisiä oljenkorsia mitä pienillä paikkakunnilla on jäljellä, sanoo Muukkonen.

En tiedä mitä kunnanjohtajien korviin kuiskutellaan, mutta voin arvata. Kunnat saavat könttäsumman rahaa kolmelta vuodelta jokaisesta tulijasta, vaikka he poistuisivat etelään jo aiemminkin. Valtiota voidaan rahastaa pakolaisille järjestetyistä erityispalveluista, joita tuskin kovin tarkasti jälkikäteen setvitään. Ja ainahan voi toivoa jättipottia eli ihan oikeasti hyödyllisiä tai edes harmittomia tulijoita.

Kirkkonummen Sanomissa Siuntion vastaanottokeskuksen infotilaisuudesta kerrottiin osuvasti:

Kysymykseen, mitä yksi turvapaikanhakija "maksaa" Suomen valtiolle, ei tiistai-illan tilaisuudessa saatu vastausta. Samoin vaille selkeää vastausta jäi, onko kunnan pakko ottaa kyseistä toimintaa alueelleen.

Vastaanottokeskuksen liepeillä on bisnesmahdollisuuksia ja valtion rahoittama varma työpaikka kymmenille kuntalaisille sementoi kunnanjohtajan poliittisen tulevaisuuden.